2011-06-21 Filosofinen aikakauslehti Niin & Näin: Pääkirjoitus 2/11

[perunanena]

Pohdintaa Jussin ihmisarvotekstiin reagoinnista:

http://netn.fi/lehti/niin-nain-211/paakirjoitus-211

[Ateisti duunari]

"Tämä aavesumuinen illuusio kutsuu harhapoluille ennen kaikkea suomalaista älymystöä. Toive rationaalisesta politiikasta heijastaa näkemystä moraalisesta puhtaudesta."

Erm. Kirjoittaja selvästi kehuu siis PS äänestäjiä älymystöksi.
Kerta se sitten on ensimmäinenkin, Normaalisti kun saa vain kuunella miten typerä olen  kun en kannata rantasuotsalaisia tai uus kepulaisia kokkareita.
Kylläpäs nyt tuli fiksu olo.

[Veikko]

---
--moraali on käytännöllistä toimintaa, joka ei voi olla erossa muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Klassisen liberalismin ongelmana on aina ollut alisteinen asema politiikalle ja taloudelle. Tasa-arvo ja yleiset ja yhtäläiset ihmisoikeudet on kytketty kohtalonsitein hyvinvoinnin lupauksiin, joita ei ole voitu pitää, ja työnjaon rakenteisiin, joihin eriarvoisuus on rakennettu sisään. Mikäli moraalifilosofinen pohdinta pysyy erossa tästä käytännön maailmasta, se saa syyttää impotenssistaan vain itseään.

Kirjoitelman loppu kaikessa kylmässä asiallisuudessaan ytimekkyydessään.

[Whomanoid]

Kirjoitelman loppu kaikessa kylmässä asiallisuudessaan ytimekkyydessään.

Kirjoitus on asiallinen ja siinä todetaan myös klassisen liberalismin suurin ongelma: se redusoi, kuten Jussikin tuossa puheena olevassa kirjoituksessaan, ihmisarvon sen yhteisölleen tuottamaksi (taloudelliseksi tai poliittiseksi) hyödyksi. Jokainen voi itse päätellä, miten klassiseen liberalismiin nojaavassa yhteiskuntafilosofiassa ja moraalissa määräytyy sairaiden, vanhusten, työttömien, lahjattomien, vammaisten ym. hyödyttömien ihmisarvo.

Klassinen liberalismi voi olla hyvä renki politiikan ja talouden suhteen järjestämisessä, mutta moraalifilosofiaksi ja modernin yhteiskunnan eettiseksi perustaksi siitä ei ole. Kuten ei sosiaalidarvinismista tai libertarismistakaan. Onneksi ne ovat nykyään poliittisessa marginaalissa.

[Almost human]

Tämä on täysin offtopic, mutta en tiennyt viitsisikö tälle omaa ketjua avata. Joka tapauksessa kulttuurilehti Kaltio piirtäjänsä Ville Rannan kautta ilahduttaa meitä tämmöisellä sarjakuvalla:

http://www.kaltio.fi/index.php?page=sarjakuva311

Kuten huomaatte hikikarpalot, punaiset täpälät ym. ovat oikeaoppisesti edustettuina.

[Whomanoid]

Tuo lainaus yllä sanoo mielestäni sen tärkeimmän tasa-arvosta ja yleisestä ihmisarvosta.

Kyllä. Yhteisön käsitys ihmisarvosta ilmenee yhteiskunnallisten tekojen ja toiminnan kautta. Mikäli suurin osa ihmisistä alkaa pitää esim. vammaisia ja vanhuksia hyödyttöminä ja vähemmän arvokkaina, se alkaa ennen pitkää näkyä yhteiskunnallisina tekoina, mm. lakeina ja rahanjakopäätöksinä.

[Uljanov]

edit:

otetaanpa pitkä off-topic pois, olisihan tuota voinut harkita ennen postaamista.

[Jouko]

Joissakin yhteiskunnissa näitä ihmis-ja tasa-arvolysymyksiä ei edes pohdita. Mutta niissä vahvasti vaikuttaa tuo "näin ei saa sanoa"- käsite. Jotkut asiat eivät voi olla yhtä aikaa voimassa.

[IDA]

Aika hyvä kirjoitus. Itse tosin en olisi sanonut näin:

Näinhän ihmisarvot aikoinaan luotiin todellisiksi

vaan, että

Tällaiseksihan Jumala alussa maailman loi

mutta tämä lienee aika perusteellinen ja ylittämätön, filosofinen erimielisyys.

[Whomanoid]

mutta tämä lienee aika perusteellinen ja ylittämätön, filosofinen erimielisyys.

Teismi (usko yhteen ilmoitettuun totuuteen) ja filosofia (erilaisten totuuksien ja niiden perusteiden etsiminen ja kyseenalaistaminen) eivät oikein edes keskustele keskenään, joten 'erimielisyys' on tässä aika lievä ilmaisu.

[risto]

mutta tämä lienee aika perusteellinen ja ylittämätön, filosofinen erimielisyys.

Teismi (usko yhteen ilmoitettuun totuuteen) ja filosofia (erilaisten totuuksien ja niiden perusteiden etsiminen ja kyseenalaistaminen) eivät oikein edes keskustele keskenään, joten 'erimielisyys' on tässä aika lievä ilmaisu.

