Kulttuuriälyn kehittäminen maahanmuuton syy

[Sunt Lacrimae]

Ihan varteenotettavia pointteja mielestäni Farrowlla (vai Farrowilla, äänsin nimen englanniksi). On fiksua yrittää hyödyntää kokonaisvaikutuksiltaan haitallisestakin maahanmuutosta ne rippeet mitkä kenties ovat hyödynnettävissä. Yllätyksiäkin saattaa tulla. Minä en aiemmin ollut tullut ajatelleeksi esim noita erilaisia kielentuntemukseen perustuvia businessmahdollisuusksia. Jos joku kehittää esim somalinkielisiä kännykkäsovelluksia, niin kyllähän niille jonkin verran markkinoita löytyisi.

(Ja varmuuden vuoksi: ei, en luule, että tämä olisi peruste ottaa Suomeen lisää somalialaisia.)

Mäkin äännän englanniksi, mut mulle ei oo niin väliä miten nikkini täällä lausutaan tai kirjoitetaan.

Jep, kännykkä- ja tietsikkamarkkinat. Eiköhän ne nousussa Afrikassa edelleenkin ole. Sovellukset, käyttöliittymätekstit, yms... ja niiden lokalisointi.

Tommi Korhoselle myös pointsit hyvästä ja asiallisesta viestistä tähän ketjuun. Tuonnista puhuit, mutta tosiaan se vienti alkaa nyt myös houkuttaa yhä enemmän ja siksipä Afrikkaan monet jo investoivatkin. Kun sitten mahdollisesti löytyy niitäkin firmoja jotka ennakkoluulottomasti työllistäisivät joitakin omia maahanmuuttajimme (esim. jonkinlaisen harjoitteluohjelman kautta tms), niin hyvä homma. Katse tulevaisuuteen.

Ellen ole väärässä niin Nokia muuten on edelleen markkinajohtaja Afrikassa joten panostaminen lokalisointiin yms. alueeseen liittyviin toimintoihin lienee paikallaan.

Vielä pitäisi ryhtyä tahkoamaan rahaa niillä kehitysmaaluureilla, ettei Steve Jobsit ja Kiinan pojat pääse nauramaan partaansa/viiksiinsä/mihinlie. Se onkin sitten aivan toinen juttu.

[Lalli IsoTalo]

On kulttuuriälykästä kutsua mokutusta kulttuuriälyksi.

Minusta mokutus on kulttuuriälyttömyyttä: ei ymmärretä, että kulttuurit ovat kilpailevia arvojärjestelmiä, joiden samaan fyysiseen tilaan pakottaminen johtaa ennemmin tai myöhemmin konfliktiin.

Mutta mokuttajat ovat lähteneet ovelaan peliin. Heidän valheellinen maailmankuvansa lepää paitsi naiivin ideologian, myös tyhjää tarkoittavien pseudokäsitteiden varassa. Ja aina kun joku heidän hellimänsä tyhjä käsite on paljastunut absurdiksi unelmahötöksi tai valheelliseksi propagandaksi, he keksivät tilalle uuden.

Uudelleenmuotoilenpa ajatukseni, jotta kulttuuriäly jää parempaan käyttöön:

'On mokutusta kutsua mokutusta kulttuuriälyksi.'

[Marius]

Itse pidän intialaisia "kulttuureja" alkeellisina ja taikauskoisina kehitysmaakulttuureina enkä tykkää niistä.
Onko tämä kulttuuriälyä, että pystyy näkemään objektiivisesti, ilman mustia laseja?
Ja vastaan: ei, sillä en täytä kulttuurihenkilön ulkoisia enkä henkisiä vaatimuksia.

[Jouko]

Sitä Suomelle hyödyllistä kulttuuriälyä saattaisi löytyä sellaisista paikoista kuin Princeton, Berkeley, Cambridge, Oxford, Stanford...muutamia mainitakseni. Rodun ja ihonvärin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mutta sitäkin enemmän kansainvälisyyden kanssa.

[Marius]

Kulttuuriäly noissa mainitsemissasi paikoissa on kyllä pitkälti kiintiö-älyä.

[Lodi]

Suomen vientiteollisuuden menestys perustuu paitsi oikeisiin tuotteisiin, myös ihmisiin, jotka osaavat myydä nuo tuotteet ulkomaisille tahoille.

