2009-01-02 YHDISTETTY Puolueiden kannatusluvut

[Nuiva kansalainen]

Itse lasken täysin samaan sakkiin koko vihervasemmistolaisen blokin eli vassarit, vihreät ja demarit. Kaikki ajavat täysin samoja asioita eli toisin sanoen suomalaisen työtätekevän kantiksen kurittamista ja ovat monissa asioissa niin samoilla linjoilla, että syötävät toistensa ääniä. Uskon vakaasti, että vihreät ovat menettäneet pääosin kannatusta erityisesti demareille, koska ajavat täysin samaa mielipuolista ilmastopolitiikka ja sotkevat sen kaikkeen muuhunkin politiikkaan. Median harrastama Marinin palvonta on varmasti saanut myös vassareita siirtymään demareiden äänestäjiksi. Marinhan on vahvan tukipolitiikan kannattaja ja yrittäjien vihaaja.

[no future]

Kun vassarit ja vihreät ovat itse asiassa samaa sakkia, niin tuon mukaan he olisivat jo kolmanneksi suurin porukka (= 17,8 %), voisi melkein olla kakkosena (SDP 17,9 %).

Eivät ole. Vihreät ovat luokion "kympintyttöjä" ja vassareista suuri osa on vielä vanhoja kommareita. Varmasti jäsenistön kuoleman kautta vassarit lähestyy vihreitä.

Hah! Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan, 2019 vassareita äänesti 6% yli 55 vuotiaista, 13% alle 24 vuotiaista ja 11% 25-44 vuotiaista.

[viisitoista]

Sannasta puheen ollen, Marin-ilmiö tuntuu olevan laantumassa. Demarit ovat pudonneet melkein samalle tasolle kuin viime eduskuntavaalien tuloksensa, vaikka meneillään on sotakriisi jonka luulisi ajavan ihmisiä johtavan hallituspuolueen taakse, niin kuin korona-aikaan kävi (ja Ruotsissa onkin demarien kannatus Ukrainan sodan myötä selvästi noussut).

Luulen että Marinin palvonta on jo vähän viime kauden muotia.

[viisitoista]

Itse asiassa voisi argumentoida että "Marin-efekti" on jo nyt haihtunut - joulukuun alussa 2019, juuri kun Sanna oli ottamassa demarien ruorin käsiinsä, SDP:n kannatus oli kaikkien aikojen pohjamudissa - 13,2 % Ylen gallupin mukaan:

https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_next_Finnish_parliamentary_election#Vote_share

Juuri nyt demarien kannatus on 17,9 %, eli 4,7 % enemmän kuin tuolloin. Mutta tuohon aikaan, joulukuussa 2019, oli vihreiden kannatus puolestaan 13,9 %, eli 5,1 % korkeampi kuin nyt (8,8 %). Noita "demarivihreitä" onnistui Sannan houkutella takaisin, ennen kun hän sai tuon korona-lottovoiton (joka sekin on nyt koko lailla haihtunut).

Eli juuri ennen Marinin pomoksi tulemista oli demarien ja vihreiden yhteiskannatus 0,4 prosenttia korkeampi kuin se on nyt.

[Pallopääkissa]

Kyselen taas Homman gallup-asiantuntijalta @Julleht

Miten voidaan todeta onko kannatus siirtynyt toiselle puolueelle tai "katsomoon"?

Onko demareiden, vasemmiston, ja vihreiden yhteenlaskettu blokkikannatus melko lailla vakio? Tapahtuuko kannatuksen siirtymää demarien, vasemmiston ja vihreiden välillä? Onko niin että jos demarit nousee, silloin vasemmisto laskee? Tai jos vasemmisto nousee, silloin demarit ja vihreät laskee? Jos vihreät nousee, vasemmisto laskee?

Valuuko sdp-vas-vihr-blokista kannatusta ulkopuolelle tai tuleeko ulkopuolelta kannatusta? Veikkaan että blokin ulkopuolelle valuva tai ulkoa tuleva kannatus ilmenee liikehdintänä demareiden ja persujen välillä sekä vihreiden ja kokoomuksen välillä.

Seuraavassa on arvailua demareiden, vasemmiston ja vihreiden äänestäjäkuntien sisältä.

Missä määrin demareilla on päällekkäisyyttä vasemmiston ja persujen kanssa? Onko demarien äänestäjäkunnassa tietty osuus "persuäänestäjiä" ja "vasemmistoäänestäjiä"? Se demariäänestäjä joka saattaisi äänestää persuja, ei varmaan harkitse vasemmiston äänestämistä...vai harkitseeko? Vastaavasti demariäänestäjä joka voi äänestää vasemmistoa, ei varmaan äänestäisi persuja...vai voisiko äänestää?

Missä määrin vasemmistolla on päällekkäisyyttä demareiden ja vihreiden kanssa? Onko vasemmiston äänestäjissä "demariäänestäjiä" ja "viheräänestäjiä" eli punavihreitä/vihervasemmistolaisia? Jos vasemmistoäänestäjä voi äänestää demaria, äänestääkö hän yhtä helposti vihreitä vai ei? Jos joku vasemmistoäänestäjä voi äänestää vihreitä, onko demarien äänestäminen poissuljettua?

Missä määrin vihreillä on päällekkäisyyttä vasemmiston ja kokoomuksen kanssa? Onko vihreiden äänestäjien joukossa "vasemmistoäänestäjiä" eli punavihreitä/vihervasemmistolaisia ja "sinivihreitä"/"viherkokoomuslaisia" eli mahdollisia kokoomuksen äänestäjiä? Onko niin että punavihreä harkitsee vihreiden ja vasemmiston välillä mutta kokoomus on poissuljettu? Harkitseeko sinivihreä nimenomaan vihreiden ja kokoomuksen välillä mutta hylkää vasemmiston?

