2009-01-02 YHDISTETTY Puolueiden kannatusluvut

[jmk]

Minusta on hyvä, että Perussuomalaiset ei ole gallupin ykkösenä vaalien kynnyksellä. Se olisi voinut laittaa vihervasemmistossa liikkeelle shokkiaallon, jonka vuoksi monet Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat olisivat äänestäneet taktisesti SDP:tä ja auttaneet sen ykköspaikalle.

Lisäksi persujen laiskemmat äänestäjät jäisivät kotiin kun "ei tarvitse mennä äänestämään, ne on jo muutenkin ykkösenä". Kakkossija voi patistaa näitäkin uurnille.

[justustr]

Eikä tosiaan pidä suostua niihin joutosalkkuihin, mitä viimeksi tuli. Puolustus- ja ulkoministeri saa olla ihan huoletta kokkareita tai kepuleita. Pää-, sisä-, oikeus- ja opetusministeri ovat ne tärkeimmät saatavilla olevat salkut.

Kaikkia noista avainsalkuista PS ei tule saamaan se on varmaa. Kokkarit ja kepu ei anna persuille täyskättä. 2-3 kovaa salkkua ja loput jämiä.

[Huppupelikaani]

Itsellä pisti silmään tuolta Ylen uutisesta https://yle.fi/a/74-20024872 tämä:

Kiinnitin huomiota siihen, että SDP:n viimeinen mittausviikko näyttää olevan haastattelujakson paras, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.

Kokoomuksen kannatus on pysynyt tasaisena koko mittausjakson ajan, mutta perussuomalaisten parhaat hetket kyselyssä ovat osuneet haastattelujen alkuviikoille. Haastattelut on tehty maaliskuun aikana, viimeiset tämän viikon tiistaina.

Tällä, jos millä yritetän antaa mielikuvaa, että SDP:n kannatus olisi vielä nousemassa. Lukija ei tätä väitettä voi tarkistaa. Artikkelin lopussa oleva linkki tutkimusaineistoon http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/maaliskuu2023.pdf ei tätä myöskään vahvista. Voiko tälläisestä tutkimuksesta edes tehdä tälläisiä välitulkintoja?

Ei tutkimusta voi paloitella noin tarkkuuden kärsimättä. Ihan maalaisjärjellä ajatellen virhemarginaali kasvaa reilusti nykyisestä, jos vastaajia on 2500 sijasta n. 600. Tämä olisi ehdottomasti pitänyt mainita uutisessa, mutta kyllähän me tiedetään miksei mainittu. Voi olla, että Turja sen sanoikin, mutta toimittaja unohti kirjoittaa. Härskiä touhua joka tapauksessa.

[jmk]

Kiinnitin huomiota siihen, että SDP:n viimeinen mittausviikko näyttää olevan haastattelujakson paras, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.

Ei tutkimusta voi paloitella noin tarkkuuden kärsimättä. Ihan maalaisjärjellä ajatellen virhemarginaali kasvaa reilusti nykyisestä, jos vastaajia on 2500 sijasta n. 600. Tämä olisi ehdottomasti pitänyt mainita uutisessa, mutta kyllähän me tiedetään miksei mainittu. Voi olla, että Turja sen sanoikin, mutta toimittaja unohti kirjoittaa. Härskiä touhua joka tapauksessa.

Kyllä, marginaali suunnilleen tuplaantuu kun vastaajien määrä putoaa neljäsosaan. Kun marginaali oli jo nyt ±2 %-yksikköä, niin yhden viikon vastauksista se olisi ±4 %-yksikköä. Viikoittaisten tulosten on siis odotuksenmukaista heilahdella useita prosenttiyksikköjä suuntaan ja toiseen vaikka mitään muutosta ei olisi tapahtunut, ihan vain satunnaisotannan vuoksi.

Totta kai tutkimuksen voi pilkkoa vaikka miten pieniin osiin, mutta jos se tehdään uhraamatta ajatustakaan sille onko tuloksissa enää mitään tarkkuutta jäljellä, niin hei hulinaa vaan. Tutkimusjohtajalla tuntuu nyt lähteneen mopo keulimaan ja tilastoammattilaisen asianmukainen varovaisuus unohtuneen.

[Charlie]

Kun marginaali oli jo nyt ±2 %-yksikköä

Tuo on laskennallinen virhemarginaali, joka olisi ehkä noin, jos korjauskertoimia ei olisi. Jos ei kysyttäisi sitä kysymystä, "mitä viimeksi äänestitte". Noilla korjauskertoimilla käytännön virhemarginaali saadaan hyvin pieneen murto-osaan tuosta, minkä näkee esimerkiksi siitä, kuinka vähän puolueiden kannatukset aina heilahtelevat mittauksesta toiseen.

