Made in Switzerland, mihin tarvitsemme EU:ta?

[StiflersDad]

Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.

Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.

Pankit tuottavat 8% prosenttia Sveitsin kansantaloudesta. Eli Sveitsi ilman pankkeja olisi vähän niinkuin Suomi ilman Nokiaa. Ja khtahan tiedämme miltä se tuntuu.

[kelloseppä]

Sveitsi elelee kovin omalla tavallaan, josta aiemmin tässä ketjussa on tuotu esille ansiokkaasti sveitsiläistä muodollista kehystä. Pyrin tuomaan esille hivenen epämuodollista kehystä, jonka satunnaisiin piirteisiin saattaa törmätä etenkin pienillä paikkakunnilla toisinaan tavattavien tiettyjen käyttäytymismallien muodossa, jos sinne eksyy majailemaan hivenen pidemmäksi aikaa kuin utelias turisti tai liikeasioissa maassa vain satunnaisesti piipahtava tyyppi..

Se, että naiset yleisesti käyttäisivät heille kaikissa vaaleissa sallittua äänioikeuttaan, ei ole aina kaikissa kantoneissa, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla aina itsestäänselvyys. Myös naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.

Se, että haluaisit vapaa-aikanasi olla vain omissa oloissasi, koetaan toisinaan vähintään psykoottiseksi yhteisöön turvallisuudentunnetta vaarantavaksi, ellei jopa em. perusteella rikolliseksi yhteisöä uhkaavaksi, käyttäytymiseksi. Aktiivinen kansalainen ja vastuullinen valaliiton asukki toimii tietenkin aktiivisesti kaikenlaiseen kehittävään toimintaan myös oman pienyhteisönsä sisällä, vaikkapa nyt ainakin paikallisessa kuorossa, puutarhayhdistyksessä ja postimerkkikerhossa.

Jos et itse osaa pestä autoasi tai maalata taloasi tai leikata nurmikkoasi sillä tavalla ja silloin, kun paikallisesti on yleensä tapana, saat hyvin nopeasti hyvin tehokasta vertaistukea ihan kädestä pitäen paikallisilta autoharrastajilta ja omakotitaloasukasyhdistykseltä, halusit apua tai et. Kieltäytyminen tällaisesta avusta ei ole välttämättä kovin järkevää, koska seuraavalla viikolla esim. tuttu pankki- tai postivirkailija tai ei ehkä sitten enää ymmärräkään jostakin syystä ulkomaalaisena kovin omituisesti ääntämääsi paikallista kieltä; sen sijaan avun vastaanottaminen tulkitaan välittömäksi ja syväksi haluksi liittyä em. toimialoilla toimiviin yhdistyksiin ja etenkin osallistumishaluksi kaltaistesi kokemattomien ja/tai ymmärtämättömien tai korkean iän ja/tai vammautumisen vuoksi vajaatehoisesti toimivien vapaaehtoisiin avustuspartioihin.

Siitä, että kuinka paljon paikalliset asukit osallistuvat elämääsi joka ikisessä mahdollisessa käänteessä kutsumattakin, on aistittavissa se, kuinka kehityskelpoisena yksilönä Sinut nähdään paikkakunnalla. Jos et voi astua askeltakaan kylän torin poikki ilman, että joku tulee selittämään Sinulle jotakin ja korjaa heti pienimmänkin tekemäsi kielivirheen, voit olla vielä varma siitä, että yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.

[aféni Watson]

Sveitsin rikkauden suurin syy on tämä heidän reformoitu uskonto. He uskovat, että paremmat ja vähemmän syntiset ihmiset ovat myös maan päällä rikkaita. Suuri osa Sveitsistä uskoo tähän. Tämä on ehdottomasti suurin syy Sveitsin rikkauteen, kukaan ei siellä halua olla köyhä.

[Ernst]

Se, että naiset yleisesti käyttäisivät heille kaikissa vaaleissa sallittua äänioikeuttaan, ei ole aina kaikissa kantoneissa, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla aina itsestäänselvyys. Myös naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.

Missä muualla nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä?

Se, että haluaisit vapaa-aikanasi olla vain omissa oloissasi, koetaan toisinaan vähintään psykoottiseksi yhteisöön turvallisuudentunnetta vaarantavaksi, ellei jopa em. perusteella rikolliseksi yhteisöä uhkaavaksi, käyttäytymiseksi.

Toisinaan koetaan? Passiivissa.