Näiltä ihmisiltä vaaditaan sekä hyvää kielitaitoa, että tiettyyn rajaan saakka vientimaan paikallisen kulttuurin ymmärtämistä. Nämä saa koulutuksella ja kokemuksella. Myös se myytävä teknologia on hallittava. Rautalangasta: Sujuvaa ranskankieltä puhuvan on mahdotonta myydä esim. piirilevyjen alihankintatyötä ranskalaisille teollisuuslaitoksille, jos ei tiedä juuri mitään piirilevyistä, niiden valmistuksesta, kilpailijoista, ranskalaisesta teollisuudesta jne jne...

Jos maahanmuuttajat olisivat siis sivistyneitä/koulutettuja ja puhuisivat sujuvasti valtakieliä, voisin kuvitella heistä olevan apua suomalaiselle vientiteollisuudelle.

Höpöttämällä sujuvasti jotain vierasta kieltä ei paperikoneita tai teknistä suunnittelupalvelua ulkomaille myydä.
Lisäksi pitää tietenkin olla se suomenkieli hallussa kunnolla.

[foobar]

Kulttuuriäly noissa mainitsemissasi paikoissa on kyllä pitkälti kiintiö-älyä.

Onhan niissä paljon kiinalais- ja intialaistaustaisia jotka ovat sinne päässeet täysin ilman kiintiöintiä. Vaan onko kiinalaisilla tai intialaisilla varsinaista kulttuuria, tai varsinaista kulttuuriälyä?

[Kivikova]

Nyt vähän Homma-mielessä kerettiläistä: Tino on kyllä ihan oikessa kulttuuriälyn suhteen, mutta onko se nyt tällä hetkellä ykkösasiana prioriteettilistalla maahanmuuttoasioissa, en ole samaa mieltä.(Onko edes Tino) Ps. Kaveri jolla on firma kiinalaisten kanssa.  

[foobar]

Nyt vähän Homma-mielessä kerettiläistä: Tino on kyllä ihan oikessa kulttuuriälyn suhteen, mutta onko se nyt tällä hetkellä ykkösasiana prioriteettilistalla maahanmuuttoasioissa, en ole samaa mieltä.(Onko edes Tino) Ps. Kaveri jolla on firma kiinalaisten kanssa. 

En itseasiassa kuvittele, että Tino olisi mitenkään tyhmä, mutta tiettyä moraalittomuutta (joko poliittisesti korrektissa tai opportunistisessa muodossa) on mielestäni havaittavissa. Kulttuurien eroja ja niiden yhteensopivuusarvoa paikallisen kulttuurimme kanssa ei pitäisi jättää strategisesti huomioimatta, vaikka ns. yhteiskunnalliset yhteistyökumppanit sitä vaatisivatkin. Jos niin tekee, muuttuu ihan yhtä moraalittomaksi kuin nämä yhteistyökumppanit.

Esimerkiksi somalikulttuuri toimintatapoineen ei ole meille mikään monoliittinen rikkaus ja voimavara, jonka myötäilemiseksi pitäisi tehdä jotain. Pilkkomattomana entiteettinä se on meille vain taakka, koska kulttuuri ei itse halua ratkoa integraatio-ongelmiaan, eikä edes nää sisäisiä ongelmiaan muiden kulttuurien katsantokulmasta. (Ovatko sen toimijat siis kulttuuriälykkäitä vai eivät?) Ne, jotka häivyttävät tämän faktan näkyvistä ovat voivat toimia omalta kohdaltaan fiksusti (ainakin, jos samaan aikaan valitsevat kumppaninsa hyvin), mutta se, että hyväuskoisia huijataan ei ole moraalisesti kunnioitettavaa.

Ymmärrän, että esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan (ja Arabian niemimaallekin, siellä sentään on ostajia jotka maksavat itse) suuntautuvan menestyksekkään kaupankäynnin yksi perusedellytys on kulttuurillinen ymmärrys. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oman yhteiskunnallisen menestyksemme ehtona olisi se, että myötäymmärrämme vähiten kulttuuriälykästä paikallisia kohtaan vihamielistä sosiaalipummia joka maahamme on muualta asettunut.

[Marius]

Kaikkiallahan jokin "kulttuuri" on. Kaikki maailman ihmiset käyttäytyvät jonkin koodiston/tapakulttuurin mukaan.
Toiset tavat vain tuottavat paremman, väestöä enemmän hyödyttävän ja laadukkaamman elämän lopputuloksen, kuin toiset.

