HS: Ihmisrotuja ei voi perustella biologialla

[rähmis]

HS vieraskynässä oli tällainen herkkä aihe.

Ihmisrotuja ei voi perustella biologialla

Antropologian historian aikana ihmiskunnassa on erotettu kymmeniä eri rotuja. Ihmisbiologiassa ollaan kuitenkin nykyään luopumassa tai on jo luovuttu rodun käsitteestä.

Molekyylibiologiset tutkimukset osoittavat, että jo yhden populaation sisältä voidaan löytää valtavan suuri osa ihmiskunnan geneettisestä muuntelusta, kun taas niin sanottujen rotujen välinen muuntelu on hyvin vähäistä. Tästä syystä ihmisten luokittelu rotuihin kertoo kovin vähän ihmisyydestä.

Niin sanotuissa klassisissa luokitteluissa rotu määriteltiin joukoksi ihmisiä, joilla oli yhteisiä havaittavia tai mitattavia ruumiillisia piirteitä. Näistä merkittävin oli ihonväri.

Eliöiden nykyaikaisen luokittelun perustan luonut ruotsalainen Carl von Linné (1707–1778) erotti vuonna 1735 neljä rotua: valkoinen, punainen, keltainen ja musta rotu. Tämä jaottelu oli pitkään vallinneen rotukäsityksen perusta. Linné liitti eri rotujen ominaisuuksiin myös erilaisia luonteenpiirteitä.

Antropologian isä, saksalainen Johann Friedrich Blumenbach (1752–1840), puolestaan erotti ihonvärin perusteella aluksi neljä, sittemmin viisi rotua. Nämä olivat kaukasoidinen eli valkoinen rotu, mongoloidi eli keltainen rotu, negroidinen eli musta rotu, intiaanit eli punainen rotu ja malaijilainen eli ruskea rotu.

Kaikki nämä päärodut on sittemmin eri luokitteluissa jaettu vielä pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi eurooppalaiset jaettiin viiteen eri rotuun.

Nykyisin, jos ylipäänsä puhutaan roduista, erotetaan kolme rotua. Nämä ovat valkoinen, musta ja keltainen rotu, johon luetaan myös Amerikan intiaanit. Usein valkoinen ja keltainen rotu lasketaan yhdeksi roduksi ja puhutaan vain kahdesta päärodusta, mustasta ja valkoisesta.

Rodun käsitteen käyttö ihmisbiologiassa on kuitenkin monesta syystä käynyt kestämättömäksi. Geneetikot ovat jo luopuneet kokonaan tai ovat luopumassa rotukäsitteestä ihmisistä puhuttaessa. Syyt ovat osaksi biologisia, osaksi yhteiskunnallisia.

Yhteiskunnalliset syyt ovat ne monet sosiaaliset ongelmat, kuten syrjintä ja epätasa-arvo, joita rotukäsitteen käyttö aiheuttaa. Tälle enemmän tai vähemmän poliittiselle kannanotolle on kuitenkin olemassa vankat biologiset perusteet.

Koska rodun käsite kertoo niin vähän ihmisyydestä, sen käytöstä ihmisbiologiassa on todella syytä luopua. Biologiassa yleensä rotukäsite on sen sijaan edelleen hyödyllinen, sillä lajit kehittyvät roduista.

Tieteen tehtävänä on totuuden etsiminen, mutta se ei ole riittävä päämäärä, vaan totuuden avulla on pyrittävä ihmiskunnan parhaaseen. Totuus on, että geneettinen muuntelu niin kutsuttujen rotujen sisällä on paljon suurempaa kuin rotujen välillä.

Kun 1960-luvulta lähtien on tutkittu ensin ihmislajin proteiinien ja sitten geenien muuntelua, on havaittu, että sekä proteiineista että geeneistä mitatusta muuntelusta yli 80 prosenttia on väestöjen sisäistä. Noin kahdeksan prosenttia on väestöjen välistä mutta rotujen sisäistä ja niin ikään vain noin kahdeksan prosenttia muuntelusta on rotujen välistä.

Jos maapallon kaikki muut asukkaat paitsi suomalaiset kuolisivat, ihmiskunnan geneettisestä muuntelusta jäisi kuitenkin jäljelle yli 80 prosenttia.

