Vihreät turvenuijat

[bebeto007]

Turve on kansainvälisillä ja kansallisilla poliittisilla päätöksillä määritelty uusiutumattomaksi fossiiliseksi raaka-aineeksi, jonka käyttöä Kioton ilmastosopimus rajoittaa. Kaikki olisi voinut olla toisin, jos maatamme ei vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen olisi ollut kusettamassa etupäässä Vihreiden turvenuijien ja Demari älyköiden värittämä Lipposen sateenkaarihallituseliitti, syöttäen väärää propagandaa eritoten Erkkomedioissa ja YLE:n tietonurkissaan.

Turpeen tieteellisesti testattu todellisuus on toinen ja suo ekosysteeminä haluaisi antaa suomalaisille työpaikkoja uusiutuvien antimiensa osalta. Suota voidaan kuvata eläväksi biologiseksi organismiksi, joka sitomalla ilmakehästä hiiltä uusiutuu ja kasvattaa turvemassaansa. Soiden määrä on Suomessa sen verran suuri, että kokonaiskasvun lopputuotteen määrä mahdollistaisi tämän kansallisen menestystarinan nimeltä omavarainen energiatuotanto.

Perussuomalainen teoreettista fysiikkaakin lukenut suoraselkäinen mies sanoo: "Jos tämä luonnonvara valjastettaisiin pelkästään liikenteen polttonesteiden tuotantoon, niin pystyisimme tuottamaan puolet kaikista Suomessa käytettävistä liikenteen polttonesteistä, jopa 300 vuoden ajan".

Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, joten kokonaistuotantona niiltä voitaisiin korjata ideaalitilanteessa joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä. Kuten alustin, tämän uusiutuvan luonnonvaran hyödyntäminen on tehty meille mahdottomaksi poliittisilla päätöksillä. Käydäänpä läpi miten ja miksi näin kävi.

Vuonna 2000 euroedustaja Eija-Riitta Korhola sai EU:n parlamentissa hyväksytyksi mullistavan muutoksen turpeen asemaan.

E-R Korhola: "Parlamentti hyväksyi mun muutosesityksen, jossa mä esitin, että turve on uusiutuva siltä osin kuin se vuosittain uusiutuu. Ja se on ihan yksinkertainen idea, että ei kajota pääomaan, mutta vuotuiset korot voidaan korjata. Ja turvehan todella oikeasti uusiutuu, ei se ole fossiilinen vaan se on, tiedemiehet määrittelee, et se on hitaasti uusiutuva biomassa".

Korholan harkittu menestys Suomen nostamiseksi maailmankartalle kohtasi ankaraa vastarintaa sekä meillä Vihreiden turvenuijien toimesta, että EU:n komission osalta, joka ei hyväksynyt turpeen määrittelemistä uusiutuvien energialähteiden joukkoon miltään osin. Komissio lähetti vastustavan kannan sisältävän direktiiviehdotuksen jäsenmaiden parlamenttien hyväksyttäväksi.

Vuoden 2000 lopulla Suomen eduskunnan suuri valiokunta äänesti suomalaisista työpaikoista ja äänet turpeen uusiutuvuudesta menivät tasan Vihreiden ankaran vastustuksen johdosta. Lopulta suomalaisen turpeen kohtalon ratkaisi ARPA. Arpa teki turpeesta poliittisella päätöksellä fossiilisen raaka-aineen, ei puhettakaan siis uusiutuvasta energiasta. Joku voisi kutsua tällaisia arpapelejä poliitiseksi fiaskoksi ja amatöörien puuhasteluksi. Miksei uskottu omia kotimaisia asiantuntijoita?

EU:n ministerineuvosto löi varmuuden vuoksi nauloja arkkuun ja kumosi E-R Korholan parlamentissa läpi ajaman määritelmän turpeen hitaasta uusiutuvuudesta. EU:n suurimmat turvevarat omaavan Suomen näkemyksellä olisi ollut painoa neuvostossa, mutta tuossa vaiheessa Lipposen hallitus SDP:n ja Vihreiden johdolla ei puolustanut sanallakaan suomalaista energiaturvetta.

E-R Korhola: "Komission kyseinen virkamies, hän innostu oikein näistä tutkimuksista, joita hänelle esittelin ja tästä ajatuksesta, niin vuotuisen kasvun ideasta, niin hän sanoi, että tulevaisuutta ajatellen ja kaikkia näitä uusiutuvan energian haasteita ja omavaraisuutta, paikallisuutta ajatellen, on rikollista Suomelta vastustaa tätä ideaa".

Fischer-Tropsch –kaasutuksessa saataisiin 40 % turpeen energiasta diesel-öljynä ja 60 prosenttia lämpönä. Siis jos ottaisimme harvoilta tuotantosoiltamme vain sen turvemäärän, joka kaikille soille yhteensä kasvaa joka vuosi, saisimme kokonaista 1,4 miljoonaa tonnia dieseliä, jota hyvin perustein voitaisiin pitää uusiutuvana polttoaineena.