Muutama kiintiöistä riippumaton opiskelija Harvardissa ei muuta Aasiaa tai Afrikkaa ei-kehitysmaiksi.

Itse en näe kiinalaisessa tai intialaisessa kulttuurissa mitään, mistä pitäisi ottaa jotain vaikutteita vakavissaan, pikkujuttuja kuten ruokajuttuja voi aina omaksua ja niillä kikkailla, viihdemielessä.

Päinvastoin näiden maiden pitäisi ottaa omakseen länsimainen rationaalinen ajattelu ja sen myötä tuleva yhteiskunnan kehitys.

Vain lännessä on kulttuuriälyä, vaikka koko termi on käytännössä hyvin huono ja tarkoitushakuinen. Mutta jos sitä halutaan vakavissaan käyttää, niin vaaka kallistuu kyllä lännen suuntaan, kuten kaikessa muussakin yleis-älykkyydessä.

[foobar]

Mielestäni tuo on varsinkin kiinalaisen kulttuurin radikaalia aliarviointia. Siis siinä mielessä, että jos esim Afrikan sarven kulttuuri ja kiinalaiset laitetaan vertailuun, ovat "kehitysmaallisuudet" kyllä aivan eri tasolla. Ja se, jos mikä, on pääasiassa harjoitetun kulttuurin ja sen kehityksen seurausta.

Toinen asia on tietysti sen ns. korkeakulttuurin läpitunkevuusaste. Länsimaisissa yhteiskunnissa se oli vielä muutama vuosikymmen sitten lähes sata prosenttia ja lähti sittemmin luisuun, Kiinassa merkittävästi alempi mutta jatkuvassa nousussa köyhyyden poistuessa, Intiassa yhteiskunnan pyörittämisen kannalta merkityksellinen mutta varsinkin jatkuvan köyhyyden ja väestönkasvun vuoksi Kiinaa matalampi - ja Afrikan sarvessa täysin marginaalissa. (Ja niin - Japanissa läpitunkevuus on täydellistä. Japanilainen kulttuuri ei vain ole luonteeltaan sillä tapaa ekspansionistista, että se tulisi kokonaispakettina paljoakaan laajenemaan.)

Kaukoidän kulttuurit osoittavat, että tässä suhteessa muutos on mahdollinen. Lähi-idän ja Afrikan kulttuurit taas enemmän tai vähemmän edellyttävät, että muutosta ei saa tapahtua. Ei ihme, että näistä kahdesta kaukoitä selvästikin nousee.

Sinällään en ole vaatimassa vaikutteiden pakko-ottamista, ellei niillä ole jotain arvoa kulttuurista irrallisina ideoina. Näen kuitenkin, että esimerkiksi kiinalaista kulttuuria voi ymmärtää pistämättä itseään samanlaiseen moraaliseen umpisolmuun kuin erään väkivaltaisen aavikkoprofeetan vihapuheiden ja barbaaristen heimotapojen varaan rakennettuja kulttuureja, joiden jäseniä kulttuuriälyn lähettiläiksi halutaan usein tituleerata.

[Lodi]

Kiinassa en (valitettavasti) ole käynyt koskaan. Japanissa sen sijaan olen liikkunut työasioissa. Japanilaisista on jäänyt minulle positiivinen kuva.
He ovat kohteliaita ja ystävällisiä. Ainoa puute on se, että ns. "tavalliset" ihmiset (myymälät, kahvilat jne) tosi harvoin pystyvät kommunikoimaan kunnollisesti englanninkielellä.

Minulle on myös jäänyt kuva, että he eivät katso pahalla toismaalaisen ihmisen kompurointia pienissä kanssakäymisen nyansseissa. Kun kysyy neuvoa pienistä käytösvivahteista, se koetaan kunnioittavana ja neuvot annetaan mielellään.

Japanilaisiin voisin yhdistää hyvin sanan kulttuuriäly.  

[matkamasentaja]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sikhiläisyys

Tupakointi, alkoholi sekä muiden huumaavien aineiden käyttö on kiellettyä sikheille. Myös islamilaisella tavalla teurastetun halal-lihan syöminen on kiellettyä, koska kyseinen teurastustapa tuottaa eläimelle turhaa kipua.

