SKP Tiedonantaja Lisa Bjurwaldin kirja-arvostelu:Vihan ideologia keskuudessamme

[skrabb]

Vihan ideologia keskuudessamme
Arto Tuominen – 01.07.2011

Lisa Bjurwald, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja ja EXPO-lehden toimituksen jäsen vie meidät erikoiselle matkalle Eurooppaan. Hän kuljettaa meidät tapaamaan ihmisiä, joita me emme haluaisi tavata. Kyse on kohtaamisesta maanosamme rasistien ja äärioikeiston kanssa.

Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Unkarin uusnatsit levittämässä antisemitismiä ja romanivihaa (antiziganismia). Ranskassa presidentti Sarkozy ja Italiassa Berlusconi luomassa omaa versiotaan antiziganismista. Ajakaa ne ulos! Sulkekaa ne leireille!

Lisa Bjurwaldin reportaasikirja Europas skam (toim. suom. Euroopan häpeä) on tärkeä ja kiinnostava puheenvuoro äärioikeiston valtaannoususta lähes kaikkialla Euroopassa. Bjurwald maalaa lukijan hämmästeltäväksi kauhistuttavia näkymiä. "Keskustelun" sävyt ovat muuttuneet, nyt on taas mahdollista lausua romaneista, muslimeista, juutalaisista ja muista vähemmistöistä lähes mitä vaan.

Bjurwald vierailee useissa ääripuolueiden tapaamisissa, esimerkiksi Jobbikin kokouksessa Budapestissa. Kaikkialla selviää mistä on kysymys; vihan ideologiasta! Hän osoittaa, että suurin vaara ei välttämättä aina ole äärioikeiston nousu, vaan se miten sen retoriikka vaikuttaa vanhojen valtapuolueiden toimintaan. Muukalaisvihan kasvun myötä valtapuolueet ovat omaksuneet saman tyyppisiä ideoita kuin rasistitkin. Esimerkkinä hän ottaa esiin Ranskan, jossa Sarkozy on harjoittanut Front Nationalin-kaltaista politiikkaa saadakseen näiltä kannatusta.

Jokaisen, joka haluaa tietää miltä Euroopan äärioikeisto näyttää, tulee lukea tämä reportaasiteos. Bjurwald avaa silmämme myös varsin erikoisille yhteenliittymille; hän kertoo islamistien ja uusnatsien yhteistyöstä juutalaisia vastaan, samoin kuin hollantilaisen Geert Wildersin muslimivihasta ja toisaalta rakkaudesta Israeliin.

Eurooppalaista rasismia ei voi enää pitää marginaalisena ilmiönä, sillä joissain maissa rasistiset puolueet ovat jo hallituksessa. Lisa Bjurwald osoittaa, että avoimen rasistisia puolueita on kaikkialla Euroopassa. Yhä enenevässä määrin niillä on myös todellista poliittista vaikutusvaltaa. Bjurwald ei epäröi sanoa näiden puolueiden olevan uhka demokratialle. Näillä puolueilla on toki erojakin riippuen siitä millaisia vähemmistöjä vastaan ne toimivat.

Siinä missä Unkarissa isketään romaneja ja juutalaisia vastaan pidetään Länsi-Euroopassa islamia ja muslimeja suurimpana uhkana. Puolueet ja järjestöt eroavat myös ulkoiselta esiintymiseltään toisistaan; kirjassa on lukuisia esimerkkejä avoimen rasistisista toimijoista jotka kieltävät holokaustin, huutavat rasistisia iskulauseita, pahoinpitelevät vähemmistöjä ja ihailevat niin Mussolinia kuin Hitleriäkin. Näiden vastakohtana on varsinkin läntisessä Euroopassa rasistisia puolueita, joiden toimintatapa on hiukan sofistikoidumpi.

Koko soperrus:
http://www.tiedonantaja.fi/2011-1-7/vihan-ideologia-keskuudessamme

[Ernst]

Otsikko sai toivomaan, että jotakin islamistista ideologiaa käsittelevää olisi julkaistu suomeksi, siis vihan ideologiaa arvioivia klassikkoja olisi käännetty.

Petyin 

Eipä silti, ei nuiva skene ole sekään ääri-ilmiöistä ja vihamotiivista mitenkään vapaa. Eläköön ei-vihasta-kumpuava ihmiskasvoinen nuivuus!

[ElenaDaylights]

...Yhä enenevässä määrin niillä on myös todellista poliittista vaikutusvaltaa. Bjurwald ei epäröi sanoa näiden puolueiden olevan uhka demokratialle.

Kommareiden käsitys demokratiasta ei yllätä koskaan.

Alla linkissä muistutus toisestakin osapuolesta :

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/07/berliinissa_kaydaan_urbaania_katusotaa_2696894.html?sendtofriend=true

[Jouko]

"Keskustelun" sävyt ovat muuttuneet, nyt on taas mahdollista lausua romaneista, muslimeista, juutalaisista ja muista vähemmistöistä lähes mitä vaan.

Ja enemmistöistä on aiemminkin saanut lausua ihan mitä vaan jopa uustiskanavillakin.

[Maisterinna]

Vihan ideologia keskuudessamme
Arto Tuominen – 01.07.2011

Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa.

Miksei mitään mainintaa kotimaisesta pimeyden ytimestä, Homma-foorumista? Turhaanko käteni kramppaa hail-ojennuksessa täällä tietokoneeni äärellä?

[orientexpressen]

Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa.

Ruotsissa kaikki paitsi islamofilia on nykyään "islamofobiaa". Arvostele islamin naiskuvaa tms. --> olet välittömästi "islamofobi".

Homman nimeen kuuluvat avokätiset valtiontuet islamistisille järjestöille, jotka halveksivat demokratiaa, vastustavat avoimesti kotoutumista sekä haluavat tappaa homot ja viedä naisilta ihmisoikeudet:
http://rahmispossu.net/2011/07/13/valden-tuki-vihanlietsojille-lopetettava/

[PSH]

Kommunismihan se ei koskaan ole rakentunut, eikä rakennu vihalle. 

[IDA]

Otsikko sai toivomaan, että jotakin islamistista ideologiaa käsittelevää olisi julkaistu suomeksi, siis vihan ideologiaa arvioivia klassikkoja olisi käännetty.

Petyin 

Sama. Mielestäni olisi jo aika, että joku analysoisi kommunismin ja islamin liittoa. Kyseiset ideologiathan ovat kuin paita ja peppu, eikä niillä ei oikeastaan olekaan muita kuin yhteisiä intressejä.

[Jouko]

Islam-kriittisyyskin väännetään rasismiksi aina vaan. Aika turhauttavaa. Mutta joillekin vääristely näyttää tuovan leipää suuhun.
EU on epädemokraattinen ja vastenmielinen järjestelmä. Kansan ääni ei kuulu bryssien korviin. Siitä kaikki johtuu.