Tämä turveöljy riittäisi liikuttamaan 70 prosenttia diesel-autoistamme tai 35 prosenttia koko autokannastamme.

Tähän öljymäärään tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch –laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa.

Perussuomalainen jatkaa: "Arvioni on, että jos turvetta käytetään raaka-aineena, niin voisi olla tommonen 20-30 senttiä litra siellä jalostuslaitoksella, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon. Mennään alle barellihintojen arabiöljyyn verrattuna".

Jos tyytyisimme tuottamaan turveöljyä vain sen 5,75 %, jonka EU:n direktiivi vaatii, riittäisi siihen 11 000 hehtaaria suota, eli vain kolmannes nykyisestä turvetuotantoalasta.

Ja vielä kaupan päälle kasvihuoneilmiötä voimistavia metaanikaasuja päästävä suo muuttuisi näin hiilidioksidia sitovaksi hiilinieluksi. Tästä tosin Osmo Soininvaara on toista mieltä, kuten niin monesta muustakin asiasta. Kunhan Osmo vaan saa esittää tiedemiestä, niin maailma pelastuu.

Mutta ajatus turvepääomamme korkojen käyttämisestä liikenteen polttonesteeksi ei käynyt muillekaan ympäristönsuojelijoille. Otetaanpa ajan säästön vuoksi esimerkki ihan Vihreiden keskiportaan miehistöstä:

Eero Yrjö-Koskinen, tuo Vihreä maailmantietäjävaltuutettu Riihimäeltä filosofioi: "Tässä on nyt nimenomaan kyse siitä, että millä aikataululla tää hiilidioksidi sieltä vapautuu. Jos niitä poltetaan, niin se tietenkin tapahtuu välittömästi. Jos ne on siellä niinkun maaperässä, niin se tapahtuu hitaasti, normaalin luontokierron mukaisesti. Tää on se keskeinen ongelma, joka turpeen käyttöön sisältyy, siis se hiilidioksidi, joka siellä on varastoituna, vapautetaan sen polttamisen myötä, ja se ei yksinkertaisesti käy laatuun enää tänä päivänä".

Euroopan öljyriippuvuuden kirkastumisen myötä suopeus turvetta kohtaan on alkanut lisääntyä.

E-R Korhola: "Kyl mä tiedän sen, että jos me tästä väännettäisiin lisää, niin komissiossa ainakin on paljon ymmärtämys kasvanu sen suhteen, että mistä turpeessa on kysymys ja kasvaa koko ajan, koska ja järkijuttujen merkitys kasvaa, energia, omavaraisuus ja paikallisuus nousee koko ajan suurempaan ja suurempaan arvoon".

Myös Suomen edellisellä hallituksella oli aikomus avata turvekeskustelu kansainvälisten sopimuskumppaniensa kanssa uudestaan. Pohjan sille antoi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä tutkimus, joka vahvistaa edelleen käsitystä turpeen uusiutuvuudesta. Mutta mitä tekeekään nykyhallitus (vielä laajempipohjainen sateenkaarifiasko)...Se aikoo ottaa turveveron käyttöön ja vaarantaa 1800 työpaikkaa jo ennalta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa!

http://yle.fi/alueet/perameri/2010/07/turvevero_veisi_alalta_1800_tyopaikkaa_1865418.html

Mitä tiikeriä tankataan, kun tulevaisuudessa tuontibensa on kerta kaikkiaan liian kallista poltettavaksi auton moottorissa? Luulevatko Vihreät, että maisemoita pilaavat tuulimyllyt matalataajuuksine melusaasteineen tuo meille ilmaston lämpenemisen takaisin ja samalla purskettaisella energiantuottomuodolla lataamme akkuja sähköautoista? Eipä taida kukaan teistä osata laskea mitä maksaa koko huoltoasemaverkon uudistaminen sähköautoille ja kuinka paljon ylipäätään tarvitaan sähköä Vihreässä Jukujuku maassa. Älkää koskeko enää lapsiperheiden kukkaroille!

Bensan osalta mennään jo 1,60 litrahintatasossa, energiaverot nousevat lämmityskustannusten osalta, hiilipäästöjä päästelemme alle yhden Taiwanilaisvoimalan verran (koko Suomen teollisuus), päästökauppa ei toimi...

Voidaanko sanoa, että Vihreät turvenuijat, Kokoomuksen monopolimiehet ja SDP älyköt ovat päätöksentekijöinä huonoja neroja? Kuuntelisivat edes kerran järjen ääntä. Miksemme hyödynnä kansallista ratkaisua, joka luo vaurautta ja ratkaisee kyseiset ongelmat? Se ratkaisu olisi uusiutuva luonnonvaramme turve. Pallo on Vihreällä turvenuijalla.

Haastattelut: Yle MOT, Suomalainen öljylähde, http://yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm

Hyviä linkkejä:
http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3-2011/turve.pdf
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Raportti/Raportti_068.pdf
http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/?action=comment&posting=449044

EDIT: Lähdeviitteet

[Jouko]

Kaikki energia, mikä korvaa arabiöljyä on kannatettavaa ja siunaukseksi. Vielä parempaa jos se on kotimaista. Lasken vesivoiman ja ydinvoiman tähän myöskin. Eija-Riitta on naisista ihanimpia mitä tiedän.