Kaikkein syvimmällä biologisen muuntelun tasolla, proteiinien ja geenien muuntelussa, niin kutsuttujen rotujen väliset erot ovat hyvin pieniä. Tällä perusteella voidaan hylätä myös kaikki etnisen syrjinnän väitetyt biologiset perustelut.

Mitä pidemmälle ihmiskunnan geneettisen muuntelun tutkimus on edennyt, sitä selvemmäksi on käynyt, että mitään selviä ihmisrotuja ei ole olemassa. On vain muuntelun maantieteellinen jatkumo.

Itse asiassa ihmiskunta on geneettisesti hyvin homogeeninen. Maapallolla 10 000 kilometrin etäisyydellä toisistaan elävät ihmisryhmät poikkeavat geneettisesti toisistaan vähemmän kuin toistensa naapureina Afrikassa asuvat gorillapopulaatiot.

Suuri homogeenisyys johtuu siitä, että ihmiskunnan historiassa on molekyyligeneettisten laskelmien perusteella ollut karkeasti arvioiden noin 100 000 vuotta sitten tilanne, jolloin vain noin 2 000 yksilöä Afrikassa on jäänyt jatkamaan sukua. Olemme kaikki heidän jälkeläisiään ja siksi geneettisesti niin samanlaisia.

Mitä käsitettä sitten voisimme käyttää väestöjen välisistä eroista, jotka ovat meistä kuitenkin niin ilmiselviä? On ehdotettu esimerkiksi käsitettä etninen ryhmä. Se on rodun käsitettä parempi muun muassa siksi, että se ottaa biologisten seikkojen ohella huomioon myös erilaiset kulttuuriin kuuluvat tekijät. Voidaan myös puhua yksinkertaisesti populaatioista, sillä etninen ryhmäkin on arvottava käsite.

Parasta olisi, jos kaikkinaisesta ihmisten luokittelusta voitaisiin luopua. Sanojen käyttö on vallan käyttöä.

Syyt siihen, että aikaisemmin on käytetty rodun käsitettä, ovat moninaiset. Ensinnäkin ihmisellä – varsinkin länsimaisella ihmisellä – on tarve luokitella asioita, jotta ne olisivat paremmin hallittavissa. Itse asiassa olemme kuitenkin vain ehdollistuneet havaitsemaan roduiksi kutsuttujen ihmisryhmien erot.

Toiset syyt ovat poliittisia: valkoinen mies on leimannut muut ihmiset tietyillä rotujen nimikkeillä voidakseen alistaa heitä. Nykyaikainen biologia kuitenkin puhuu voimakkaasti ihmisten tasa-arvon puolesta.

Petter Portin
Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori

Hesari

[citizen]

Syyt siihen, että aikaisemmin on käytetty rodun käsitettä, ovat moninaiset. Ensinnäkin ihmisellä – varsinkin länsimaisella ihmisellä – on tarve luokitella asioita, jotta ne olisivat paremmin hallittavissa.

Tätä kutsutaan tieteeksi.

[mishrak]

Parasta olisi, jos kaikkinaisesta ihmisten luokittelusta voitaisiin luopua. Sanojen käyttö on vallan käyttöä.

Absurdia. Mitä tulisi yhteiskunnasta, joissa ihmisiä ei luokiteltaisi? Värisokeat toimisivat lentokapteina ja tyhmät ja lahjattomat älykkyyttä vaativissa ammateissa?

[RP]

Itse asiassa olemme kuitenkin vain ehdollistuneet havaitsemaan roduiksi kutsuttujen ihmisryhmien erot.

Se että havaitsemme näitä rotuja kutsuttuja ihmisryhmiä, ei siis johdu siitä, että yhden ryhmän jäsenet näyttäisivät erilaisilta kuin toisen ryhmän. Kysessä on ehdollistettujen aivojemme tuottama näköharha.

[l'uomo normale]

Tuota samaa on kirjoitttu jo vuosikymmeniä. Entä sitten?. Mitä tuolla on relevanssia minkään suhteen? Pienetkin geneettiset erot voivat olla siis merkittäviä. Tuo geenitutkimus ei poista sitä seikkaa, että maantieteellisesti jaoteltujen ihmisryhmien välillä on havaittavia eroja, myös henkisellä puolella.

