EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[Nikolas]

Mietin että pitääkö Euroopan unionin romahtaa ennen kuin Suomi on taas seuraavan kerran itsenäinen vai voisiko Suomi erota Euroopan unionista niin kuin Britannia jo teki.

Kyllä voi. Ensin pitää vain päästä Naton jäseneksi.

Monet pitävät Britanniaa ja Norjaa esimerkkeinä ja suunnannäyttäjinä, joita Suomenkin tulisi seurata. Minä taas katsoisin mallia enemmän Sveitsistä.

Olen konservatiivi mitä tulee Suomen kansaan ja valtioonkin mutta radikaali demokratian suhteen. Todellista demokratiaa meillä ei edes voi olla niin kauan kuin Brysselin päätökset sitovat Suomea.

Nyt ei ehkäpä ole ihan oikea aika erota EU:sta, jos katsot Eurooppaan.

Oikea aika alkoi tammikuun 1. päivä 1995.

[P]

Nyt ei ehkäpä ole ihan oikea aika erota EU:sta, jos katsot Eurooppaan.

Oikea aika alkoi tammikuun 1. päivä 1995.

Olet joko täysin pihalla tai Savuskinalla? Nyt ei ole todellakaan eroamisen aika, kuin putinistien mielestä. Meillä ei ole muuta turvallisuuspoliittista suojaa ja ollaan naapureina selkeästi hullun järkensä menettäneen diktaattorin johtaman maan kanssa...

[Skeptikko]

EU haluaa kieltää "ilmastorikollisia" osallistumasta vaaleihin - Ruotsin hallitus myönteinen
https://samnytt.se/eu-vill-forbjuda-klimatbovar-att-stalla-upp-i-val-svenska-regeringen-positiv/

Ruotsin hallitus on tuoreessa muistiossa "yleensä myönteinen", että EU ottaa Ruotsin oikeushallinnon hoitaakseen Brysselissä ilmastorikokseksi määritellyn asian. Toisin kuin murhaajat, raiskaajat ja terroristit, EU:n uuden ympäristörikosdirektiivin mukaan ilmastorikollisiksi luokitelluilta on myös voitava riistää ehdokasoikeus eduskuntavaaleissa.
...
EU haluaa, että ilmastorikosten rangaistuksia kiristetään merkittävästi. He haluavat myös ilmastoalueen oikeudenkäytön olevan ylikansallisempaa ja "rajat ylittävää", jotta esimerkiksi ruotsalaiset ympäristörikolliset voidaan asettaa syytteeseen ja tuomita EU:n liittovaltiotuomioistuimessa.
...
Silmiinpistävin ehdotus on kuitenkin se, että EU haluaa pystyä riistämään ilmastorikokseen syyllistyneiltä poliittiset oikeutensa. Puoluepoliitikko, joka hallituksessa tai oppositiossa harjoittaa politiikkaa, jota EU:n liittovaltion tuomioistuin pitää ilmastoa uhkaavana, voitaisiin ehdotuksella estää asettumasta ehdolle uudelleen ja mahdollisesti riistää nykyiset poliittiset luottamustehtävänsä.

Ruotsin valtion virasto ja ympäristöministeriö kommentoivat Euroopan komission ehdotusta tarkistetuksi ympäristörikosdirektiiviksi hallituksen verkkosivuille[&url] lähetetyssä muistiossa . Yhteenvetona hallitus selventää, että se "yleisesti hyväksyy" ehdotuksen kaikilta osin ja että Ruotsin lainsäädäntöä "harmonisoidaan" niin, että muutokset otetaan huomioon.

Kyse on ilmeisesti tästä ehdotuksesta:

COM(2021) 851 final
2021/0422 (COD)
https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/1_1_179760_prop_dir_env_en.pdf

Proposal for a
DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL
on the protection of the environment through criminal law and replacing Directive 2008/99/EC
...
Article 4: Inciting, aiding and abetting and attempt

Article 4 criminalises inciting, and aiding and abetting the commission of criminal offences referred to in Article 3(1). Also, attempt to commit certain criminal offences, listed in Article 4, are criminalised.
...
Article 5
Penalties for natural persons

1. Member States shall take the necessary measures to ensure that the offences referred to in Articles 3 and 4 are punishable by effective, proportionate and dissuasive criminal penalties.
...
Member States shall take the necessary measures to ensure that natural persons who have committed the offences referred to in Articles 3 and 4 may be subject to additional sanctions or measures which shall include:
...
(f) temporary bans on running for elected or public office;

[Roope]

Bloomberg: EU suunnittelee massiivista yhteistä velanottoa energia- ja puolustushankkeisiin

Euroopan unioni suunnittelee ottavansa uuden massiivisen yhteisvelan Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Uutistoimisto Bloombergin mukaan velan tarkoituksena on rahoittaa uudet energia- ja puolustushankkeet.