Näillä metodeilla voidaan vallan hyvin tehdä suuntaa-antavia arvioita pienemmistäkin otannoista. Ja on tehty viime vuosina muutoinkin. Myös perussuomalaisille suotuisia sellaisia.

[jmk]

Noilla korjauskertoimilla käytännön virhemarginaali saadaan hyvin pieneen murto-osaan tuosta, minkä näkee esimerkiksi siitä, kuinka vähän puolueiden kannatukset aina heilahtelevat mittauksesta toiseen.'

No ei todellakaan saada "hyvin pieneen murto-osaan", minkä näkee esimerkiksi siitä, miten paljon puolueiden kannatukset aina poikkeavat mittauksesta vaaleihin.

Ja juu, se ero ei johdu pelkästään mittauksen otantavirheestä. On mukana tekijät "miten mielipiteet ehtivät muuttua vaaleihin mennessä" ja "ketkä vaivautuvat uurnille". Eräs muu virhelähde on muuten juuri korjausmenetelmien aiheuttama systemaattinen virhe, joka siis tulee otantavirheen lisäksi. Jos systemaattinen virhe pysyy osapuilleen samana mittauksesta seuraavaan, niin molemmat mittaukset ovat saman tuntemattoman verran pielessä ja systemaattinen virhe ei siis tule näkyviin, kun tarkastellaan mittausten kuukausiheilahtelua. Pelkkä kuukausiheilahtelu siis antaa epärealistisen optimistisen kuvan mittausten tarkkuudesta.

Informatiivisempaa olisi tarkastella mittausten ennustearvoa vaalitulosten suhteen, etenkin kun se on se mitä oikeasti halutaan ennustaa. Mittausten ja vaalitulosten välinen ero kyllä usein kolkuttelee nimellisten virhemarginaalien rajoja ja ylitteleekin, ei puhettakaan siitä että ero olisi "murto-osan" nimellisestä virhemarginaalista.

[Juoni]

Koska vaalit ovat kaikkialla lännessä vilpillisiä, ja "vaihtoehtopuolue" tulee aina ja poikkeuksetta toiseksi suurimmaksi, niin ennustan että kärki tulee olemaan kok, ps, sdp ja hallituskokoonpanosta huolimatta mikään ei tietenkään tule muuttumaan.

[Charlie]

Noilla korjauskertoimilla käytännön virhemarginaali saadaan hyvin pieneen murto-osaan tuosta, minkä näkee esimerkiksi siitä, kuinka vähän puolueiden kannatukset aina heilahtelevat mittauksesta toiseen.'

No ei todellakaan saada "hyvin pieneen murto-osaan", minkä näkee esimerkiksi siitä, miten paljon puolueiden kannatukset aina poikkeavat mittauksesta vaaleihin.

Ja juu, se ero ei johdu pelkästään mittauksen otantavirheestä. On mukana tekijät "miten mielipiteet ehtivät muuttua vaaleihin mennessä" ja "ketkä vaivautuvat uurnille". Eräs muu virhelähde on muuten juuri korjausmenetelmien aiheuttama systemaattinen virhe, joka siis tulee otantavirheen lisäksi. Jos systemaattinen virhe pysyy osapuilleen samana mittauksesta seuraavaan, niin molemmat mittaukset ovat saman tuntemattoman verran pielessä ja systemaattinen virhe ei siis tule näkyviin, kun tarkastellaan mittausten kuukausiheilahtelua. Pelkkä kuukausiheilahtelu siis antaa epärealistisen optimistisen kuvan mittausten tarkkuudesta.

Informatiivisempaa olisi tarkastella mittausten ennustearvoa vaalitulosten suhteen, etenkin kun se on se mitä oikeasti halutaan ennustaa. Mittausten ja vaalitulosten välinen ero kyllä usein kolkuttelee nimellisten virhemarginaalien rajoja ja ylitteleekin, ei puhettakaan siitä että ero olisi "murto-osan" nimellisestä virhemarginaalista.

| Maalitolpat ennen | --------------------------------> | Maalitolpat nyt |

Ei ihme että potkaisin ohi maalista. Mutta asiaan. Virhemarginaali on tilastotieteellinen käsite, joka kuvaa satunnaisuudesta johtuvaa mittaustulosten hajontaa, kun mittausta toistetaan samoilla menetelmillä uudelleen. Systemaattisen virheen sekoittaminen asiaan puolestaan kuvaa sitä, että höpöttelet joko tietämättömyyttäsi tai vittumaisuuttasi.