[JNe]

Portin on kertomassaan oikeassa, mutta ei kerro koko totuutta. Ihmispopulaatioiden sisäinen perinnöllinen vaihtelu on niin suurta, että rodut eivät tule selvinä yksikköinä esille juuri tuon vaihtelun takia. Mutta silloin kyseessä on koko geenistö. Geeneistä hyvin suuri osa koodaa kaikille olioille yhteisiä toimintoja, jotka tekevät solun elämisen mahdolliseksi. Nämä ovat pitkälti yhteisiä kaikille eläimille ja kasveille. Niinpä ihmisen ja porkkanan geeneistä on noin puolet samoja. Ihmisen ja gorillan geeneistä on yhteisiä yli 98 %. Sekä ihmisen että isojen apinoiden (orangista on hyvää uutta tietoa) lajinsisäinen perinnöllinen vaihtelu on niin suurta, että ei ole mitenkään selvää olisivatko ihminen, simpanssi ja oranki eri lajeja jos otetaan - kuten biologisen rodun vastustajat tekevät - kaikki geenit analyysiin mukaan.

Silti ihminen ja simpanssi ovat epäilemättä eri lajeja. Juju onkin siinä, että on olemassa geenejä (tai geenien välisiä proteiineja koodaamattomia aktiivisia alueita) jotka tekevät ihmisestä ihmisen ja simpanssista simpanssin. Jos tuosta lajinsisäisestä valtavasta geenikirjosta etsitään analyysiin ne geenit, jotka parhaiten erottelevat ihmisen ja simpanssin, niin olettaisin jokaisen ihmis- ja simpanssiyksilön tulevan luokitelluiksi "oikeaan" lajiinsa. Mitä luultavimmin tilanne on sama ihmisrotujen kohdalla. Jos etsitään rotujen välisiä eroja (siis tutkitaan kysymystä onko ihmisrotuja olemassa sensijaan että korostettaisiin yhteisiä piirteitämme), pitääkin katsoa löytyykö geenejä, jotka ovat eri ihmisroduilla niin erilaisia ja rodun sisällä vakioisia, että ne toimivat erotteluperusteina. Ja olettaisin, että suuri(n) osa ihmisroduista saadaan eroteltua tällä tavalla. Eli rodut ovat biologista (joskaan eivät ehkä yhteiskunnallis-poliittista) todellisuutta. Tätä ei muuta miksikään se Portinin mainitsema seikka että rotujen sisäinen perinnöllinen vaihtelu on suurta.

[JPU]

Rodun käsitteen käyttö ihmisbiologiassa on kuitenkin monesta syystä käynyt kestämättömäksi. Geneetikot ovat jo luopuneet kokonaan tai ovat luopumassa rotukäsitteestä ihmisistä puhuttaessa. Syyt ovat osaksi biologisia, osaksi yhteiskunnallisia.

Sairaalloiseksi äitynyt poliittinen korrektius aiheuttaa kaikenlaista, kuten tieteellisten tosiasioiden kieltämistä. Samasta syystä poliittisessa päätöksenteossakin on luovuttu kiusallisten tilastojen huomioimisesta.

[asaura]

Portin soittaa samaa rikkinäistä levyä vuodesta toiseen. Hän on heittänyt aivan samaa soopaa mm. siitä, miten pieni numero siitä tuleekaan, kun verrataan ihmisryhmien välisiä perintötekijöitä. Hän kyllä tietää, ettei tuo hänen toistamansa väittämä tarkoita yhtään mitään, mutta silti kyynisesti vuodesta toiseen käyttää sitä luodakseen tolperoinnilleen kvantitatiivisen kaavun.

Jopa J.P. Roos saattoi kundin aivan naurunalaiseksi muutama vuosi sitten älykkyyskeskustelussa. Jeja-Peksille häviäminen on sentään kohtuullisen suuri häpeä.

Portin on yksinkertaisesti vallanpitäjien liehakoija, joka nakertaa kunniallisten luonnontieteiden arvoa.

Edit. Luin jutun loppuun. Tämähän on aivan kaameaa.