Siitä, että kuinka paljon paikalliset asukit osallistuvat elämääsi joka ikisessä mahdollisessa käänteessä kutsumattakin, on aistittavissa se, kuinka kehityskelpoisena yksilönä Sinut nähdään paikkakunnalla. Jos et voi astua askeltakaan kylän torin poikki ilman, että joku tulee selittämään Sinulle jotakin ja korjaa heti pienimmänkin tekemäsi kielivirheen, voit olla vielä varma siitä, että yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.

No voi, kovaa on!

[Teaparty]

... naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.

Kotiäitiys kuuluu perinteisiin, mutta tässä on menossa iso murros. Perhekohtainen verotus ja lapsivähennykset mahdollistavat valinnanvapauden, mikä on mielestäni hieno asia.

Jos et itse osaa pestä autoasi tai maalata taloasi tai leikata nurmikkoasi sillä tavalla ja silloin, kun paikallisesti on yleensä tapana, saat hyvin nopeasti hyvin tehokasta vertaistukea ...

Nurmikon leikkaaminen sunnuntaina on merkki siitä, että sinut on määrätty ennalta ikuiseen kadotukseen. Ranskankielisellä alueella kyläkyttääminen on lievempää.

Syntyperäiset ystäväni saksankieliseltä alueelta tosin sanovat, että taustalla on positiivinen auttamisen halu eikä kaikkea neuvomista tarvitse kokea keljuiluksi. Tämä jatkuva opastaminen aiheuttaa ylipäänsä aika lailla kitkaa germaanien ja muiden välillä.

... yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.

Ranskankieliselle alueelle etabloituminen on helpompaa - edellyttäen että aksentistasi ei paista lävitse saksankieli.

[Tommi Korhonen]

Mitenkäs Sveitsissä on (matalan tason) rikollisuus? Tuollaista yhteisöllisyyttähän on toisaalla arveltu yhdeksi syrjäytymisen ehkäisykeinoksi. Niin ahdistavaa kuin se voikin jossain toisessa tilanteessa olla.

Muutoin sanon että lähidemokratia ja tervei itsekkyys on avain moneen hyvää asiaan. Ne meidän pitäisi Sveitsiltä omia.

[ikuturso]

Vastuunkanto.

Nythän tämä koko paska aukeni tämän ketjun myötä ihan totaalt.

Saapi alkaa tätä pohdintaa jalostaa ja jakaa ympäri blogistanioita, jos ajatus miellyttää.

Syy kuulua EU:hun on vastuunkanto - tai oikeastaan -pakoilu.
EU antaa meille direktiivit kultatarjottimella. Kuten on todettu, useat niistä virkamiesvalmisteisia parlamentaarikkojen toimiessa lähinnä kumileimaisimina.

Nyt kuka tahansa EU-myönteinen poliitikko - kuten esimerkiksi hallituksen muodostaja Jyrki Katainen - voi otsa hiessä ja kyynel silmäkulmassa väittää kantavansa vastuuta Suomesta, vaikka itse asiassa pakoilee vastuuta työntäen päätöksentekoa ja vallankäyttöä koko ajan enemmän elitististen EU-virkamiesten vastuulle.

Sen sijaan Perussuomalaisia Soinin johdolla syytetään vastuun pakoilusta, vaikka nämä EU-kriittisyydellään nimenomaan haluaisivat siirtää vastuuta Suomen kansasta ja taloudesta suomalaisille itselleen. Itsenäinen omista asioistaan päättäminen olisi juuri sitä todellista vastuunkantoa.

Siitä vaan. Tehdään EU:sta liittovaltio ja laitetaan EU:lle yhteinen budjetti ja oma rahaministeri, niin ei tarvitse Suomen ottaa enää vastuuta omista talousasioistaan. Samoin voisimme liittyä NATO:on, jolloin kansallisen puolustuksen vastuunkantokin voitaisiin ulkoistaa amerikkalaisille.

Vastuun voi käsittää niin monella tavalla.

-i-

[Teaparty]

Mitenkäs Sveitsissä on (matalan tason) rikollisuus? Tuollaista yhteisöllisyyttähän on toisaalla arveltu yhdeksi syrjäytymisen ehkäisykeinoksi. Niin ahdistavaa kuin se voikin jossain toisessa tilanteessa olla.

Näin voidaan sanoa. Myös alkoholijuomien kanssa läträäminen poikkeaa pohjolan perinteistä. Katurikollisuus, murrot ja varkaudet ovat pitkälti tuontitavaraa. Yleinen mielipide osoittaa sormella Balkanin ja Romanian suuntaan sekä Ranskaan.