Virhemarginaali ilmoitetaan kannatusmittausten yhteydessä suomalaisessa mediassa aina aivan liian suureksi.

[Tuomas3]

Kepun nousu on yksinomaan hyvä asia.

Perussuomalaisten hallitustoiveiden kannalta on välttämätöntä että kepu saa jonkinlaisen "torjuntavoiton", jonka turvin se voisi lähteä uudestan hallitukseen.

Käytännössä ainoat mahdolliset hallituskoalitiot kun ovat PS+KOK+KEPU+KD tai KOK+PS+KEPU+KD

Kepuun ei ole luottamista. Se voi tehdä mitä tahansa mooveja, millä tahansa kannatuksella. Viimeksi tuli rökäletappio ja sanoi, ettei mene hallitukseen. Meni, kun sai yhtä paljon etujaan läpi, mitä olisi saanut esim. 20% kannatuksella.

Jos kuitenkin ajatellaan, ettei Kesk. mene toisen perättäisen tappion jälkeen hallitukseen; eikä Vihreät mene alle 9% kannatuksella. PS voittaisi ja saisi yli 20%, mutta Kok alle 20%, niin voi olla, ettei enemmistöhallitus muodostu mitenkään kuin kolmen suurimman kanssa. Ne myös olisivat vaalien ainoat voittajat.

Ruotsi kuitenkin pitäisi äänestää Natoon, puolustusmäärärahoja lisätä ja tärkeitä EU ja Nato kokouksia tulossa. Tilanne ylipäänsä epävakaa niin taloudessa kuin turvallisuudessa. Tulee vaikeat neuvottelut ja pressa painostaa olemaan nopealiikkeinen.

[jmk]

Virhemarginaali on tilastotieteellinen käsite, joka kuvaa satunnaisuudesta johtuvaa mittaustulosten hajontaa, kun mittausta toistetaan samoilla menetelmillä uudelleen.

Juu ei. Virhemarginaali kuvaa satunnaisotannan aiheuttamaa mittaustulosten virhettä populaatioon verrattuna, eikä mittaustulosten vaihtelua kerrasta toiseen. Nämä olisivat toki suoraan sidoksissa toisiinsa jos mittaustulokset olisivat suoraan otantatuloksia ilman "korjailuja". Mutta pointtina olikin juuri se, miten "korjailu" vaikuttaa virheeseen. Argumenttisi oli, että kuukausivaihteluiden pienuus osoittaa korjailun vähentävän virhettä, ja argumentti ei pidä vettä, juuri siksi, että korjailun jälkeen virheet ovatkin toisenlaiset kuin ennen korjailua. Jotta voisit väittää, että korjailut vähentävät virheen (tässä tapauksessa vieläpä viikkojen välisen vertailun virheen) "hyvin pieneen murto-osaan" siitä, mitä se on suoraan otannasta laskien, niin sinulla pitäisi olla jotain kättä pidempää siitä, miten korjaus toimii ja miten tämä vaikuttaa virheeseen. Palataan asiaan sitten, kun sinulla on sellainen pätevä laskelma. En pidätä henkeäni.

[Totti]

Jos kokoomus on ykkönen, saattaa ottaa persut hallitukseen, silloin persujen kannatus romahtaa kuten usein populistipuolueille käy kun pääsevät hallitukseen.

Iso osa persujen äänestäjistä ei kestä sitä että maailma ei heti muutukaan erilaiseksi vaikka persuja olisi ministereinä.

"Siellä ne vaan istuvat Audin takapenkillä eikä mikään muutu"

Kommentillasi ei näyttäisi olevan juurikaan kosketusta todellisuuden kanssa.

Persujen kannatushistoriasta päätelleen heidän kannattajat vaikuttavat aika lojaaleilta. Vuoden 2011 ns. jytkyn jälkeen, persut on koko ajan laskettu ns. "suureksi puolueeksi" eli kannatus on kaikissa eduskuntavaaleissa ollut lähellä 20%.

Tämän perusteella ei voi väittää, että "Iso osa persujen äänestäjistä ei kestä sitä että maailma ei heti muutukaan" vaan se on pikemminkin halpa klisee "populismista", jonka olet omaksunut totuutena.

Poliittinen myyttihän on, että kaikki puolueet jotka nousevat hallitukseen ensimmäisiä kertoja, epäonnistuvat ja tuhoutuvat. Tämä ei tosiasiassa ole mikään poliittinen luonnonlaki vaan riippuu täysin ajetusta politiikasta.