[Jaakko P.]

"Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. "

Otan islamofobin vallan kahvaan AINA ennen kuin islamistin.

En edes usko että kirjoittaja tietää islamkriittisen ja islamofobin eron, mutta nämäkin ovat parempia kuin islamisti.

Aivopesty raukka, joka suvaitsee suvaitsemisen takia.

[Maastamuuttaja]

Sosialistit ja muut jälkikommunistit ovat sosialisoineet (tai monopolisoineet) vihantunteet itselleen. Vain heillä on oikeus vihata, vain he pystyvät määrittelemään hyväksyttävät vihakohteet. Eli ne tahot, jotka eivät hyväksy viherkommunistien ideologiaa.

Samat piirit ovat sosialisoineet myös rasismin määrittelyn itselleen. Jo 80-luvulla alettiin eurooppalaisessa "keskustelussa" maahanmuuton kielteisten ilmiöiden esilletuontia kutsua "rasismiksi". Vasemmalle kallellaan oleva media omaksui opit nopeasti ja mieluusti. Hieman myöhemmin myös poliittinen oikeisto hyväksyi "rasismin". - Näillä eväillä mennään tänään  myös Suomen valtamediassa.

[Lalli IsoTalo]

Vihan ideologia keskuudessamme
Arto Tuominen – 01.07.2011: Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen;

-- http://www.tiedonantaja.fi/2011-1-7/vihan-ideologia-keskuudessamme

Maailmanrauhaa edistävät internationalistiset kommunistit käyttävät tapansa mukaan hyvin militaristista kieltä.

He löytävät pimeyden ytimen ja vihan ideologian internationalistisen sosialismin vastustuksesta.  Valoisen maailmanrauhan ja hyvyyden akselin nämä utopistit löytävät sosialismin vastuksen poissaolosta.

The meaning of peace is the absence of opposition to socialism.

-- Karl Marx, http://thinkexist.com/quotation/the_meaning_of_peace_is_the_absence_of_opposition/213262.html

[Lalli IsoTalo]

Mielestäni olisi jo aika, että joku analysoisi kommunismin ja islamin liittoa. Kyseiset ideologiathan ovat kuin paita ja peppu, eikä niillä ei oikeastaan olekaan muita kuin yhteisiä intressejä.

Tuo epäpyhä liitto lienee väliaikainen.

Spekuloin, että internationalistisen kommunismin (tai miksi ikinä sitä halutaankaan eri aikoina nimittää) tavoite on tuhota pahimmat kilpailijansa, sekä länsimainen kulttuuri (VHM), että muslimien kulttuuri (islam).

Tässä skenaariossa internationalismi pyrkii

a) sotkemaan sekä alkuasukkaiden että vaihtoväestön kulttuurin länsimaissa, ja heikentämään molempia kulttuurien yhteentörmäyksellä http://en.wikipedia.org/wiki/The_Clash_of_Civilizations, ja samalla

b) viemään väkisin "demokratiaa" islamilaisiin valtioihin.

Kolmas osapuoli siis horjuttaa molempien vihollistensa moraalista arvopohjaa, ja  usuttaa ne toistensa kimppuun. Sen jälkeen se aikoo astua itse voittajana taistelukentälle.

Tällaiseen "hajoita ja hallitse" -analyysiin olen toistaiseksi päätynyt.

[Oami]

Rasistikortti viuhuu. Ei aiheuta toimenpiteitä.

[Ano Nyymi]

Rasistikortti viuhuu. Ei aiheuta toimenpiteitä.

Mitäpä me taudinkantajien horinoista piittaisimme, väärässä ovat olleet aina ennenkin.
Tosin onhan se aina hieman huvittavaa huomata kuinka äärisuvaitsevainen ja/tai äärivasemmistolainen ei jätä yhtään tilaisuutta käyttämättä tasa-arvon ja demokratian tuhoamiseksi.

[Eino P. Keravalta]

Bjurwald ei epäröi sanoa näiden puolueiden olevan uhka demokratialle.

Enkä minä epäröi sanoa, että Bjurwald puhuu paskaa.

Sillä noiden puolueiden olemassaolo todistaa, että demokratia on jo aiemmin tuhottu muiden puolueiden toimesta. Siksi viimeisenä hätähuutona ihmiset alkavat antaa tukeaan ääriliikkeille ja "ääriliikkeille" siinä toivossa, että edes nämä kuuntelisivat demokraattisesti kansan ääntä, jolle vakiintuneet puolueet käänsivät selkänsä.

Nämä puolueet eivät ole uhka demokratialle, vaan paremminkin sen koetinkivi: demokraattisessa järjestelmässä ei ole oikeita tai vääriä ääniä - on vain ääniä, jotka lasketaan ja toimitaan sen mukaan. "Äärioikeisto" edustaa poliittista kantaa siinä missä jokin muukin näkemys ja sitä äänestävät ovat aivan yhtä arvokkaita ihmisiä ja äänestäjiä kuin muutkin kansalaiset. Kun Bjurwald väittää muuta, hän paljastuu fasistiksi. Ja jos häntä huolestuttaa demokratian uhka, hänen kannattaisi tutustua erään ajankohtaisen rauhanuskonnon demokratiaa vihaavaan olemukseen..

[MoonShine]

Rasistikortti viuhuu. Ei aiheuta toimenpiteitä.

Rassismikriitikolle [esim. Lipponen ja Kiljunen] ei tarvitse perustella mitään.

[Roope]

Joukkovainojako me odotamme?

"Fasismi menee hyvin kaupaksi", kirjoitti Paavo Haavikko. Kohtalaisesti pyyhkii rasismillakin: muukalaiskammo tihentyy, ja "me" vastaan "ne" -asetelma valtaa alaa pitkin Eurooppaa.

Enää eivät maahanmuuttajia ahdistele vain militantit nahkapäät, vaan epäluuloa kylvävät suurehkot puolueet ja jopa hallitukset.

Ruotsalaistoimittaja Lisa Bjurwald kiersi Eurooppaa pari vuotta havainnoiden näitä ilmiöitä. Syntyi muukalaisvihan reportaasi Euroopan häpeä, johon hän haastatteli niin rasismin vastustajia ja tutkijoita kuin populisteja ja rasisteja. Perehtymisen skaala on leveä, mutta pohjan luo hänen oma antirasisminsa - miksi leikkiäkään muka-puolueetonta journalistia ratkaisevissa ihmisarvoasioissa?

[...]

