Länsimaiden valheellinen kehitys

[tyhmyri]

Ja ei nyt ihan mistään sombrerotieteenteosta voi olla kyse, koska Friedmanin lisäksi Chicagon koulukunnan puolelta on tullut viisi muutakin taloustieteen nobelin voittanutta tieteilijää.

En käsittääkseni moista ole väittänytkään. Väitän kuitenkin, että kansantaloustieteessä ei ole yksittäistä pitävää totuutta. Vastaavalla tavoin samalla toimialalla toimivat päällisin puolin samankaltaiset yritykset saattavat päätyä erinomaisiin tuloksiin hyvin erilaisilla liiketoimintastrategioilla. Syynä luonnollisestikin se, että ihmisten ja todellisuuden toimintaan liittyy sekä satunnaisuutta että paljon mistä kukaan ei oikeasti tiedä.

Chicagon koulukunnan teoriat, kuten Krugmanin kavereiden myös, ovat oman aikansa lapsia. Jos katselen kansantaloustiedettä tekniikkahattu päässä, niin sehän on erittäin ärsyttävä ala. Ei ole selkeitä ratkaisuja muille kuin "uskovaisille". Reaalitodellisuus tuppaa mokoma käyttäytymään inhottavalla tavalla oletusehdoista poikkeavasti. Lisäksi eri sidosryhmien toiminta vääristää tilannetta minkä kerkeää. Lakeja säädetään (säädätetään) tavoilla, jotka suosivat jotain sidosryhmää yms.

Tuon epämääräisyyden ja eläväisyyden vuoksi pidän lähtökohtaisesti vaarallisina kaikenlaisia taloudellisia ideologioita. Kun opiskelin, niin taistolaiset olivat aika vahvoilla jopa omilla aloilla. Osoittautuivat olevan väärässä. Oletan, että Chicagon koulukunnan opit eivät ole sen enemmän autuaaksi tekeviä. Jäljet ainakin pelottavat, sillä esimerkiksi valtion omaisuuden yksityistäminen on näin yritysihmisen näkökulmasta ollut monissa maissa todella typerää politiikkaa. Ideologisesti oikeaoppista, tosin.

Itse uskon demokratian ja hitaiden kompromissien voimaan. Kun etsitään eri näkökulmista vähiten inhottavaa ratkaisua, niin mitä todennäköisimmin ratkaisun kanssa voi jopa elää. Kompromissien tulee olla hitaita siksi, että hetkellinen innostus jostain ei vedä ihan harhapoluille.

[Zeitgeist]

Bruttokansantuotteesta:


1. BKT:n laskennassa ei olla otettu huomioon velkaa

2. BKT:n laskennassa on otettu huomioon julkinen sektori

Suomen julkinen sektori on laaja, joka kattaa n. 1/3 BKT:sta

Kun nämä kaksi asiaa lasketaan yhteen, huomataan, että Suomen niin kuin kaikkien pohjoismaiden BKT on varsin alhainen. Esimerkiksi Ruotsin todellinen BKT on ehkä jossain Brunein tasolla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_(reaalimuutoksen)_mukaan

[sivullinen.]

Friedman oli talous- ja tilastotieteilijä, hänen työnsä koostuu siis teoreettista ja empiirisestä tutkimuksesta.

Karl Marx tuli tunnetuiksi kapitalistisen järjestelmän syvällisestä empirisestä tutkimuksesta. Taisi tutkia lähes kaikki aikansa ja sitä edeltävät kapitalistiset järjestelmät ja niiden pohjalta luoda teoriansa. Vaikka teoria ei sinänsä sisällä mitään vaatimuksia käytännön toteutukselle, niin Neuvostoliitto pyrki olemaan eräänlainen toteutus sille. (Toisaalta nykyinen Kiina ja sosialidemokratiakin ovat Marxismista lähtöisin.) Joka tapauksessa toteutus oli varsin erillainen kuin Friedmanin teorian pohjalta ideoidut toteutukset. Silti molemmat väittävät perustuvansa empirismiin, ja sen lisäksi tietenkin kaikkeen muuhun järkevään. Empirismi [kokemukseen perustuva] on siis vain kaunis sana jota voidaan käyttää todistamaan mitä tahansa - minkä tässä todistin empiiristen esimerkkien avulla.

Todellinen teorian toimivuus nähdään käytännössä. Jos siis on kuten Zeitgeist kirjoitti, että (nykyisen muotoinen) kapitalismi ei ole pystynyt tekemään mitään hyvää sitten 70-luvun, niin olisi aika heittää se roskiin. Teoria on todettu toimimattomaksi. (Noam) Chomsky totesi aikoinaan ettei USAssa pelätty Neuvostoliittoa siksi että sillä oli iso armeija, vaan siksi että sen talouskasvu oli suurempaa kuin keskieuroopan mailla. Silloin oli pelko että eurooppa heittää kapitalismin roskiin. Näin nimittäin oli pitkään, ja erityisesti 30-luvun lama iski euroopan maihin kun taas Neuvostoliitossa elettiin silloin hyviä aikoja. Olisi voinut siis olettaa että Neuvostoliitto voittaa ja USA kaatuu, mutta lopulta tilanne osoittautuikin täysin päinvastaiseksi: neuvostotalous kesti vain lyhyen aikaa.