Realiteetti kuitenkin on, että hallituksessa oleminen voi rokotta mitä tahansa puolueita. Esimerkiksi kepu on nyt kannatuspohjassa vaikka ilmeisesti se pitäisi ymmärtää ei-populistisena puolueena. Syy on kepun äänestäjien näkökannalta poikkeuksellisen huono politiikka, jota kepu on ollut siunaamassa.

[Julleht]

Informatiivisempaa olisi tarkastella mittausten ennustearvoa vaalitulosten suhteen, etenkin kun se on se mitä oikeasti halutaan ennustaa. Mittausten ja vaalitulosten välinen ero kyllä usein kolkuttelee nimellisten virhemarginaalien rajoja ja ylitteleekin, ei puhettakaan siitä että ero olisi "murto-osan" nimellisestä virhemarginaalista.

Liitteissä on kolmien viimeisten vaalien viimeiset gallupit ja niiden keskiarvo verrattuna vaalitulokseen. Mittaukset pääsevät keskimäärin noin prosenttiyksikön päähän vaaleissa toteutuvasta kannatuksesta. Se on alle puolet ilmoitetusta reilun parin yksikön virhemarginaalista, eli ei aivan murto-osaa (tai onhan puoletkin pedantisti murto-osa ), muttei kyllä keskimääräisesti kolkuttele rajojakaan. Säännönmukaiset poikkeukset ovat oikeastaan ainoastaan PS ja keskusta, joille järjestyksessään näytetään liian pieniä ja liian suuria lukuja prosenttiyksiköllä parilla. Kenties se hämää kun tuohon PS:n lukuun täällä tupataan keskittyä erityisesti. Pienet puolueet sitten osuvat alle yksikön tarkkuudella (Voisin tosin vetää stetsonista, että KD:n kannatus on 4, RKP:n 5 ja vassin 7,5 vaalista riippumatta, eikä menisi yli yksiköllä pieleen, näiden ennustaminen ei juuri vihkiytymistä vaadi).

Olen jo lähes luovuttanut korjauskertoimen avaamisen suhteen, tuntuu että se systemaattisesti valuu kuin vesi hanhen selästä ja seuraavan mittauksen myötä samat tusinaan kertaan alasammutut teoriat lentävät jälleen, mutta tässä vaikkapa ihan ok kuvaus:

Korjauskerroin tarkentaa haastattelujen tulosta
Puolueiden kannatusmittaus perustuu kunkin tutkimuskerran haastattelujen tulokseen. Haastattelujen antamaan raakatietoon tehdään kuitenkin korjauksia, jotta kysely kuvaisi suomalaisten todellisia äänestysaikeita paremmin.

Tutkimuksissa on todettu todellisen äänestämisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelukyselyissä.

Haastatteluissa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Ihmiset myös muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta, liioittelevat tai jopa valehtelevat äänestämisestään. Haastatteluissa hieman todellista suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa.

Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

https.//yle.fi/puoluekannatus

Korjauskerroin ei siis suinkaan viilaa tulosta kohti edellisten vaalien tulosta, vaan estimoi sitä, kuinka moni vaalien alla puoluetta äänestävänsä ilmoittanut lopulta puoluetta äänesti. Se siis pyrkii minimoimaan sellaisen ns. hyvesignaloinnin vaikutuksen mittaukseen.

Ts. esimerkiksi perussuomalaisten raakadatakannatus on usein matalampi kuin painokertoimella viilattu kannatus. Ja vanhoilla puolueilla päinvastoin. Johtuu siitä, että vaikkapa vihreitä usein uskalletaan ilmoittaa äänestettävän koska se on vähän turvallisempaa ja hyväksytympää, mutta kopissa suditaankin joku toinen numero. Vastaavasti perussuomalaisia ei välttämättä kerrota kyselijälle äänestettävän yhtä railakkaasti, mutta kopin yksityisyydessä kyllä uskalletaan se Halla-ahon numero lippuun laittaa.

[Nikolas]

Perussuomalaisten kannatus otti osumaa –hyvistä syistä– vuoden 2015 invaasion seurauksena. Syy ei ollut Kokoomuksen tai Kepun talouspolitiikan seuraaminen vaan se että Jabba ei huolehtinut perussuomalaisten tavoitteiden toteuttamisesta hallituksessa. Muslimiukkoja lampsi Haaparannan kautta Suomeen ja Petteri Orpo vain katseli myhäillen vierestä. Perussuomalaisten silloinen johto ei tehnyt asialle mitään. Tätä seurasi kannatuksen romahdus, puolueen johdon vaihtaminen, ja vasta sen jälkeen vähittäinen kannatuksen elpyminen.

Jussi Halla-aho, Riikka Purra ja Suomen perusta puhuvat aivan eri painotuksilla kuin puoluetta ennen kesäkuun 2017 kokousta ohjannut johto.

