Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista 28.1.2006

[Roope]

Voisiko [perheenyhdistämis]haastatteluja suorittaa puhelimitse tai kirjehaastatteluina? Tai voisiko ajatella niinkin radikaalisti, että perheenjäsenet pääsisivät benefit of doubt -periaatteen perusteella perheensä luo Suomeen ja vasta täällä tehtäisiin tarkemmat selvitykset jos siihen vielä olisi tarve? Tämä käytäntö säästäisi niin julkisia kuin perheen kustannuksia.

Sodan aiheuttamasta somaliperheiden hajaannuksesta sekä sukujen transnationaaleista suhteista kertoo poika, joka koki outona sen, että hänelle löytyi Suomesta sisarpuoli, jota hän ei muista koskaan tavanneensa kotimaassaan, mutta joka nyt kuitenkin ryhtyi hänen huoltajakseen. Poika kertoo suhtautuneensa aluksi varauksellisesti sisarpuoleensa, jota hän ei ollut aikaisemmin nähnyt. Hän muistelee epäilleensä, onko ylipäätään totta, että he ovat saman isän lapsia.

Vaikka perheenyhdistäminen ei vaikuta ulkopuolisen silmin tukevan nuoren positiivisen identiteetin kehittymistä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, nuoren omana toiveena voi siitä huolimatta olla yhteyden rakentaminen itsensä ja vanhempien välille.

Tiedustelin tutkimukseen osallistuneilta nuorilta, millaista tukea he olisivat tarvinneet itsensä ja perheensä kotoutumisen tueksi perheenyhdistämisen jälkeen. Haastattelemani nuoret eivät esittäneet merkittäviä parannusehdotuksia nykyiseen viranomaistoimintaan, vaan koko aihepiiri vaikutti pikemminkin etäiseltä ja vieraalta, jolla ei ollut kosketuskohtia heidän arkielämäänsä. Nuoret toivovat kuitenkin vanhemmilleen mahdollisuuksia suomen kielen oppimiseen ja palkkatyöhön.

Sivulla 15 on lueteltu yksityiskohtaisesti perheenyhdistämismenettely.

Ulkomaalaislain 36 §:
[...]
• Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Sivulla 19 luetellaan ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämismatkan korvaamiseen.

Koska länsi-afrikkalaisten oleskelulupa-asioihin liittyy niin paljon väärinkäytöksiä ja muita ongelmia, ei haastatteluja uskalleta tehdä puhelimitse, vaan kaikki kutsutaan henkilökohtaisesti haastateltaviksi Länsi-Afrikan Suomen Abujan suurlähetystöön.

Jaana:
Minna, mitä edustajana ajattelet [alaikäisen turvapaikanhakijan vanhempien] jäljittämisestä?

Minna:
Minun on edustajana vaikea ymmärtää, millaisissa tapauksissa sitä tarvitaan. Onhan mahdollista, että lapsi ei halua vanhempien löytävän häntä, eikä halua, että hänet palautetaan lähtömaahan. Kuinka paljon jäljittämisen pelko aiheuttaa salailua ja piileskelyä? Voi olla, että lapset eivät enää ehkä uskalla olla luontevasti yhteydessä vanhempiinsa. Entä Euroopassa harhailevat lapset, jotka tavallaan epäonnistuvat tehtävässään, jos heidät palautetaan? Tämän pelko voi aiheuttaa salailua ja kyräilyä. Mutta tietenkin ymmärrän sen, että Ulkomaalaisvirasto tarvitse täsmällistä ja oikeaa tietoa, jotta he voisivat tehdä oikean päätöksen.

Raportin mukaan alaikäinen voi saada perheenyhdistämisen kautta Suomeen myös pelkän toisen alaikäisen sisaruksen. Taisi olla poikkeustapaus, mutta en tiennyt, että sellainen on edes teoriassa mahdollista.

SPR:n raportti löytyy Googlen välimuistista.

http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=2&url=http%3A%2F%2Fwww.redcross.fi%2Fapuajatukea%2Fmaahanmuuttajientuki%2Ftietoakannanotto%2Ffi_FI%2Fperheenyhdistaminen%2F_files%2F76919486890508809%2Fdefault%2Fperheenyhdistamisseminaari2006.pdf&ei=pfjmSZzfEIOQsAaJ5uSGBw&usg=AFQjCNHC0FCCU_9qbLK6CY4oC1-oDifwUg