[viisitoista]

Sanna toi demareihin takaisin ensiksi punavihreitä äänestäjiä, ja koronakriisin alettua myös "tavallisia" tai perinteisiä demariäänestäjiä, varsinkin eläkeläisiä jotka olivat pelästyneet pöpöä.

[Jorma M.]

Sannasta puheen ollen, Marin-ilmiö tuntuu olevan laantumassa. Demarit ovat pudonneet melkein samalle tasolle kuin viime eduskuntavaalien tuloksensa, vaikka meneillään on sotakriisi jonka luulisi ajavan ihmisiä johtavan hallituspuolueen taakse, niin kuin korona-aikaan kävi (ja Ruotsissa onkin demarien kannatus Ukrainan sodan myötä selvästi noussut).

Luulen että Marinin palvonta on jo vähän viime kauden muotia.

Iltalehden tämän hetken toiseksi luetuin uutinen:

Pääministeri Sanna Marin paljasti Emma-gaalan punaisella matolla: Näin monta leukaa hän oikeasti vetää
Pääministeri Sanna Marin jaksaa urheilla, vaikka työpäivät venyvätkin tällä hetkellä.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/40760401-4108-4e12-8b43-2bfe9ee2ecb3

[Leostoa]

Marin-ilmiö saa taas tuulta purjeisiin kun Nahka-Sannan pääministerikaudella liitytään Natoon. Kokoomus haluaa esiintyä Nato-veturina, mutta Petteri joutuu taas aisankannattajan rooliin sivustakatsojaksi. Sannasta leivotaan pelastaja, joka auttaa pulassa olevaa Suomea kuin Galadriel konsanaan Frodo Reppulia "Sormusten Herrassa".

Petterihän kannatti herrojen monikulttuuripolitiikan aisaa jo v. 2015, kun maahan päästämänsä islaminsaastat tulivat muksuja raiskaamaan. Oulussa joukkoraiskauksen uhri teki itsemurhan. Petterin ansiosta Suomeen saatiin rauhanaikana ilmiö, joka on nykyään tuttu sota-ajan Ukrainasta. Ei tulisi äänestää puoluetta jota johtaa hänen kaltaisensa m*****, tukenaan monikulturismia ajavat taustavoimat.

[Jorma M.]

Marin-ilmiö saa taas tuulta purjeisiin kun Nahka-Sannan pääministerikaudella liitytään Natoon. Kokoomus haluaa esiintyä Nato-veturina, mutta Petteri joutuu taas aisankannattajan rooliin sivustakatsojaksi. Sannasta leivotaan pelastaja, joka auttaa pulassa olevaa Suomea kuin Galadriel konsanaan Frodo Reppulia "Sormusten Herrassa".

Petterihän kannatti herrojen monikulttuuripolitiikan aisaa jo v. 2015, kun maahan päästämänsä islaminsaastat tulivat muksuja raiskaamaan. Oulussa joukkoraiskauksen uhri teki itsemurhan. Petterin ansiosta Suomeen saatiin rauhanaikana ilmiö, joka on nykyään tuttu sota-ajan Ukrainasta. Ei tulisi äänestää puoluetta jota johtaa hänen kaltaisensa m*****, tukenaan monikulturismia ajavat taustavoimat.

Juuri ennen 2015 invaasiota sisäministeri Orpo oli järkännyt vaimonsa osakkaaksi lakifirmaan jonka toimialana oli matujen turvapaikkaoikeusriidat.

Only in Finland             Siis rajaturvallisuudesta vastaavan ministerin vaimo tällaisessa osakkaana.

[Väestönvaihtaja]

Samaa mieltä @no future n kanssa siitä että Suomessa Venäjään rähmällään ovat kyllä kaikki olleet. Kokoomus erottuu NATO myönteisyytensä vuoksi mutta toisaalta esim Stubb sanoi eduskunnassa olevan russofobiaa viitaten venäläisen ydinvoimalan vastustamiseen, mikä on tietysti naurettavaa. Persutkin, kaikkien muiden paitsi kokoomuksen tavoin, vastustivat NATO jäsenyyttä vielä pitkään. Ei siinä, on vasemmallakin Venäjää myötäilleitä tahoja, mutta samaa on ollut kepussa, kokoomuksessa, persuissa, demareissa kaasuputkimiehineen, jne.

On tietysti täysin farisealaista ja viisastelevaa väittää persujen olleen rähmällään Venäjän edessä. Kaikki tajuaa, Hae-won itsekin, ettei ole rähmällään oloa jos yrittää välttää raivohullua karhua.

Edit: normaaliälyinen ja -moraalinen suomalainen tietysti toivoi esim 1990-luvulla Natoon menoa, mutta se aika oli ja meni. Silloin halla-persuilla oli heikko edustus eduskunnassa.

Edit 2: Packalén on eri tapaus kuin muut. On vain yksi edustaja. Anoakaan ei voi laskea, koska kuuluu eri maailmaan kuin eduskunnan muut.

Persut vastusti NATO jäsenyyttä. Taisivat myös valittaa Venäjälle asetetuista pakotteista Krimin jälkeen.

[Huppupelikaani]

HS:ltä tuli tänään tuoreimmat kannatuslukemat. PS nousi reilun prosentin, demarit laskivat melkein prosentin. Ylen mittaukseen nähden virh. ja vas. vaihtaneet paikkaa. Muuten pelkkää tilastokohinaa.

Kok. 24,1 %
SDP 18,7 %
PS 15,4 %
Kesk. 12,7 %
Virh. 9,1 %
Vas. 7,6 %
RKP 4,4 %
KD 3,6 %
Liik. 2,4 %
Muut 2,0 %

———

Kokoomuksen etumatka toiseksi suosituimpaan Sdp:hen kasvoi, sillä pääministeripuolueen kannatus väheni kuukauden takaisesta hieman.