[JR]

Ei saa sekoittaa VHM turvenuijia vihreisiin...

[Pliers]

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

[Turjalainen]

Maakaasu, tarkemmin sanottuna metaaniklatraatit. Kyseessä on uusiutuva (hitaasti, myönnetään) luonnonvara, jota on pohjoisellakin pallonpuoliskolla enemmän kuin tarpeeksi kaikkialla siellä, missä jää on peittänyt maan, 600-800 metrin syvyydessä lämpötila ja paine sopivia, merialueilla n. 2000 metrin syvyys, lähinnä mannerlaatojen reunat.

Pointti kuitenkin on:

A) Käytännössä klatraattien hyödyntäminen on suhteellisen helppoa, ja

B) Niitä löytyy järisyttävän runsaasti, että kyseessä on energiaa sadoiksi vuosiksi, ja

C) Myös Itämeren altaan alueelta ja Suomen rannikoilta, vaikka "virallinen totuus" toista väittää.

[bebeto007]

Tarkoitus oli puhua määristä, jotka kattaisivat EU direktiivin raja-arvot. Ei siis tarkoitettu kokonaan siirtymistä 100% turveautoiluun. Puhutaan tämän päivän direktiivillä 5,75% arvosta ja tätä voitaisiin kasvattaa terveellä pohjalla näkemykseni mukaan n. 25% asti ilman suurempaa ympäristö ja maisema riskiä.

Kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle voidaan istuttaa esim. puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch –laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa tai antaa kasvaa.

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

[bebeto007]

Tämä kaasun kerääminen on kannatettava ajatus sen jälkeen kun taloudelliset realiteetit uuden infrastruktuurin pystyttämiseksi ovat olemassa. Pelkkä asemien uusiminen ja autojen muuttaminen kaasuautoiksi maksaa maltaita.

Siirtymäkaudella Suomi saisi varallisuutta, veroeuroja(markkoja), säästöjä ja luotua työpaikkoja turpeen avulla. Se sopisi nykyinfrastruktuuriin ja ainoa mitä tarvitaan on omien poliitikkojemme lobbaus EU:lle turpeen määritelmän muutamiseksi uusiutuvaksi energiamuodoksi. Koska sitähän se on.

Maakaasu, tarkemmin sanottuna metaaniklatraatit. Kyseessä on uusiutuva (hitaasti, myönnetään) luonnonvara, jota on pohjoisellakin pallonpuoliskolla enemmän kuin tarpeeksi kaikkialla siellä, missä jää on peittänyt maan, 600-800 metrin syvyydessä lämpötila ja paine sopivia, merialueilla n. 2000 metrin syvyys, lähinnä mannerlaatojen reunat.

Pointti kuitenkin on:

A) Käytännössä klatraattien hyödyntäminen on suhteellisen helppoa, ja

B) Niitä löytyy järisyttävän runsaasti, että kyseessä on energiaa sadoiksi vuosiksi, ja

C) Myös Itämeren altaan alueelta ja Suomen rannikoilta, vaikka "virallinen totuus" toista väittää.

[Pliers]

Mikään näistä "hitaasti uusiutuvista" (öljy, kivihiili, turve) ei ole tulevaisuutta. Näin ollen tuotannon laajentaminen on vain järkevämpää unohtaa. Ympäristö ja maisema "riski" on todellinen, vaikka onkin alueellinen. Minusta turvetuotanto on isänmaan parturointia, eikä muuta.

[Entti]

Turvallista ja toimivaa metaaniklatraattien hyödyntämistekniikkaa ei ole.

[Alfresco]

Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, joten kokonaistuotantona niiltä voitaisiin korjata ideaalitilanteessa joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.

Oikeastaan tuo toteamus kumoo koko ajatuksesi turveöljystä.

Jos järjellä ajattelee niin kukaan ei ala korjamaan hehtaarilta vain kasvava osuus eli 5 m3 vuodessa. Se on naurettavan pieni määrä eikä yksinkertaisesti maksa vaivaa. Korjauskaluston paikalle ajaminen vie enemmän energiaa kun mitä tuosta saa irti. Suot ovat siis käytännössä uusiutumaton luonnovara eikä saivartelu pienestä uusiutumisesta muuta tätä tosiasiaa.
Uusiutuminen kun pitää katsoa ihmisen elinikään suhteutettuna eikä satojen tai tuhansien vuosien aikajänteellä.

Jos turve-energiaa halutaan, niin soita on pakko ottaa irti enemmän kun vuodessa kasvaa eli suot käytännössä hävitetään ajan myötä. Mitä nyt olen ymmärtänyt, niin soiden kuivattaminen ja maaperän tuhoaminen hävittää varsin paljon luontoa. Turve on myös varsin saastuttava energiamuoto ja koska se on tosiasiallisesti uusiutumatonta, saaste on keskipitkälä aikavälillä pysyvä eli vähän kuten  öljyn ja hiilenkin tapauksessa.