Länsieurooppalaista muukalaiskammoa Bjurwald erittelee monin tavoin. Italian, Itävallan, Sveitsin ja Alankomaiden kaltaisissa maissa rasismi on imeytynyt osaksi hyväksyttyä, institutionalisoitua valtavirtaa. Arkkirasistit ovat jo onnistuneet manipuloimaan yleisen poliittisen keskustelun ja sanaston, ja voimaan ajetaan burkha- ja minareettikieltoja.

Pohjoismaista on eniten esillä Tanska, ja esimerkiksi kansanpuolueen kaksi meppiä osoittautuvat pesunkestäviksi apartheid-poliitikoiksi. Hallituksen ulkopuolisenakin populistipuolue ajoi agendansa läpi - pani puoluekentän tanssimaan pillinsä mukaan.

Kirjan lopussa on liite, "Äärioikeistolaiset ja muukalaisvastaiset europarlamentaarikot vuonna 2010". Kaikkiaan 736 mepin joukosta Bjurwald nosti listalleen 40 nimeä - Suomesta vain yhden, Timo Soinin. Euroopan häpeä on poleeminen mutta perusteltu puheenvuoro. Bjurwald ei kiittele omaakaan ammattikuntaansa, ja osoittaa kritiikittömän lööppimedian juurruttavan rasistisia tapoja. Ylipäätään hän ei hyssyttele asioissa, joissa enemmistö vaikenee ja katsoo toisaalle. Hän toimii oikein, rasismi kun ei ole hauska vitsi vaan rikos.

Päätteeksi Bjurwald kysyy yksinkertaisesti: Joukkovainojako me odotamme?

[...]

Lisa Bjurwald: Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku (Europas skam:Rasister på frammarsch). Suom. Taru Laiho ja Urpu Strellman. Art House.352 s. 35 e.

Helsingin Sanomat/Kulttuuri 9.1.2011

Mutta kun Lisa Bjurwald nimenomaan leikkii muka-puolueetonta journalistia, joka "pitää huolestuttavana", kun "toimittajien ajatellaan olevan salaliitossa". Se on varsin irvokasta ruotsalaisen toimittajan sanomaksi, kun tietää ruotsalaisen mediatodellisuuden.

[sologdin]

Minun käsitykseni vihan ideologiasta.

Kommunistien ideologian mukaan yhteiskunta jakaantuu luokkien perusteella.  Luokkaviholliset on tuhottava, fyysisesti, samoin mahdolliset luokkaviholliset ja mahdolliset luokkavihollisten sympatisoijat, heidän perheensä kolmannen polven serkkuja myöden ja armeija-ajan tupakaverinsa.  Jalona periaatteena "joka ei ole meidän puolellamme, on meitä vastaan".  Tavoitteena on koko kapitalistisen maailman kattava maailmanvallankumous.  Sitä seuraa proletariaatin diktatuuri ja kommunismi, valtion kuihtuminen pois tarpeettomana.  Ajan tunnusmerkkinä on oleva "jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan". 

Kun vallankumouksen liekit eivät millään meinanneet lähteä leviämään, vaikka luokkavihollisten lisäksi taidettiin reväistä pää muutamalta luokkaystäväkin, isänen Stalin ilmoitti, että kommunismi on mahdollista saavuttaa yhdessä maassa.  Kun kommunismin tulo viipyi kuin joulupukki aattoiltana, suuri ideologi Leonid Brezhnev täydensi teoriaa "kehittyneen sosialismin" käsitteellä. 

Stalinistien kirjoitukset, siis Bjurwaldin tekelekin, on nähtävä kommunistivallankumouksen taustaa vasten.  Kaikki on alistettu vallankumoukselle, joukkotiedotuksen eri muodot ennen muita; on vain kysyttävä, että miten tämä ja tämä tekijän mielestä edistää vallankumousta.  Tämän kirjasen tarkoitus lienee kärjistää luokkaristiriitoja.  Sitähän se ei taida paljon tehdä, kun ruotsalaisämmien kirjat kyllä tunnetaan, mutta bolshevikeilta ei ole koskaan puuttunut omanarvontuntoa.

Muuten olen sitä mieltä, että on tarpeetonta keskustella ja kirjoittaa tämäntasoisista kirjoitelmista; miten lienen siihen itsekin sortunut.

[Ari-Lee]

Kommunismi se vaan on niin jännä uskonto että en ymmärrä. Eikä sitä ymmärrä kommunistiuskovainen itsekään.

[Huscarl]

Kommunismi se vaan on niin jännä uskonto että en ymmärrä. Eikä sitä ymmärrä kommunistiuskovainen itsekään.

Eniten ihmettelen sitä, mitä ihminen tuollaisesta vastenmielisestä oppirakennelmasta oikein saa irti.

Onko se todella niin autuaaksi tekevää kieriskellä päivästä toiseen kansallisessa itseinhossa, maalailla valhekuvia olutkellareissa vaanivista hakaristiporukoista ja piiskata omaa kansaa kohti uutta kolhoosikurjuutta ja etnisiä mellakoita?

[elukka]

Kommunismin musta kirja vs. hommaforum. On kauheata kun on Timo Soini ja hompanssit. Pimeyden ydintä.

[nuiv-or]

Lisa Bjurwald, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja ja EXPO-lehden toimituksen jäsen vie meidät erikoiselle matkalle Eurooppaan. Hän kuljettaa meidät tapaamaan ihmisiä, joita me emme haluaisi tavata. Kyse on kohtaamisesta maanosamme rasistien ja äärioikeiston kanssa.

Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Unkarin uusnatsit levittämässä antisemitismiä ja romanivihaa (antiziganismia). Ranskassa presidentti Sarkozy ja Italiassa Berlusconi luomassa omaa versiotaan antiziganismista. Ajakaa ne ulos! Sulkekaa ne leireille!

Miksi emme haluaisi tavata rasisteja ja äärioikeistoa? Melkoista syrjintää.

Lisa Bjurwaldin reportaasikirja Europas skam (toim. suom. Euroopan häpeä) on tärkeä ja kiinnostava puheenvuoro äärioikeiston valtaannoususta lähes kaikkialla Euroopassa. Bjurwald maalaa lukijan hämmästeltäväksi kauhistuttavia näkymiä. "Keskustelun" sävyt ovat muuttuneet, nyt on taas mahdollista lausua romaneista, muslimeista, juutalaisista ja muista vähemmistöistä lähes mitä vaan.

Europe's scam. Aivan vitun tärkeää ja kiinnostavaa, kyllä.

[Alkuasukas]

Lopetin lukemisen kun mainittiin Liisa Pjuurwaald...

[Aldaron]

Merkit viittaavat siihen, että EXPO, jota Lisa B on mukana toimittamassa, saa joskus lähiaikoina suomalaisen sisarjulkaisun. Veikkaisin tämän tapahtuvan ehkä jo tämän vuoden puolella ja viimeistään ensi vuonna.

