2011-05-05 HS: Leipäjono saa lähdön Kalliosta

[Alfresco]

Mutta voisin maksaa muutaman prosentin vielä lisääkin, mikäli Suomessa oikeasti apua tarvitsevat (vanhukset, monet yksinhuoltajaperheet, mielenterveysongelmaiset jne.) apua myös riittävissä määrin saisivat.

Progressio on todella törkeä ja jo yli mediaanitulon tienaava (2700 euroa kuussa) maksaa ihan kohtalaisesti veroa. Kun palkat nousevat päälle 3000-4000 euroa verorasite on jo merkittävä. Vastavuoroisesti alle 2000 euroa tienaavat pääsevät erittäin helpolla. Heidän henkilökohtainen kontribuutio verokakkuun on todella pieni. Jos mukaan lasketaan tulonsiirrot, niin pienituloisen verotus on nettomääräisesti todella kevyt.

Minä en halua maksaa yhtään lisää. Haluan verot alas ja ihan itsekkäistä syistä. Koen maksavani aivan liikaa veroja. Lisäksi en usko, että mahdollinen lisäveroni kostuttaisi yhtään ketään. Jos maksaisin vielä lisää, ainoatakaan mummoa ei saataisi hoidettua, vaan rahat tällättäisiin johonkin älyttömiin poliittisiin hankkeisiin. Milloin afrikkan tukiin, milloin otetaan lisää pummeja ulkoimailta, milloin mennään sotimaan jonnekin, milloin poliitikot kekkeröivät tai nostavat palkkojaan.

Törkeä progressio ja rahan älytön haaskaaminen saa aikaa sen että ainakaan minulla ei riitä yhtään mielihaluja maksaa senttiäkään lisää veroja. Jos voisin niin lopettaisin hommat nyt ja menisin vaikka muutaman sadan euron sossurahoilla kotiin nukkumaan. Niin tekevät muutkin. Poliitikkojen ongelmaksi jää keksiä mistä repivät rahat kaikkeen mihin lupautuvat rahoittajiksi.

[Mursu]

Leipäjonosta saatava ilmainen ruoka antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua: "säästyvällä" toimeentulotuella voidaan ostaa enemmän tai parempaa ruokaa, vaatteita (tai näitäkin kai saa Hurstilta tai jostain muualta?), rahaa voidaan käyttää lasten harrastuksiin tai muuhun vapaa-aikaan.

Jos hakee leipäjonosta vanhentunutta leipää ja makaronia, tuskin on kiinnostunut ruuan laadusta.

[Mursu]

En ole ihan varma mutta hurstit lienee jo veronmaksajan lompakolla. Eiköhän heidän yhdistykset saa jotain tukia valtion kautta.

Käsittääkseni toiminta tapahtuu kunnan tiloissa. Jos eivät maksa markkinavuokraa, niin se on epäsuoraa tukea.

[Alfresco]

Miksi siis kieltäymään koska se ei ole omasta pois?

Minusta ei ole mitään syytä syyttää leipäjonolaisia. On ihan järkevää hakea ilmaista tavaraa jos sitä on tarjolla. Leipäjonolaiset toimivat ihan samalla lailla itsekkäästi kun afrikan maahanmuuttaja. Hänkin on "leipäjonossa" tulossa Suomeen. Käsi joka jakaa on vaan eri.

Oikeastaan leipäjonot on ihan yhdentekeviä niin kauan kun maan politiikkaa ei aleta ohjaa niiden mukaan eikä ne toimi verovaroilla. Valitettavasti poliitikot ovat valjastaneet leipäjonot osaksi reotriikkaansa. Sen myötä ne väkisinkin ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaalietuuksia ollaan kasvatettu liikaa vuosien varrella kun retoriikan aiheuttama poliittinen paine vie siihen suuntaan.

Elämäää seuranneena tulee mieleen yksi tuntemani nuoren aikuisen tapaus : Jäi sairaseläkkeelle ja bruttotulot tipahtivat 1200e/kk. Verojen jälkeen ulosotto otti tuosta kolmanneksen eli käteen jäi n. 700. Asumistukea haki, mutta se ei huomioi ulosottoa, jolloin hän jäi ilman asumistukea. Ulosoton vuoksi hän ei saanut edes tilapäsesti opinolainan korkoavustusta. Opintolainaa hän lyhensi kuukausittain sadalla eurolla. Koska hän oli menettänyt luottotietonsa ...

Tämä on tyyppiesimerkki missä harkitsemattomuus ja usko luotolla elämiseen vei yhä kasvaviin ongelmiin. Etenkin nuoret eivät nykyään tajua, että lainalla ei voi elää. Velkaa otetaan ja sitten kun tulot ei riitä, koko korttitalo romahtaa. Aivan liian moni on sotkenut elämänsä tällä tavoin ja päätynyt köyhyyskierteeseen ja tuloloukkuihin.