[Väestönvaihtaja]

@Julleht pidätkö varteen otettavana mahdollisuutena että tällä kertaa persujen korjauskertoimia onkin korjattu liian yläkanttiin ja tästä johtuen persut alisuoriutuisi vaaleissa galluppeihin nähden? Yleensä persut ovat tosiaan eduskuntavaaleissa pärjänneet mielipidetiedusteluita paremmin.

[jmk]

Liitteissä on kolmien viimeisten vaalien viimeiset gallupit ja niiden keskiarvo verrattuna vaalitulokseen.

Joo, esim. 2015 vaaleissa Keskustan tulos oli 21,1 %, kun Taloustutkimuksen estimaatti oli 24,0 %. Erotus 2,9 %-yksikköä, kun virhemarginaaliksi ko. tutkimuksessa ilmoitettiin ±1,6 %-yksikköä.

2011 vaaleissa vaalitulos poikkesi Taloustutkimuksen estimaatista Keskustalla -2,8 ja Perussuomalaisilla +3,7 prosenttiyksikköä, kun "virhemahdollisuudeksi" ilmoitettiin ±1,4 %-yksikköä.

Siinä pari esimerkkiä erittäin suurista erotuksista. Kuten todettua mittauksen ja vaalituloksen erolle on muitakin syitä kuin otosvirhe, mutta vaalitulosten poiketessa noin paljon mittauksesta, eron "pienuudella" ei voi perustella sitä, että mittauksen virhe olisi korjauksilla saatu "hyvin pieneen murto-osaan" ilmoitetusta.

Jos (huom. jos) kuvitellaan, että mittauksen virhe olisi normaalijakautunut keskihajonnalla 0,71 %-yksikköä (vastaten 2011 tutkimuksessa ilmoitettua virhemarginaalia 1,4), niin yli 3,7 %-yksikön suuruisen virheen (yli 5,2 keskihajontaa) todennäköisyys olisi alle miljoonasosan. Ja kun tuo ei ollut edes ainoa iso virhe. Vähän heikkoa sen perusteella väittää, että virhemarginaali yliarvioisi mittausten virhettä vieläpä moninkertaisesti.

[Julleht]

Liitteissä on kolmien viimeisten vaalien viimeiset gallupit ja niiden keskiarvo verrattuna vaalitulokseen.

Joo, esim. 2015 vaaleissa Keskustan tulos oli 21,1 %, kun Taloustutkimuksen estimaatti oli 24,0 %. Erotus 2,9 %-yksikköä, kun virhemarginaaliksi ko. tutkimuksessa ilmoitettiin ±1,6 %-yksikköä.

Esimerkiksi 2019 vaaleissa kokoomuksen tulos oli 17,0 %, kun Tietoykkösen estimaatti oli 17,0 %. Erotus 0,0 %-yksikköä.

2011 vaaleissa vaalitulos poikkesi Taloustutkimuksen estimaatista Keskustalla -2,8 ja Perussuomalaisilla +3,7 prosenttiyksikköä, kun "virhemahdollisuudeksi" ilmoitettiin 1,4 %-yksikköä.

Siinä pari esimerkkiä erittäin suurista erotuksista.

2015 vaaleissa vaalitulos poikkesi Taloustutkimuksen estimaatista vihreillä -0,3 ja KD:lla 0,0 prosenttiyksikköä.

Siinä pari esimerkkiä pienistä erotuksista. Sen takia tarkastellaan keskiarvoa eikä cherrypickata mieleisiä yksittäisiä datapointteja.

---

Olet aivan oikessa, että mittauksen ja vaalituloksen erolle on muitakin syitä, kuin otosvirhe. Tällaisia on esimerkiksi viime vaaleissa tapahtunut PS:n suuri nousu ja momentum vaalien alla, joka tietenkin jatkui myös mittausten ja vaalipäivän välisten muutaman päivän aikana. Siksi ne näyttävät esimerkiksi alakanttiin PS:n kohdalla viime vaaleissa.

Tarkoitukseni oli tuoda esille, että mittaukset ovat verrattaen tarkkoja, eivätkä ne suinkaan kolkuttele säännönmukaisesti mitään parin prosenttiyksikön heittoa per puolue, vaan niiden virhe on keskiarvoisesti noin prosenttiyksikön.

[Julleht]

Julleht pidätkö varteen otettavana mahdollisuutena että tällä kertaa persujen korjauskertoimia onkin korjattu liian yläkanttiin ja tästä johtuen persut alisuoriutuisi vaaleissa galluppeihin nähden? Yleensä persut ovat tosiaan eduskuntavaaleissa pärjänneet mielipidetiedusteluita paremmin.