[Roope]

Tarkoitus oli käydä kommentoiden läpi keskeiset luvut Lisa Bjurwaldin kirjasta, mutta se sitten jäi, kun haluttujen kohtien löytäminen paperikirjasta on niin vaivalloista. Tässä kuitenkin hajanaisia huomioita muistiinpanojen perusteella, kun lukemisesta on jo aikaa muutama viikko.

Heti suomenkieliseen painokseen kirjoittamassaan esipuheessa Bjurwald vetää mattoa seuraavien kolmensadan sivun alta. Todisteena perussuomalaisten poliitikkojen kauheudesta luetellaan tuttuja, asiayhteydestään huolella irrotettuja sitaatteja. Kyllä, Jussi Halla-aho kirjoitti aikoinaan lauseen joidenkin kansanryhmien geneettisistä erityispiirteistä ja Thilo Sarazzin mainitsi juutalaiset, mutta asiayhteyksien mainitsematta jättäminen on lukijoiden harhaanjohtamista. Ihan propagandaksikin sitä voi kutsua.

Hyvin nopeasti lukemista alkaa haitata Bjurwaldin tavaton mustavalkoisuus. Bjurwaldille on olemassa hyvät ihmiset, joiden joukkoon valikoimisessa hän on välillä hysteerisen tarkka, ja sitten rasistiset äärioikeistolaiset kiihkoilijat. Jälkimmäisessä ryhmässä Bjurwald ei viitsi erotella, kannattaako joku juutalaisongelman lopullista ratkaisua tai ulkomaalaislakien nykyistä parempaa valvomista vai murhaako romaneja. Kaikki nämä äärioikeiston rasistit ovat samaa massaa ja yhtenäistä eurooppalaista verkostoa samoilla inhoilla motiiveilla.

Breivikin teosta ovat tietysti vastuussa islamofobirasistit (eli ulkomaalaispolitiikan tiukentamista haluavat), kun taas islamistiterrorismista on vastuussa - sama porukka. Breivikin iskut linkittyvät netin islamofobisiin teksteihin, kun taas islamistiterroristien iskut linkittyvät islamofobisiin asenteisiin ja maahanmuuttajia syrjivään lainsäädäntöön, eivät islamiin uskontona tai kulttuurina.

Hieman yllättävästi Bjurwald mainitsee myös Malmön tilanteen, siellä kasvaneen islamistisen antisemitismin ja vasemmiston hyväksynnän tilanteelle. Tätä ei kuitenkaan liitetä yhtään mitenkään, eikä kukaan ole siitä vastuussa. Sen sijaan rasistiset uskonnonvapauden rajoittajat ovat vastuussa jopa siitä, että Sveitsissä minareettikiellon myötä radikalisoituvat muslimimiehet pahoinpitelevät naisia ja alistavat näitä ympärileikattaviksi.

Bjurwaldin sanoin on "uhrin roolin vetämistä äärimmilleen", että saksalaisnainen oli saanut laillisen poliittisen toimintansa paljastuttua välittömästi potkut ilman irtisanomisaikaa ja oli perustanut sen jälkeen järjestön auttaakseen poliittisista syistä vainottuja ja syrjittyjä. Bjurwald ei vain hyväksy tällaista, vaan haastattelee toimittajatoveriaan, jonka mukaan potkujen antaminen on riittämätöntä. Lisäksi pitää työpaikkakoulutuksella varmistaa, että kollegat eivät tunne potkut saanutta kohtaan minkäänlaista solidaarisuutta. On varmistettava, että he näkevät "epäinhimillisen ideologian", eivät työnsä hyvin tehnyttä ihmistä. Tällaista kutsutaan yleensä dehumanisoinniksi, mutta ei tässä kirjassa. Tähän Bjurwaldin läpi kirjan toistuvaan kaksoisstandardiin on vaikea suhtautua, mutta ilmeisesti se on Ruotsissa jo niin arkipäiväistä ja itsestään selvää, ettei sitä tarvitse siellä ujostella. Ruotsissa mikä tahansa muu suhtautuminen olisi epänormaalia ja epäsuotavaa.

Etenkin kirjan loppupuolella tulee selväksi ruotsalainen mediastrategia pahan voimien nujertamiseksi. Ruotsidemokraateista puhuttaessa on kaivettava likasangon pohjatkin. Vähimmäisvaatimus on kutsua sitä joka kerta muukalaisvastaiseksi, mutta siihen olisi yhdistettävä myös rasismi ja natsismi. Sen sijaan antirasistisessa kampanjoinnissa on erityisen tärkeää olla suoraan mainitsematta puolueen nimeä. Ei siis niin, että kehotettaisiin kieltämään SD:ltä pääsy vaalikeskusteluihin, häiritsemään SD:n vaalitilaisuuksia tai erottamaan SD:n jäsenet ammattiliitoista, vaan estetään pääsy epädemokraattisilta puolueilta, häiritään epädemokraattisia vaalitilaisuuksia ja erotetaan epädemokraattisuuden kannattajat. Tällaiset toimet ovat välttämättömiä, koska Bjurwaldin mukaan ruotsidemokraatit on "vakava uhka demokratialle".

Pari kertaa Bjurwald erehtyy kommentoimaan jotain maahanmuuttopolitiikasta, ja argumentointi on tietysti luvattoman naiivia. Esimerkiksi ruotsidemokraattien maahanmuuttopoliittiset linjaukset humanitaarisen maahanmuuton vähentämisestä hän kuittaa jo lähtökohdiltaan taloudellisesti virheellisiksi sillä, että "Ruotsiin tarvitaan lisää maahanmuuttajia, jotta työikäisen väestön määrä ei ala pienetä".

Jos haluaa päästä vähällä, voi lukea molemmat esipuheet ja kaksi viimeistä lukua Pohjoismaista ja ratkaisuehdotuksista.

[Roope]

Onko äärioikeisto uhka eurooppalaiselle demokratialle? Ehdottomasti on, jos kysytään ruotsalaiselta toimittajalta Lisa Bjurwaldilta, joka tutkii Euroopan oikeistoekstremismiä ja rasismia.

[...]

Voiko perussuomalaisia ja ruotsidemokraatteja kutsua rasisteiksi?