Nykyaikainen biologia kuitenkin puhuu voimakkaasti ihmisten tasa-arvon puolesta.

Mitäs Portin sitten sanoo, kun jonain päivänä ilmenee jotain sellaista näyttöä, että ihmisryhmien välillä todella on merkittäviä geneettisiä eroja? Sanooko hän silloin, että "uusin biologia puhuu ihmisten tasa-arvoa vastaan"? Portin taitaa olla vielä typerämpi tai kyynisempi kuin yllä kirjoitin, ja yritin sentään kirjoittaa rumasti.

[Eino P. Keravalta]

Ihmisrotuja ei voi perustella biologialla

Jos ei biologialla, niin jollainhan ne ovat perusteltavissa, koska on ilmiselvää, että rotuja on olemassa. On vanha sumutuskeino väittää, että yhden rodun sisällä geneettinen materiaali varioi laajemmin kuin rotujen välillä. Tällainen väite ei merkitse mitään, koska kyseessä on itsestäänselvyys: rotujen erot määrittyvätkin keskimääräisinä ominaisuuksina, jotka voidaan havaita suurista joukoista.

Asiaa valaisee myös Ladan ja Cadillacin ero. Ladassa on tuhansia osia, jotka keskenään poikkeavat toisistaan enemmän kuin Ladan ja Cadillacin vastaavat osat. Silti Lada ja Cadillac ovat täysin erilaisia autoja, ne käyttäytyvät eri tavalla ja jokainen voi ensisilmäyksellä erottaa ne toisistaan.

Yhteiskunnalliset syyt ovat ne monet sosiaaliset ongelmat, kuten syrjintä ja epätasa-arvo, joita rotukäsitteen käyttö aiheuttaa.

Tässä väitteessä syy- ja seuraussuhteet ovat menneet päälaelleen: ei ihmisten erilaisuuden tunnustaminen aiheuta eriarvoisuutta, vaan luontainen kykyjen erilaisuus johtaa erilaisuuden tunnustamiseen. Eri etnisten ryhmien kyvyt, taipumukset ja ominaisuudet ovat keskimäärin selvästi erilaiset, ja nämä erilaiset kyvyt johtavat erilaisiin kulttuureihin ja erilaisiin vaurauden asteisiin. Se, mitä kuvitellaan syrjinnäksi, on usein vain luontaista seurausta jonkin ryhmän kyvyistä tai niiden puutteista.

Parasta olisi, jos kaikkinaisesta ihmisten luokittelusta voitaisiin luopua. Sanojen käyttö on vallan käyttöä.

Jos ihmisten luokittelusta luovutaan, samalla luovutaan totuudesta, sillä eri etniset ryhmät ovat keskimäärin funktionaalisesti hyvinkin erilaiset. Ja sanojen käyttö todella on vallankäyttöä: jos väitetään, ettei ihmisryhmien välillä ole eroja, se on vallankäyttöä, joka sortaa paitsi totuutta, myös ihmisoikeuksia, kuten nyt eurooppalaisten ihmisoikeuksien kohdalla tapahtuu monikulttuurisuuden nimissä. Lisäksi erojen totuudenvastainen kieltäminen tekee yhteiskuntasuunnittelun mahdottomaksi. Tulee mieleen kokki, joka itsepintaisesti väittää, että suola ja sokeri ovat samanlaisia ja käyttää niitä sekaisen sen mukaan miten sattuu ja sitten valmista ruokaa maistellessaan kieltäytyy näkemästä sen epäonnistumista. Ja jos epäonnistuminen myönnetäänkin, kokki sanoo sen johtuvan "rasismista".

[MaisteriT]

Toiset syyt ovat poliittisia: valkoinen mies on leimannut muut ihmiset tietyillä rotujen nimikkeillä voidakseen alistaa heitä. Nykyaikainen biologia kuitenkin puhuu voimakkaasti ihmisten tasa-arvon puolesta.

Hieno paradoksi: rasismi on valkoisen miehen vika. Mitä tämä käsitys on muuta kuin perusteeton yleistys ja rasismia - ja seksismiä.