Minusta vihreät ovat oikeassa mitä tulee turvebusinekseen. Se ei ole kestävä tie hoitaa Suomen energiatalous.

Minkä turvefirman osakkeita omistat kun näin paatoksella puhut turpeen puolesta?

[kertsu59]

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

Kun veto-ojat tukitaan ja vedenpinta nousee turve alkaa kasvaa uudelleen,näin olen asian käsittänyt.

[Alfresco]

Mikään näistä "hitaasti uusiutuvista" (öljy, kivihiili, turve) ei ole tulevaisuutta. Näin ollen tuotannon laajentaminen on vain järkevämpää unohtaa. Ympäristö ja maisema "riski" on todellinen, vaikka onkin alueellinen. Minusta turvetuotanto on isänmaan parturointia, eikä muuta.

Yhdyn tähän kantaan (miksi olen niin usein samaa mieltä Pliersin kanssa?). Energiassa on syytä mennä aidosti eteenpäin eikä pelleillä eri saastuttavilla muodoilla ja pyrkiä hävittämään tosiasiat tilastokikkailulla ja itsepetoksella soiden uusitutumisesta.

Maaperän raiskaaminen poltamalla suot ei ole kestävää energiahuoltoa. Se on vielä rumempaa toimintaa kun öljyn nostaminen pienestä reiästä, jonka sisällä ei elä juuri mitään. Soiden repiminen auki on verrattavissa avohakkuisiin, jota juuri kukaan ei kannata nykypäivänä. Se on yhtä paljon luontoa ja maisemia tuhoava toimenpide.

[Mindy]

Mikään näistä "hitaasti uusiutuvista" (öljy, kivihiili, turve) ei ole tulevaisuutta. Näin ollen tuotannon laajentaminen on vain järkevämpää unohtaa. Ympäristö ja maisema "riski" on todellinen, vaikka onkin alueellinen. Minusta turvetuotanto on isänmaan parturointia, eikä muuta.

Yhdyn tähän kantaan (miksi olen niin usein samaa mieltä Pliersin kanssa?). Energiassa on syytä mennä aidosti eteenpäin eikä pelleillä eri saastuttavilla muodoilla ja pyrkiä hävittämään tosiasiat tilastokikkailulla ja itsepetoksella soiden uusitutumisesta.

Maaperän raiskaaminen poltamalla suot ei ole kestävää energiahuoltoa. Se on vielä rumempaa toimintaa kun öljyn nostaminen pienestä reiästä, jonka sisällä ei elä juuri mitään. Soiden repiminen auki on verrattavissa avohakkuisiin, jota juuri kukaan ei kannata nykypäivänä. Se on yhtä paljon luontoa ja maisemia tuhoava toimenpide.

Mutta jos oikein muistan, niin eikös tietyt kasvi- ja eläinlajit ole harvinaistuneet Suomessa, kun avohakkuita ei enää tehdä? Avohakkuut loivat tietynlaisen elinympäristön, joka nyt on harvinaistunut, ja siten luonnon moninaisuus on kärsinyt. Avohakkuilla luodaan joksikin aikaa kurjan näköinen pläntti, kunnes se alkaa kasvaa uutta metsää joko itsestään tai istutettuna. En kannata avohakkuita ainoana puun korjuumenetelmänä, mutta pidän luonnonsuojelun kannalta lyhytnäköisenä demonisoida avohakkuut kokonaan. Niillä on oma arvonsa luonnonsuojelunkin näkökulmasta katsottuna, jos asiaa mietitään tarkemmin. 

[Entti]

Olet nyt ihan väärillä jäljillä.
- Avohakkuita kyllä tehdään.
- Avoimen kasvupaikan vaatijoita, jotka ovat uhanalaisia, harvinaistuneita jnpp on, mutta ne ovat niitty- ja laidunmaiden lajeja, ei metsälajeja.
- Avointa kasvupaikkaa vaativat metsälajit ovat sopeutuneet melko pienten myrskyissä ja paloissa syntyvien aukkojen hyödyntämiseen. Jotkut niistä ovat pulassa, mutta eivät minkään muun kuin metsätalouden takia. Avohakkuu ei niille käy, koska mm. heinikoituminen, kuivuus ja kuumuus ovat aivan eri luokkaa kuin pienillä aukoilla.
- Pahiten ovat pulassa vanhaa, lahoa ja/tai hiiltynyttä puuta vaativat lajit. Ne sukkession loppupään eliölajit.
- Metsätalous uhkaa pahiten maamme luonnon monimuotoisuutta.

On siis absurdia väittää, että avohakkuiden vähentymisen taki joku laji olisi uhanalainen tai harvinaistuva, sellaista lajia ei ole. Epäilemättä metsätalouden toljakkeista joku noinkin urpo ja härski ihmisten höynäyttäjä löytyy.