Perussuomalaisten kannatus puolestaan kasvoi yli prosenttiyksiköllä 15,4 prosenttiin. Tätä ennen puolueen kannatus oli laskenut yhtäjaksoisesti viime vuoden marraskuusta saakka. Silloin perussuomalaisten kannatus oli vielä 18 prosenttia.

———

Kyselyn tausta-aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kokoomuksen kannattajiksi siirtyneet keskustalaiset ja perussuomalaiset ovat pysyneet kokoomuksen riveissä. Varsinkin perussuomalaiset on kuitenkin tuoreessa mittauksessa saanut korvattua kannatuksen siirtymää sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole edellisessä mittauksessa ilmaisseet puoluekantaansa.

———

Näin tutkimus tehtiin

Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Tutkimusaineisto kerättiin 18.4.–13.5.2022. Tutkimusta varten haasteltiin 2 420 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 26 prosenttia.

Haastateltavilta kysyttiin: "Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?" ja "Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?"

hs.fi 18.5.2022

PS oli siis ainoa merkittävästi kannatustaan nostanut puolue, mutta hesari katsoo tärkeäksi muistuttaa lyhyehkössä jutussa pariinkin otteeseen kannatuksen laskusta. Ei yllättävää, mutta laitetaan muistiin.

^{M: Kuva mukaan ja kijr.vihr. korj.}

[Faidros.]

Nyt kun NATOsta on saatu päätettyä, niin kokoomuksen kannatus sulaa ja osa siitä palautuu takaisin persuihin.

[Huppupelikaani]

^ Tähän minäkin luotan. Näihin väligalluppeihin ei kannata liikaa tuijottaa. Mutta silti pitää olla hereillä, eikä antaa Kokoomuksen kuoria kermoja päältä vaikkapa avoimen itärajan kysymyksessä. Etenkin, kun muistetaan (vai muistetaanko?) mitä tapahtui länsirajalla v. 2015, kuka oli silloin sisäministeri ja minkälaiset seuraukset avoimilla rajoilla oli monen suomalaisen elämään.

Vielä pari huomiota uutisen faktalaatikosta:

...


• Tutkimusaineisto kerättiin 18.4.–13.5.2022. Tutkimusta varten haasteltiin 2 420 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.
...


• Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 26 prosenttia.
• Haastateltavilta kysyttiin: "Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?" ja "Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?"

Milloin PS:n NATO-kanta olikaan selvillä? Ei ihan koko aineiston keräysaikaa? Ja tämä viimeinen kohta yhdistettynä PS:n kannattajien alhaiseen aktiivisuuteen kuntavaaleissa hiukan sotkee päätelmiä "uusista" äänestäjistä. Mieluummin olisin nähnyt uutisessa vaikkapa tällaista pohdintaa, mutta ei kun ei...

[viisitoista]

Eli persut on nyt täsmälleen samassa asemassa (15,4 %) jonka Hesari-Kantar mittasi sille helmikuun alkupuolella, ennen Ukrainan sodan alkua mutta aluevaalien pettymyksen jälkeen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_next_Finnish_parliamentary_election

Kokoomuksen kannatus oli tuolloin 21,9 %, eli 2,2 % vähemmän kuin nyt. Keskustan kannatus oli tuolloin 14,0 % eli 1,3 % enemmän kuin nyt.

Persujen on nyt energisoiduttava kaikilla rintamilla - mutta ei sapelinkalistelussa Venäjää vastaan. Jos Natoon päädytään niin siinä sitten ollaan niin vaisusti kuin mahdollista, ei mitään sellaista "luokan mallioppilas" pelleilyä jota persut ovat aina kritisoineet kun on ollut kysymys EU:sta!

Persujen on uskallettava uhmata ja haastaa kokkareita, se on ainoa tapa saada takaisin heillä juuri nyt olevia ääniä. Ei sellaista nyhvöä meininkiä että ikään kuin peesataan kokoomusta ja ollaan vain halpisversio heistä - eli juuri niin kuin kokkarit itse sanoivat vielä vähän aika sitten persuista (kaiken maailman kirsipihat olivat sitä mieltä ettei saa imitoida persuja).

[foobar]

^ Koville ottaa ilmeisesti se ettei kaikkien Aitojen Isänmaallisten suurimman idolin erityisprojekti Ukrainassa etene toivotulla tavalla ja se hankaloittaa omaa positiointia.

Eikö olisi helpompaa vain äänestää sitä Kremlin puoluetta kuin odottaa PS:n muuttuvan sen tukipuolueeksi?

[foobar]

Virh. 9,1 %

Vihreiden kannatus on laskenut tasaisesti vuoden 2019 loppupuolelta. Milloinkohan puolue päättää lähteä hallituksesta nostaakseen kannatustaan ennen vaaleja? Alle kymmenen prosentin kannatuksella alkaa olla vaikeaa olla se puolue jonka agenda määrää koko eduskunnan agendan.

[Alaric]

Nato-keskustelut Nato-ketjuun. Poistettu reilusti off-topic -kamaa.

Selvennys: Puolueiden kannatukseen liittyen Natoa voi toki sivuta tässäkin ketjussa, mutta yleisempi keskustelu aiheesta tosiaan tuonne Nato-ketjun puolelle.