Kannatan tasa-arvoa (siis esimerkiksi sitä, että ihmisiä ei syrjitä geneettisen taustansa kuten ihonvärin takia). Silti tällaista arvoa ei voida johtaa tieteestä nimeltä biologia. Järjestys menee toisinpäin. Arvomme vaikuttavat siihen, mitä tieteeltä haluamme, mitä tutkimme ja minkälaiset tulokset ovat julkaisukelpoisia.

[JR]

Herää taas kysymys: Mikä olikaan tieteen tehtävä? Tällaiset jutut kertovat paljon tiedemaailman moraalista.

[Terhon puolesta]

Asia ei liene aivan uusi, koska minulle biologian opettaja jo lukiossa hyvä tovi sitten kertoi, ettei rotuja geneettisessä mielessä ole. Silloin ei suvaitsevaisuus vielä ollut pinnalla.

Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, mitä merkitystä on sillä, onko rotuja vai ei. Erot yksilöiden välillä joka tapauksessa ovat suurempia kuin rotujen välillä.

[gloaming]

Jos kirjoittajan tarkoitus on käydä keskustelua rodun käsitteestä taksonomian kannalta, niin mikäs siinä. Ongelmaksi jää, että populaatioiden välisten geneettisten erojen ja niiden merkityksen kannalta tällainen keskustelu on totaalisen joutavaa. Muilta osin kirjoittaja voisi päivittää tietonsa ja ymmärryksensä 1960-70 -luvuilta tälle vuosituhannelle.

[Masa76]

Tieteentekijän tehtävä on miellyttää kollegojaan ja varmistaa seuraavan pätkäprojektin rahoitus. Muu on sivuseikka.

[OTU]

"Vs: HS: Ihmisrotuja ei voi perustella biologialla"
So what? Rotujen erot ovat jokaisen nähtävissä: ihon väri, piirteet, hiukset. Lisäksi tulevat kulttuurierot: joidenkin rotujen luomat kulttuurit ovat kehittyneempiä kuin toisten.

http://i40.tinypic.com/23rjqyg.gif

[herranen]

Silti ihminen ja simpanssi ovat epäilemättä eri lajeja. Juju onkin siinä, että on olemassa geenejä (tai geenien välisiä proteiineja koodaamattomia aktiivisia alueita) jotka tekevät ihmisestä ihmisen ja simpanssista simpanssin.

P. Portin teoksessaan "Ne geenit, ne geenit" :

Pidän hyvin todennäköisenä, että ihmisen ja simpanssin biologinen ero on viime kädessä geenien toiminnan säätelyssä, siis siinä missä kudoksissa missä yksilönkehityksen vaiheessa ja millä teholla geenit toimivat.

Tuo Portinin mielipidekirjoitus on muuten lähes kokonaisuudessaan otettu tuosta kirjasta. Suosittelen. Toki siinä on sikäli vanhaa tietoa, että neanderthalien perimän osuus ei-afrikkalaisten perimässä kiistetään mutta teoksen julkaisemisen jälkeen tuostakin on saatu uutta tietoa.   

Tieteentekijän tehtävä on miellyttää kollegojaan ja varmistaa seuraavan pätkäprojektin rahoitus. Muu on sivuseikka.

Kyllä tuo varmaan jo yli 70 v. emerituksena pikkuisen helpottaa...

[sangria del vhm]

Jos maapallon kaikki muut asukkaat paitsi suomalaiset kuolisivat, ihmiskunnan geneettisestä muuntelusta jäisi kuitenkin jäljelle yli 80 prosenttia.

Eli siis suomalaisistakin voisi hätätilanteessa kasvattaa ilakoivia rummuttajia tylsyyttä paikkaamaan? Olen hieman pettynyt kun en olekaan enää sisäsiittoisen ja kyräilevän kansan jäsen, kuten minulle on monesti yritetty täsmentää.

[IDA]

Eli siis suomalaisistakin voisi hätätilanteessa kasvattaa ilakoivia rummuttajia tylsyyttä paikkaamaan? Olen hieman pettynyt kun en olekaan enää sisäsiittoisen ja kyräilevän kansan jäsen, kuten minulle on monesti yritetty täsmentää.

Juu. Tämä oli kyllä ehdoton shokkiuutinen.