- Aivan varmasti voi. Jos sallitaan rasistiset jäsenet ja ajetaan politiikkaa, joka on vihamielistä ihmisiä kohtaan riippuen heidän uskonnostaan tai ihonväristään, silloin ollaan tietysti rasisteja. Nykyajan rasismi ei näytä samanlaiselta kuin Hitlerin Saksassa, se näyttää täsmälleen sellaiselta kuin millaisena Ruotsidemokraatit ja Perussuomalaiset esittävät sen. On tärkeää kutsua asioita niiden oikeilla nimillä.  (käännös)

Svenska Yle: "Allas lika värde inte längre självklart i Europa år 2014" 21.3.2014

"Median ja poliitikkojen varovaisuus ruokkii äärioikeiston kasvua"

Maiharit pukuihin vaihtamalla sisäsiistiä imagoa ja parlamentaarisia asemia tavoitteleva äärioikeisto saa toimittaja-kirjailija Lisa Bjurwaldin mukaan vetoapua yhä enemmän myös medialta ja valtavirran poliitikoilta, jotka varovaistavat kielenkäyttöään radikaalien puolueiden kasvattaessa kannatustaan.

"Mitä pidempään puolueet ovat vallassa, varsinkin korkealla tasolla kuten Ruotsin parlamentissa tai Euroopan parlamentissa, sitä varovaisempia toimittajat ja valtavirran poliitikot ovat kutsumaan niitä rasistisiksi, muukalaisvastaisiksi tai muslimivastaisiksi", Punaisen Ristin Rasisminvastaisen päivän tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald toteaa.

[...]

"Kun tällaisesta puolueesta [Ruotsidemokraatit] ryhdytään puhumaan yleisellä tasolla maahanmuuttovastaisena, on sama kuin sanottaisiin, että heillä on järjellisiä näkemyksiä maahanmuutosta, joihin he ovat päätyneet punnittuaan eri vaihtoehtoja. Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa", hän sanoo.

[...]

"Haastattelemani nuoret ovat sanoneet, että eivät välttämättä ole liikkeiden kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta pitävät todella hyvänä asia, että joku tekee jotain naisiin kohdistuvalle väkivallalle tai pedofilialle - 'Eivät kai he voi olla täysin pahoja, niin jos ne tekevät tällaista'", hän sanoo.

maailma.net 21.3.2014

[normi]

Otsikon perusteella luulin, että kyse on islamista... näköjään olikin taas tätä propagandaa.

[junakohtaus]

Teen ehkä itselleni t-paidan, jossa lukee "Pimeyden ytimestä, päivää".

[Blanc73]

Bjurwald:

Maiharit pukuihin vaihtamalla..

Seinähullu vasuri taas vauhdissa. Ei noille jutuille voi muuta kuin nauraa.

[Juffe]

"Kun tällaisesta puolueesta [Ruotsidemokraatit] ryhdytään puhumaan yleisellä tasolla maahanmuuttovastaisena, on sama kuin sanottaisiin, että heillä on järjellisiä näkemyksiä maahanmuutosta, joihin he ovat päätyneet punnittuaan eri vaihtoehtoja. Ikään kuin heitä ei ajaisi viha ja kiihkoilu, joiden paljastamiseksi ei tarvitse kuin selata verkkoa", hän sanoo.

Eli jos jokin yhteiskunnallinen epäkohta aiheuttaa vihaa ja kiihkoilua verkossa, sitä koskevat järjellisetkään argumentit eivät voi päteä ja siihen ei millään sovi puuttua, koska mentäisiin vihan ja kiihkoilun ehdoilla.

"Lapsesi ryöstettiin taas koulussa? Ja siihen pitäisi puuttua? No emme todellakaan puutu, eikä edes ole mitään puututtavaa, sillä näimme millaisen kiihkon ja vihan vallassa asiasta kirjoitit Facebookissa."

[Micke90]

Lisa Bjurwald varoittaa hämäyksestä. On aina helpompi reagoida marssiaskelten kumuun ja Hitler-tervehdyksiin kuin puleerattujen, sliipattujen poliitikkojen hienostuneeseen, muukalaisvastaiseen retoriikkaan. Monet tavalliset kansalaiset ovat reagoineet inholla esimerkiksi Unkarin Jobbikin ja Unkarin kaartin militaristisiin toimiin romaneja vastaan. Mutta kun Sveitsin kansanpuolue masinoi rasistisen minariteettikiellon maahan reaktiot olivat olemattomat.

Emme saa myöskään antaa puheenparren hämätä meitä, kirjoittaa Bjurwald; antisemitistit käyttävät sanoja sionismi ja sionisti, kun ne tarkoittavat natsi-Saksasta tuttua tarinaa juutalaisten maailmansalaliitosta! Aivan vastaavalla tavalla käyttävät äärioikeisto- ja natsipuolueet sanaa islamisoituminen, kun ne puhuvat muslimien rauhallisesta maahanmuutosta.

-----

Sen jälkeen hän tarkastelee rasismia ja rasistisia toimijoita maittain. Rasistisen kiihotuksen ja rikollisuuden kärkimaita teoksessa ovat Unkari, Italia, Iso-Britannia, Saksa sekä Tanska Myös Ruotsi natsistisine ruotsidemokraatteineen on esillä. Sen sijaan hurjaa tilannetta Suomessa ei Bjurwald käsittele kirjassaan. Selitys sille lienee se, että EXPO-lehti on aloittanut vakavamman tilanneseurannan Suomen osalta uudelleen vasta hiljattain.

Lisa Bjurwald on vielä tärähtäneempi kuin olen tähän asti uskonut. Ja ruotsalaiset pitäkööt fasistisen ja laittoman (S)EXPO säästiönsä sillä puolen Pohjanlahtea. Me emme tarvitse ruotsalaisia fasisteja tänne kertomaan, millaista politiikkaa harjoitamme kotimaassamme tai millainen poliittinen kulttuuri meillä saa ruotsalaisten mielestä olla.

[Ano Nyymi]

Minäkin olen huolestunut vihan idologian ilmestymisestä keskuuteemme, siksi vihanlietsojien eli islamilaisten maahantulolle olisi syytä saada stoppi.

[foobar]

"Mitä pidempään puolueet ovat vallassa, varsinkin korkealla tasolla kuten Ruotsin parlamentissa tai Euroopan parlamentissa, sitä varovaisempia toimittajat ja valtavirran poliitikot ovat kutsumaan niitä rasistisiksi, muukalaisvastaisiksi tai muslimivastaisiksi", Punaisen Ristin Rasisminvastaisen päivän tilaisuudessa Helsingissä puhunut Bjurwald toteaa.

Jos olisin poliitikko jolla on mahdollisuus saada itseään esille, kiinnittäisin huomioni siihen millaisia kutsuvieraita SPR ottaa tilaisuuksiinsa. Bjurwald on seinähullu sananvapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia vihaava totalitäristi. Jos SPR todellakin pitää tällaisia henkilöitä esimerkillisinä Suomen tilanteen kannalta, Bjurwaldin maineen olisi syytä tarttua myös SPR:n jotta rivikansalaiset osaavat tehdä asiasta johtopäätöksensä.