Kunnollinen monivuotinen taloudellinen oppi jo yläasteelta lähtien pystyisi ehkäisemään monet tällaiset konkurssit. Nuorille pitäisi opettaa, että visalla ja pikavipeillä ei voi rakentaa elämäänsä. Rahat pitää ensin ansaita ennen kun kulutetaan. Etenkin nyt, kun kaiken mailman luottokortteja ja vippejä saa joka paikasta, olisi ensisjaisen tärkeää saada kansan päähän jotain käsitystä henkilökohtaisesta taloudenhoidosta.

Kouluministerimme Henna Virkkunen olisi draamatuntien sijaan pitänyt yrittää viedä läpi talousoppi peruskouluun. Emme tarvitse lisää balleriinoja ja pellejä vaan lisää ymmärrystä perusasioista!

[Mursu]

Ymmärtämättömyys toimii myös toiseen suuntaan. Jos ei ole koskaan maksanut helvetillisiä veroja on helppo kinua lisää rahaa valdelta. Se päivä kun maksat lähes puolet liksastasi veroihin alka jo vituttamaan etteikö jatkuva pummaaminen koskaan lopu.

Aivan, moni ei tunnu tajuavan, miten ankeasti joskus 1960- ja 1970-luvuilla elettiin. Neliöitä oli vuonna 1970 asukasta kohden alle puolet siitä, mitä nykyään. Kolmannes asui tiheästä (enemmän kuin yksi henkilö huonetta/keittiötä kohden), nykyään luku on 3,7 %. Reaalipalkat olivat alle puolet nykyisestä, lapsilisät ja sosiaaliturva onnettoman pieniä.

[ElenaDaylights]

Miksi siis kieltäymään koska se ei ole omasta pois?

Minusta ei ole mitään syytä syyttää leipäjonolaisia. On ihan järkevää hakea ilmaista tavaraa jos sitä on tarjolla. Leipäjonolaiset toimivat ihan samalla lailla itsekkäästi kun afrikan maahanmuuttaja. Hänkin on "leipäjonossa" tulossa Suomeen. Käsi joka jakaa on vaan eri.

Oikeastaan leipäjonot on ihan yhdentekeviä niin kauan kun maan politiikkaa ei aleta ohjaa niiden mukaan eikä ne toimi verovaroilla. Valitettavasti poliitikot ovat valjastaneet leipäjonot osaksi reotriikkaansa. Sen myötä ne väkisinkin ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaalietuuksia ollaan kasvatettu liikaa vuosien varrella kun retoriikan aiheuttama poliittinen paine vie siihen suuntaan.

Elämäää seuranneena tulee mieleen yksi tuntemani nuoren aikuisen tapaus : Jäi sairaseläkkeelle ja bruttotulot tipahtivat 1200e/kk. Verojen jälkeen ulosotto otti tuosta kolmanneksen eli käteen jäi n. 700. Asumistukea haki, mutta se ei huomioi ulosottoa, jolloin hän jäi ilman asumistukea. Ulosoton vuoksi hän ei saanut edes tilapäsesti opinolainan korkoavustusta. Opintolainaa hän lyhensi kuukausittain sadalla eurolla. Koska hän oli menettänyt luottotietonsa ...

Tämä on tyyppiesimerkki missä harkitsemattomuus ja usko luotolla elämiseen vei yhä kasvaviin ongelmiin. Etenkin nuoret eivät nykyään tajua, että lainalla ei voi elää. Velkaa otetaan ja sitten kun tulot ei riitä, koko korttitalo romahtaa. Aivan liian moni on sotkenut elämänsä tällä tavoin ja päätynyt köyhyyskierteeseen ja tuloloukkuihin.

Kunnollinen monivuotinen taloudellinen oppi jo yläasteelta lähtien pystyisi ehkäisemään monet tällaiset konkurssit. Nuorille pitäisi opettaa, että visalla ja pikavipeillä ei voi rakentaa elämäänsä. Rahat pitää ensin ansaita ennen kun kulutetaan. Etenkin nyt, kun kaiken mailman luottokortteja ja vippejä saa joka paikasta, olisi ensisjaisen tärkeää saada kansan päähän jotain käsitystä henkilökohtaisesta taloudenhoidosta.

Kouluministerimme Henna Virkkunen olisi draamatuntien sijaan pitänyt yrittää viedä läpi talousoppi peruskouluun. Emme tarvitse lisää balleriinoja ja pellejä vaan lisää ymmärrystä perusasioista!