[bebeto007]

Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, joten kokonaistuotantona niiltä voitaisiin korjata ideaalitilanteessa joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.

Oikeastaan tuo toteamus kumoo koko ajatuksesi turveöljystä.

Jos järjellä ajattelee niin kukaan ei ala korjamaan hehtaarilta vain kasvava osuus eli 5 m3 vuodessa.

Tässä on kyse tiettyjen alueiden uhraaminen direktiivin nimissä. Eli nykyisiltä tuotantoalueilta perataan kokonaan turpeet talteen. Eli turvetta uusiutuu samalla muualla, kun siirtymäkaudella uhrataan pari tuotantoaluetta ja niihin istutetaan esim. metsää jälkikäteen.

[bebeto007]

Mikään näistä "hitaasti uusiutuvista" (öljy, kivihiili, turve) ei ole tulevaisuutta. Näin ollen tuotannon laajentaminen on vain järkevämpää unohtaa. Ympäristö ja maisema "riski" on todellinen, vaikka onkin alueellinen. Minusta turvetuotanto on isänmaan parturointia, eikä muuta.

Yhdyn tähän kantaan (miksi olen niin usein samaa mieltä Pliersin kanssa?). Energiassa on syytä mennä aidosti eteenpäin eikä pelleillä eri saastuttavilla muodoilla ja pyrkiä hävittämään tosiasiat tilastokikkailulla ja itsepetoksella soiden uusitutumisesta.

Maaperän raiskaaminen poltamalla suot ei ole kestävää energiahuoltoa. Se on vielä rumempaa toimintaa kun öljyn nostaminen pienestä reiästä, jonka sisällä ei elä juuri mitään. Soiden repiminen auki on verrattavissa avohakkuisiin, jota juuri kukaan ei kannata nykypäivänä. Se on yhtä paljon luontoa ja maisemia tuhoava toimenpide.

Itse puhun siirtymäkauden ratkaisusta ennekuin on realistista ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin energiamuotoihin. Seuraavat vuodet tarvitaan öljyä.

[Jouko]

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

Höpöhöpö. Turpeennoston päätyttyä ojat tukitaan ja seutu maisemoidaan ja koko prosessi alkaa alusta; suo palautuu luonnontilaan. Poltettavat kaasutkin saadaan talteen tulevaisuudessa. Tekniikat siihen ovat jo olemassa.

[bebeto007]

Perussuomalainen jatkaa: "Arvioni on, että jos turvetta käytetään raaka-aineena, niin voisi olla tommonen 20-30 senttiä litra siellä jalostuslaitoksella, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon. Mennään alle barellihintojen arabiöljyyn verrattuna".

Tuollaista lausetta Google ei tunne, mutta se tuntee kutakuinkin identtisen 40-50 snt/l arviolla. Tukiaisillako hinta olisi laskenut puoleen?

MOTinkin asiantuntijan arvio on otettava ilmeisen optimistisena vastaan, sillä sillä ilmeisesti yritettiin kammeta turvesoita käyttöön ja lisää lupia:

YLE MOT: Suomalainen öljylähde

Kyse on menetelmän kehityksestä ja raaka-aineen määrästä. Oman arvion antoi kaverini, joka on Nesteellä kemistinä ottaen mukaan menetelmien kehittymisen seuraavan 10 vuoden aikana. 40-50 senttiä litrakin antaa pelivaraa öljyn nykyhintaan verrattuna ja täytyy huomioida, että rahapotti jää pääosin Suomeen veroeuroiksi.

[Pliers]

Itse puhun siirtymäkauden ratkaisusta ennekuin on realistista ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin energiamuotoihin. Seuraavat vuodet tarvitaan öljyä.

Montako siirtymävaiheen ratkaisua ydinvoiman lisäksi oikein tarvitaan?

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

Höpöhöpö. Turpeennoston päätyttyä ojat tukitaan ja seutu maisemoidaan ja koko prosessi alkaa alusta; suo palautuu luonnontilaan. Poltettavat kaasutkin saadaan talteen tulevaisuudessa. Tekniikat siihen ovat jo olemassa.

Suo palautuu luonnontilaan metsäksi, maatalousmaaksi. jne., mutta ei enää suoksi, eikä varsinkaan turvesuoksi. Turve ei jatka lisääntymistä, kun ojat luodaan umpeen.

Jos Suomi ei maksaisi turvevoimaloille päästökauppaoikeuksia, loppuisi tuotanto tähän päivään. Miksi veronmaksajan rahoilla pitäisi muka saada tuhota Suomen luontoa?

Tosi asia on, että turvetuotanto on ahneiden isänmaan parturoijien business, kuten turkistarhaus ja poronhoitokin.

[Jouko]

Suot ovat käsittääkseni rehevöityneitä umpeen kasvaneita järviä ja lampia. En käsitä miten se ei voisi jatkua koska edellytykset sille ovat olemassa.

[bebeto007]

Itse puhun siirtymäkauden ratkaisusta ennekuin on realistista ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin energiamuotoihin. Seuraavat vuodet tarvitaan öljyä.