Tino Singh shikhinä todennäköisesti suhtautuu nuivasti halal-lihaan. Siitä hänelle yksi piste. Sikhit ovat omasta mielestään sotureita ja ovat olleet myös napit vastaikkain muslimien kanssa.

http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=14

Miten sikhi voi olla kalju?. Varsinkin tarkoituksella ajeltuna. heitillehän tukan leikkaamattomuus on tärkeää.

[Marius]

(foobar:)
Eivätköhän Kiinan ja Intian valtavat maaseudut, Pohjois-Korea sekä suurin osa Afrikkaa ole likimain verrattavissa toisiinsa. Suuri osa Venäjää myöskin.
Myös Etelä-Amerikka kuuluu pääosin tähän joukkoon.

En kuitenkaan aliarvioi esim. Kiinan historiaa, mutta en itse elä historiassa.

[Marius]

Kiinassa en (valitettavasti) ole käynyt koskaan. Japanissa sen sijaan olen liikkunut työasioissa. Japanilaisista on jäänyt minulle positiivinen kuva.
He ovat kohteliaita ja ystävällisiä. Ainoa puute on se, että ns. "tavalliset" ihmiset (myymälät, kahvilat jne) tosi harvoin pystyvät kommunikoimaan kunnollisesti englanninkielellä.

Minulle on myös jäänyt kuva, että he eivät katso pahalla toismaalaisen ihmisen kompurointia pienissä kanssakäymisen nyansseissa. Kun kysyy neuvoa pienistä käytösvivahteista, se koetaan kunnioittavana ja neuvot annetaan mielellään.

Japanilaisiin voisin yhdistää hyvin sanan kulttuuriäly.  

Jep. Vaikka en Japanissa ole käynytkään, niin jokin heidän kulttuurissaan kyllä vetoaa, vaikken kovin paljoa kaikenmaailman "kulttuureista" piittaakaan. Japanilaisiin olen työn puolesta törmännyt useinkin, ja mielestäni heillä kyllä on kulttuuriälyä, vaikka ovatkin Aasiassa. Pidin heitä niin itsestäänselvänä, etten heti muistanut. Monessa mielessä kelpo porukkaa, vaikka silti, olen vaistonnut kumartelemisen takaa muutakin. Mutta se on vain inhimillistä.

[AstaTTT]

Maahanmuuton perusteleminen ulkomaankaupalla on heikko, ja suorastaan olematon, jos sillä perustellaan ns. varsinaisten maahanmuuttajien tapausta. Näissä varsinaisissa on ihmisiä, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa.

Toisaalta on kehitetty jo hyvin toimivia ratkaisuja ulkomaankauppaa aloitteleville yrityksille, mm. maailmanlaajuinen kauppakamariverkosto. Ei tarvitse osata bantua voidakseen harjoittaa afrikankauppaa. Ei tarvitse osata muuta kuin ranskaa tai englantia. Ei välttämättä tarvitse tietää mitään paikallisesta kulttuurista; Kauppakamari kyllä kertoo kaiken tarvittavan ja tietää, mitkä yritykset ovat luotettavia yhteistyökumppaneita ja mistä on ollut huonoja kokemuksia.

Ulkomaankaupan ammattilaiset eivät todellakaan ole mikään maahanmuuttajien ydinryhmä eikä heistä sellaisia tule kouluttamallakaan. Nyt saa joku toista väittävä perustella väitteensä tilastoilla maasta, jossa näin on toimittu ja tulokset ovat hyvät. Mutu ei nyt riitä.

On ehkä parempikin olla eurooppalainen, kun tekee kauppaa afrikkalaisten kanssa. Ainakin yhdellä taholla on selvät sävelet siitä, miten homman tulisi toimia.

[foobar]

Ulkomaankaupan ammattilaiset eivät todellakaan ole mikään maahanmuuttajien ydinryhmä eikä heistä sellaisia tule kouluttamallakaan. Nyt saa joku toista väittävä perustella väitteensä tilastoilla maasta, jossa näin on toimittu ja tulokset ovat hyvät. Mutu ei nyt riitä.