Täysin samaa mieltä. Kuitenkin tuolla esimerkillä halusin osoittaa, että kyllä sinne leipäjonoihin päästään harkinnalla tai ilman. Ainan voidaan löytää se syyttävä sormi jolla löydetään syyllinen vallitsevaan tilanteeseen. Mutta olisiko se kohtuullista, että perintätoimistot määrittelevät sen mistä sinun pitää selvitä vai pitäisikö tuo veloista selviytyminen jättää vain valtion hallitsemaksi alueeksi? Koska valtio hallitsee ja pitää yllä oikeuslaitosta, pitääkö siihen päästää osalliseksi velkojia ulkopuoliset yritykset? Valtio rakentaa kausaliteetin : Jos et hommiasi hoida, siitä vastaat sanktioilla. Miksi sanktioiminen tässä tapausessa on luovutettu yksityiselle ja valtio "pesee kätensä"? Jotenkin tuntuu että taas ollaan kaltevilla pinnoilla eikä yhteiskunnallinen hyöty vastaa tarkoitustaan. En usko että valtio haluaa siirtää vastuuta velan ottajille. Sittenhän ei olisi pikavippifirmat nousseet markkinoille?

[Alfresco]

Mutta olisiko se kohtuullista, että perintätoimistot määrittelevät sen mistä sinun pitää selvitä vai pitäisikö tuo veloista selviytyminen jättää vain valtion hallitsemaksi alueeksi? ...
Koska valtio hallitsee ja pitää yllä oikeuslaitosta, pitääkö siihen päästää osalliseksi velkojia ulkopuoliset yritykset? Valtio rakentaa kausaliteetin : Jos et hommiasi hoida, siitä vastaat sanktioilla. Miksi sanktioiminen tässä tapausessa on luovutettu yksityiselle ja valtio "pesee kätensä"?

Mielestäni olet hahmottanut perintätoimen väärin. Peräintätoimien operointikenttä on rajattu laissa. Perintätoimet ei ole mielivaltasia vaikka välillä siltä näyttäisi. Perittävälle on jätettävä minimielanto eli kaikkia rahoja ei saa otta pois. Perintäaika on rajattu eli mikään velka ei ole elinikäinen vaikkei sitä saisi maksettua. Myös perintäkulut pitää olla kohtuulliset ja valtio määrää viivästyskorot.

Perinnät voivat välillä tuntua kohtuuttomalta mutta perinpohjin kyse on liiketoimintavapaudesta ja ihmisten itsemääräämisoikeudesta.

Velkojalla (lainan antaja) pitä olla joku lain suoja siitä, että hän saa rahansa takaisin eli, että asiakas maksaa ostamansa tuotteen, siitähän lainaamisessa on kyse. Samalla ei voida asettaa velallinen (lainan ottaja) ottaja kohtuttomien ehtojen alaiseksi, missä hän huonossa taloustilanteessa ja ymmärtämättömyyttään tekisi itsestään velkaorjan velkojalle. Nykyinen tilanne on kompromissi näiden kahden intressisstä ja kokonaisuus vaikuttaa kohtalaisen hyvältä kaikkien kannalta. Mielestän ei voi sanoa, että valtio pesee kätensä perinnöistä vaan se on tehnyt suunnileen ne toimet mitä vapaassa yhteiskunnassa voi tehdä.

Pitää aina pitää mielessä, että rehellisessä lainakaupassa velallinen on itse tehnyt
päätöksen velkaantua ja hänen tehtävä on huolehtia siitä, että maksukyky riittää. Kun laina on otettu, vastuu siirtyy velalliselle koska Suomessa hänen katsotaan olevan täysivaltainen ja tehneen harkitun päätöksen. Koska kaikki eivät ilmiselvästi ymmärrä vastuutaan tekemisistään vaikka ovat virallisesti täysijärkisiä, luottolaitokset on velvoitettu selvittämään asiakkaan maksukyvyn ennen luoton antamista. Aina tämä selvitys ei mene oikein. Asiakas voi menettä tuloja esim. työttömyyden takia tai hän on antanut vääriä tietoja.

Pohjalla oleva ongelma näissä velkasotkuissa näyttäisi kuitenkin aina olevan velallisen ymmärtämättömyys. Ihmiset eivät vaan tajua, ettei voi ottaa enemmän velkaa kun oma maksukyky on. Myös rahan hinnan (koron) käsite näyttäisi olevan suurta mystiikkaa. Kallista rahaa ei kannata ostaa mutta liian harva näyttiäsi ymmärtävän miten rahan hinta mitataan.