Montako siirtymävaiheen ratkaisua ydinvoiman lisäksi oikein tarvitaan?

Laita jo vihreät lasisi hetkeksi nurkkaan ja mieti reaalimaailmaa. Sähköauto ja kaasuauto on vielä kaukainen haave, koska ei ole rahaa muuttaa huoltoasemaverkkoa sähköpohjaiseksi kulkuneuvoista puhumattakaan. Nämä prosessit ovat kuitenkin aluillaan ja siksi sitä kutsutaan siirtymäkaudeksi, sen pituus vaan sattuu olemaan kymmeniä vuosia. Suomessa tuotettuna Ydinvoima on tällä hetkellä hyvä sähköntuotannon vaihtoehto. En ole kuullut vielä monestakaan suusta, että tuulimyllyt joskus tuottaisivat takaisin sen mitä vievät muista ongelmista puhumattakaan.(käyttöikä etc.)

Edit: Quote, teksti

[Pliers]

Suot ovat käsittääkseni rehevöityneitä umpeen kasvaneita järviä ja lampia. En käsitä miten se ei voisi jatkua koska edellytykset sille ovat olemassa.

Turpeen syntyminen suohon ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu. Vaikka syntyisikin, kestäisi suon ennallistuminen tuhansia vuosia.

Lisäksi turpeen polton haitat ovat kaikkiaan hyötyjä suuremmat, joten miksi vaivautua.

Itse puhun siirtymäkauden ratkaisusta ennekuin on realistista ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin energiamuotoihin. Seuraavat vuodet tarvitaan öljyä.

Montako siirtymävaiheen ratkaisua ydinvoiman lisäksi oikein tarvitaan?

Laita jo vihreät lasisi hetkeksi nurkkaan ja mieti reaalimaailmaa. Sähköauto ja kaasuauto on vielä kaukainen haave, koska ei ole rahaa muuttaa huoltoasemaverkkoa sähköpohjaiseksi kulkuneuvoista puhumattakaan. Nämä prosessit ovat kuitenkin aluillaan ja siksi sitä kutsutaan siirtymäkaudeksi, sen pituus vaan sattuu olemaan kymmeniä vuosia. Suomessa tuotettuna Ydinvoima on tällä hetkellä hyvä sähköntuotannon vaihtoehto. En ole kuullut vielä monestakaan suusta, että tuulimyllyt joskus tuottaisivat takaisin sen mitä vievät muista ongelmista puhumattakaan.(käyttöikä etc.)

Edit: Quote, teksti

Kaveri ajaa maakaasulla ja on pirun tyytyväinen. Saa ajaa isommalla autolla ja mukavammin ja halvemmin. Kun bensan hinta nousee sietämättömäksi, vaihdetaan johonkin toiseen vaihtoehtoon, mutta minusta on vaikeaa kuvitella, että kaksi kertaa haitallisempaan turpeeseen. Mielummin sitten vaikka pontikkaan tai häkäpönttöihin.

Turve ei ole kivihiiltä kummenpaa, joten minun vaikeaa kuvitella, että nykyisinä hiilidioksidin kyttäyksen aikoina se tulee olemaan yhtään sen houkuttelevampi vaihtoehto. Eritoten, jos sitä pitää varonmaksajan varoin subventoida.

[bebeto007]

Suot ovat käsittääkseni rehevöityneitä umpeen kasvaneita järviä ja lampia. En käsitä miten se ei voisi jatkua koska edellytykset sille ovat olemassa.

Turpeen syntyminen suohon ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu. Vaikka syntyisikin, kestäisi suon ennallistuminen tuhansia vuosia.

Lisäksi turpeen polton haitat ovat kaikkiaan hyötyjä suuremmat, joten miksi vaivautua.

Itse puhun siirtymäkauden ratkaisusta ennekuin on realistista ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin energiamuotoihin. Seuraavat vuodet tarvitaan öljyä.

Montako siirtymävaiheen ratkaisua ydinvoiman lisäksi oikein tarvitaan?

Laita jo vihreät lasisi hetkeksi nurkkaan ja mieti reaalimaailmaa. Sähköauto ja kaasuauto on vielä kaukainen haave, koska ei ole rahaa muuttaa huoltoasemaverkkoa sähköpohjaiseksi kulkuneuvoista puhumattakaan. Nämä prosessit ovat kuitenkin aluillaan ja siksi sitä kutsutaan siirtymäkaudeksi, sen pituus vaan sattuu olemaan kymmeniä vuosia. Suomessa tuotettuna Ydinvoima on tällä hetkellä hyvä sähköntuotannon vaihtoehto. En ole kuullut vielä monestakaan suusta, että tuulimyllyt joskus tuottaisivat takaisin sen mitä vievät muista ongelmista puhumattakaan.(käyttöikä etc.)