[Jääpää]

Into piukeena tietysti tilaamaan kirjastosta, kun niin kovasti suositellaan..
PIKIin ja voi paska! Niitä löytyi ja enemmän kuin:
Kansallisbloggaajamme erittäin suositun, kysytyn ja TILATUN teoksen lukumäärä Pirkanmaan kirjastoissa.
  3 kpl.
Ruotsalaisen, kansansa hävittämisestä innostuneen sekopäisen kiiluvasilmäisen maanikon joku sepustus.
4 kpl.!!!
Sanokaa, että olen hakenut väärin tai tai jotain...Muistan kyllä hyvin ilmeen, kun jätin hankintapyyntöä Uppoavasta Lännestä. Näki heti, että tulee olemaan kirjaston ykköshankinta..
Eihän yksi enemmän ole paljoa..näkeekö lainausmäärät jostain? Myydyt?

[Parsifal]

Eipä silti, ei nuiva skene ole sekään ääri-ilmiöistä ja vihamotiivista mitenkään vapaa. Eläköön ei-vihasta-kumpuava ihmiskasvoinen nuivuus!

Pohjimmiltaanhan nuivuus on nimenomaan vihan ja väkivallan ideologioiden - kuten islamin ja marxismin - vastustamista ja ihmisoikeuksien puolustamista.

Pimeyden edustajien sairaissa mielissä nuo käsitteet ovat pahasti vääristyneet johtuen moraalisen selkärangan ja terveiden arvojen puuttumisesta.

[Jääpää]

Näitten mielestä ihmiskauppakin on ihan ok., kunhan sitä ei sanota ihmiskaupaksi ja ne tienaa sillä.
Siinä sitä on hämäystä omiksi tarpeiksi.

[norske]

Islamonausea, ei islamofobia

"islamofobia on muslimien itsensä valitsema sana, jolla he karsinoivat itsensä joksikin pelätyksi"

"islamonausea = islampahoinvointi, normaali ja luonnollinen reaktio jotain epänormaalia, epä­miel­lyt­tä­vää, epä­terveel­listä tai vahingollista kohtaan"

Samoin puhutaan aina myös homofobiasta, mutta kuka nyt niitäkään pelkäisi!

[foobar]

Eipä silti, ei nuiva skene ole sekään ääri-ilmiöistä ja vihamotiivista mitenkään vapaa. Eläköön ei-vihasta-kumpuava ihmiskasvoinen nuivuus!

Pohjimmiltaanhan nuivuus on nimenomaan vihan ja väkivallan ideologioiden - kuten islamin ja marxismin - vastustamista ja ihmisoikeuksien puolustamista.

Pimeyden edustajien sairaissa mielissä nuo käsitteet ovat pahasti vääristyneet johtuen moraalisen selkärangan ja terveiden arvojen puuttumisesta.

Olen asiasta sinällään melkolailla samaa mieltä, mutta miten argumentoivat marxistit, ja todennäköisesti myös islamistit? Täsmälleen samalla tapaa. Termejä vain pyöritellään itselle suotuisaan kattaukseen. Vaikken ole varma siitä miten ongelma ratkaistaisiin, uskon, että varovaisuus halussa uskoa omia selityksiä sellaisenaan on meriitti. Bjurwaldin teksteistä on ulkopuolisena helppo nähdä, mihin haluttomuus kritisoida omaa maailmankuvaa myötäileviä ajatuksia voi johtaa.

[Ajattelija2008]

Sosialismi ja ääri-islamismi ovat vihan ideologioita. Lisa Bjurwald itse on vihan ideologi. Vanha temppu suunnata huomio muualle.

[nimierkki]

Into piukeena tietysti tilaamaan kirjastosta, kun niin kovasti suositellaan..
PIKIin ja voi paska! Niitä löytyi ja enemmän kuin:
Kansallisbloggaajamme erittäin suositun, kysytyn ja TILATUN teoksen lukumäärä Pirkanmaan kirjastoissa.
  3 kpl.
Ruotsalaisen, kansansa hävittämisestä innostuneen sekopäisen kiiluvasilmäisen maanikon joku sepustus.
4 kpl.!!!
Sanokaa, että olen hakenut väärin tai tai jotain...Muistan kyllä hyvin ilmeen, kun jätin hankintapyyntöä Uppoavasta Lännestä. Näki heti, että tulee olemaan kirjaston ykköshankinta..
Eihän yksi enemmän ole paljoa..näkeekö lainausmäärät jostain? Myydyt?

Halla-ahon kirjaa on pikissä viisi kappaletta, niitä on lainattu yhteensä 126 kertaa. Bjurwaldin kirjaa noin 25 kappaletta, lainauskertoja yhteensä 204.

Minusta on aika ymmärrettävää, että jonkin tunnetun kustantamon julkaisemaa kirjaa noin lähtökohtaisesti hankitaan paljon enemmän kuin jotain omakustannetta. Sen sijaan ei ole ymmärrettävää, jos veronmaksajien hankintatoiveet deletoidaan ideologisilla perusteilla. Valitettavasti Halla-ahon kirjan kohdalla näin ihan todistetusti kävi.

Mikäli Halla-aho kirjoittaa uuden kirjan ja vieläpä saa sille jonkin tolkullisen kustantajan, niin taatusti kirjaa hankittaisiin kirjastoihin paljon enemmän kuin ensimmäistä.

[Roope]

Kovaksi keitetty

Lisa Bjurwald on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija, joka ei kaihda rooliaan äärioikeiston vastaisena suorasuuna. Nyt hän kertoo, keiden kanssa on keskusteltava ja keiden ei.

[...]

Kun yleisössä näkyy nuori skinhead, kaksi naista kiskoo hänet sivuun. Natsiaiheisen T-paidan ylle heitetään takki, käärityt housunlahkeet rullataan alas. Puheenjohtaja Friederich kertoo Bjurwaldille kannattavansa pukukoodia, jotta jotkut eivät pukeutuisi "ihan niin äärimmäisesti".

Tämä on Bjurwaldin mielestä Euroopan häpeä. Tyydymme peittelemään sitä, mikä pitäisi kitkeä juurineen.



Lisa Bjurwaldin, 38, kuuden vuoden takainen Euroopan häpeä – rasistien voittokulku (2011) alkaa niittyretkestä. Kirjassa Bjurwald tapaa uusnatseja, populisteja, aktivisteja ja tutkijoita Venetsiasta Budapestiin.

