Aikalainen: Totuudet muuttuvat, väittely vie eteenpäin

[törö]

Totuudet muuttuvat, väittely vie eteenpäin

Kasvatustieteen tohtori, dosentti Leena Kurki ja kasvatustieteen tutkija Tuukka Tomperi kokosivat kirjan Väittely opetusmenetelmänä – Kriittinen ajattelu, argumentaatio ja retoriikka käytännössä. Nyt he vastaavat seuraaviin väitteisiin.


1.Yliopistoissa on väitelty jo satoja vuosia. Miksi sitä nyt pitäisi elvyttää?

Tuukka: Yliopistojen tutkintoväittelyiden perinne on kehittynyt dialektiikan ja opetusväittelyn pitkästä ja kunniakkaasta perinteestä. Nyt siitä on jäljellä enää tohtorinväitös, vaikka ennen yliopistot olivat täynnä väittelyitä. Tohtorinväitöskin on sitten rappeutunut, jähmettynyt kankean ylijuhlalliseksi, pompöösiksi tilaisuudeksi, josta väittelyn elävyys, terävyys, kiinnostavuus ja retorinen taidokkuus ovat kaukana. Yleisö on paikalla yleensä kohteliaisuudesta, ei siksi, että olettaisi kuulevansa jotakin innostavaa. Väitöksen ja sen juhlinnan henki muutenkin muistuttaa ylijuhlallisuudessaan usein häitä tai ehkä pikemmin hautajaisia, ei tieteen iloa. Paitsi että väittelyn ja argumentaation voi nähdä luontevana osana mitä tahansa opetusta seminaareista alkaen, kannattaisi myös tätä suomalaisen väitösinstituution kankeutta pöyhiä.

Leena: Jaahas, joo on väitelty, mutta suomalaisissa yliopistoissa ei kyllä  miesmuistiin. Väittely kehittää monia taitoja ja tukee samalla kokonaisvaltaisesti persoonan  kehittymistä. On varsin tärkeä osata ilmaista näkemyksensä ja perustella ne. Samalla oppii ymmärtämään myös toisenlaisia näkemyksiä ja keskustelemaan niistä.

2. Suomalaiset eivät osaa olla sivistyneesti eri mieltä. Eikö olisi parempi olla hiljaa, jos ei osaa keskustella?

Tuukka: Diktatuureissa ollaan hiljaa. Siitä ei hyvä seuraa. Avoin julkinen keskustelu ja suoraan puhuminen ovat demokratian kulmakiviä. On opeteltava keskustelemaan erimielisyyksistä.

Leena: Väittelemisen "opiskelu" ja harjoittaminen opettavat olemaan "sivistyneesti eri mieltä". Eikä sitten enää tarvitse olla hiljaa.

3. Miten ihmiset saisi kohteliaasti väittelemään vaikka maahanmuutosta ilman, että toinen paljastuu rasistiksi ja toinen moralistiksi?

Leena: Väittelyn opiskelu ja harjoittaminen opettavat, että totuudet ovat monimuotoisia, useinkaan ei ole olemassa yhtä ja absoluuttista totuutta, mutta keskustelun ja taitavan väittelyn avulla päästään eteenpäin..

Tuukka: Jos väittelyssä joku paljastuu rasistiksi ja toinen moralistiksi, niin sehän on hyvä, oikeat asenteet tulevat valoon. Kirjamme idea tietysti on siinä, että väittelyn käytäntöä kannattaa harjoitella jo koulusta alkaen, jotta toisia näkökulmia ja vastapuolen argumentteja kunnioittavat mutta niitä ja omia näkemyksiä kriittisesti tutkivat valmiudet saavat vahvistusta. Suomalaiseen kehnoon keskustelukulttuuriin ei parannusta voi millään äkkikeinolla taikoa, mutta aina on mahdollisuus edistää asioita vähitellen, mm. juuri opetuksen kautta.

Leena Kurki

4. Miksi suomalaisista vaalikeskusteluista jää sellainen maku, että päätökset on tehty jossakin toisaalla eikä mihinkään voi enää vaikuttaa?

Leena: No jaa, minusta tämänvuotiset keskustelut olivat kokonaisuudessaan varsin huonoja jankutuksia, eivät ainakaan väittelyitä! Eikä niissä puhuttu kovin paljon asiaakaan, olkoon sitten päätetty missä tahansa.. jankutettiin Portugalia..

Tuukka: Tämä on politiikan ongelma kaikkialla tällä hetkellä. Talouden todellinen tai kuviteltu paine asettaa sellaisia reunaehtoja, joita poliitikot eivät uskalla koetella. Politiikasta puuttuu nyt oikeastaan vähän kaikkea: kriittistä ajattelua, terävästi argumentoituja vastakkainasetteluja, uusia avauksia, kykyä puhua ja innostaa yleisöä myönteisessä mielessä. Populistinen protestikin tulee nimenomaan negatiivisessa muodossa, sulkeutumisena ja menneeseen käpertymisenä. Antiikin Kreikassa puhetaidon opetus syntyi juuri politiikkaa varten.

..

Lue loput linkin takaa.

http://aikalainen.uta.fi/2011/06/10/totuudet-muuttuvat-vaittely-vie-eteenpain/

Perään toinen Aikalaisen artikkeli.

Tyhmää kansaa valistetaan

Professori Mikko Lehtosen mukaan Suomessa ei ole oikeasti mietitty sitä, että maahanmuutto on hankala asia ja siihen liittyy aitoja intressiristiriitoja. Poliittinen eliitti ei ole osannut asettua tässä asiassa kansan kyytiin.