Edit: Quote, teksti

Kaveri ajaa maakaasulla ja on pirun tyytyväinen. Saa ajaa isommalla autolla ja mukavammin ja halvemmin. Kun bensan hinta nousee sietämättömäksi, vaihdetaan johonkin toiseen vaihtoehtoon, mutta minusta on vaikeaa kuvitella, että kaksi kertaa haitallisempaan turpeeseen. Mielummin sitten vaikka pontikkaan tai häkäpönttöihin.

Turve ei ole kivihiiltä kummenpaa, joten minun vaikeaa kuvitella, että nykyisinä hiilidioksidin kyttäyksen aikoina se tulee olemaan yhtään sen houkuttelevampi vaihtoehto. Eritoten, jos sitä pitää varonmaksajan varoin subventoida.

Ne ajavat, joilla siihen on varaa. Esimerkkinä Hyprid tekniikan autot maksavat 30% enemmän kuin vanhaan tekniikkaan nojautuvat kulkuneuvot. Kyse on siis mittakaavasta ja yksittäistapauksia toki löytyy. Jotkut ovat etuoikeutettuja, mutta toisilla on realismia yrittää sinnitellä vanhoilla peleillä. Pakottamalla (kuten Vihreä logiikka on) ei kansaa käännetä investoimaan.

[EJK]

Joitain huomioita/kysymyksiä:

Suuri osa turvesoista on sellaisia, joita on hankala hyödyntää turvetuotannossa. Suot ovat joko liian matalia (l. turvekerros on ohut suhteessa pinta-alaan) että ne kannattaisi ottaa tuotantoon, tai niiden sijainti on hankala. Siihen, että suolta nostetaan ensimmäinen kuutio polttokelpoista turvetta, kuluu jo melko paljon energiaa. Ojitukset, hakkuut, pintakerroksen kuorinta... Siksi kovin matalia tai pinta-alaltaan pieniä soita ei välttämättä kannata ottaa tuotantoalueiksi.

Kuten joku jo mainitsi, kuivattu suo ei kasva enää uutta turvetta. Loppuun nostetut suot ovat pohjaltaan usein pelkkää savea ja kiveä, toki siellä ajan myötä alkaa jotain kasvaa. Eri asia on, kuinka kauan kestää, ennen kuin tuo kasvu maatuu/muuttuu turpeeksi. Tyhjästä se uusi turve ei käsittääkseni kuitenkaan sinne suolle kasva, vaikka sinne jonkinlainen kerros sitä jätettäisiinkin ja ojat tukittaisiin, vai kuinka?

En usko sen paljoa lämmittävän, kun nostetaan nykyiset tuotantoalueet tyhjiksi sillä perusteella, että turve lisii vuosittain luonnontilaisilla alueella. Entä sitten kun ne tuotantoalueet on ajettu loppuun, ja jäljelläolevat luonnontilaiset suot ovat tuotantoon kelpaattamattomia?

Oli miten oli, kannatan kuitenkin ennemmin kotimaisen turpeen energiakäyttöä, kuin ulkomailta rahdatun polttoaineen (esim. Puolasta laivattu kivihiili) käyttöä.

Nimim. "Itsekin joskus turvesuolta leipänsä tienannut"

[bebeto007]

Joitain huomioita/kysymyksiä:

Suuri osa turvesoista on sellaisia, joita on hankala hyödyntää turvetuotannossa. Suot ovat joko liian matalia (l. turvekerros on ohut suhteessa pinta-alaan) että ne kannattaisi ottaa tuotantoon, tai niiden sijainti on hankala. Siihen, että suolta nostetaan ensimmäinen kuutio polttokelpoista turvetta, kuluu jo melko paljon energiaa. Ojitukset, hakkuut, pintakerroksen kuorinta... Siksi kovin matalia tai pinta-alaltaan pieniä soita ei välttämättä kannata ottaa tuotantoalueiksi.

Aivan oikein, näitä ei ole tarkoituskaan ottaa tuotantoalueiksi. Jo olemassa olevat tuotantoalueet riittäisivät hyvin alkuun ja tuotannon kehittyessä & kokemuksien karttuessa laajentaminen olisi mahdollista.

Kuten joku jo mainitsi, kuivattu suo ei kasva enää uutta turvetta. Loppuun nostetut suot ovat pohjaltaan usein pelkkää savea ja kiveä, toki siellä ajan myötä alkaa jotain kasvaa. Eri asia on, kuinka kauan kestää, ennen kuin tuo kasvu maatuu/muuttuu turpeeksi. Tyhjästä se uusi turve ei käsittääkseni kuitenkaan sinne suolle kasva, vaikka sinne jonkinlainen kerros sitä jätettäisiinkin ja ojat tukittaisiin, vai kuinka?

Kyllä turve uusiutuu, vaikkakin hitaasti. Ojitustekniikoilla on mahdollista antaa turpeen uusiutua. Vaihtoehtona on myös tehdä vaikkapa metsää käytetyn maan päälle. Muukin tuotanto on mahdollista ja ei ole tarkoituksenmukaista vain pilata maisemaa, kuten Venäläisten kaivosten osalta. Maata pystyy ja pitää hyötykäyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Kokemusten kautta löytyy myös markkinoiden kannalta parhaat vaihtoehdot.

