Kansallinen ihmiskaupparaportoija (vähemmistövaltuutettu): Kertomus 2010

[Saippuakupla]

Ihmiskauppa on vastenmielinen ilmiö, mutta Biaudetin suositusten perusteella pitäisi muuttaa lainsäädäntöä ja kasata "riittävän toimivaltainen" asiantuntijaelin, jolla lähinnä vahvistettaisiin tiettyjen kansalaisjärjestöjen asemaa. Lisäksi pk-seudulle pitäisi perustaa uusi paikallista auttamisjärjestelmää koordinoiva organisaatio. Muutenkin vaikuttaa siltä, että näiden suositusten perusteella pelkästä ihmiskaupan mainitsemisestakin saattaisi rakentua jonkinlainen takaportti oleskeluluvan saamiseksi ja käännytysten estämiseksi.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija: Kertomus 2010. Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen. Vähemmistövaltuutettu 2010.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee auttamisjärjestelmää, harkinta-aikoja ja oleskelulupia koskien, että:

1. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä säädettäisiin oma lakinsa, jossa vahvistettaisiin ihmiskaupan uhrien oikeusturvaa ja asianmukaisen hallintomenettelyn takeita.

2. Auttamisjärjestelmään otettaisiin henkilöt, jotka täyttävät tietyt asiantuntijaelimessä sovitut indikaattorit ihmiskaupasta.

3. Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset vastaisivat toistaiseksi palveluiden järjestämisestä, mutta myös pääkaupunkiseudulle perustettaisiin vastaava palveluita koordinoiva taho.

4. Kaikille auttamisjärjestelmään otetuille henkilöille, jotka oleskelevat maassa ilman laillista oleskelun perustetta, myönnettäisiin heidän niin halutessaan kolmen kuukauden (3 kk tai 90 vrk) harkinta-aika, jonka aikana uhri voisi jättää myös oleskelulupahakemuksensa. Sekä harkinta-ajan että ensimmäisen oleskeluluvan myöntäisi Maahanmuuttovirasto.

5. Kolmen kuukauden harkinta-ajan kuluessa Maahanmuuttovirasto puhuttelisi uhria tarkoituksenaan selvittää perusteet uhrin mahdollisesti jättämälle oleskelulupahakemukselle.

6. Oleskeluluvan myöntämisessä olennaista olisi riittävä selvitys ihmiskaupassa uhriutumisesta, jolloin rikosprosessin aloittamista ei asetettaisi oleskeluluvan edellytykseksi.

7. Ns. uhriluvan perusteena oleva yhteistyövaatimus esitutkintaviranomaisten kanssa samoin kuin vaatimus siteiden katkaisemisesta ihmiskaupparikoksesta epäiltyihin poistettaisiin ulkomaalaislaista. Uhreja tulisi kuitenkin kannustaa yhteistyöhön viranomaisten kanssa rikosvastuun toteuttamiseksi ihmiskauppaan syyllistyneitä vastaan ja ihmiskaupan ennalta ehkäisemiseksi. Myös muita lupaperusteita, kuten ulkomaalaislain 52 §:n mukaista lupaperustetta, voitaisiin käyttää esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa jatkuvaluonteiselle luvalle on uhrin yksilöllisistä ominaisuuksista, kokemuksista tai muutoin tilanteesta johtuvia tarpeita. Huomioon lupaperusteita harkittaessa otettaisiin myös esimerkiksi uhrin perheenjäseniin mahdollisesti kohdistuva uhka.

8. Perustettaisiin yksi moniammatillinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä olisi ohjata yleisellä tasolla auttamisjärjestelmän toimintaa (ja mahdollisesti kaikkea ihmiskaupan vastaista toimintaa). Elimellä tulisi olla riittävän vahva toimivalta, jotta se voisi ohjeistaa viranomaisten toimintaa.

9. Moniammatillinen asiantuntijaelin toimisi Maahanmuuttoviraston johdolla, ja siinä olisi edustettuna viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinajärjestöjä. Kansallisella ihmiskaupparaportoijalla olisi ryhmässä riippumattoman tarkkailijan asema.

10. Prostituutiosta, ml. hieromalaitoksista, striptease- tms. paikoista, tavattuja mahdollisia ihmiskaupan uhreja ei käännytettäisi millään ulkomaalaislain perusteella ennen kuin on yksilöllisesti ja riittävän tarkasti selvitetty, ettei tapaukseen liity ihmiskauppaa. Mahdollisille ihmiskaupan uhreille ilmoitettaisiin kirjallisesti heidän oikeuksistaan, ml. auttamisjärjestelmästä, harkinta-ajasta ja oleskelulupamahdollisuudesta sekä oikeudesta avustajaan.