En usko, että on ylikorjattu ainakaan monien mittaajien toimesta. 2019 mittaukset todennäköisesti haarukoivat PS:n mittauksenaikaisen kannatuksen aika hyvin kohdalleen, mutta koska vaaleja ei käyty mittausaikana vaan muutama päivä niiden jälkeen, oli kovan momentumin PS-kannatus jo ehtinyt tuon yli. Tätä vasten mittaajat tuskin näkevät ylitsevuotavaa tarvetta jotenkin manuaalisesti pumpata ko. lukua ylös ja tehdä eri valintoja. Yhdysvalloissa tähän ratkaisuun republikaanien osalta päätyi pari pollsteria, jotka vain lisäsivät 3–5 yksikköä mitattuun tulokseen, muttei se loppujen lopuksi tuottanut kovin hyviä tuloksia.

Semminkin muissa vaaleissa (kunta-, alue- euro-) perussuomalaisten kannatusta on säännönmukaisesti yliarvioitu samojen mittaajien toimesta. Tämä johtaisi oman fiiliksen siihen että kyse on erityisesti äänestämisinnosta ja siitä, miten hyvin se onnistutaan vangitsemaan ko. mittauksiin.

[jmk]

Esimerkiksi 2019 vaaleissa kokoomuksen tulos oli 17,0 %, kun Tietoykkösen estimaatti oli 17,0 %. Erotus 0,0 %-yksikköä.

Esimerkiksi ja esimerkiksi. Kyllä minäkin voin heittää heittää tikkaa ja joskus esimerkiksi osun keskelle taulua. Mutta jos haluan väittää osuvani systemaattisesti tietynsuuruisella virheellä, niin se yksi keskelle taulua osunut ei pelasta väitettäni jos tikkoja löytyy useitakin kappaleita pari kertaa kauempana kuin tuo virheraja antoi ymmärtää.

Jotta voisi vaalitulosten perusteella perustella virhemarginaalin pitävän kutinsa, niin niitä suuria poikkeamia ei saisi olla olennaisesti enempää kuin virhemarginaaliin liittyvä luottamustaso väittää. Käytännössä huomattavasti suurempia poikkeamia on huomattavasti liikaa. Se, että siellä on myös virhemarginaalia pienempiä virheitä, ei tietenkään muuta tätä mihinkään. Totta kai niitä pienempiäkin virheitä pitäisi olla.

Edelleenkin, kuten todettua, vaalitulos voi poiketa mittauksista monesta syystä, joista otantasattuma on vain yksi. Pointti oli, että vaalitulosten poiketessa mittauksista noin radikaalisti, ne eivät todellakaan osoita mittausten virhettä pienemmäksi kuin ilmoitettu.

[jmk]

Siinä pari esimerkkiä pienistä erotuksista. Sen takia tarkastellaan keskiarvoa eikä cherrypickata mieleisiä yksittäisiä datapointteja.

Ei se ole mitään cherrypickausta, jos todetaan, että huomattavasti poikkeavia arvoja on moninkertaisesti enemmän kuin jonkin jakauman mukaan pitäisi. Se on justiinsa ihan standardi tilastotieteen tapa todeta, että tuo jakauma ei nyt sitten kuvaa dataa kunnolla. Se, että datasta löytyy "myös" jakaumaan sopivia arvoja, ei siihen auta. Se jos mikä on cherrypickausta, että napataan sieltä "joku" arvo joka osui keskelle.

Tarkoitukseni oli tuoda esille, että mittaukset ovat verrattaen tarkkoja, eivätkä ne suinkaan kolkuttele säännönmukaisesti mitään parin prosenttiyksikön heittoa per puolue, vaan niiden virhe on keskiarvoisesti noin prosenttiyksikön.

Onkohan sinulla nyt ihan hallussa "keskiarvoinen virhe" ja "virhemarginaali". Jos virheet ovat normaalijakautuneet odotusarvolla nolla ja (esimerkiksi) 95% luottamustasoa vastaavalla virhemarginaalilla 2,0 yksikköä, niin keskimääräisen virheen (itseisarvon) pitäisikin olla vain noin 0,407 kertaa virhemarginaali eli 0,814 yksikköä.

Että jos saat keskimääräiseksi virheeksi vaikka prosenttiyksikön niin siitä on ohkoosta lähteä väittämään, että virhemarginaali olisi alle kahden...