[kelloseppä]

Täsmällisten rajojen määrittely on monesti vaikeaa. Esim. missä kulkee raja yhteisöllisyyden ja yksityisyyden välillä? Missä kulkee pienyhteisön käyttämän yhteisöllisen vallan ja viranomaisvallan tai valtiovallan käytön raja? Todennäköisesti näihin kysymyksiin vastattaisiin keskimääräisesti Suomessa (Pohjoismaissa) selvästi eri tavalla kuin Keski-Euroopan lähinnä saksankielisillä vuoristoalueilla, esim. Sveitsissä.

Sveitsissä arvostan suunnattomasti sitä, että valtion (tässä yhteydessä hyvin laajasti ymmärrettynä, siis valtio/kantoonit/kunnat jne ...) lähtökohtana on luoda edellytyksiä kansalaisten omalle ja omaehtoiselle hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakentamiselle. Kansalaiset ovat siis vastuussa itsestään (ja läheisistään) huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Pitkälle vietyjen suoran demokratian instrumenttien aktiivinen käyttö on toinen keskeisimmistä keinoista toteuttaa tätä periaatetta käytännössä. Toinen keskeinen keino on kovin erilaiset ja moninaiset yhteisöllisyyden käytännön toiminnaksi kehittyneet toimintamallit.

Missä määrin erilaiset sveitsiläiset hallintoelimet ovat tavallaan ulkoistaneet tiettyjä sellaisia toimintoja, joiden katsottaisiin suomalaisen valvontaan ja epäluuloon keskittyneessä hallintokulttuurissa olevan elintärkeitä viranomaistoimintoja, tietynlaisesta yhteisöllisyydestä käyttövoimansa ammentavalle kolmannelle sektorille?

Nuo monesti esiintyvät erot ranskan- ja saksankielisten alueiden välillä taitavat jäädä kovin sisäänlämpiävän ammatillisen yhteisöni vahvojen piirteiden taakse taustalle enemmän tai vähemmän piiloon - mahdollisesti enemmän kuin monella muulla alalla.

Vaikka Zwingli ja Calvin ovat kovin tunnettuja kiihkeydestään uskonasioissa ja maallisen hallinnon teokratisoimisessa, Valaliitto päätyi jo 1500-luvulla monien aseellisten konfliktien jälkeen sellaiseen ratkaisuun, että kukin seurakunta päättäköön tunnustuksensa itse. Olisiko sveitsiläisten menestyksen takana suurempana tekijänä tuollaisen poliittiseen ajatteluun päätyminen jo 1500-luvulla kuin reformististen uskonsuuntausten 1500-luvun ylilyönnit eri puolilla Valaliittoa?

[Lalli IsoTalo]

Haluaisin nähdä jonkun riippumattoman tutkimuksen EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta.

Riippumattoman tutkijan Lalli IsoTalon tutkimus EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta, Executive Summary:

Hyödyt: pienehkön kotimaisen sisäpiirikähminnän vähentyminen.
Haitat: suurimittaisen liittovaltiollisen sisäpiirikähminnän lisääntyminen.

[Nuivanlinna]

Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?

Kolmen sanan yhdistelmän kysymykseen voi vastata kahdella sanalla: katso karttaa.

Niin? Suomen naapurit: Ruotsi, Norja, Venäjä. Sveitsin naapurit: Saksa, Italia, Ranska, Itävalta.
Historiassahan vain Venäjä on ollut paha ja vaarallinen,Sveitsillä on ollut siunaus olla sellaisten demokratian kulmakivien naapurina.

[Tasapainorealisti]

Sweitsillä ja Suomella lienee se vissi ero, että Sweitsillä on varaa kansainvälisen tilanteen muuttumiseen ja epävakauteen suht pitkälläkin aikavälillä toisin kuin Suomella nykyisessä olomuodossaan. Keskimääräinen suomalainen politikko ei ole järjenjättiläinen, vaan taustatiiminsä luomus, joka mieluummin antaa taloudenhoitovastuun Euroopalle, kuin omalle taustatiimilleen, koska myöskään taustatiiminsä yms. virkamiehet eivät ole Suomessa tällä hetkellä kansainvälistä tasoa mm. heikon palkkauksen vuoksi. Kansainvälisen tason suomalaiset tekijät löytyvät Lontoosta, Sweitsistä ja muualta maailman rahavallan taistelukentiltä. Jos Suomi haluaa kehittyä myös valtiontalouden hoidon tasolla on Helsingin pörssin kehityttävä ja houkuteltava suomalaisia huippuosaajia jäämään Suomeen, myös valtion käyttöön, ja samalla valtion taloudenhoidon palkkoja on nostettava huomattavasti, jos haluamme pyrkiä olemaan tulevaisuuden Sweitsi nykyisessä globaalissa taloudessa.