Mediakulttuurin professori löytää persujen suosiosta vasemmiston heikkoutta ja identiteettipolitiikan nousua

Perussuomalaisten nousun syynä on vasemmiston heikkous ja kyvyttömyys miettiä identiteettipolitiikan kannalta esimerkiksi maahanmuuttoa. Näin arvioi Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen kevään eduskuntavaalitulosta.

– Taas kerran suomalainen sivistyneistö ja virkakoneisto ajattelevat, että kansanvalistuksellahan nämä asiat tässä hoituvat. Ajatellaan että eihän tässä ole mitään hätää eikä mitään ristiriitoja. Kun vanhaa kunnon valistusta jatketaan ja tyhmää kansaa valistetaan, niin kyllä se siitä suttaantuu.

Perussuomalaisten nousua ruokki Lehtosen mukaan myös se, että perinteinen poliittinen eliitti tietyin osin myötäili heitä.

– Jos vaikka demarit eivät olisi lähteneet niin selvästi kulkemaan siihen suuntaan vaan olisivat sanoneet, että meillä on tietyt oikeusvaltion periaatteet ja tietty hyvinvointivaltion traditio, niin se olisi voinut tehdä jotain tälle ilmiölle. Kyllä tässä vanha poliittinen eliitti saa katsoa peiliin.

Politiikka ymmärretään entistä enemmän erilaisiin yhteisöihin kuulumisen kautta. Se luo tilaa identiteettipolitiikalle, josta perussuomalaisten kannatuksen nousu on hyvä esimerkki.

– Talous kolonisoi politiikan niin, ettei ole jäänyt vaihtoehtoja. Identiteettipolitiikka on yksi ainoista alueista, jolla ajatellaan voitavan tehdä jotakin sille, miten me tulee määritellyksi, Lehtonen sanoo.


Pelko ja viha tunnetilana

Lehtoselle ja hänen kaltaisilleen monikulttuurisuus merkitsee rikkautta, mutta perussuomalaisten kannattajille uhkaa.

– Tutkimusten mukaan kaikki eurooppalaisten oikeistopopulististen puolueiden kannattajat tuppaavat olemaan globaalistumisen nettohäviäjiä. Siihen on jokin syy.

Lehtosen mukaan Suomessa ei ole oikeasti mietitty sitä, että maahanmuutto on hankala asia ja siihen liittyy aitoja intressiristiriitoja. On ihmisiä, jotka voivat syystä kokea maahanmuuton vaarantavan omat etunsa.

– Poliittinen eliitti ei ole osannut asettua tähän ns. kansan kyytiin, Lehtonen sanoo.

Identiteettipolitiikan yksi ulottuvuus on se, että politiikka affektivoituu eli tunneperäistyy. Lehtonen muistelee Oulusta perussuomalaisten kansanedustajaksi valitun Olli Immosen lausuneen, että puolue vastustaa maahanmuuttoa, koska se heikentää suomalaisten työllisyyttä. Heti perään Immonen kuitenkin kertoi, että työperäistä maahanmuuttoa puolue ei vastusta.

– Tämä kaikki oli yhdessä virkkeessä, eikä kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, millä argumentaation tasolla tässä liikutaan. Affektio eli tietty tunnetila oli ilmeisesti riittävä peruste lausumalle. Tässä tapauksessa se on kai pelko ja viha, Lehtonen sanoo.


Persuista puhutaan kuin maahanmuuttajista

Perussuomalaisten kannattajat ovat tutkimusten mukaan suhteellisen hyvin koulutettuja ja pääasiassa miehiä.

– Tähän liittyy myös sukupuolipolitiikka. Tässä on eliitti versus rahvas, luokkapoliittinen ulottuvuus, mutta tässä on myös sukupuolipoliittinen ulottuvuus, joka tulee persujen miesvaltaisuudesta.

Kun vihreiden peruskannattajat ovat 20–35 -vuotiaita koulutettuja naisia, niin persujen peruskannattaja on samanikäinen kouluttamaton mies.

– Persujen kannattajia hyvin harvoin puhutellaan mediassa positiivisessa mielessä. He ovat aina joitain toisia ja aina ongelma. Tässä mielessä he muistuttavat paljon sitä, miten maahanmuuttajista puhutaan. Siinä meillä on kaksi toiseutettua tahoa. Ei mikään ihme, että alkaa hatuttaa, jos ei voi koskaan esiintyä mitenkään positiivisessa valossa missään.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu oli itse itseään ruokkiva ilmiö, joka ei Lehtosen mielestä olisi toteutunut ilman nykyaikaista mediaa.

– Smp:n voitto vuoden 1970 vaaleissa oli yllätys, koska ei silloin vielä eletty tässä tilanteessa, että kaikki kirjataan gallupeihin 15 minuutin välein. Jos vuonna 1970 olisi ollut samanlainen reaaliaikainen gallup koko ajan menossa, voi olla että se voitto olisi silloinkin ollut jotain tämmöistä luokkaa.

...

Koko juttu löytyy linkistä.

http://aikalainen.uta.fi/2011/06/10/tyhmaa-kansaa-valistetaan/

[foobar]

Julkaisu osaa hyvin välttää sellaisen valheellisen idean muodostumisen, että sen toimintakentällä (Tampereen yliopistossa) voisi tehdä tiedettä olematta Oikean Aatteen edustaja. Välillä lipsahdetaan ja annetaan ymmärtää että ehkä eri mieltä olevilla on oikeutus saada mielipiteensä kuuluviin, mutta sitten tehdään taas nopea korjausliike jotta saadaan selväksi, ettei toimituksessa olla kerettiläisiä eikä siihen yliopiston piirissä muutenkaan saa syyllistyä.