Usein kyse ei edes ole velan absoluuttisesta määrästä vaan velkojen määrästä. Jos on 10 pientä 2000 euron velkaa, jotka kaikki pitää lyhentää 200 euroa kuussa niin kenenkään rahat ei riitä siihen. Tällainen 20.000 kokonaisvelka pitäisi niputtaa yhteen ja muuttaa se vaikka 400 euron kuukausimaksuaikataululle, jolloin se olisi halittavissa. Juuri tämä pirstaloitunut velkamäärä, joka helposti syntyy useasta luottokortista, pienistä kulutuslainoista ja monesta pikavipeistä ajaa monen nuoren konkurssiin. Kun sitten yksi laina menee perintään, kulut kasvavat entisestään ja kaikki muutkin lainat jää maksamatta.

Peruskoulutus talousopista ja oman rahan käytöstä auttaisi ihmiset ymmärtämään nämä lainalaisuudet ja tajuaman myös mitä rahan hinta tarkoittaa. Säästyisimme kymmenien tuhansien ihmisten vuosittaisista velkaongelmista ja siitä seuraavasta perintäkierteestä jos perusasiat olisi kansalla hallussa.

[Shrike]

Kaikille täälläkin sosiaalipolitiikasta kirjoittaville suosittelen lukemaan Soininvaaran "SATA-komitea, eli miksi asioista päättäminen on niin vaikea". Soininvaarahan on puutteistaan huolimatta kova kansantaloustieteilijä ja kirjassa esitetään aika hyvin nykyisten ongelmien syitä ja seurauksia. Pari pointtia sosiaalipolitiikkaan tuosta teoksesta ja muualta:

-Tuottavuuden kasvu on ollut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana huimaa. Aikaisemmin puhuttiin siitä että tämä koituisi työväen hyödyksi koska kasvanut tuottavuus voidaan realisoida samalla työntekijämäärällä lyhyempänä työaikana. Näinhän ei sitten kuitenkaan käynyt koska eihän pääoma halua työntekijöiden lisääntynyttä vapaa-aikaa maksaa. Koska kysyntä ei ole kasvanut samaa tahtia kuin tuottavuus on tämä ylijäämä ulosmitattu työttömyytenä.

-On myös todettava että nykyinen yhteiskuntamallimme (prosessimme?) tuottaa sivutuotteena humaania ongelmajätettä joka ei vaan pysy tahdissa mukana. Aikaisemmin tämä porukka kuoli nälkään ja tauteihin mutta nykyisin ei. Tähän voidaan ottaa useita näkökantoja, esimerkiksi humanistinen: Nykyaikaisessa länsimaisessa sivistysvaltiossa kaikista pidetään huolta, kuluista riippumatta. Toinen liittyy yhteiskuntasopimukseen. Kun huonosti voiva yhteiskunnan alaluokka kasvaa taarpeeksi suureksi, se kyllä ottaa "omansa", vaikka väkivalloin. On siis eliitin etu pitää tämä alaluokka tarpeeksi tyytyväisenä jotta estetään vallankumous. Toinen vaihtoehto on eliitin muuttaminen omille, aidatuille ja vartioiduille alueilleen kuten on jo monessa paikassa tapahtunut.

Onnistunut sosiaalipolitiikka on mielestäni koko yhteiskunnan etu. Helppoa ja halpaa se ei valitevasti ole.

[Alfresco]

Onnistunut sosiaalipolitiikka on mielestäni koko yhteiskunnan etu. Helppoa ja halpaa se ei valitevasti ole.

Se voisi olla helppoa ja halpaa mutta päätöksenteko ei tue tätä mallia. Suomessa on minimipalkat, jotka neuvotellaan ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen kesken. Tämä minimipalkka ei perustu työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaan se on puhtaasti laskennallinen luku, joka ei oikeastaan perustu mihinkään. Sen lisääksi sosiaalituet asettavat toisen "minimipalkan" koska tuet ovat kilpaileva tulonlähde ansiotuloille. Yhdessä nämä kaksi minimipalkkaa asettavat Suomen pohjatulotason, jonka alle mentäessä kaikki työnteko muodostuu kannattamattomaksi.

Erilaisilla päätöksillä ollaan siis rakennettu asetelma, missä on mahdotonta palkata ihmisiä töihin tiettyä palkkatasoa alittaessa. Tämä palkkataso ei ole asetettu markkinoilla vaan se on keksitty ja se perustuu tulolähteiden vaihtokelpoisuuteen eli sosiaalituki vastaan palkka, tai palkkauskieltoon eli alle minimipalkalla ei saa antaa töitä. Lopputulos näistä päätöksistä on, että osa työkykyisestä väestä ei voida saada töihin mitenkään koska he ovat liian kalliita tuottavuuteensa nähden.

Minimipalkan lisäksi myös yläraja nettotuloille on määrätty. Se ei perustu suoraan päätökseen vaan verotukseen, jonka progressio aiheuttaa sen ettei lisätyö ole kannattavaa.