[Murkula]

Sellaisenkin lisään tähän, että mistä voidaan sanoa, että nämä gallupit tehdään tieteellisesti pätevästi. Oikeassa tieteessä, näitä metodeja ja käyttettyjä kertoimia kirjoitellaan avoimesti sivutolkulla, sekä perustellaan vielä perään että miksi näin. Tämän luotettavuuta voi sitten arvioida paitsi luvuista, niin myös käytetyistä metodeista ja lähteistä, sekä kaikista yhtäaikaa.

Samaan aikaan näissä gallupeissa, on vain kerrotaan vain, että me käytetään jotain kertoimia, jotka pitäisi perustua johonkin, mutta ei kuulu teille, ei perustelut eikä kertoimet. Eli mistä tämän luotettavuus pitäisi sitten arvioida? Niistä vakuutteluista, joissa vain sanotaan että me lasketaan kertoimet kunnolla vai niistä luvuistako, jotka jatkuvasti lipeävät normaalin todennäköisyysjakauman ulkopuolelle?

Eihän tuollainen ole mitään oikeaa tiedettä vaan viihdettä.

[Skeptikko]

Uusi ennuste povaa perussuomalaisille vaalien ykkössijaa – PS 44, KOK 42, SDP 42, KESK 24 kansanedustajaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e56db72f-d16c-4196-9de5-6bd9dffb2c4b

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle laatiman paikkajakoennusteen mukaan perussuomalaiset voittaisi sunnuntaina järjestettävät eduskuntavaalit kahden paikan erolla kokoomukseen ja SDP:hen.
...
Vihreille tulossa katastrofitulos

Keskusta saisi eduskunnasta 24 paikkaa, vasemmistoliitto 16 paikkaa ja vihreät 14 paikkaa. Keskusta menettäisi seitsemän paikkaa ja vihreät kuusi paikkaa.
...
Viimeisistä paikoista kova taistelu

Ennusteen mukaan perussuomalaisilla on viisi viimeistä läpimenijää ja viisi ensimmäistä putoajaa eri vaalipiireissä.

Kaikki nyt joukolla perussuomalaisia äänestämään ja sanokaa samaa tuttavillekin ja somessa! Viimeisistä paikoista käydään todella kovaa taistelua. Korkea äänestysaste sataa perussuomalaisille, matala taas kokoomukselle.

[Siili]

Tuo gallupien ja tutkimuslaitosten ennusteet Vihreiden katastrofista voimistavat puolueen äänikatoa. 
Kun odotusarvona on vihreiden vajoaminen joka tapauksessa toisarvoiseksi oppositiopuolueeksi, pragmaattiset vihreän siirtymän kannattajat katsovat nyt tärkeämmäksi äänestää pääministeripuolueeksi jompi kumpi Persujen kanssa kilpaileva puolue.  Die-hard-kannattajiahan vihreillä on vasureihin verrattuna vähän. Siksi jälkimmäisten kannatus mennee vihreiden ohi tällä kertaa.

[Tuomas3]

Uusi ennuste povaa perussuomalaisille vaalien ykkössijaa – PS 44, KOK 42, SDP 42, KESK 24 kansanedustajaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e56db72f-d16c-4196-9de5-6bd9dffb2c4b

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle laatiman paikkajakoennusteen mukaan perussuomalaiset voittaisi sunnuntaina järjestettävät eduskuntavaalit kahden paikan erolla kokoomukseen ja SDP:hen.
...
Vihreille tulossa katastrofitulos

Keskusta saisi eduskunnasta 24 paikkaa, vasemmistoliitto 16 paikkaa ja vihreät 14 paikkaa. Keskusta menettäisi seitsemän paikkaa ja vihreät kuusi paikkaa.
...
Viimeisistä paikoista kova taistelu

Ennusteen mukaan perussuomalaisilla on viisi viimeistä läpimenijää ja viisi ensimmäistä putoajaa eri vaalipiireissä.

Kaikki nyt joukolla perussuomalaisia äänestämään ja sanokaa samaa tuttavillekin ja somessa! Viimeisistä paikoista käydään todella kovaa taistelua. Korkea äänestysaste sataa perussuomalaisille, matala taas kokoomukselle.

Jep. PS paikkamäärä voi olla mitä tahansa 39-47 välillä. Pienistä asioista kiinni, tuleeko pieni tappio vai rökälevoitto. Sdp pysyy visusti tuon 40-43 sisällä. Kokoomus saa ainakin 41, mut voi päästä jopa 44 paikkaan, jos äänestysaktiivisuus laskee vaalipäivänä.

Tässä voi käydä jopa niin, että Kok ajautuu 3. sijalle, kun äänestyspäivä on kaunis ja aktiivinen. Mahtais Orpoa kismittää.