Esimerkiksi arabien kanssa bisnestä tehdäkseen ei todellakaan tarvitse olla arabi, tai edes sellaista esiliinaa tarvitse tuoda tänne Suomeen. Työskentelen yrityksessä, jossa ihan normaali, myytävät tuotteet kuin omat taskunsa tunteva suomalainen kaveri on hankkinut uransa myötä osaamisen näillä markkinoilla bisnesneuvottelujen käymiseksi. Kenellekään ei ole tullut mieleenkään, että tämä olisi jotenkin ongelma sen varsinaisen tavoitteen kannalta, joka jokaiselta yritykseltä sieltä pohjalta pitäisi löytyä. (Ja vinkki: se ei ole kulttuuriäly eikä monikulttuurisuuskaan.)

Mielestäni on nimenomaan kulttuuriälyttömyyttä kuvitella, että kulttuurien ymmärrys on jotenkin syntyperäistä, eikä sitä voi tarvittaessa hankkia. Ei se ole, vaikka joissain paikoissa vallalla oleva rasismi ja protektionismi voikin estää ulkopuolisten tehokkaan toiminnan. Vaan onko se rasismi meidän vai heidän aiheuttama ongelma?

[Marko Parkkola]

Öh. Muistan lukeneeni samanlaista hapatusta jo paljon aikaisemmin, mutta silloin oli maahanmuuttajien sijasta kyseessä naiset ja puhuttiin tunneälystä, eikä kulttuuriälystä. Seksistisestä väitettiin, että naislla on parempi tunneäly ja tätä pitäisi käyttää kilpailukeinona ja jotain jaadajaadaa mitä en muista enää.

Harmi kun en muista tarkemmin mistä silloin oli kyse. Olisi ollut hauska verrata sitä ja tätä tekstiä keskenään.

[Finka]

Tässä vielä jotain luettavaa:
Mahdollisuuksien Afrikka – uusi markkina-alue suomalaisyrityksille

Ihmettelen (ihan oikeasti), miksi Wärtsilän ongelmista mantereella ei puhuta yhtä näkyvästi kuin esimerkiksi suomalaisten kommelluksista Etelä-Amerikassa.

http://www.businessdailyafrica.com/Corporate+News/Power+firm+Wartsila+risks+ban+over+links+with+Okemo++Gichuru/-/539550/1205450/-/6nm2wfz/-/index.html
http://www.thecitizen.co.tz/business/13-local-business/1747-finnish-firm-terminates-business-pact-with-iptl.html
http://www.kepa.fi/uutiset/2829

Itselleni ainakin tulee mieleen heti, että tottakai maahanmuuttajia saisi valjastettua kätevästi suomalaisyritysten "Afrikanvalloitus-toimenpiteisiin".

Afrikka on manner, ei valtio. Väestö on alueella kulttuurisesti, kielellisesti, ja voi kyllä, geneettisesti hyvin vaihtelevaa. Jos halutaan edistää maahanmuutolla kaupankäyntiä, niin maahan varmaan kannattaisi ottaa lähinnä niiden maiden asukkaita, joissa on parhaiten kasvavat markkinat. Somalia ei tietääkseni ole listalla.

Mahdollisuuksien Afrikka – uusi markkina-alue suomalaisyrityksille

Afrikka on 90 kertaa Suomen kokoinen alue, jossa asuu miljardi ihmistä. Jokaisella sen 53 valtiosta on omat erityispiirteensä. Minne siis mennään, kun halutaan mennä Afrikan markkinoille?

Yksittäisistä valtioista monet tarjoavat ison kuluttajapotentiaalin, ja Afrikan maiden välillä on myös alueellisia yhteenliittymiä. Hyvän kuvan yksittäisten markkinoiden koosta antavat seuraavat esimerkit: Nigeria, asukkaita 151 miljoonaa, Egypti 82 miljoonaa, Etelä-Afrikka 49 miljoonaa, Kenia 39 miljoonaa ja Tunisia 10 miljoonaa.

Ja sitten viimeiseen kohtaan:

Tärkeän kontaktin muodostavat myös Suomessa asuvat afrikkalaiset, jotka voivat olla mukana avaamassa uusia väyliä, muistuttaa Keränen.

Tämä on arvailua. Olisi hyvä saada jotain perustelua ja näyttöä, että näin myös käy.

[Farrow]

^
Tässä eräs näkökulma: Maahanmuuttajilla paljon annettavaa suomalaisille yrityksille
(Abdirizaq Hassan Mohamed on samalla myös hyvä esimerkki että eivät ne kaikki somalialaiset ole "puskaraiskaajia", vaan hyvinkin sopeutuvaisia ihmisiä heistä löytyy)

Wärtsilään liittyen: Jep, samaa ihmettelen minä.