Meillä on siis sekä kohtalaisen kiinteä minimipalkka sekä hieman epämääräisemmin määritelty maksimipalkka, jonka sisällä työvoiman ansaitsemat tulot liikkuvat. Tämä haarukka kapenee, eli tuloerot pienenevät, mitä enemmän sosiaalietuuksia kasvatetaan. Vähävarainen saa siis enemmän tukea eikä hänen kannata mennä töihin. Hyvätuloinen taas joutuu taas maksamaan enemmän veroa rahoittaakseen sosiaalietuudet tai hänen kannattaa vähentää työntekoa.

Sosiaalietuuksien lisääminen johtaa siis pieneneviin tuloeroihin mutta samalla se ajaa yhä enemmän porukkaa pois työmarkkinoilta kaikissa palkkatuloluokissa. Ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset vain kiihdyttävät tätä trendiä.

Palkkahaarukan eli tuloerojen kasvetessa myös kaikkien ihmisten reaaliansiot laskevat. Ostamiemme tuotteiden ja palveluiden hintoihinhan sisältyy kaikki ne verot ja palkat mitä maksetaan valtiolle ja työntekijöille. Viilipurkissa on siis myös sisäänrakennettuna erilaiset sosiaalituet verotuksen muodossa. Mitä enemmän temme tulonsiirtoja ja korotetaan veroja, sen pienempi osuus viilipurkin hinnasta on viiliä ja sen suuremmaksi verojen osuus kasvaa. Viilin kilohinta siis nousee aina kun sosiaalietuuksia lisätään. Samalla euromäärällä saamme siis aina vaan vähemmän viiliä kun valtio päättää olla antelias eli reaaliansiot laskevat.

Suomessa markkinatalous pääasiassa toimii tuotteiden ulosmyyntihinnoissa, jotka on kilpailutettu mutta kulupuoli on tiukasti sännelty minimpalkan ja verotuksen turvin. Kun kilpailu alentaa hintoja samalla kun lait nostavat menoja, on selvä että siinä välissä kaikki kannattava ja työpaikkoja luova liiketoiminta puristuu kuoliaaksi.

Pohjoismaiden hyvinvointivaltio ei ole soninvaaralaisen pääoman uhri vaan omien päätöstensä uhri. Kvasikommunistinen järjestelmä missä valtio lunastaa osan työvoimasta pois markkinoilta ja ammattiliitoilla on palkkamonopoli ei vaan voi toimia tyydyttävästi.

[Kitaransoittaja]

Onnistunut sosiaalipolitiikka on mielestäni koko yhteiskunnan etu. Helppoa ja halpaa se ei valitevasti ole.

Se voisi olla helppoa ja halpaa mutta päätöksenteko ei tue tätä mallia. Suomessa on minimipalkat, jotka neuvotellaan ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen kesken. Tämä minimipalkka ei perustu työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaan se on puhtaasti laskennallinen luku, joka ei oikeastaan perustu mihinkään. Sen lisääksi sosiaalituet asettavat toisen "minimipalkan" koska tuet ovat kilpaileva tulonlähde ansiotuloille. Yhdessä nämä kaksi minimipalkkaa asettavat Suomen pohjatulotason, jonka alle mentäessä kaikki työnteko muodostuu kannattamattomaksi.

Joissain maissa on ihan oikeasti minimipalkat. Täällä ei ole. Suomen hintatasolla sopiva olisi 16 euroa ja niin ettei alle täyden kuun palkkaa voisi maksaa. Sosiaalituet Suomessa ovat kehnommat kuin länsieuroopassa vaikka hinnat täällä ovat korkeammat. Kaltaisesi natsit ovat vallassa, joten ajatustesi kannalta sulla ei ole huolta. Erityisesti demaripuolue on ansioitunut köyhiä vihatessaan.

[Shrike]

Erityisesti demaripuolue on ansioitunut köyhiä vihatessaan.

Tämä tulee ym. kirjassa hienosti esiin. Viimeisimpänä työväenliikkeen sylkäisynä köyhien suuntaan on ansioturvan sitominen perusturvaan. Eli käytännössä perusturvaa ei voi korottaa korottamatta ansioturvaa samalla, eli suhteellinen kurjistuminen ja inflaatio pitävät paremmin huolen siitä että köyhät pysyvät köyhinä.

Innolla odotan seuraavaa hallitusta, joko aika olisi kypsä perustulolle ja sosiaaliturvan tilkkutäkin purkamiselle. Tuskinpa, mutta toivoa saa.

[Kitaransoittaja]

Erityisesti demaripuolue on ansioitunut köyhiä vihatessaan.