Tuo juttu, että eri ryhmien sisällä on enemmän variaatiota, kuin ryhmien välillä, on kyllä niin huono selitys, että ainakaan sen pohjalta en itse usko mitään. Ihan ensimmäiseksi koko väitteen olemassaolo itsessään jo edellyttää sen, että ryhmät on jotenkin määritelty. Sama sitten sanooko niitä roduiksi vai ei.

[Joker]

En ole luonnontieteilijä enkä biologi, mutta ei kai genetiikalla pysty kaikkea selittämään?

Julkinen keskustelu on sen tasoista, että jatketaan yhtä matalaotsaisena: Canis lupus familiaris on myös saman tulkinnan mukaan yksi rotu, koska periaatteessa kaikki koirarodut risteytyvät keskenään.

Lisäksi koiraroduilla todistettavasti on erilaisia ulkoasuja ja rodulle tyypillisä luonteenpiirteitä jotka erottavat ne muista koiraroduista. Tietysti koiratotujen määrätietoinen jalostus on aiheuttanut muutoksia nopeammin ja ehkä enemmän kuin luonnonvalinta tai kulttuurin aiheuttama geenien valikoituminen on vaikuttanut ihmisrodun (vai -rotujen?) kehitykseen. Vai johtuvatko kaikki koirien erot saman logiikan mukaan vain niiden kasvuolosuhteista ja kulttuurista?

Mutta kuten sanottu, en ole tämän alan tieteilijä, so what would I know?

(http://i40.tinypic.com/23rjqyg.gif)

[Alfresco]

Kaikkein syvimmällä biologisen muuntelun tasolla, proteiinien ja geenien muuntelussa, niin kutsuttujen rotujen väliset erot ovat hyvin pieniä. Tällä perusteella voidaan hylätä myös kaikki etnisen syrjinnän väitetyt biologiset perustelut.

Tämä on typerä argumentti koska lähes kaikki elämä maapallolla perustuu samanlaiseen nanotason toimintaan. Jos siis tarkastellaan yhä pienempiä yksikköjä, eroavaisuudet häviävät yhä enemmän. Atomitasolla kaikki redusoituu hiileksi ja muutamaksi muuksi alkuaineeksi.

Rotukäsitettä tai etninen jaottelu ei sen takia voida ylipäätään ankkuroida näin alhaisen tason biologiaan. Sehän tarkoittaisi, että mustekala ja ihminen olisivat samaa "rotua" koska nanotason eroavaisuudet ovat pieniä.

Itse asiassa ihmiskunta on geneettisesti hyvin homogeeninen. Maapallolla 10 000 kilometrin etäisyydellä toisistaan elävät ihmisryhmät poikkeavat geneettisesti toisistaan vähemmän kuin toistensa naapureina Afrikassa asuvat gorillapopulaatiot.

Olennaista ei olekaan ihmiskunnan geneettinen variaatio suhteessa muihin eläimiin vaan geneetinen variaatio ihmiskunnan sisällä. Ihminen on jalostunut hyvin pitkälle niin että geneettiset eroavaisuudet lajin sisällä ovat aika pienet. Sen takia määrittelemme ihmislajeja roduiksi lähinnä suurten visuaalisten eroavaisuuksien perusteella, joiden taustalla voi olla hyvin pieni geneettinen ero.

Lähtökohta, että ihmistyypit pitäisi arkikielessä alkaa määrittelemään genetiikkaan perustuen on saivartelua. Tavallinen ihminen ei kykene tekemään tällaisia biologisia arvioita vaan luottaa visuaalisiin havaintoihinsa. "Rotu" on ylimalkainen, kätevä ja kaikkialla ymmärretty sana erottelemaan ihmiset näiden havaintojen perusteella. Biologeille tämä karkea lajittelu ei kelpaa mutta he voivatkin sitten keksiä oman alansa jargonia erottamaan ihmisryhmät.

Ehdotus lopettaa rotu-sana ja siirtyä johonkin toiseen, poliittisesti korrektimpaan nimttelyyn löytyykin tästä:

Parasta olisi, jos kaikkinaisesta ihmisten luokittelusta voitaisiin luopua. Sanojen käyttö on vallan käyttöä. .. Toiset syyt ovat poliittisia: valkoinen mies on leimannut muut ihmiset tietyillä rotujen nimikkeillä voidakseen alistaa heitä. Nykyaikainen biologia kuitenkin puhuu voimakkaasti ihmisten tasa-arvon puolesta.