Ja kyllä, jos halutaan edistää maahanmuutolla kaupankäyntiä, niin tottakai maahan kannattaisi ottaa lähinnä niiden maiden asukkaita, joissa on parhaillaan kasvavat markkinat. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tilanne. Toistan nyt itseäni, mutta ilmeisesti se on tarpeen... Maassamme jo valmiiksi asuvien maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistämistä voisi aivan hyvin yrittää edesauttaa myös niiden firmojen kautta, jotka suuntaavat Afrikan kehittyville markkinoille. Olen mieluummin sillä asenteella, että kaikki keinot käyttöön, kuin että "ei se kuitenkaan onnistuisi".

(P.S. Joooo, mä oon aina tähän asti luullut että Afrikka on valtio!!!11)

[AstaTTT]

Mielestäni on nimenomaan kulttuuriälyttömyyttä kuvitella, että kulttuurien ymmärrys on jotenkin syntyperäistä, eikä sitä voi tarvittaessa hankkia. Ei se ole, vaikka joissain paikoissa vallalla oleva rasismi ja protektionismi voikin estää ulkopuolisten tehokkaan toiminnan. Vaan onko se rasismi meidän vai heidän aiheuttama ongelma?

No niinpä. Kulttuuriäly kasvaa esimerkiksi matkustelemalla ja eri kulttuureihin perehtymällä. Edelleen sanon, että jos Somalian tuppukylästä tuodaan ihminen Suomeen, hän on edelleen tuppukyläläinen ilman minkäänlaista kulttuuriälyä. Sitähän nuo naisten puskaraiskauksetkin osoittavat: eletään edelleen kuin Somalian tuppukylässä.

Mainitsen jälleen kerran somalit tässä yhteydessä, koska sieltä tulevat suunnilleen ainoat afrikkalaiset maahanmuuttajat.

[Finka]

^
Tässä eräs näkökulma: Maahanmuuttajilla paljon annettavaa suomalaisille yrityksille

Anteeksi nyt vain mutta tässä jutussa on paljon diipadaapaa ja vähän konkretiaa. Etenkin seuraava kummastuttaa:

– Maahanmuuttajat ovat myös usein erityisen hyviä tekemään tiimityötä ja innovatiivisia työtavoiltaan, sillä kulttuuritausta antaa tähän valmiudet jo syntymästä saakka. Näkisin, että myös kehitysyhteistyö voisi hyötyä merkittävästi enemmän maahanmuuttajien palkkaamisesta.

Mikä kultuuritausta? Afrikassa on ainakin kymmeniä, ellei satoja kultuureita. Mikä näistä kultuureista antaa nämä valmiudet?

Wärtsilään liittyen: Jep, samaa ihmettelen minä.

Useissa Afrikan maissa yhteiskunta ei ole vakaa. Tämä asettaa suuria haasteita yrityksille, jotka sijoittaisivat omaisuutta alueelle. Sijoittajan on kyettävä luottamaan, että myös huomenna pelataan samoilla säännöillä kuin tänään. Kiina on mielestäni hyvä esimerkki vakaasti toimivasta yhteiskunnasta. Kansalaisia sorretaan varmastikin mutta ulkomainen sijoittaja voi luottaa, että sopimukset pitävät.

Toistan nyt itseäni, mutta ilmeisesti se on tarpeen... Maassamme jo valmiiksi asuvien maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistämistä voisi aivan hyvin yrittää edesauttaa myös niiden firmojen kautta, jotka suuntaavat Afrikan kehittyville markkinoille. Olen mieluummin sillä asenteella, että kaikki keinot käyttöön, kuin että "ei se kuitenkaan onnistuisi".

Toistan nyt itseäni mutta ilmeisesti se on tarpeen... Ne maat, joissa suomalaiset käyvät kauppaa, ovat aivan eri maita, kuin mistä useimmat maahanmuuttajat ovat kotoisin. Millä perusteella näiden kulttuurien välinen kanssakäynti on helpompaa (ja mikä tärkeintä rahakkaampaa) kuin suomalaisten ja kohdemaalaisten kanssakäynti suoraan?

Tietysti toivossa on hyvä elää ja olenkin istuttanut omenapuun.