Suunnitelma yhteisestä velanotosta esitellään mahdollisesti jo tällä viikolla, kun EU-jäsenmaiden johtavat tapaavat hätäkokouksessa Versailles'ssa Ranskassa maaliskuun 10. ja 11. päivä, Bloomberg kertoo valmistelusta tietoisiin lähteisiinsä viitaten.

EU:n jäsenmaiden ottama yhteisvelka olisi todella poikkeuksellinen toimenpide. Se tehtäisiin vain vuosi sen jälkeen, kun EU hyväksyi koronapandemian takia sorvatun jättimäisen rahoituspaketin.

EU on sopinut vuosille 2021–2027 yhteensä noin 1 800 miljardin euron edestä rahansiirtoja jäsenmaihin. Elpymisvälineen osuus siirroista on 750 miljardia euroa. Nyt EU tarvitsee jälleen paljon lisärahaa, kun se ryhtyy järjestämään energiajärjestelmiään sekä puolustustaan uusiksi vastatoimina Venäjän Ukrainassa aloittamalle hyökkäyssodalle.

Helsingin Sanomat 8.3.2022

- Hei, otetaanpa uusi massiivinen yhteisvelka, koska [kuluvan vuoden kriisi].
- Joo, otetaan vaan.

[ohkurin_narsi]

Pitää ehkä muistuttaa, että EP on täynnä huuhaa ehdotuksia, voluumi on varmaan tuhatkertainen vs Suomen kansalaisaloitteet.

Tuosta scheissesta ei oikeasti pääse paljoakaan läpi.

Mutta se on silti hyvä muistutus, että niitä MEPpejä tarvitaan johonkin - tosin niiden valinta kaipaisi suurta uudistusta...

[Golimar]

Arvatkaapa vaan ennallistavatko Välimeren ympäristössä olevat maat luontoa joka on tuhottu jo antiikin aikana, tai ennallistavatko Keski-Euroopan luontoa joka on tuhottu satoja vuosia sitten, ei varmasti mutta Hölmölässä upotetaan tuohon touhuun lukemattomia miljardeja € ja maksetaan vielä muille toinen mokoma jonain korvauksina.

X

EU:n komissio haluaa, että jäsenmaissa palautetaan ihmisen heikentämää tai turmelemaa luontoa yhä enemmän takaisin luonnontilaiseksi.

Komissio valmistelee laajaa lakipakettia, jonka mukaan luonnon ennallistamisesta on tulossa pakollista, myös Suomessa.

Yle sai luettavakseen vielä julkaisemattoman esityksen uudeksi asetukseksi. Asetus koskee kaikkia niin sanotussa luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä, kuten metsiä, soita, tuntureita sekä meri- ja järvialueita.

Tällaisia alueita on Suomessa yli 12 miljoonaa hehtaaria eli kolmasosa koko maasta.

Ennallistaminen koskee tästä kokonaisuudesta niitä alueita, joiden luontoa on ihmistoiminnalla jotenkin heikennetty.

Heikennettyjä alueita tiedetään Suomessa olevan vähintään 2–3 miljoonaa hehtaaria, arvioi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

– Maankäyttö ihmisen tarpeisiin on luonnon monimuotoisuudelle suurin uhka maailmanlaajuisesti. Suomessa metsätalous ja soiden ojittaminen lukeutuvat suurimpien luontoa heikentävien käyttömuotojen piiriin, Kotiaho sanoo.

Lisäksi noin neljä miljoonaa hehtaaria näistä 12:sta on pinta-alaa, josta ei tiedetä, onko se luonnon osalta heikennettyä vai ei. Tuntematonta pinta-alaa pitää asetuksen mukaan kohdella niin kuin se olisi heikennettyä pinta-alaa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12349326

[Roope]

Matti Mörttisen kolumni: EU:n tarkoitus on rauha – ja käyrät kurkut

Se oli vain pieni uutinen sotauutisten seassa mutta saattoi olla Euroopalle käännekohta.

Sunnuntaina 6. maaliskuuta Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kertoi, että maassa pidetään kohta kansanäänestys. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä tanskalaiset saavat päättää, liittyykö heidän maansa Euroopan unionin puolustusyhteistyöhön.