Professori päättikin perustella arkielämän kielenkäytön muuttamisen geneettisellä katselmuksella ajaakseen naivia "olemme kaikki yhtä kansaa" -aatettaan. Seuraavaksi voimme kaiketi päättää, että suklaa ja lakritsa ovat sama asia koska molemmissa on sokeria.

[Uuno]

Kiitoksia JNe:lle selityksestä.

Jos henkilö on tasoltaan emeritusproffa niin jotenkin sitä odottaisi kypsyyttä esittää faktoja ilman turhia tunteiluja ja mielipiteitä.

[Siili]

Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, mitä merkitystä on sillä, onko rotuja vai ei. Erot yksilöiden välillä joka tapauksessa ovat suurempia kuin rotujen välillä.

Kun tuntemattoman vainajan luuranko kaivetaan esiin, siitä pystytään päättelemään tietyllä todennäköisyydellä, onko kyseessä afroamerkikalainen vai "kaukaasialainen".  Se puolestaan helpottaa työtä, kun kadonneiden kansalaisten joukosta etsitään edesmenneen henkilöllisyyttä.

http://www.forensicsciencereview.com/Abstract/7-1A%20%28Church%29.PDF

Myös tietyt perinnölliset taudit (esim. sirppisoluanemia) rajautuvat roudullisesti.  Tämä tieto auttaa kohdistettaessa valistus- ja ehkäisytyötä taudin suhteen.

Ei ihmisarvokeskusteluun pitäisi mielestäni sotkea biologiaa lainkaan.

[sunimh]

Minustakin on sinänsä aika samantekevää, puhutaanko roduista, geeniklustereista vai jostain muusta kulloinkin sopivan poliittisesti korrektista käsitteestä. Faktat kuitenkin jokainen näkee kun katsoo ympärilleen. Kun vaikkapa kaksi mustaa saa keskenään lapsen, niin kyllä se lapsikin vaan kumma kyllä on musta (taitaa tähänkin tietenkin löytyä joku yksittäinen poikkeus) ja sama kääntäen valkoisilla / aasialaisilla. Tietyt sairaudet ovat yleisempiä tiettyjen rotujen (tai "rotujen") edustajilla, ja sitten ovat vielä selkeät fyysiset erot, kuten vaikkapa aasialaisten silmien muoto. Eivät ne muutu yhtään mihinkään sillä että vedotaan "tieteellisesti" ja tunteisiin vetoavasti genetiikkaan tyyliin eroja on vain joissain ihan pienenpienissä geeneissä, joita ei edes voi nähdä, niin mitään erojakaan ei ole. Se millaisia johtopäätöksiä näistä eroista taas on historian saatossa vedelty, ei liity mitenkään itse biologiaan, enkä ainakaan minä ole väittämässä että yhtään ketään pitäisi jotenkin arvottaa biologisten piirteidensä perusteella.

JNe ja Alfresco tiivistivätkin asian mainiosti; jos jo ihmisen ja porkkanan geeneistä noin puolet ovat samoja ja gorillan kohdalla jo 98%, niin mitä se sitten enää kertoo siitä että rotujen välinen vaihtelu on pienempää kuin rotujen sisäinen? Einon Lada ja Cadillac -vertaus taas ansaitsee kyllä jo lähes noston etusivulle. Siinähän se yksinkertaisuudessaan on. Se, että jotkut sosialidemokraattiset professorit kokevat kovaa syyllisyyttä siitä että (yllättäen vain) valkoinen mies on joskus harjoittanut rasismia, kertoo lähinnä heistä itsestään.

[Nauris]

Toki siinä on sikäli vanhaa tietoa, että neanderthalien perimän osuus ei-afrikkalaisten perimässä kiistetään mutta teoksen julkaisemisen jälkeen tuostakin on saatu uutta tietoa.

Kuukausi sitten Savon Sanomissa Petter Portin kertoi tämän uuden tiedon. Osoittaa hyvin kuinka geenitutkimus on vielä alkutekijöissä ja tästä syystä puheet esim. siitä, että rotuja ei ole biologisesti olemassa, koska näin muistaakseni aikanaan sanottiin mm. Human Genome Project:ssa ovat ennenaikaisia.