Mitä tästä opimme? Empiirinen näkemys kuvaa aina tiettyä ajanjaksoa. Lyhyen aikavälin herra voi olla pitkällä aikavälillä narri. Menneisyydestä johtuvia ja tulevaisuudessa ilmeneviä totuuksia ei empiirinen menetelmä tavoita.

Onko siis meidän todettava että euro-järjestelmä tuotti pientä iloa hetken, mutta koitui koko eurostoliiton kohtaloksi hiemankin pidemmällä tähtäimellä?

Onko amerikan valtakausi jäämässä vain sadan vuoden mittaiseksi - ensimmäisen maailman sodan jälkeen alkaneeksi ja nyt kuihtuvaksi - Kiinan pidemmälle aikajaksolle suunnitellun järjestelmän varjoon?

Tämän hetken empiirinen "totuus" näin väittää, mutta vasta tulevaisuus kertoo vastauksen.

[Louhi]

Saksan salaisuus on korkea matemaattinen ja muu älyllinen osaaminen. Ei mikään vapaus.

Jos vapaus ei merkitse tässä kuviossa yhtään mitään, niin miksei DDR:stä tullut Saksan liittotasavallan kaltaista menestystarinaa?

Koska totalitarismi ei suosi älykkäiden, vaan sosiopaattien toimintaa. Voi päällisin puolin näyttää yks yhteen samalta opportunismilta, muttei sitten olekaan, kuten kansallisella populaatiotasolla todetaankin.

[TJK]

Bruttokansantuotteesta:


1. BKT:n laskennassa ei olla otettu huomioon velkaa

2. BKT:n laskennassa on otettu huomioon julkinen sektori

Suomen julkinen sektori on laaja, joka kattaa n. 1/3 BKT:sta

Kun nämä kaksi asiaa lasketaan yhteen, huomataan, että Suomen niin kuin kaikkien pohjoismaiden BKT on varsin alhainen. Esimerkiksi Ruotsin todellinen BKT on ehkä jossain Brunein tasolla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_(reaalimuutoksen)_mukaan

Jos julkista sektoria ei laskettaisi mukaan, Neuvostoliiton BKT olisi kai ollut pysyvästi 0. Se ei ole kovin kuvaavaa, sillä palvelut ja hyödykkeet ovat todellisia tuottajasta riippumatta.

[Turjalainen]

Totalitarismin ongelma on juurikin nuoleskelijoiden ja sisäpiiriläisten tulo kuvaan. Seuraus on aina pitemmässä juoksussa tehottomuus ja korruptio. Kaikki monarkiat, diktatuurit ja yksipuolueläävät tuppaavat aina jäykistymään omaan paskaansa, ellei sitten joku tee stalineita eli aina tasaisin väliajoin pistä diktaattorin lähipiirin enemmistöä konekiväärien ja joukkohaudan väliin.

Korporatismi on toiminut, ja siitä on näyttöjä, yksipuoluesysteemit ja totalitarismi taas...

[TJK]

Totalitarismin ongelma on juurikin nuoleskelijoiden ja sisäpiiriläisten tulo kuvaan. Seuraus on aina pitemmässä juoksussa tehottomuus ja korruptio. Kaikki monarkiat, diktatuurit ja yksipuolueläävät tuppaavat aina jäykistymään omaan paskaansa, ellei sitten joku tee stalineita eli aina tasaisin väliajoin pistä diktaattorin lähipiirin enemmistöä konekiväärien ja joukkohaudan väliin.

Korporatismi on toiminut, ja siitä on näyttöjä, yksipuoluesysteemit ja totalitarismi taas...

Mitä pidät esimerkkeinä korporatismin onnistumisesta? Siihenhän on yleensä liittynyt yksipuolueisuutta tai totalitarismia, eivätkä tuloksetkaan kai yksiselitteisen loisteliaita ole olleet. Esimerkiksi TUPO-korporatismia joku saattaisi pitää onnistumisena, mutta yhteiskuntajärjestelmä sen ympärillä on kuitenkin ollut selvästi parlamentaaris-demokraattinen.

[Zeitgeist]

Demokratia on totalitarismiä. Enemmistö pakottaa muut haluamalleen asialle. Tätä totalitärismiä harjoitetaan G.W. Bushinkin mukaan lähi-idässä, missä lähi-itä pakotetaan demokratiaan. Ero diktatuurin ja demokratian välillä on vain, että se diktatoriassa yksi mies sanelee mitä tehdään, demokratiassa enemmistö tekee saman asian.