Jo ennen Euroopan häpeää Bjurwald oli tehnyt Maria Blomquistin kanssa kirjan äärioikeistossa aktiivisista naisista, mutta vasta Euroopan häpeä hätkähdytti Ruotsin median hereille. Se on vähän ironista, sillä Bjurwaldin kirjan mukaan olennaista olisi nähdä heikkoja signaaleja ennen ääri-ilmiöitä. Sanomaa tuki kirjan ajoitus: samoihin aikoihin ruotsidemokraatit olivat saaneet kertaheitolla ensimmäiset 20 edustajaansa eduskuntaan.

Euroopan häpeä ei ole analyyttista tutkijan tekstiä, vaan kokoelma toimittajan tuohtuneita havaintoja. Viime vuosien aikana Bjurwald on tehnyt sellaisia niin paljon, että enää hän ei ylläty mistään.

Siitä on tullut myös hänen roolinsa Ruotsin mediassa.

[...]

Euroopan häpeän jälkeen Bjurwald on saanut Ruotsissa paikan äärioikeiston vastaisena suorasuuna. Umpitukholmalaisesta Bjurwaldista on tullut muutenkin mediaa kiehtova hahmo: välillä hän puhuu feministisessä verkkolehdessä yhtenä sadasta valitusta feminististä, seuraavaksi Svenska Dagbladetin lifestyle-sivuilla lempipaikoistaan juoda chiantia ja ostaa David Bowie -kirjoja.

Nytkin istumme hänen toiveestaan Strandvägen 1 -ravintolassa Östermalmilla. Bjurwald puhuu vuolaasti ja nauraa käheästi mustassa bleiserissä, mustassa mekossa ja aurinkolasit otsalla.

"Puhuisin mielelläni myös prostituutioon johtavasta ihmiskaupasta, mutta äärioikeisto on nyt ollut se juttu", sanoo Bjurwald ja naurahtaa.

Bjurwaldin puhelin on pöydällä hälytysvalmiudessa, koska ensimmäinen hänen päätoimittamansa Författaren-lehti on menossa painoon. Kirjailijaliiton lehden päätoimittajaksi Bjurwaldilla totisesti riittää profiilia: hän on toimittajataustainen mediapersoona, joka on kirjoittanut sekä faktaa että fiktiota. Euroopan häpeän jälkeen ilmestynyt Skrivbordskrigarna (2013) käsitteli ääriliikkeiden tapaa toimia verkossa, jossa normalisoidaan sellaisia arkikieleen vuotavia sanoja kuten islamisaatio ja valtamedia. Bjurwaldin vuosi sitten ilmestyneessä esikoisfiktiossa Tills bara aska återstår erikoispoliisi Rebecka Born päätyy tutkimaan nigerialaisnaisiin kohdistuvaa ihmiskauppaa. Syyskuussa ilmestynyt Ta min hand kertoo yksin turvapaikkaa hakevista lapsista, joita Born koettaa auttaa pois verkkopedofiilien haavista.

[...]

Kun on penkonut kymmenen vuotta työkseen vihoviimeisiä likaviemäreitä, tuohtunut ja turhautunut näkemästään, on helppo puhua mistä vain kuin säästä. Siksi lyhyt käsitteiden määrittely:

Bjurwald jakaa 2010-luvun rasismin islamofobiaan, uuden ajan antisemitismiin ja romanivastaisuuteen. Expon ja Bjurwaldin määritelmissä äärioikeisto on ulkoparlamentaarista, organisoitua rasismia. Natsipuolueet tai -ryhmät  edustavat sellaista äärioikeistoa, joiden oppi kumpuaa selkeästi kansallissosialimista. Muukalaisvastaiset tai oikeistopopulistiset puolueet taas ovat parlamentaalisessa politiikassa mukana. Näitä ovat esimerkiksi ruotsidemokraatit ja perussuomalaiset.

"Terrori kulkee aalloissa", Bjurwald huomauttaa.

"Uusin jihadisti-iskujen aalto hyödyttää nyt äärioikeistoa, joka on aktivoitunut kulisseissa 1980-luvulta alkaen. Jihadistit haluavat julkisuutta valitsemalla kohteeksi keskiluokan perheineen, mutta äärioikeisto tietää, miten pitkälle lain puitteissa on mahdollista mennä. He voivat kirjoittaa minulle, että toivottavasti saat kokea monikulttuurisuutta konkreettisesti sen jälkeen, kun olen esiintynyt Göteborgin kirjastossa 16.30. Kun sanotaan, että eiväthän he tee mitään laitonta, se on suurin facepalm mitä voi olla. "

Ja sitten Bjurwald facepalmaa.

Politiikassa kaava menee Bjurwaldin mielestä näin: sekä muut puolueet että toisaalla äärioikeisto lähentyvät niiden välissä olevaa populistipuoluetta, jonka läpi yhä karkeampi muukalaisviha suodattuu valtavirtaan. Siksi meidän ei missään nimessä tulisi vähätellä populistipuolueita miedoksi toilailuksi. Ilman kevytrasismia rasismi ei normalisoituisi.

Näin kuitenkin tapaa käydä siksikin, että olemme Bjurwaldin mukaan taipuvaisia puolustamaan omia rasistejamme – Suomessa vaikkapa muistuttamalla siitä, että perussuomalaisten juuret ovat smp:läisessä herravihassa.

"Suomessa sanotaan, etteivät perussuomalaisten juuret ole uusnatseissa. Ja se on ihan totta. Mutta pitää miettiä myös näin: jos olet 16-vuotias muslimi, sillä ei ole kauheasti väliä. Mitä media voittaa sillä, että nostaa esiin juuri puolueiden eroja?"

[...]

"Ollaan siis realisteja. Se on vain hienompi sana, jolla oikeutetaan sitä, että ollaan vähän rasisteja", Bjurwald sanoo.

"Ruotsissa realismista on tosin ollut silloin tälloin jopa perustetta puhua. Kun pakolaiskriisi oli huipussaan, oli perusteltua miettiä, kuinka paljon tulijoita voi asettua kerralla yhdelle paikkakunnalle."

[...]

Ruotsissa rasismista keskusteltiin jo silloin, kun politiikassa vielä puhuttiin muustakin. On puitu rasistiset lastenkirjat ja mainokset mustasta jäätelöpuikosta. Mielipide- ja kulttuurilehtien lisäksi syrjiviä rakenteita ovat tarkastelleet paitsi vasemmistolainen päivälehti Dagens ETC myös suurten sanomalehtien debattisivut. Julkisen palvelun mediat SVT ja Sveriges Radio ovat pitäneet kunnia-asianaan sitä, että niiden kanavilla moniarvoisuus toteutuu arkisesti. Siksi maahanmuuttajataustaiset toimittajat, juontajat ja mielipidekirjoittajat puhuvat popmusiikista, terrorismista ja jalkapallosta, eivät vain rasismista. Vähemmistöjen asema on ollut osa agendaa itsestäänselvästi – aivan kuten talous tai uusi kirjallisuus.