[Lahti-Saloranta]

Jokainenhan äänestää niin kun parhaaksi näkee ja hyvä niin. Ehkä niiden jotka ovat päättäneet äänestää noita pienpuolueita kannattaisi punnita että onko sillä puolueella siinä vaalipiirissä mahdollista saada ehdokasta läpi. Jos ei niin silloin ehkä kannattaisi harkita sitä että voisiko sillä äänellään vaikuttaa paremmin vaalien tulokseen kuin äänestää puoluetta josta kukaan ei siinä vaalipiirissä tule valituksi.

[justustr]

Uusi ennuste povaa perussuomalaisille vaalien ykkössijaa – PS 44, KOK 42, SDP 42, KESK 24 kansanedustajaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e56db72f-d16c-4196-9de5-6bd9dffb2c4b

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle laatiman paikkajakoennusteen mukaan perussuomalaiset voittaisi sunnuntaina järjestettävät eduskuntavaalit kahden paikan erolla kokoomukseen ja SDP:hen.
...
Vihreille tulossa katastrofitulos

Keskusta saisi eduskunnasta 24 paikkaa, vasemmistoliitto 16 paikkaa ja vihreät 14 paikkaa. Keskusta menettäisi seitsemän paikkaa ja vihreät kuusi paikkaa.
...
Viimeisistä paikoista kova taistelu

Ennusteen mukaan perussuomalaisilla on viisi viimeistä läpimenijää ja viisi ensimmäistä putoajaa eri vaalipiireissä.

Kaikki nyt joukolla perussuomalaisia äänestämään ja sanokaa samaa tuttavillekin ja somessa! Viimeisistä paikoista käydään todella kovaa taistelua. Korkea äänestysaste sataa perussuomalaisille, matala taas kokoomukselle.

Aika kihelmöivää. Accuscoren ennusteet ovat olleet tarkimmat jo useammat vaalit peräjälkeen. 2019 vaaleissakin ne osuiat parhaiten. 

Accuscorelle oli jokin muista gallup-firmoista poikkeava tapa luoda ennustensa. Muistaako joku mikä se erottava tekijä on?

[Lahti-Saloranta]

Suurimman puolueen asema takaa eduskunnan puhemiehen paikan. Sen voi menettää jos puolue on pääministeripuolue.

[Murkula]

Nyt olisi tosiaan mahdollisuus äänestää nimeomaan Kokoomusta vastaan Vaasassa. Se on kyllä mielenkiintoinen lisä yhtälöön, jos äänestää kevyt-EU:ta pro-EU:ta vastaan, onko lopputus negatiivinen ÈU:lle?

[Skeptikko]

Aika kihelmöivää. Accuscoren ennusteet ovat olleet tarkimmat jo useammat vaalit peräjälkeen. 2019 vaaleissakin ne osuiat parhaiten. 

Ainakin presidentinvaaleissa Accuscore vaikutti erehtyneen pahasti:

"23 prosenttiyksikön kokonaisvirhemäärä on tietysti paljon" – Accuscoren presidenttiennuste karahti ilmiön puuttumiseen
https://demokraatti.fi/?p=473871

Analytiikkayhtiö Accuscoren presidentinvaaliennuste epäonnistui, kun taas muut gallupit pitivät kutinsa verraten hyvin.

Accuscoren johto selittää pieleen mennyttä analyysiaan sillä, että näissä vaaleissa ei syntynyt vastaavantyyppistä ilmiötä kuin aiemmin.

Accuscore ennusti vaalien alla Sauli Niinistölle kannatusta, joka heilui niukasti 50 prosentin molemmin puolin.

Esimerkiksi Taloustutkimus ennakoi Ylelle vaalien aluspäivinä Niinistön kannatukseksi 63 prosenttia, kun toteutunut oli 62,7. Kantar TNS puolestaan ennakoi vaalien alla Helsingin Sanomille, että Niinistö saisi 58 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä. Kantar TNS:n 22.–24.1.2018 tekemässä viimeisessä mielipidemittauksessa otanta oli kuitenkin vain 500 henkilöä. Ennusteen virhemarginaali oli tästä johtuen jopa 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

[IDA]

Accuscorelle oli jokin muista gallup-firmoista poikkeava tapa luoda ennustensa. Muistaako joku mikä se erottava tekijä on?

Se käyttää muita kannatuskyselyjä ja huomio vaalipiirikohtaiset gallupit myös. Eli käsittääkseni se ei itse suorita varsinaisia kyselyjä lainkaan.

[viisitoista]

Niinhän tässä ollaan uumoiltu että demarien tuloksesta noin 15 % on heidän aitoa omaa kannatustaan, ja noin 5 % punavihreiltä saatua lainaa:

[tweet]1649396499455852545[/tweet]