En usko sen paljoa lämmittävän, kun nostetaan nykyiset tuotantoalueet tyhjiksi sillä perusteella, että turve lisii vuosittain luonnontilaisilla alueella. Entä sitten kun ne tuotantoalueet on ajettu loppuun, ja jäljelläolevat luonnontilaiset suot ovat tuotantoon kelpaattamattomia?

Oli miten oli, kannatan kuitenkin ennemmin kotimaisen turpeen energiakäyttöä, kuin ulkomailta rahdatun polttoaineen (esim. Puolasta laivattu kivihiili) käyttöä.

Nimim. "Itsekin joskus turvesuolta leipänsä tienannut"

Eivät öljyvaratkaan ole ikuisia. Kyse on ehkäpä enemmän arabi-öljyn vaikutuksen minimoimisesta kansantalouteen siirtymäaikana, kunnes uudet tekniikat ovat riittävän kehittyneitä ja edullisia käyttöönotettaviksi massoille. Tässä puhutaan muutamasta kymmenestä vuodesta. Turve toisi hyödyn suoraan kansalliseen taloussuunnitteluun työpaikkoina, euroina ja säästöinä. Olisimme hyvällä tiellä kohti omavaraista energiataloutta ja sitä myöten kontrollia tuottaa puhtaampaa energiaa tulevaisuudessa. En näe tässä kovinkaan paljoa miinustekijöitä tavallisen kansalaisen kannalta. Viherhatut toki vastustavat kaikkea mikä ei ole polkuenergiaa.

[Pliers]

En näe tässä kovinkaan paljoa miinustekijöitä tavallisen kansalaisen kannalta. Viherhatut toki vastustavat kaikkea mikä ei ole polkuenergiaa.

Näin on! Tuhotaan siis se, mikä Suomessa on ainutlaatuista. Luonto.

[AuggieWren]

Suon biomassa kasvaa vuosittain. Kyllä. Suon biomassa ei enää kasva, kun se kuivataan ja siitä ryhdytään turvetta keräämään. Jäljelle jääneellä maapläntillä ei kasva enää muu kuin vitutus.

Vastustan voimakkaasti.

Samat sanat. Jos parturoit metsän avohakkuulla puista tyhjäksi, siihen kasvaa aina uusi metsä, vähintään istutuksilla avustettuna. Jos kuivatat suon, mistä ihmeestä revit sinne takaisin sen turvetta muodostavan ekosysteemin, joka oli ennen suon kuivatusta, vesineen, lähteineen jne. Metsä voi kasvaa tyhjälle pellolle ja sitä voi kasvattaa, suota ei voi tehdä. Varsinkaan sen jälkeen, kun se on ojitettu kuivaksi.

[requiem]

En näe tässä kovinkaan paljoa miinustekijöitä tavallisen kansalaisen kannalta. Viherhatut toki vastustavat kaikkea mikä ei ole polkuenergiaa.

Näin on! Tuhotaan siis se, mikä Suomessa on ainutlaatuista. Luonto.

Toki turpeennostossa on negatiiviset puolensa, tehtiinpä se kestävästi (n. arvioidun vuotuisen uusiutumisnopeuden verran) tai runsaammalla kädellä. Ja nämä haitat ovat ensisijaisesti ympäristöön, niin luonnon monimuotoisuuteen, ainutlaatuisuuteen ja maisemallisuuteen kohdistuvia.

Mutta niin kauan kuin me suomalaiset haluamme elää nykyisenkaltaisten materiaalisten oletusten mukaan, niin mielestäni meillä on myös tällöin velvollisuus uhrata jotain omaammekin - eikä vain odottaa joidenkin muiden tahojen toimittavan meille halpaa energiaa. Aivan samaan tapaan näissäkin toimitusketjuissa tullaan raiskaamaan luontoa, jos ja kun meno jatkuu nykyisellään.

Niin, en haluaisi pilata Suomen luontoa, mutta en myöskään kannata "poissa silmistä, poissa mielistä"-ajattelua. Vastuumme meidänkin pitää kantaa, ilmaista lounasta kun ei ole, ja sitten joskus tajuta joidenkin valintojemme ja tekojemme vastuuttomuus.

[Pliers]

Vastuumme meidänkin pitää kantaa, ..., ja sitten joskus tajuta joidenkin valintojemme ja tekojemme vastuuttomuus.

Tätä prosessiako ei voi suorittaa ennakkoon?

[bebeto007]

En näe tässä kovinkaan paljoa miinustekijöitä tavallisen kansalaisen kannalta. Viherhatut toki vastustavat kaikkea mikä ei ole polkuenergiaa.

Näin on! Tuhotaan siis se, mikä Suomessa on ainutlaatuista. Luonto.

Kuka tässä on ollut koko luontoa tuhoamassa? Suhteellisuudentajua peliin.. Ihminen muokkaa ympäristöään, se ei tarkoita sitä että se ympäristö joka kerta raiskataan.