Tämä tulee ym. kirjassa hienosti esiin. Viimeisimpänä työväenliikkeen sylkäisynä köyhien suuntaan on ansioturvan sitominen perusturvaan. Eli käytännössä perusturvaa ei voi korottaa korottamatta ansioturvaa samalla, eli suhteellinen kurjistuminen ja inflaatio pitävät paremmin huolen siitä että köyhät pysyvät köyhinä.

Innolla odotan seuraavaa hallitusta, joko aika olisi kypsä perustulolle ja sosiaaliturvan tilkkutäkin purkamiselle. Tuskinpa, mutta toivoa saa.

Tämä Soininvaara taitaa olla heitä jotka sanovat toista ja tekevät toista, vaikka hänellä jonkinlainen laaja fanikerho onkin. (Samoin kuin Jussilla, mitä en ole oikeastaan sitäkään ymmärtänyt, ei sillä että minulla mitään kumpaakaan vastaan olisi.)

[atella]

Kyllä se on päivänselvää että nämä leipäjonot ovat kaikkea muuta kun mitä annetaan  ymmärtää.

Miten on mahdollista että toiset ovat aivan tyytyväisiä toimeentulotukeen + ilmainen asunto + kaikki muukin ilmaista jos ei rahaa, kuten sairauden hoito jne. Eli Suomessa voi lorvailla koko ikänsä jos työ ei maista, ja ne kulut ei todellakaan tule suomalaisillekaan mistään taikaseinästä, vaikka siltä näyttää. Veronmaksajilta ne tulee.

Sieltä todellakin haetaan mitä saatavilla on, rahaa jää sitten viinaan, tupakkaan yms jota ei jaeta. Miksi muuten esim. somaleja ei ole leipäjonoissa? Yksi syy voisi olla vaikka se että eivät tarvi viinaa eikä tupakkaa. Toisaalta, suuri lapsiluku, yksinhuoltaja keplottelu, harkinnanvaraiset sosiaalietuudet yms. varmasti auttaa myös kummasti.

Itse olen joskus, tosi kauan  aikaa sitten, paljolti tutkimusmielessä, kirkon leipäjonssa norkoillut. Siitä myös oppinut jotain. Avuttomuus ruuan suhteen on silminnähtävää. Kerran oli jaossa lanttuja, raakoja siis, iso lavallinen. Ei kelvannut kenellekään. Lanttu on kuitenkin parasta mahdollista ravintoa ihmiselle, ravinto-opillisesti, kuten myös kulinaarisesti.  Mutta kun on raakaa, kuoret ja kaikki. Ei siis kelvannut näille nälkäisille. Mieluimmin valmispizzaa, valmiita lihapullia, jogurttia 1.5dl tölkissä, hernekeittoa tölkissä jne.

Ruuan ilmaisjakelulle ei ole Suomessa mitään oikeaa tarvetta. Monessa maassa, kuten esim. USA:ssa, varmasti on. Suomi on kaiken kaikkiaan ylihyysättu maa, veronmaksajien kustannuksella.

[Zeitgeist]

-Tuottavuuden kasvu on ollut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana huimaa. Aikaisemmin puhuttiin siitä että tämä koituisi työväen hyödyksi koska kasvanut tuottavuus voidaan realisoida samalla työntekijämäärällä lyhyempänä työaikana. Näinhän ei sitten kuitenkaan käynyt koska eihän pääoma halua työntekijöiden lisääntynyttä vapaa-aikaa maksaa. Koska kysyntä ei ole kasvanut samaa tahtia kuin tuottavuus on tämä ylijäämä ulosmitattu työttömyytenä.

Niin pääoma-kapitalismi. Pääoma siis on raha on kehitystä hidastava tekijä. Ostovoima on hiipunut, koska ihmisille ei löydy töitä, koska koneet tekevät työt. Ei ole ostovoimaa==velkaantumuinen.

[Jepulis]

En tiedä, mutta oletan että Kallio lienee aika lailla Helsingin keskustassa. Tulee mieleen kysyä että onko oikeasti niin että Helsingin keskustan kalliilla alueilla on kaikkein parhain paikka järjestää ruuanjakopisteitä. Asuuko niillä alueilla paljonkin vähävaraista väkeä?

En tiedä mutta onhan se todella hyvä muistutus Suomen todellisuudesta porukalle, jonka keskimääräinen oletus on, että Suomi on paremminvointivaltio, jonka kuuluu jakaa ainakin 16.000.000.000,00 euroa mm. heikommin pärjäävän Portugalin auttamiseen. Portugalin, joka vielä viime talvena hankki miljardilla sukellusveneitä. Se sivuseikka, että Portugalin kultavarannon paino on 382 tonnia ja sattumalta leipäjonon keskipituus 382 metriä, on eliitille vain kaunis yksityiskohta, joita luonnosta on tarkalla katseella löydettävissä.