(P.S. Joooo, mä oon aina tähän asti luullut että Afrikka on valtio!!!11)

[Lasisti]

En ymmärrä mikä "mielipidekysymys" yritysten toiminta jollain tietyllä alueella on. Jos jossain on markkinarakoa (ostovoimaa, sopiva kilpailutilanne jne.), niin firmat kyllä löytävät sinne.

Valtio tai joku muu taho ei voi myöskään mennä neuvomaan mihin puljun pitää panostaa tai minkälaista henkilökuntaa palkata. Suunnitelmatalous on kehnosti toimiva järjestelmä.

[Lodi]

Pitää muistaa, että ainakin yksityisen yrityksen tavoite on tehdä voittoa omistajilleen. Asia on raadollinen ja yksinkertainen.
Mikäli Afrikka tulee vientiyrityksille kannattavaksi vientialueeksi, aletaan siihen tietenkin panostamaan.

Jos näin käy, on silti sinne vientiä tekevän myyntihenkilöstön tultava toimeen nimenomaan englannin- ja ranskankielellä.
Ei voida olettaa, että joku hallitsisi Afrikan mantereen kaikki tärkeimmät kielet.

[matkamasentaja]

Pitää muistaa, että ainakin yksityisen yrityksen tavoite on tehdä voittoa omistajilleen. Asia on raadollinen ja yksinkertainen.
Mikäli Afrikka tulee vientiyrityksille kannattavaksi vientialueeksi, aletaan siihen tietenkin panostamaan.

Jos näin käy, on silti sinne vientiä tekevän myyntihenkilöstön tultava toimeen nimenomaan englannin- ja ranskankielellä.
Ei voida olettaa, että joku hallitsisi Afrikan mantereen kaikki tärkeimmät kielet.

Jep. Kun TANESCO ei pysty toimittamaan polttoainetta sopimuksen mukaan voimalalle ja jakelemaan sähköä koska paskat linjat, saati laskuttamaan jokaisesta kilowatista asiakkaita, se ei ole voimalan omistajan ja operaattorin vika. Eikä syy ottaa 100k taalaa päivässä takiin. Sitä ei kestä yksityisen firman kassa millään.
IPTL oli kylmillään useita vuosia valmistumisensa jälkeen ja pelkästään sen uudelleen käymmistäminen oli v*tun kallista. Ja silloin kun tuo oli työn alla, ei Arushan lähelle Tangaan tekeillä oleen vesivoimalan valmistumisesta ollut hajuakaan. Ei sen puoleen, eipä ollut vettäkään.
TANESCO on Nyereren keksintöä ja organisaatio ynnä tavat ja käytännöt suoraan Neuvostoliittolaisia peruja. Siksi se firma "toimii" niinkuin toimii.

[sivullinen.]

[ ... ]

Miten sitten tunnistamme ääriliikkeen?
Tähän on varmasti monta vastausta, mutta eräs tapa haistaa fundamentalismi on retoriikasta. Eli siitä mitä ja miten he asiastaan sanovat ja mitä jättävät sanomatta.

Ääriliikkeiden retoriikassa on yhteisiä elementtejä: yleensä niiden kaikkien ytimessä on yksinkertainen maailmankuva tai asia, jonka ympärillä kaikki tekeminen ja sanominen pyörii. Niiden ajattelu perustuu siihen, että näkökulma ja arvomaailma ovat moraalisesti ylempänä olevaa totuutta ja muiden alempana, eli muut ajattelumallit ovat epäpuhtaita, eivätkä ne siksi ansaitse kunnioitusta. Tyypillistä on myös toista mieltä olevien älyllisen alemmuuden vakuutteleminen, avoin halveksinta ja nöyryytys.

http://www.minunsuomeni.fi/media/

Nyt on Tinon "muistopuhe" luettavissa netistä. Tino hyvä, edustamasi elitismi on oman määritelmäsi mukaan ääriliike. Se on paha, mutta koska se on oikein se on hyvä.

[Lalli IsoTalo]

Nyt on Tinon "muistopuhe" luettavissa netistä. http://www.minunsuomeni.fi/media/

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_osoitetaan_mielta_aariryhmia_vastaan/

Helsingissä osoitetaan mieltä ääriryhmiä vastaan
Voimme jokainen vaikuttaa omilla teoillamme ja valinnoillamme, toteaa yksi järjestäjistä Tino Singh. {...} Mukaan saa lähteä kuka vain, järjestäjien tiedotteessa luvataan. [i]Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan seurapelejä ja soittimia[/i].