11. Ns. Dublin-tapauksissa pidättäydyttäisiin käännyttämisestä pääsääntöisesti niissä tapauksissa, joissa ihmiskauppaan viittaavat indikaattorit täyttyvät. Näiden henkilöiden turvapaikkahakemukset otettaisiin aineelliseen tutkintaan vastuunmäärittämisasetuksen artikla 3(2) perusteella. Näin meneteltäisiin etenkin alaikäisten ihmiskaupan uhrien kohdalla.

12. Ns. Dublin-menettelyssä tunnistetut ihmiskaupan uhrit ohjattaisiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään siitä riippumatta, voidaanko tapauksessa aloittaa esitutkinta. Uhreille tulisi osoittaa avustaja, ja avustajalle tulisi varata tosiasiallinen mahdollisuus olla läsnä uhrin puhutteluissa ja kuulusteluissa.

13. Mikäli turvapaikanhakijan iästä on epäselvyyttä ja on syy uskoa, että hän on lapsi, tulee häntä kohdella lapsena.

TIEDOTE: Yhdysvallat palkitsi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n hänen ihmiskaupan vastaisesta työstään (28.06.2011)

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana vähemmistövaltuutettu seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä ja valvoo ihmiskaupan vastaista toimintaa. Raportoija antaa ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja toiminnan kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien aseman ja oikeuksien edistämiseksi. Ihmiskaupparaportoijan puoleen voivat kääntyä niin viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat kuin ihmiskaupan uhritkin. Ihmiskaupparaportoija antaa oikeudellista neuvontaa ja voi myös avustaa ihmiskaupan ja rinnasteisten rikosten uhreja heidän oikeuksiensa turvaamisessa.

[Saippuakupla]

Biaudetin raporttia voi verrata oheiseen sisäasiainministeriön loppuraporttiin, joka on julkaistu tänä keväänä. Sen suositukset lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi (luku 11) eroavat erityisesti Dublin-menettelyn osalta Biaudetin raportin suosituksista, mutta muitakin eroja löytyy. Lisäksi se sisältää Pakolaisneuvonta ry:n, Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Kirkkohallituksen, Monika-Naiset liitto ry:n sekä Ensi- ja turvakotien liiton eriävä mielipiteen (liite 5) erityisesti Dublin-menettelystä sisäasiainministeriön suosituksiin liittyen. Eriävä mielipide on, yllätys, yllätys, kuin suoraan Biaudetin raportista.

Ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanon arviointi sekä suositukset ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi. Ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ohjausryhmän loppuraportti. Sisäasianministeriön julkaisuja 17/2011.

[Phantasticum]

Ihmiskauppa on vastenmielinen ilmiö, mutta Biaudetin suositusten perusteella pitäisi muuttaa lainsäädäntöä ja kasata "riittävän toimivaltainen" asiantuntijaelin, jolla lähinnä vahvistettaisiin tiettyjen kansalaisjärjestöjen asemaa. Lisäksi pk-seudulle pitäisi perustaa uusi paikallista auttamisjärjestelmää koordinoiva organisaatio. Muutenkin vaikuttaa siltä, että näiden suositusten perusteella pelkästä ihmiskaupan mainitsemisestakin saattaisi rakentua jonkinlainen takaportti oleskeluluvan saamiseksi ja käännytysten estämiseksi.

Tämä näyttää juuri sellaiselta puuhastelulta, jota kritisoin kunniaväkivallasta kertovan uutisen yhteydessä. Pieni porukka perustaa erilaisia kansalaisjärjestöjä, hakee rahoitusta, koordinoi, organisoi, pitää kokouksia, järjestää seminaareja, työllistää vähintään yhden kulttuuritulkin, jonka osana on tuoda moniammatilliseen asiantuntijaelimeen myös sitä värikkyyttä.

Piiri pieni pyörii, Eva ja hänen kaverinsa siinä hyörii. Ei vaan herätä luottamusta. Valitan.

[Saippuakupla]

Vähemmistövaltuutettu hyysää ja kuuntelee mamuja ja mamujärjestöjä, jonka jälkeen kirjoittaa omaan raporttiin niiden haluamat asiat. Sen jälkeen sisäasiainministeriö kuuntelee mamuja ja mamujärjestöjä, jotka perustelevat agendaansa vähemmistövaltuutetun raportilla. Oravanpyörä on valmis!