[retired]

Tästä on hyvä aloittaa:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/

Ja kun siihen lisätään tämä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html?origin=rss

Ei pitäisi enää ihmetyttää?

26-27.03.11 viikonvaihteen Iltalehti kertoi  omasta ruoan hintavertailustaan suuremmissa kaupungeissa puolen vuoden väliseltä ajalta ja tulos oli että vertailukorin hinta oli noussut 8,63% keskimäärin ja esim. Lahdessa seitsemästä vertailukaupasta vain yhdessä nousu oli alle 10%, mutta se oli jo lähtötilanteessa ylivoimaisesti kallein kauppa. Lahden nousut oli 10-11% välillä ja taisi olla voimakkaimmin noussut kaupunki.

Nyt on lupailtu ruoan hinnan nousevan n.5% lähiaikoina johtuen maailmanmarkkina hinnoista ja kun vielä puuvillan kova maailmanmarkkinahinta nostaa nyt kesäksi vaatteiden hintaa vähintään myös 5%, ei tarvitse enää ihmetellä.

[retired]

Pitikin vielä lisätä että juuri on myös puhuttu kuinka asuminen kallistuu, energia kallistuu, energian hinta tulee myös vetämään ylös monia muita hintoja jne. ja kaikki tämä tänä vuonna.

Sanokaa mitä sanotte, mutta homma on niin että ollaan menossa kohti vakavaa taantumaa! Jos meillä on jo jonkin aikaa ollut lähes miljoona köyhää, niitä tulee koko ajan lisää ja se köyhyys ei enää ole edes "köyhien" ongelma, keskiluokka tulee laskemaan senttejään yhä aikaisemmin kuun lopulla.

Meidän olisi pakko pystyä lisäämään yli miljoonan ihmisen ostovoimaa ja se tällä hetkellä onnistuu ainoastaan lainaamalla lisää valtiolle, eli ei todellakaan viisasta, mutta kukapa kertoisi mikä olisi lääke tähän tilanteeseen? Ollaan aika pahassa tilanteessa, siis paljon pahemmassa kuin annetaan ymmärtää, toivottavasti meidän päättäjät EU ongelmien keskellä ymmärtävät ottaa huomioon kotimaan tilanteen ennen kuin on liian myöhäistä!?

Meillä ei ole nyt varaa esim. parantaa maailmaa, pelastaa koko maailman ilmastoa ja muuta paskaa, mihin auliisti olemme rahaa työntäneet kuin viimeistä päivää.

[Salvation]

Leipäjono saa lähdön Kalliosta
...

Hursti sai pääsiäisenä taloyhtiön isännöitsijältä varoituksen leipäjonon aiheuttamista häiriöistä.

Leipäjonon läheisyydessä asuvat ovat valittaneet esimerkiksi humalaisten jonottajien käyttäytymisestä. Eräs asukas kertoo, että leipäjono oli laskenut hänen asuntonsa arvoa 20 000 eurolla.

...

HS


Onneksi kaikki köyhät eivät sentään ole parempiosaisille häiriöksi tai laske kiinteistöjen arvoa:
Toisenlaisia köyhiä

Kieltämättä jos myydessä saa 20 keur vähemmän, niin vituttaa. Selvähän se.

[Alfresco]

Onnistunut sosiaalipolitiikka on mielestäni koko yhteiskunnan etu. Helppoa ja halpaa se ei valitevasti ole.

Se voisi olla helppoa ja halpaa mutta päätöksenteko ei tue tätä mallia. Suomessa on minimipalkat, jotka neuvotellaan ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen kesken. Tämä minimipalkka ei perustu työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaan se on puhtaasti laskennallinen luku, joka ei oikeastaan perustu mihinkään.

Minulla on tälläinen henkilökohtaisen arvopohjainen (joten ei siis yleistettävä yleiseksi yhteiseksi arvoksi) näkemys mihin se perustuu:

Se perustuu ihmisyyteen, siihen mitä näissä olosuhteissa Suomessa tarvitaan siihen, että yksilö pystyy elämään yhteiskunnassa taloudellisesti itsenäistä elämää.

Ajatuksesi on herttainen mutta virheellinen. Jos olet joskus seurannut liittojen palkkaneuvotteluja niin perusteluna käytetään inflaatiota sekä jonkun muun alan korotuksia. Tämä logiikka ei seuraa mitään markkinatalouden alaisuuksia vaan perustuu puhtaasti liittojen palkkakilpajuoksuun. Jos paperimiehet saa 3% lisää, kaupuan kassan pitää saada 5% lisää ja sairaanhoitajat 10% lisää.