[Tragedian synty]

Persujen on uskallettava uhmata ja haastaa kokkareita, se on ainoa tapa saada takaisin heillä juuri nyt olevia ääniä. Ei sellaista nyhvöä meininkiä että ikään kuin peesataan kokoomusta ja ollaan vain halpisversio heistä

Pidän selvänä, että ne ihmiset, joiden puoluekanta vaihtelee Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä, ovat talouspoliittisesti oikeistolaisia. Joten mitä käytännössä on tämä Kokoomuksen uhmaaminen ja haastaminen, jolla ääniä saadaan takaisin? Ryhmittymistä demarien kanssa talouspoliittiseen rintamaan?

Vaikka olen itse talouspoliittisesti oikeistolainen, ymmärrän hyvin tarpeen vedota myös niihin äänestäjiin, jotka ovat kansallismielisiä, mutta talouspoliittisesti keskustalaisia tai vasemmistolaisia. Siksi en hermostu, vaikka Perussuomalaiset ei olekaan yksituumaisesti linjoillani esimerkiksi työmarkkina-asioissa tai julkisen sektorin supistamisessa. Kuitenkin on selvää, että Kokoomukselta ei voiteta äänestäjiä, jos talouspolitiikassa otetaan pelkurimainen linja. "Jotain reformeja pitäisi tehdä, mutta niitä on vaikeaa tehdä ilman, että joku väestöryhmä kärsii" on varmasti totta, mutta ei sillä äänestäjiä vakuuteta. Mitään järkeviä, taloustieteellisesti perusteltuja toimenpiteitä ei pidä kaihtaa vain sen takia, että Kokoomuskin niitä kannattaa.

[viisitoista]

"Muut" osasto ei nähtävästi osoita mitään elonmerkkejä, pysyen edelleen samassa 2,0 prosentissa.

Kyllä tuo Ukrainan sota (yhdessä koronarajoitusten poistumisen kanssa) taisi antaa tyrmäysiskun VKK:lle, eikä Tiihosen "Vapauden liitto" tunnu saavan mitään aikaiseksi. Onneksi.

[Julleht]

Kyselen taas Homman gallup-asiantuntijalta Julleht

Miten voidaan todeta onko kannatus siirtynyt toiselle puolueelle tai "katsomoon"?

Yleensä kovin summittaisesti tai ei ainakaan mitenkään varmasti. En ole aivan varma onko kysymyspatteristossa jokin spesifi kysymys tälle, notta mitä kannatit viime kuussa, mutta mittausuutisoinnissa yleisesti joku tutkimusjohtaja viittaa siirtymää tapahtuneen. Se siis tehdään joko tälläisen perusteella, tai sitten arvioidaan suhteessa valintaan edellisissä vaaleissa, se kun kysellään aina. Kenties kuitenkin todennäköisempää on, että viime kuun kantaa kysellään erikseen ja sitten sen perusteella näitä arvioidaan.

Joka tapauksessa ei mitään absoluuttisen varmaa, minkä takia uutisoinnissakin mainitaan "tausta-aineiston viittaavan" ja se on tulkittavissa. Kannattaa siis kohdella suuntaa kenties antavana. Mikäli joku lukija on osaa ottanut Taloustutkimuksen tai Kantarin mittaukseen, niin mielelläni kuulen varmistusta tähänkin menettelystä.

Onko demareiden, vasemmiston, ja vihreiden yhteenlaskettu blokkikannatus melko lailla vakio? Tapahtuuko kannatuksen siirtymää demarien, vasemmiston ja vihreiden välillä? Onko niin että jos demarit nousee, silloin vasemmisto laskee? Tai jos vasemmisto nousee, silloin demarit ja vihreät laskee? Jos vihreät nousee, vasemmisto laskee?

Valuuko sdp-vas-vihr-blokista kannatusta ulkopuolelle tai tuleeko ulkopuolelta kannatusta? Veikkaan että blokin ulkopuolelle valuva tai ulkoa tuleva kannatus ilmenee liikehdintänä demareiden ja persujen välillä sekä vihreiden ja kokoomuksen välillä.

Seuraavassa on arvailua demareiden, vasemmiston ja vihreiden äänestäjäkuntien sisältä.

Missä määrin demareilla on päällekkäisyyttä vasemmiston ja persujen kanssa? Onko demarien äänestäjäkunnassa tietty osuus "persuäänestäjiä" ja "vasemmistoäänestäjiä"? Se demariäänestäjä joka saattaisi äänestää persuja, ei varmaan harkitse vasemmiston äänestämistä...vai harkitseeko? Vastaavasti demariäänestäjä joka voi äänestää vasemmistoa, ei varmaan äänestäisi persuja...vai voisiko äänestää?

Missä määrin vasemmistolla on päällekkäisyyttä demareiden ja vihreiden kanssa? Onko vasemmiston äänestäjissä "demariäänestäjiä" ja "viheräänestäjiä" eli punavihreitä/vihervasemmistolaisia? Jos vasemmistoäänestäjä voi äänestää demaria, äänestääkö hän yhtä helposti vihreitä vai ei? Jos joku vasemmistoäänestäjä voi äänestää vihreitä, onko demarien äänestäminen poissuljettua?

Missä määrin vihreillä on päällekkäisyyttä vasemmiston ja kokoomuksen kanssa? Onko vihreiden äänestäjien joukossa "vasemmistoäänestäjiä" eli punavihreitä/vihervasemmistolaisia ja "sinivihreitä"/"viherkokoomuslaisia" eli mahdollisia kokoomuksen äänestäjiä? Onko niin että punavihreä harkitsee vihreiden ja vasemmiston välillä mutta kokoomus on poissuljettu? Harkitseeko sinivihreä nimenomaan vihreiden ja kokoomuksen välillä mutta hylkää vasemmiston?