Puhe liitetiedostossa.
http://www.minunsuomeni.fi/media/

Tino Singhin puhe mielenosoituksessaa
Norjan tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia ja haluamme ilmaista surumme ja tukemme uhrien omaisille ja kunnioittaa uhrien muistoa tulemalla tänne tänään rauhanomaisen solidaarisuuden osoituksen, väkivallattomuuden ja rauhan puolesta sekä ääriryhmien vihaa ja väkivaltaa vastaan.

Laitan nuo kaksi lausetta peräkkäin:

Haluamme ilmaista surumme ja tukemme uhrien omaisille ja kunnioittaa uhrien muistoa. Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan seurapelejä ja soittimia.

[normi]

Ehkä Tinolta puuttui sitä kulttuuriälyä, koska uhrien kunnioittaminen ja seurapelit ja soittimet eivät istu ainakaan suomalaiseen tai norjalaiseen kulttuuriin.

No, pääsipähän paistattelemaan otsikoissa...

huomaatteko pientä ristiriitaa myös iskulauseissa: "Meitä ei saa vaikenemaan", "Stop vihapuheet"

[Lalli IsoTalo]

Nyt on Tinon "muistopuhe" luettavissa netistä. http://www.minunsuomeni.fi/media/

Tino siis halusi briljeerata kulttuuriälyllään toimimalla muistotilaisuudessa samaan aikaan 1) pappina, 2) syyttäjänä ja 3) promoottorina (esiintyville taiteilijoille):

1. Tino: kunnioitan uhreja.

... haluamme ilmaista surumme ja tukemme uhrien omaisille ja kunnioittaa uhrien muistoa ...

-- http://www.minunsuomeni.fi/media/

2. Tino: syytän verkon vihapuhujia välillisesti Norjan tapahtumista.

Meidän ei tarvitse olla selvännäkijöitä ymmärtääksemme linkin Norjan tapahtumien ja verkon vihapuheista poliittiseen järjestelmäämme levinneen vihan välillä.

-- http://www.minunsuomeni.fi/media/

3. Tino: haluan osallistujien soittelevan soittimia ja leikkivän seurapeleillä.

Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan seurapelejä ja soittimia.

--http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_osoitetaan_mielta_aariryhmia_vastaan/

Tino siis halusi uhrien kunnioituksen muistoksi syyllistää maahanmuuttokriittisiä keskustelijoita massamurhan kontribuuttoreiksi, sekä leikittää seurapelelejä ja soitattaa soittimia.

Minulle riittäisi vähempikin kulttuuriälyttömyys.

[Lalli IsoTalo]

Nyt on Tinon "muistopuhe" luettavissa netistä. http://www.minunsuomeni.fi/media/

Suurin osa Tinon puheesta kuulostaa täysipäiseltä tekstiltä suoraan sananvapauden puolustajien käsikirjasta, paitsi mm. tuo vihapuheosuus, jossa väärinajattelijat demonisoidaan massamurhakontribuuttoreiksi:

Meidän ei tarvitse olla selvännäkijöitä ymmärtääksemme linkin Norjan tapahtumien ja verkon vihapuheista poliittiseen järjestelmäämme levinneen vihan välillä.

Tino siis linkittää poliittisessa järjestelmässä vellovan vihan ja massamurhan. Tämä ei ole täysin älytön ajatus sikäli, että niiden välillä saattaa tässä tapauksessa olla korrelaatiota, jopa kausaalisuutta. Merkittäköön kuitenkin pöytäkirjaan:

Poliittisessa järjestelmässä olevan oletetun vihan ominaisluonne ja syy ovat kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä. ABB:n mielestä tuo viha oli poliittiseen järjestelmään pesiytyneiden sosialiaalidemokraattien vihaa länsimaista kulttuurikonsevatismia vastaan. Murhaaja ei itse pitänyt ongelmana maahanmuuttokriittistä keskustelua, vaan ilmiötä, joka aiheutti maahanmuuttokriittisen keskustelun.

Tinolla on tämä klassinen suvaitsevaisuusnäkemys, jonka mukaan ongelma itsessään ei ole ongelma. Ongelma ovat ne ongelman havaitsijat. Siksi tarvitaan sensuuria.