Palkkavaatiimukset eivät myöskään perustu "ihmisyyteen" tai mihinkään laskelmaan siitä millä palkalla pitäisi pystyä elämään. Ainakaan mitään sellaisia laskelmia ei olla koskaan esitetty samalla kun vähätuloiset valittavat ettei palkka riitä elämiseen. Kaiken kukkuraksi juuri palkan korotukset johtavat inflaatioon eli käytännössä liitot vetoavat edellisen vuoden palkankorotuksiin, jotta voisivat vaatia lisää palkkaa!

Ellei ihminen saa työstään riittävän kokoista palkkaa (minimi), hän ei pysty elämään itsenäistä elämää yksilönä yhteiskunnassa.

Tulotaso on aina suhteellistettava menotasoon. Jo leipä maksaa sentin niin euron tuntipalkka riittää. Jos annetaan euron tuntipalkkoja leipä tulee maksamaan sentin. Eli aina kun palkkoja korotetaan niin myös hinnat nousevat. Ei siis ole olemassa sellaista palkkatasoa, jolla aina voisi tulla toimeen riippumata sitä kuinka suuri nimellispalkka on.

Suomen ongelma ei ole alhaiset nimellispalkat vaan suuret välilliset kulut kuten verot. Ellei veroja saada alas, mikään palkka ei tule riittämään vähätuloisille.

[Alfresco]

En tiedä, että olenko mielipiteeni kanssa yksin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnan ei tarvitse taata kenellekkään "vähän sitä luksusta".

Ei tietenkään pidä taata luksusta. Sitä varten pitää mennä töihin. Mainitsemasi kaveri siis pärjäsi ihan hyvin ilman sitä lisäsatasta mutta halusi lisää, jotta voisi saada leveämmän elämän. Seuraavaksi haluaisi 200 lisää jotta voisi ostaa uuden taulutelkkarin ja pornokanavat.

[atella]

Uusinta tietoa leipäjonoista. Jotain on mennyt pieleen:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/al_ruokajonot_pidentyneet_huimasti_2573314.html

Nämä pitkät leipäjonot eivät välttämättä todista sitä mitä moni luulee.

Tehdäänpä pieni ajatuskoe. Ajatellaan että joka arkipäivä klo 11:00, Hakaniemen torilla joku raharikas perustaa pienen kojun josta jakaa 10€ setelin jokaiselle halukkaale. Pitkäkö olisi jono? Ensimmäisenä päivänä ehkä 500 metriä. Siitä se sitten vähitellen  pitenisi, tiedon levittyä, usean kilometrin pituiseksi.Tästä voisi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä. En enempää spekuloi johtopäätöksillä.

Koe voisi jatkua seuraavasti: nykytekniikalla on helppo merkitä kukin seteli niin että sen voi sensorilla ilmaista. Sitten Alkojen oville tarkkailija tutkansa kanssa, joka laskee aina kun merkitty seteli livahtaa ovesta sisälle. Taitaisi naksahdella tiiviisti tämä lukija.

[retired]

Tänä vuonna kaupassa käydessä on tuntunut että se kassi, jossa yleensä on hyvin samoja asioita, on maksanut joka kuukausi hieman enemmän ja vaikka olen jättänyt siitä kassista pois asioita joita ennen ostin, silti kassi on kalliimpi kuin ennen!

Laitoin johonkin jutun Iltalehden hintavertailusta 27.03.11 ja siinä ruokakassi oli noussut puolen vuoden aikana 8,7% !! ja sen jälkeen kun on kerrottu että odotettavissa on 5% nousu, en pitäisi ollenkaan mahdottomanan että nyt tuo heidän vertailukassi voisi olla 14-15% kalliimpi !? Lahti, kotikaupunkini, oli muuten kovin nousija, nousut 10-11%, paitsi yksi vertailukaupoista reilun 5%, mutta se oli jo lähtökohdiltaan kallein.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Ulkomaat/1194678659697/artikkeli/arvio+ruuan+hinta+nousee+rajusti.html

Tämän uutisen jälkeen odotettavissa on vielä pidempiä jonoja ja kurjuutta, uusi hallitus ei pysty kuromaan hinnanousuja kiinni vähävaraisten kohdalla, vaikka tuet nousisivat 200€ ! On pelkkää kusetusta puhua 2,5-3% inflaatiosta, vähävaraisilla se inflaatio käytännössä on reilusti yli 10% ja koko ajan nousee.

Tuon uutisen jälkeen meillä kuitenkin löytyy vielä paljon ihmisiä jotka haluaisivat lopettaa maataloustuet ja osa jopa lopettaa koko maatalouden maastamme uskoen että kyllä EU meille leivän kasvattaa!?

Me suomalaiset olemme ihmeellinen kansa!

[Saippuakupla]

A-studio
TV1 Ma 20.06.2011 klo: 21.00
Köyhät piiloon? Reportaasi leipäjonon kohtalosta Helsinginkadulla.