Juuri "puolueblokkien" tarkastelu on aika hedelmällinen tapa ymmärtää osalta kannatuksen käyttäytymistä. Niinkuin sanoit, usein kun demarit tai vihreät menettävät tai saavat kannatusta, tapahtuu se toisen näistä kustannuksella, ja blokkikannatus pysyy vakiona. Merkittävää onkin silloin kun muutosta tapahtuu blokkien voimasuhteissa – ei välttämättä suoraan blokista toiseen, vaan katsomon kautta.

Ykkösliitteessä on blokkien yhteenlaskettuujen kannatusten kehitys tällä vaalikaudella. Punavihreä blokki on pysynyt vajaassa neljässä kympissä tasaisesti, kohta kyllä sukeltaa alle kolmenviiden samalla pitkällä laskutrendillä.

Porvaristo oli pitkään kolmessa kympissä, mutta nostivat kuntavaalituoksen myötä ja natopompun myötä itsensä jopa punavihreiden ohi. Konservatiivien osuuden vaihtelu taas on käytännössä PS:n kannatuksen vaihtelua, ja se kärsi molemmista edellä mainituista reilusti (ei välttämättä suorina siirtyminä, vaan katsomon kautta, porvariäänestäjät tulivat katsomosta ja konservatiivit suuntasivat sinne). Alkukauden

Rinne-sekoilun dynamiikka etenkin SDP:n ja PS:n välillä osoittaa, että kyllä sitä kosketuspintaa persvakoduunareissa edelleen taitaa olla. Pitäisi jaksaa ulottaa tuo blokkikuvaaja aiempiin vuosiin ja edelliseen vaalikauteen, vaikkei Suomessa varsinaista pysyvää blokkijakoa olekaan.

Blokkijako (liite 2) on määritelty Åbo Akademin tutkimuksen kautta (s. 13), jossa mitattiin kunkin puolueen äänestäjien sijoittumista nelikenttään kyselytutkimuksella.

[Fiftari]

Laitan tähän ketjuun koska koskettaa vihreiden kannatusta:

Vihreät esittää sunnuntailisien poistamista, rahaa luonnonsuojeluun ja yli kahden vanhemman sallimista lapselle – näin puolue kommentoi laskevaa kannatusta

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo palaa vanhempainvapaaltaan virallisesti kesäkuun alussa. Europarlamentaarikko Ville Niinistö harkitsee eduskuntavaaleja 2023, muttei hingu erityisesti ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

XXX

Toistaiseksi Ohisalo ei määrittele puolueen virallista ääni- tai paikkamäärätavoitetta eduskuntavaaleihin 2023.

– Varmasti näiden aika jossain vaiheessa tulee, Ohisalo sanoo MTV Uutisille.

XXX

Ohjelman lukuisista kohdista äänestetään Joensuussa, mutta suurin osa puolueen julkaisemasta ohjelmaluonnoksesta mennee läpi.

Vihreät muun muassa esittää suoraan maaseudun pienituloisille maksettavaa energiarahaa, jolla kompensoitaisiin rajusti nousseita energian hintoja.

Puolueen laskelmien mukaan alle 1700 euroa tienaava kansalainen voisi saada energiarahaa 44 euroa kuussa, ja tämä maksaisi valtiolle vuodessa 250 miljoonaa euroa.

XXX

Ansiosidonnainen työttömyysturva ollaan valmiina ulottamaan kaikille palkansaajille, ei pelkästään ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenille. Ammattiliitot vastustavat tällaista uudistusta ankarasti.

– Itse pidän sitä yhdenvertaisuus-, tasa-arvokysymyksenä. Tästä on aiemminkin tehty avauksia, ja voisin kuvitella, että se menee läpi tuonne ohjelmaan. Pidän sitä tärkeänä, Ohisalo linjaa.

XXX

Vihreät voisi olla myös valmis siirtämään erilliset sunnuntailisät historiaan. Malli pitäisi rakentaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa ja niin, etteivät työntekijöiden kokonaispalkat laske.

– Usein harmitellaan sitä, että sunnuntaisin ihmisillä on vapaapäivä, mutta kahvilat eivät ole auki. Siihen on varmasti osasyynä sunnuntailisä, Ohisalo miettii.

Yksi vihreitä Joensuussa keskusteluttava aihe on jälleen kannabis. Viime vuoden puoluekokouksessa puolue ryhtyi kannattamaan kannabiksen laillistamista, joka ollaan nyt kirjaamassa viralliseen poliittisen ohjelmaan.

Tämän vuoden kokouksessa käsitellään kuitenkin myös aloitetta siitä, ettei asiaa edistettäisi aktiivisesti.

XXX

Puoluekokoukselle on tehty myös aloite siitä, että suomalaislapsella voisi jatkossa olla lain silmissä enemmän kuin kaksi vanhempaa.

Esimerkiksi uusperheissä tai polyamorisissa perheissä lapsilla voi olla enemmän kuin kaksi vanhempaa, ja aloitteen tekijät haluaisivatkin laajentaa näiden vanhempien lakisääteisiä velvollisuuksia ja oikeuksia.

XXX

Vihreiden kannatus on ollut laskussa jo pitkään. Elokuussa 2017 vihreiden kannatus oli Ylen kyselyssä peräti 17,5 prosenttia. Nyt kannatus on noin yhdeksän prosenttia.

Puolueita käsitteleviä mielikuvissa koskevissa kyselyissä on tullut ilmi, että vihreitä pidetään esimerkiksi ylimielisinä.

Europarlamentaarikko ja puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sanoo, että sellaiset signaalit on otettava vakavasti.

– Jotain on mennyt väärään suuntaan, kun ihmisten mielipide vihreistä on muuttunut negatiivisemmaksi kuin aikaisemmin, Niinistö kommentoi MTV Uutisille.

XXX

MTV Uutisten kyselyssä vihreiden piiripäättäjille vuodenvaihteessa Niinistö sai 13 prosentin kannatuksen olla vihreiden ehdokas presidentinvaaleissa 2024.