Tässä kohtaa on kuitenkin pakko sanoa, että artikkelin kirjoittaja on hakoteillä. Nimittäin ihmisarvon kyseenalaistaminen ja sen jälkeinen uudelleenmäärittely on vasta nykyaikainen, ateistinen ongelma. Raamattuun perustuva ehdoton ihmisarvo ja sen osa-alueet ovat olleet olemassa pari tuhatta vuotta ennen nykyisiä filosofisia pohdintoja aiheesta.

Se, että Raamatun arvopohja ei kelpaa ateistille onkin sitten eri asia, mutta tämä ei poista ko. arvopohjan olemassaoloa. Eipä silti, eipä jokin islamilainen, buddhalainen tai ateistinen arvopohja itsellenikään kelpaisi.

Empä ole aiemmin tv7:n tai vastaavienkaan kanavien tuotantoa seurannut, mutta jossain toisessa hommaketjussa postattu haastattelu on rautaista settiä:
http://www.tv7.fi/vod/player.html;jsessionid=36E2CE552B5A3AB2B90CF7E1E6CE3273?id=14030

[Miniluv]

Älkää jatkako Ville Rannasta tässä ketjussa.

Ja jos ette viitsi avata jollekin asialle omaa ketjua, ei niitä pidä off-topicina mihinkään random-paikkaankaan tunkea.

[perunanena]

Ville Lähde pääkirjoituksessaan:

Halla-ahoa perätään tunnustamaan tämä henkinen lehtolapsensa. Uskotaan, että paljastamalla tämä teksti miehen takana aukeaa koko kansalle myös mies tekstin takana. Taustalla on olettamus, että Halla-ahon kirjoitus edustaa hänen perimmäisiä arvojaan, ja perustelujen virheellisyys osoittaa, että hänen toimintansa on kivijalkaansa myöten hataraa. Kun tekstin kirjoittaja ei suostu keskustelemaan tekeleestään julkisuudessa, jälleen uskotaan, että tämä viimeistään paljastaa kaiken: pelkuruuden, älyllisen keskeneräisyyden, piiloutumisen sanahelinän taakse.

Tällöin kuitenkin ymmärretään väärin niin politiikka kuin moraalisen toiminnan luonne. Moraalia tarkastellaan arkielämälle vieraiden moraaliteorioiden vinouttavan prisman läpi. Moraali näyttäytyy rationalistisena rakennelmana, jonka perusarvojen kivijalan ylle käytäntöjen kokonaisuus kohoaa. Halla-ahon välttely ei kuitenkaan osoita, että hänellä olisi huono muisti tai että hän olisi pelkuri. Pikemmin se kertoo siitä, että essee "Ihmisarvo" on hänelle samaa poliittisen ja moraalisen toiminnan puuroa kuin kaikki muukin. Hän tietää, että essee ei ollut hänen moraalisen katsantokantansa perusta, vaan yksi sen ilmentymistä. Hän ei kirjoittanut esseetä kehittääkseen moraalista ajatteluaan vaan ilmaistakseen sitä. Kun teksti on kerran löytänyt yleisönsä nettifoorumeilla, on sen äärelle turha palata.

Lähde on ensimmäinen (ulkopuolinen) kirjoittaja, jolla on jotain tolkullista sanottavaa ihmisarvo-tekstistä. Käsittääkseni Lähde on poliittisesti lähellä vihreitä, mikä tekee tekstistä odottamattoman.

[MaisteriT]

"Tämä aavesumuinen illuusio kutsuu harhapoluille ennen kaikkea suomalaista älymystöä. Toive rationaalisesta politiikasta heijastaa näkemystä moraalisesta puhtaudesta."

Erm. Kirjoittaja selvästi kehuu siis PS äänestäjiä älymystöksi.

Ei sunkaan tuosta sellaista voi päätellä?

[Whomanoid]

Raamattuun perustuva ehdoton ihmisarvo ja sen osa-alueet ovat olleet olemassa pari tuhatta vuotta ennen nykyisiä filosofisia pohdintoja aiheesta.

Vanhasta testamentista 'ehdotonta ihmisarvoa' lienee turha etsiä, sen verran siellä lahtaavat porukkaa niin oikeinuskovat kuin heidän herransakin. Pikemminkin ihmiset ovat niissä tarinoissa kostonhimoisen, epäreilun ja mielivaltaisen psykopaatin päähänpistojen riepoteltavina, pelkkiä pelinappuloita. Sama koskee tietysti Tooraa ja Koraania.  

Uuden testamentinkin mukaan vain oikein uskovat pelastuvat. Toiset joutuvat kadotukseen. Mikä ihmisarvo sellaisella on, joka ei ole koskaan kuullutkaan Jeesuksesta ja joutuu siksi kadotukseen tai siksi, että kuolee vastasyntyneenä ennen kastamista? Kaiken lisäksi Jesseä ja kumppaneita eivät juuri kiinnosta maalliset ihmisoikeudet, vaan ja ainoastaan arvo Jumalan edessä.
Mitään oikeusturvaa tai puolueetonta oikeudenkäyntiä, puolustusasianajajasta puhumattakaan, ihmiselle ei Jumalan tuomiolla tietenkään ole tarjolla.

Myös antiikissa ja Kiinassa on ihmisen elämän arvoa ja sen osa-alueita on pohdittu ainakin yhtä kauan kuin Kristinuskossa ja Lähi-idän heimouskonnoissa, vaikka 'ihmisoikeudet' -käsitettä ei tietenkään missään näistä käytetty.