Alkuihmisten sukua

Olemme kaikki ihmiset yhtä suurta perhettä.
Ne geenit! Ne geenit!
Rodut romukoppaan
Geenit eivät määrää kohtaloamme

Portin mainitsee tuossa kirjoituksessa, että satatuhatta vuotta sitten oli vain jäljellä 2000 yksilöä Afrikassa, joiden jälkeläisiä me kaikki olemme. Tietääkseni myös monien viime vuosina tv:stä tulleiden dokumenttien mukaan tämä väite, jolla viitataan luultavasti Toban suuronnettomuus teoriaan. Ei taida enää täysin pitää paikkaansa vaan ihmisiä on jäänyt paljon enemmän eloon myös Aasian puolelle. En sitten tiedä, mitä uudet tutkimukset kertovat näistä määristä.

Emeritusprofessori Anto Leikola:
"Ajatus, että sanaa rotu voitaisiin käyttää kotieläimistä mutta ei ihmisistä, kun erilaiset väestöt kuitenkin ovat vähitellen sekoittumassa, tuntuu aika lailla ennenaikaiselta. Eri ihmisrotujen täyteen sulautumiseen menee sentään vielä melkoinen aika."

Convergent evolution happens!
To classify humanity is not that hard
X-chromosome variation in global populations
Harappa Ancestry Project
"Genetic Similarities Within and Between Human Populations"
Luonto vastaan kasvatus

[Zeitgeist]

Luonnon mekanismeja et pysty kumoamaan. Ihan sama kuinka paljon sinä tykkäät tai uskot, rodun määritelmästä et pääse eroon. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän ulkonäkönsä ja ominaisuutensa kettovat jotain menneisyydestä, sillä heidän ulkonäkönsä on seurausta pitkän evolutiivisen kehitysprosessin tuloksesta.

[Miniluv]

Mitäpä Portinille voi muutakaan sanoa kuin (kuva alla)...

Ja Portin on sitten hyvä ja yrittää pysyä tieteentekijänä siinä totuudessa. Jos yrität määritellä sen hyvän meidän loppujen puolesta, se on sinulle valtaa, jota et varmaan halua käyttää?

[Tunkki]

Lisäksi koiraroduilla todistettavasti on erilaisia ulkoasuja ja rodulle tyypillisä luonteenpiirteitä jotka erottavat ne muista koiraroduista.

Koira ja susi ovat eriytyneet eri lajeiksi. Ainakin koirien suhteen määritelmä menee kutakuinkin näin: jos eivät saa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, ovat eri lajeja. Käsittääkseni vain 2-3 rotua arktisia pystykorvia saa suden kanssa lis.kykyisiä pentuja, muut koirat ei.

[Siili]

Käsittääkseni vain 2-3 rotua arktisia pystykorvia saa suden kanssa lis.kykyisiä pentuja, muut koirat ei.

Mihin käsityksesi perustuu?

[Louhi]

Syyt siihen, että aikaisemmin on käytetty rodun käsitettä, ovat moninaiset. Ensinnäkin ihmisellä – varsinkin länsimaisella ihmisellä – on tarve luokitella asioita, jotta ne olisivat paremmin hallittavissa.

Tätä kutsutaan tieteeksi.

Aivan
ja tätä propagandaksi:

Parasta olisi, jos kaikkinaisesta ihmisten luokittelusta voitaisiin luopua. Sanojen käyttö on vallan käyttöä.

[Nauris]

Koira ja susi ovat eriytyneet eri lajeiksi.

Tämä ei taida pitää paikkaansa. Tietysti voidaan ajatella mäyräkoiraa ja sutta eri lajiksi, koska yhdyntä ei taida onnistua ja synnytys voi olla mäyräkoiralle vaikeaa pennun suuresta koosta johtuen. Ainakin näin luulisin.

Koira kehittyi Lähi-idän susista
Koirasusi
Kiinanharjakoiran ja chihuahuan sekoitus valittiin maailman rumimmaksi koiraksi.

Ursid hybrid
Distinct pregnancy risks in Asian-white couples