Näihin vaaleihin Niinistö ei kuitenkaan tässä vaiheessa hingu.

– Näin nuorena miehenä en ole ajatellut lähtökohtaisesti, että olisin vielä presidentinvaaleissa nyt 2024 ehdolla, mutta en minä sitä myöskään poissulkenut ole.

– Näen, että nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto on selkeästi se henkilö, joka vihreissä olisi nyt sopiva ja hyvä ehdokas presidentinvaaleissa.

MTVUUTISET

Vihreiden kannattaisi lopettaa se sekoilu noiden sukupuolien ja intersektionaalistenfeministien kanssa ja palata juurilleen. Nyt vaikuttaa siltä että se on vassaripuolue eri nimellä ja aavistuksen eri ulostuloilla.

[kriittinen_ajattelija]

No kannabiksen laillistamispuheet lisää kyllä puolueen kannatusta. Joka 4 suomalainen ja nuorista aikuisista yli puolet on käyttänyt kannabista, eikä kukaan näistä erityisesti nauti "laittomuuden leimasta" minkä lainsäädäntö asettaa niille. Se on iso teema, koska ihmiset haluaa pössytellä kerran kk ilman, että heitä leimataan rikollisiksi.

Joka neljäs suomalainen kertoo kokeilleensa kannabista – huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät yhä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006013723.html

[sancai]

No kannabiksen laillistamispuheet lisää kyllä puolueen kannatusta. Joka 4 suomalainen ja nuorista aikuisista yli puolet on käyttänyt kannabista, eikä kukaan näistä erityisesti nauti "laittomuuden leimasta" minkä lainsäädäntö asettaa niille. Se on iso teema, koska ihmiset haluaa pössytellä kerran kk ilman, että heitä leimataan rikollisiksi.

Joka neljäs suomalainen kertoo kokeilleensa kannabista – huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät yhä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006013723.html

Tällaisen vanhan liiton liberaalin näkökulmasta kannabis on ainoa asia, mitä nykyään kannatan Vihreiden diskurssissa, ehkä ydinvoimalle hitaan lämpeämisen lisäksi. Jos Vihreät palaisi liberaaleille juurilleen, he saattaisivat saada myös nuoria miesäänestäjiä. Tällä hetkellähän liberalismin on korvannut rotu- ja sukupuolimarxismi. Vaihtoehtoisuuden ja rakenteiden haastamisen on korvannut raivoisa valtamedian ja valtarakenteiden puolustaminen. Sananvapauden on korvannut sananvapaus-stalinismi. Henkilökohtaiseen vakaumukseen ja kulttuuriseen muutokseen tähtäävän vihreän aatteen on korvannut yhä autoritäärisempi ja yksilöstä piittaamattomampi ilmastokommunismi. Köyhät ostakoon sähköauton, jos haluavat liikkua.

[Pallopääkissa]

@Julleht Mitä mieltä olet muiden puolueiden välisistä kannatussiirtymistä? Kyseessä on persut, Kokoomus, Kepu, kristilliset, Rkp ja LiikeNyt. Tässä on oma hatusta vedetty arvio mistä ne saavat kannatusta ja mihin menettävät

Ensin arvioidaan persuja. Onko persuilla olemassa peruskannatusta joka ei ole peräisin muualta? Siis semmoinen kannatus mikä on "omaa" tai "smp:läistä"? Persut ei ole ollut vuosikymmenien ajan suuri eduskuntapuolue, ja se on kuntatasolla vasta vakiintumassa keskisuureksi. Tämä selittänee sen ettei ole "varmaa" kannatuspohjaa?

Onko persujen peruskannatus suhteellisesti 11,1 prossaa tai absoluuttisesti 207 000 ääntä mikä oli aluevaaleissa? Tuo 207 000 ääntä oli myös Laura Huhtasaaren ääniosuus 2018 presidentinvaaleissa, millä sai 6,9 prossaa. Tai sitten, onko suhteellinen peruskannatus kunnallisvaalien 14,5 prossaa tai 354 000 ääntä? Onko näiden yli menevät kannatusprosentit peräisin muilta puolueilta tai katsomosta? Korkea äänestysprosentti hyödyttää persuja ja matala haittaa?

Oma arvio on että jos persut saavat ääniä ja kannatusprosentteja muilta puolueilta, ne tulevat demareilta ja kokoomukselta kun kyseessä on kaupungit, ja kepulta kun kyseessä on maaseutukunnat. Sama toisin päin, jos persut menettää ääniä ja kannatusta, se siirtyy noille puolueille. Mutta siirtyykö se yhtä paljon jokaiseen noista tai tuleeko niistä jokaisesta saman verran? Entä nukkuvat, saako persut sieltä ääniä tai kannatusta, ja toisinpäin menettääkö se sitä siihen suuntaan? Mikä on persujen kannatus niistä jotka ovat saaneet ekan kerran äänestää edellisissä vaaleissa, tai saavat äänestää ensi kertaa seuraavissa vaaleissa?

Persujen etu on siinä että kannatusprosentit ovat kutakuinkin samalla tasolla kaikissa ikärymissä ja kaikissa vaalipiireissä. Poislukien Helsinki joka on persuille kaikkein vaikein paikka.

Arvio Kepusta. Kun kepu menettää ääniä ja kannatusta, se menee osin persuihin, osin kokoomukseen, osin kristillisiin. Vastaavasti toisinpäin, jos kepu nostaa kannatusta ja ääniämäärää, äänet tulevat noista suunnista. Onko niin että maalaiset, jotka ovat pettyneet kepuun, siirtyvät ensin nukkumaan, ja vasta sitten yrittävät uskaltaako äänestää persuja?