[...]

Huhtikuussa viisi ihmishenkeä vaatineen Drottninggatanin kuorma-autoiskun jälkeen Ruotsissa alkoi tuttu syyttely. Sen mukaan maahanmuuton puolustajat eivät yksinkertaisesti tiedä uhkista tarpeeksi. Bjurwald ei suostu lähtemään keskusteluun, jossa puidaan muukalaisvastaisuuden mahdollisia oikeutuksia tai lievennyksiä. Mustavalkoisuuden hän kokee ansainneensa perehtymällä äärioikeistoon yli 10 vuotta. Ei tarvitse enää epäröidä.

"Pitää tietää vähemmän kuin uskommekaan. Riittää tietää, että äänessä ovat syvästi ennakkoluuloiset ihmiset, jotka ajattelevat pahaa ihmisistä heidän ihonvärinsä, hiustensa tai uskontonsa takia."

[...]

Bjurwald on siis todennut toimimattomaksi sen tien, jossa rasismia kritisoidakseen on ymmärrettävä ja purettava sen taustalla olevia argumentteja myös rasistien kanssa keskustellen.

Jäljelle jää boikotointi ja samoin ajattelevien rohkaiseminen.



Tämä lehti ilmestyy samana päivänä kuin Göteborgin kirjamessut alkavat. Tänäkin vuonna siellä on noin 100 000 vierasta, mutta ei Bjurwaldia. Se johtuu messuilla olevasta lehdestä, jonka nimeä hän ei halua mainita.

Äärioikeistolaisen Nya Tiderin journalistinen linja on kertoa esimerkiksi vastaanottokeskuksen itse sytyttäneestä pakolaisteinistä ja ex-nyrkkeilijä Mike Tysonin kommenteista, joiden mukaan hän ei lähtisi pelkurina sotaa pakoon.

[...]

Julkisuudessa Bjurwald pahoitteli "naiivien kulttuuri-ihmisten" haksahtaneen taas uskomaan, että osallistuminen olisi pakko sallia ilmaisunvapauden perusteella. Hän käynnisti verkkoboikotin, johon liittyi parituhatta nimeä: kustantamoja, kirjailijoita, ammattiliittoja, pappeja.

Ilmaisunvapauden perusteella on hiljattain päästy kirjamessujen lisäksi myös Almedal-viikolle, jossa Pohjoismainen vastarintaliike tänä kesänä edusti ensimmäistä kertaa luvan kanssa.

Tällainen on Bjurwaldin mielestä absurdia, koska koko järjestö tulisi hänen mukaansa kieltää lailla. Ruotsin perustuslain nojalla voidaan rajoittaa kokoontumisvapautta, jos "valtakunnan turvallisuus sitä vaatii", ja yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa, jos liikkeellä on "militantti luonne" tai se "vainoaa jotain ihmisryhmää".

Bjurwald pyytää miettimään, hyväksyisimmekö ilmaisunvapauden perusteella Isisin politiikan superviikoille.

"Neuvomaan pommeista, huutamaan Allāhu akbaria jihadin nimeen? Emme missään nimessä. Pitää avata silmät omalle kaksinaismoralismilleen."



Nyt, vuotta myöhemmin, Nya Tider on taas kirjamessuilla. Taas Bjurwaldin joukot boikotoivat. Tänä vuonna boikotista on tullut myös Suomi100-asia, onhan se yksi messujen pääteemoista. Boikottisyistä Göteborgissa ei nähdä Laura Lindstedtiä, ei Monika Fagerholmia, ei Oscar Rossia. Suomen PEN-sananvapausjärjestön puheenjohtaja Sirpa Kähkönen osallistuu, koska ei Helsingin Sanomien mukaan halua taipua Nya Tiderin edessä.

Pian messukeskustelun alettua Bjurwald keksi, että tarvitaan myös varjokirjamessut. Siksi tänä viikonloppuna Göteborgissa järjestetään Scener & Samtal -tapahtuma, jossa puhuu keskitysleiriltä selvinneiden jälkeläisiä ja poliittisen väkivallan tutkija Mattias Gardell. Bjurwald johtaa paneelia aiheesta Kirjailija aktivistina. Luvassa on myös keskustelu homonationalismista – siitä, kuinka Front Nationalin tapaiset oikeistopopulistipuolueet ovat alkaneet vastustaa muslimeja ja pakolaisia vetoamalla seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.

Göteborgin kirjamessut ovat Bjurwaldille mahdoton ajatus jo imagosyistä.

"Jos olisin kirjoittanut muodista tai vihanneksista, tämä voisi olla vähän eri asia."

Image 8.10.2017

[DuPont]

Jäljelle jää boikotointi ja samoin ajattelevien rohkaiseminen., kuten Bjurwald sanoi.

Miksei vastapuolen kuunteleminen?

[foobar]

Bjurwald ja hänen väkivaltaiset, totalitäristiset ja täysin yksisilmäiset lakeijansa on se totaalinen pahuus, joka voi ja pyrkiikin tuhoamaan Euroopan totaalisesti. Heistä se on ajatuksena ainoa oikea, ja mikään keino, väkivaltainen, sananvapautta tai demokratiaa rajoittava ei ole liian laiton.

Ketkäs niitä väkivallantekoja Ruotsissa tekevätkään? Pääasiassa Bjurwaldin lemmikit, ja suorat alaiset, eli antifalaiset. Bjurwaldin, Expon ja Antifan pyhästä kolmiyhteydestä olisi kirjoitettavaksi paljonkin tekstiä, mutta Imagen mielestä epäilemättä on laittomuuden, väkivallan, kiristyksen, pelottelun totalitärismin muotoja joita ei voi kuin ihailla.

Pitää muistaa että Bjurwaldin mielestä ainakin jokin aika sitten Ruotsidemokraattien epäiltyjen kannattajien stasimainen tunnistaminen, savustaminen töistään, heidän uhkailu ja spontaani väkivaltainen pahoinpitely oli hieno ja välttämättä kannatettava tavoite. Ilmeisesti tapa ilmaista asia on kuitenkin muuttunut kun SD on alkanut kasvaa kohden Ruotsin suurimman puolueen positiota. Vaikka Bjurwald ei varmasti sitä myönnäkään, hän on hiukan yllättäen tehnyt hartiavoimin töitä tämän eteen; todistanut ihmisille että yhteiskunnassa todellakin on sysimustaa bjurwaldilaista pimeyttä jota vastaan pitää taistella koska muutoin se saa kaiken vallan ja tuhoaa koko yhteiskunnan. Siksi SD nousee, eikä sitä voi enää jättää huomiotta.