Kumpi on luotettavampi tapa saada oikeanlaisia päätöksiä ja päteviä johtajia? Kaikki riippuu siitä miten asemaan päästään? Demokratiassa asemaan päästään huutoäänestyksellä. Monarkiassa asema periytyy. Miten armeijassa, yliopistossa tai vaikka jääkiekkojoukkueessa päästään asemaan? Ei ainakaan millään huutoäänestyksellä ja väitän, että näiden instanssien tapa valita johtaja on paljon parempi mitä politiikassa(demokratiassa) käytetään.

[Turjalainen]

Bruttokansantuotteesta:


1. BKT:n laskennassa ei olla otettu huomioon velkaa

2. BKT:n laskennassa on otettu huomioon julkinen sektori

Suomen julkinen sektori on laaja, joka kattaa n. 1/3 BKT:sta

Kun nämä kaksi asiaa lasketaan yhteen, huomataan, että Suomen niin kuin kaikkien pohjoismaiden BKT on varsin alhainen. Esimerkiksi Ruotsin todellinen BKT on ehkä jossain Brunein tasolla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_(reaalimuutoksen)_mukaan

Miten olisi:

3. Kun BKT:stä otetaan pois velkarahalla (kuplalla) rahoitettu kulutus, mitä jää jäljelle reaalitalouden osalta?

[sivullinen.]

Amerikan demokratiassa enemmistö valitsee sen yhden miehen joka sanelee mitä tehdään.

Toisaalta taas amerikassa on kolme kansan valitsemaa valtaelintä: presidentti, kongressi ja senaatti. Suomessa enää vain yksi eli eduskunta.

Uskoisin että maailmassa tapahtuu aina sattumalta suuria mullistuksia. Huonoon suuntaan menevät mullistukset saavat kansan vihaamaan olemassa olevaa järjestelmää ja vaatimaan uutta. Sen vuoksi vaihdellaan niin kapitalistisen ja kommunistisen järjestelmän välillä, kuin myös monarkian (vahvan monarkian ei minkään ruotsin kuninkaan), demokratian ja aristokratian välillä.

Kierto menee näin:

Eri hallitusmuotojen sanotaan kiertävän loputonta kehää: esimerkiksi monarkiasta voi ottaa ylivoiman tyrannia, josta syntyy demokratia. Demokratia muuttuu oklokratiaksi, joka puolestaan muuttuu aristokratiaksi, jonka syrjäyttää oligarkia, josta palataan takaisin monarkiaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oklokratia

[Turjalainen]

Mitä pidät esimerkkeinä korporatismin onnistumisesta? Siihenhän on yleensä liittynyt yksipuolueisuutta tai totalitarismia, eivätkä tuloksetkaan kai yksiselitteisen loisteliaita ole olleet. Esimerkiksi TUPO-korporatismia joku saattaisi pitää onnistumisena, mutta yhteiskuntajärjestelmä sen ympärillä on kuitenkin ollut selvästi parlamentaaris-demokraattinen.

Niin, siis korporatismi kahdessa maassa, joissa se toimi joten kuten eli fasistinen makaronimaa ja natsigerbiilimaa, oli suht koht onnistunutta, diktatuurista huolimatta. Mielestäni nimenomaan Suomen TUPO-meininki on yksi todiste keynesläisviritteisvaikutteisen, kansallisesti säädellyn ja vahvojen korporaatioiden taloussysteemin toimivuudesta tietyissä oloissa.

[TJK]

Mitä pidät esimerkkeinä korporatismin onnistumisesta? Siihenhän on yleensä liittynyt yksipuolueisuutta tai totalitarismia, eivätkä tuloksetkaan kai yksiselitteisen loisteliaita ole olleet. Esimerkiksi TUPO-korporatismia joku saattaisi pitää onnistumisena, mutta yhteiskuntajärjestelmä sen ympärillä on kuitenkin ollut selvästi parlamentaaris-demokraattinen.

Niin, siis korporatismi kahdessa maassa, joissa se toimi joten kuten eli fasistinen makaronimaa ja natsigerbiilimaa, oli suht koht onnistunutta, diktatuurista huolimatta. Mielestäni nimenomaan Suomen TUPO-meininki on yksi todiste keynesläisviritteisvaikutteisen, kansallisesti säädellyn ja vahvojen korporaatioiden taloussysteemin toimivuudesta tietyissä oloissa.

OK, kiitos täsmennyksestä. Kovin puhtaita esimerkkejä korporatismista ei modernilta ajalta tosiaan ole, mutta sentään pari sovellusta arvioitavaksi.

[Zeitgeist]

Norjan ammuskelu ja jälleen veri lentää. Ei ollut ensimmäinen kerta. Jokin on länsimaissa pahasti pielessä.