Arvio Kokoomuksesta. Kokoomuksen kannatussiirtymät kulkevat osin vihreiden, osin persujen, osin kepun ja osin kristillisten välillä. Helsingissä kokoomus kilpailee osin samoista äänistä vihreiden kanssa. Muista isommista kaupungeista en ole varma. Keskisuurissa kaupungeissa ja maaseutumaisissa paikoissa kokoomus kamppailee samoista ääänistä kepun, persujen ja kristillisten välillä. Se joko saa näiltä ääniä tai menettää ääniä näille. Kokoomuksen omat äänestäjät ovat aina aktiivisia eivätkä yleensä jää nukkumaan. Nukkuvat eivät kai mieti kokoomuksen ja nukkumisen välillä? Alhainen äänestystprosentti nostaa kokoomuksen kannatusprosentin "normaalia" ylemmäs. Korkea äänestysprosentti taas laskee kokoomuksen kannatusprosenttia "normaalia" alemmas.

Arvio kristillisistä. Kristillisten omat äänestäjät ovat puolueuskollisia. Kristilliset on vuosikymmenien ajan saaneet paikkoja vaaliliittojen avulla. Siksi kristilliset eivät katoa kartalta muttei nouse edes gallupeissa yli 5 prossan. All time high oli muistaakseni 6,3 prossaa. Jos kristilliset saavat ääniä muualta, ne tulevat kepusta, persuilta ja kokoomukselta. Vaasan vaalipiirin kunnissa kannatusta voi tulla myös RKP:ltä, joka ei kelpaa konservatiivisille ruotsinkielisille. Sama toisinpäin, ääniä ja kannatusta menetetään myös näille puolueille.

RKP. Suomenruotsalaiset ovat puolueskollisia ja äänestävät aina. He eivät taida jäädä helpolla kotiin eikä kannatusta vuoda muualla, mutta sitä ei myöskään tule muualta. Vaasan vaalipiirissä saattaa ääniä vuotaa kristillisille. RKP:n äänestäjien sisällä lienee kaikkea porukkaa kapitalisteista kommunisteihin.

Liike Nyt. Liike Nyt on käytännössä sama kuin Harkimo. Sen kannattajat taitavat olla suurelta osin kokoomuksesta? Liiken nyt ei ole päässyt esim. siihen kokoon missä kristilliset ja Rkp ovat. Jos olisi jossain 3-5 prosenttissa, puhumattakaan 6-10 prossaa, niin silloin se söisi tuntuvasti enemmän kokoomuksen ääniä kannatusta. Sitten kun Harkimo laittaa hanskat naulakkoon, puolue katoaa ja äänestäjät siirtyvät äänestämään kokoomusta.

[Huppupelikaani]

Yleltä kesätoukokuun lukemat.

Suosituimpien puolueiden keskinäiset kannatuserot ovat venyneet merkittäviksi. Kokoomus on repinyt yli seitsemän prosenttiyksikön eron sosiaalidemokraatteihin, ja SDP on karannut perussuomalaisilta lähes neljän prosenttiyksikön etumatkalle.

———

Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan eduskuntapuolueista eniten suosiotaan on menettänyt keskusta, jota äänestäisi vain hieman yli kaksitoista prosenttia puoluekantansa kertoneista.

Talven ja kevään aikana kannatustaan menettänyt perussuomalaiset onnistui toukokuussa pysäyttämään alamäkensä ja vahvistamaan asemaansa kolmanneksi suosituimpana puolueena.

Opposition kokoomuksen ja perussuomalaisten vahvistuminen on supistanut hallituspuolueiden yhteiskannatuksen 53 prosenttiin.

———

Puolueiden kannatusmittausten tulosten perusteella näyttää siltä, että monet liikkuvat äänestäjät kääntyivät Nato-keskustelun aikana kokoomuksen tukijoiksi.

———

– Kokoomuksen parhaat mittausviikot osuivat juuri tähän Nato-hakemuksen jättämisen jälkeiseen aikaan, vaikka kokoomuksella on muutenkin ollut todella vahvoja viikkoja, tutkimusjohtaja Turja kuvailee.

———

Pääministerikisaan sosiaalidemokraattien kanssa kokoomus on saanut Nato-keskustelusta lisää etumatkaa.

Kokoomuksen ja keskustan perinteinen taisto on kääntynyt selvästi kokoomuksen eduksi. Tutkimusjohtaja Turjan mukaan keskusta menettää nyt äänestäjiä erityisesti kokoomukselle.

– Keskustan tiputus ei ole mitenkään radikaali. Keskustan kannatus sahaa 12 ja 13 prosentin välillä. Jostain syystä näyttää siltä, että joka toinen kuukausi keskustan kannatus nousee vähän ja joka toinen kuukausi laskee, Turja hämmästelee keskustan kiikkulautaa.

Näin kannatusmittaus tehtiin

Taloustutkimus haastatteli 2 899 ihmistä 4.–31.5.2022.
Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.
Puoluekantansa kertoi 2 054 vastaajaa.
Mittauksen virhemarginaali on 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Voit ladata tutkimusaineiston täältä(siirryt toiseen palveluun).

yle.fi 2.6.2022

[-PPT-]

Kyllä Kokoomukselle nyt tippuu NATO-lisää oikein roppakaupalla. Jos nuo luvut toteutuvat vaaleissa niin kok-sdp-rkp saavat jo kolmistaan enemmistön.

[Jorma M.]

Uusilla spekseillä kokkarit voisi toteuttaa halutessaan erilaisia verenimijähallituksia. Persutkin pääsisi mukaan jos olisivat kyllin ahneita ja tyhmiä.

