2011-07-14 : HS: Reiluuden jano (Johanna Korhosen kolumni)

[Tuomas2]

Silloin se on oikein, kun yhteiskunta tekee intervention ja hyökkää yritysjohtajan palkkapussille ja tarvittaessa nappaa siitä vaikka 90 prosenttia veroina yhteiseen käyttöön. Silloin voidaan sanoa että tuosta tähtitieteellisen suuresta palkasta voi olla jotain hyötyä.

Ja tuolla 90% voidaan sitten rakentaa huuseja Gambiaan tai tukea Saksalaisia pankkeja ja Kreikkalaisia veturinkuljettajia.

Ja tuskin noita miljonäärenjä niin paljoa loytyy että heidän asumisensa vaikuttaisi vuokratasoon minkään vertaa. Se sensijaan vaikuttaa että valtio kerää veroja heidän tuloistaan ja asuttaa sosiaalitapauksia näihin vuokrataloihin.
Yhden rikkaan veronmaksajan maksamilla veroilla voidaan pyoritää useampaakin VOKkia joten mielelläni näkisin heidän vievän rahansa kauas pois sillä vain romahduksen kautta sosiaalihuoltovaltio on mahdollista palauttaa hyvinvointivaltioksi joka Suomikin oli tuonne 80-luvun loppuun.

EDIT: pahimmat typot

[normi]

Lauman vahvimmat ja röyhkeimmät kahmivat aina, jos muut antavat heidän niin tehdä.

Ahneus on siis Korhosen mukaan luonnollista. Ymmärrettävä näkökanta, mutta samassa kolumnissa Korhonen väittää myös, että ahneus on sairasta. Korhonen ei ole tainnut edes pyrkiä loogisuuteen, vaan napannut kolumnistin isot rahat ilman rasittavaa ajatustyötä.

On kyllä todellakin kannattanut maksaa 80000 ettei tuommoinen ole päässyt päätoimittajaksi.virheinvestointi eli sopimattoman henkilön palkkaus mksaa vähintäin vuoden palkan. päätoimittajana olisi voinut maksaa moninkertaisesti.

On kyllä mahtavaa, kun Johanna moitii nimenomaan ahneutta, mikä se pyynti muuten oli Johannalla, taisi olla aika paljon enemmän kuin 80 donaa? Miten voi joku olla noin tyhmä, että ampuu itseään jalkaan noin pahasti?

[TJK]

Itse asiassa "ökyrikkaat" ovat varmaankin usein niitä vuokranantajia. Ja mitä enemmän taloja rikkaat rakennuttavat, mitä enemmän asuntoja he muille vuokraavat, sitä alhaisemmat ovat vuokra-asuntojen hinnat. Kysyntä ja tarjonta.

Kysyntä määrittelee kuinka paljon niitä vuokra-asuntoja rakennetaan, ei tarjonta. Jos ei ole kysyntää, niin kukaan ei niitä asuntoja rakennuta. Toisin sanoen supply side -argumentaatio ei nyt vain ole pätevä peruste tässä yhteydessä vaikka Jude Wanninskin kolumnit olisi tullut aikoinaan luettua kuinka tarkkaan.

Kysyntä määrää, kannattaako rakentaa. Silti tarvitaan joku, joka sitoo pääomaa rakentamiseen. Jos ei halua tehdä sitä itse vaan asua vuokralla, sen on oltava joku muu.

[normi]

Yksikään talousteoria ei ole täysin oikeassa, koska olosuhteet muuttuvat jatkuvasti, välilä toimii keynes, välillä friedman ja välillä taas kannattaa lisätä tarjontaa, riippuu tilanteesta. Talous on kuin psykologista säätä. Siitä voi tehdä teoreettisia malleja, mutta muuttujia on pilvin pimein ja uusia voi ilmaantua ja tähän talouden säähän vaikuttavat myös psykologiset tekijät.

Talousteoriat ovat teorioita eivätkä sinällään tieteellisiä luonnonlakeja. Eri aika ja eri tilanne vaatii aina hieman erilaista talousteoriaa, jotta se kuvaisi tilannetta riittävän oikein, jotta sitä kannattaisi käyttää tilanteen ohjailuun.

Esimerkiksi myös tarjonta luo oikeasti kysyntää. Oletetaan, että lata tuottaa tavaraa ö jolla on jonkinlainen virka. jos tavaraa ö ei ole aiemmin edes ollut, niin ei taatusti ole käytännössä ollut kysyntää, jokin tiedostamaton tarve on voinut olla. Siis kun tavaraa ö tyuotetaan tarjolle, niin kyllä joku sitä ryhtyy ostamaan... Pysyvää kysyntää joka tuo talouteen jotain lisää voi syntyä vain jos tuotteessa on jokin uutuus eikä vain ole parempi kuin jokin aiempi vastaavan asian tyydyttänyt tuote.

Tilapäisesti voi kysyntää lisätä yksinkertaisesti tuottamalla vain enemmän tuotteita näytille, sekin lisää kysyntää ja tietysti ostaminen ja myyminen lisää rahan kiertoa ja lisätuotanto lisää myös palkkauksen kautta lisäpotkua.

Oikeastaan ainoa mistä kaikki lienevät yhtä mieltä, että vakaa kehitys ja kasvu on asia johon tulisi pyrkiä. Jostain syystä globaalit vapaamarkkinat haluttiin luoda mahdollisimman nopeasti vaikka oli taatusti selvää ettei se ainakaan vakautta edistä, koska kovin erilaisia toimijoita eri tilanteissa.

Näin jälikäteen on selvää, että jos euroa olisi hivutettu hitaammin, että eteläeuroopan maat oikeasti muokkaavat talouskulttuurian lähemmäs pohjoisen mahtimaita, niin tältä eurokriisiltä olisi vältytty. Jos kiinan kehitys olisi ollut hillitympää eli hitaampaa, niin USA:lla tuskin olisi näin suurta velkakriisiä. Jos maahanmuutto olisi euroopassa ollut selvästi hitaampaa, niin ongelmaa ei nyt senkään suhteen olisi.

Älkää siis hätäilkö maailmanmuutosinnossanne, nyt olisi syytä ottaa pari askelta taaksepäin ja palata siihen risteykseen missä valittiin se oikotie joka onkin johtanut kuilun reunalle ja tie perille johtaa romahduspisteessä olevan mädäntynyttä siltaa pitkin. jos rotkoon putoaa, niin joutuukin sitten palaamaan about 1500 askelta taaksepäin.. valitettavasti suvikset ovat päättäneet ottaa riskin ja johtaa meidät kertarysäyksellä sillan yli, koska eivät päämääränsä sokaisemina näe vaaraa.