Kirjaesittely: Arto Salminen: Turvapaikka

[Eurooppalainen]

Arto Salminen:Turvapaikka

Huikea romaani pakolaisia koskevista idealistisista ja rasistisista ennakkoluuloista, joista jokainen löytää omansa. Arto Salmisen (1959–2005) vuonna 1995 ilmestynyt esikoisteos.




http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33374-3

[Tinden]

Luettu on kirja, ja on turvapaikan saanut kirjahyllystäni.

[Doodle]

Erinomainen kirja, kirjoittajan omakohtaista kokemusta. Suositeltavaa luettavaa, samoin kuin muukin Arto Salmisen tuotanto. 

[Leikkimielinen pihapeli]

Erinomainen kirja, kirjoittajan omakohtaista kokemusta.

Luin eilen muutaman vuoden tauon jälkeen uudestaan tämän kirjan, ja minua jäi mietityttämään nimenomaan se, että paljonkohan tuossa on omaa kokemusta taustalla? Salmisen CV:stä mediassa olleiden tietojen mukaan löytyy ainakin vähäisiä suomen kielen opintoja yliopistossa, Hesarin jakamista ja taksikuskin työtä. Turvapaikkakeskuksessa työskentelemisestä en ole nähnyt mainintaa. Lisätietoja?

[Pawl]

Arto Salminen oli ja on suosikkini kotimaisista kirjailijoista. Ei pelkästään tyly "kaikki on paskaa"-inhorealisti, kuten ensivaikutelma voi antaa ymmärtää, vaan myös ajoittain herkkä kun siihen on aihetta. Turvapaikka on ihan hyvä, mutta kyllä miehen tyyli jalostuu ja terävöityy huomattavasti myöhemmissä teoksissa.

[O. M. Hietamaa]

Nostan vanhan aiheen, koska tämä kohta Umayya Abu-Hannasta kertovassa lehtijutussa toi heti mieleeni erään kohtauksen Salmisen romaanista:

"Umayyan mielestä monikulttuurisuustyö on trivialisoitunut puuhasteluksi, joka muistuttaa enemmän sosiaalityötä kuin muutosta tukevaa toimintaa. Valkoiset naiset järjestävät tilaisuuksia, joissa musta mies soittaa rumpuja ja tarjolla on etnistä ruokaa."

Tuossa kohtaa U-Maijan säkenöivä kritiikki osui kerrankin oikeaan. Turvapaikassa on mainio kuvaus (luvussa VI) juuri tuollaisesta tilaisuudesta, joka lässähtää nolosti kasaan kun valkoisten naisten ajatukset "ruohonjuuritason kulttuurivaihdosta" eivät saa vastakaikua. Olen varma että Salminen, yksi viime vuosikymmenten parhaista kirjailijoista, joko omien kokemustensa nojalta tai tosi taiteilijan erehtymättömän vaiston ohjaamana tavoitti tuossa kuvauksessa totuuden.

Jo autuaammille forumeille siirtynyt hra Pihapeli (in memoriam) tuossa yllä mietiskeli, paljonko romaanissa on Salmisen omaa kokemusta taustalla. Ainakin arvostelijat Kai Hirvasnoro ja Matti Kykyri tietävät kumpikin kertoa, että Salminen työskenteli 1990-luvun alussa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Siuntiossa. Hirvasnoron mukaan "kirja perustuu omiin kokemuksiin, joskaan useimmat sen yksityiskohdat eivät sattuneet [Salmiselle] itselleen."

Kirjassa on lukuisia muitakin mieleenpainuvia kohtauksia, joista tosin ei muodostu kovin yhtenäistä kokonaisuutta, vaan paikoittain kirja muistuttaa enemmän vitsikokoelmaa. Jäsen Pawl olikin oikeassa siinä, että Salmisen myöhempiin teoksiin verrattuna Turvapaikka on harjoitustyö. Kirjailija itsekin lienee sanonut jotain sellaista (en löytänyt lähdettä), että vasta toisessa romaanissaan, Varastossa, hän onnistui tekemään sellaisen teoksen kuin romaanin hänen mielestään piti olla. Kuitenkin Turvapaikka väistämättä kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan hompanssin lukemistoon.

Huomattakoon vielä, että kantasuomalaiset esiintyvät romaanissa aivan yhtä epäedullisessa valossa kuin maahanmuuttajatkin.