Luulisin kuitenkin että näillä lukemilla kokkarit yrittää linjaa
- kok + rkp + sdp + vihr. Tai
- kok + rkp + kepu + sdp.
Noilla syntyisi kivikova suomalaisten köyhien tappohallitus. Edellyttää tosin demarien sisäistä vääntöä.

Siedettävämpi versio tappajahallituksesta kiusaisi armottomasti kaikkia köyhiä, myös matuja.

Mutta kun kokkareille reunaehtona on
-omaisuuksien kasautuminen,
- kansallisvarallisuuden polkumyynti,
- homosaatio sekä
- loputon Saksan-Ranskan rikastuttaminen,
niin itse en kannata minkäänlaista tappajahallitusta. En halua kuulua mihinkään järjestelyyn missä 4,5 mrd koronatukea lähtee ja 50 000 muslimimatua tulee. Vaikka tämä mahdollistaisi matujen ankaran taloudellisen kohtelun.

Kävi miten kävi, niin toivoisin ettei persut suostu minkäänlaiseen suomalaisten rääkkäämishallitukseen. Jos suostuu, niin sitten meikä lähtee noihin hihhulisirpalepuolueisiin.

Jos saisin fantasioida, niin
- moni puolue halkeaisi. Terveimmät osat eri puolueista voisi
- nostaa Suomea ja suomalaisia ylös.
- Ja olla realisti suhteessa omiin rajoihin, puolustuskykyyn, EU:hun, Natoon ja Venäjään.
Osioita voisi olla demareista 1/3, vasureista 1/3, kepusta 1/2, kokkareista 1/3. Se olisi massiivinen pooli yhdistettynä persuihin, kristillisiin ja harkimoon.

Joo, ja tiedän että on täysi fantasia.

[uuninpankko]

Vuoden 2018 kesäkuussa, jolloin aikaa vuoden 2019 eduskuntavaaleihin oli saman verran kuin nyt vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, perussuomalaisten kannatus YLE:n puoluekannatusgallupissa oli 8,3 prosenttia ja sinisten 1,7 prosenttia.

Siihen nähden tällä hetkellä on melkein tuplat. Että jäitä hattuun vaan.

[viisitoista]

Taisi olla ennenaikaista toiveajattelua kuvitella että kokoomuksen saama NATO-buusti olisi jo ehtynyt (niin kuin ehdin toivoa kuukausi sitten heidän kannatuksensa pudotessa pari prosenttia).

Sillä se tuntuu tulleen kahdessa aallossa: ensimmäinen NATO-aalto tuli heti sodan alettua kun kaikki heikkohermoiset hiirulaiset alkoivat ajatella (median suosiollisella vuorovaikutuksella) että "nyt heti Natoon!" Ja silloin kokkarit olivat sen asian luotettavimpia ajajia.

Sitten kun muutkin puolueet tulivat samoille Nato-linjoille niin koksut eivät enää olleetkaan niin erityisiä, ja heidän kannatuksensa tippui huippulukemista.

Mutta sitten kun tämä projekti saatiin ikään kuin "maaliin," ainakin Suomen puolesta, ja hakemus saatiin liikkeelle, niin siitä nähtävästi seurasi jonkinlainen tunteellinen katharsis - "Se on siinä!" - ja NATO-innostuksen toinen aalto (tällä kertaa enemmän optimismin kuin paniikin aiheuttama), joka jälleen koitui lähinnä kokoomuksen eduksi, joskin myös pääministeripuolue demarit sai siitä osansa.


Oli miten oli, nyt nähtävästi nimenomaan iäkäs buumeri-kansanosa on haltioissaan kokkarien valeisänmaallisesta poseerauksesta:

https://yle.fi/uutiset/3-12470172

Nato-keskustelu ja -päätös Suomessa nostavat kokoomusta. Suomi jätti jäsenyyshakemuksensa Naton päämajaan Brysseliin kyselyn mittausjaksolla.

Nykyisistä eduskuntapuolueista kokoomus oli ensimmäinen virallinen Nato-puolue. Kokoomuksen puoluekokous päätyi kannattamaan Suomen liittymistä Natoon vuonna 2006 Joensuussa. RKP teki vastaavan päätöksen vuosikymmen myöhemmin.

Etenkin Nato-lipun ja Petteri Orpon isänmaallisuutta kaikuneen eduskunnan Nato-puheen ympärille kerääntynyt varttunut väki ja eläkeläiset nostavat kokoomuksen kannatusta.

Kokoomuksen nousu alkoi vuosi sitten samaan aikaan, kun perussuomalaisten käyrä kääntyi laskuun.

[Tuomas3]

Rkp ja Kok iso luku kertoo suuresta määristä nukkuvia. Eiköhän persuista osa taas herää vaalipäivään mennessä ja kannatus on siellä tutussa 17-18% välillä.

Ongelma vaan, että Kok kelkkaan lähtijä (ruottalaisia lukuunottamatta) saa varmuudella rökäletappion sitä seuraavissa vaaleissa eli ei voi olla pääministeripuolue. PS:n kannattaa pysyä suurena jo pelkästään sen vuoksi, että estää perustuslain muuttamisen (liittovaltioksi) ja pysyy niin suurena uhkana, ettei hallitus uskalla tehdä pahimpia mamutussuunnitelmiaan. Mikäli PS ei ole suurin, niin hallitukseen tuskin on pääsyä tai PS:lla halukkuutta toteuttaa Kokoomuksen vaatimuslistaa. PS:n ei välttämättä edes kannata olla sinipunavaihtoehdon pelkona demareille, ettei SDP luovu hädissään työvoiman harkinnanvaraisuusvaatimuksistaan. Todeta vaan, että vaatimuksena on PS mukainen maahanmuuttopolitiikka ja polttoaine yms verojen mittava alentaminen.