Lähihistorian erikoisuuksia on, että Nato-maa Tanska ei ota täysillä osaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Tämän erikoisuuden taustalla on – kuinka ollakaan – eräs toinen kansanäänestys. Se pidettiin melkein päivälleen 30 vuotta ennen tänä vuonna järjestettävää uutta vaalia.

Tuossa 2. kesäkuuta 1992 pidetyssä kansanäänestyksessä Tanska sanoi ei Maastrichtin sopimukselle, joka muutti EY:n EU:ksi, Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi. Sopimus oli historiallinen, sillä sen pohjalta syntyi yhteinen valuutta euro.

Ja muutakin: Maastrichtin paperin tärkeimpiä rivejä oli mystinen maininta, jonka mukaan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka "saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen".

Kun Tanska oli sanonut Maastrichtille ei, sille räätälöitiin poikkeusluvat pysyä ulkona muun muassa rahaliitosta ja puolustuspolitiikasta.

Merkittävin syy tanskalaisten EU-kielteisyydelle 30 vuotta sitten taisi kuitenkin olla etenkin brittimedian esiin nostama direktiivi, jonka kerrottiin kieltävän käyrät kurkut. Brysselin koettiin säätelevän arkielämää liikaa ja puuttuvan pikkuasioihin.

Kurkkupopulismi ajoi tanskalaiset kummalliseen isommuudentunteeseen. Maastricht-kansanäänestyksen sokkitulos käännettiin kansalliseksi voimavaraksi, jota vielä pönkitti lisää Tanskan voitto Saksasta jalkapallon EM-finaalissa saman kuun lopulla.

[...]

Tanskan tapaus käynnisti aallon. 1980-luvulla yhteismarkkinoiden avaamisesta syntynyt ja Berliinin muurin murtuessa huipentunut Eurooppa-huuma alkoi taittua. Sitä seurasi pitkä rivi erilaisia kansanäänestyksiä muissa maissa. Useampikin yritys tiivistää unionia tyssäsi ihmisten Bryssel-epäluuloihin.

Euro sentään syntyi, vaikka senttipeliksi meni sekin. Samoin onnistui EU:n laajeneminen vuonna 2004, mutta uusien jäsenten ottaminen sisään lisäsi yhä kyräilyä. Populistiset pelottelupuheet puolalaisesta putkimiehestä paljastivat, että länsi oli ohittanut vapauden huuman ja pelästynyt sen hintaa.

Venäjä oivalsi, miten eurooppalaisten eripura palvelee sen etupyrkimyksiä. Vladimir Putin muisti vanhan viisauden oikean version ja alkoi soluttaa salaista mielipidearmeijaansa lietsomaan lisää vastakkainasettelua EU:n sisään.

Alkujaan EU syntyi, jotta Euroopassa säilyisi rauha. Yhteen kytketyt taloudelliset intressit estävät jäsenmaita käymästä asein toistensa kimppuun.

EU:ssa on vietetty unettomia öitä ja kulutettu uskomattomasti resursseja kiistellen kurkuista, maitokiintiöistä, suklaan koostumuksesta, verovapaista tuliaisviinoista ja kalastusoikeuksista.

[..,]

Putinin pyrkimystenkin tärkeimmäksi esteeksi on noussut Volodymyr Zelenskyin johtama Ukraina, joka ei kuulu mutta haluaa unioniin. Kaiken tämän jälkeen EU on melkoisessa velassa Ukrainalle, joka on puolustanut unionin arvoja olematta unionin jäsen.

Sukupolvi on vaihtunut ja täysi sota syttynyt Euroopassa. Ja on koettu ennennäkemätön pandemia. On aika oivaltaa alkuperäinen idea: yhdessä voimme tehdä enemmän, jotta olisimme turvassa.

Tanskalaisilla on kohta tilaisuus olla omalta osaltaan palauttamassa EU:n tarkoitusta juurilleen, rauhan asialle.

Yle 18.3.2022

Tanskan opt-outit muun muassa eurosta, EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja Tanskan kansalaisuuden korvaavasta EU-kansalaisuudesta olivat perusteltuja, eivätkä perustelut ole vanhentuneet.

Kaikin mokomin palataan EU:n (väitettyyn) alkuperäiseen tarkoitukseen, mutta EU ei näillä näkymin ole puuttumassa yhtään vähemmän jäsenmaiden pieniin ja suuriin asioihin vaan johdonmukaisesti laajentamassa valtaansa kaikessa ja kaventamassa jäsenmaiden suvereniteettia muun muassa poistamalla veto-oikeuden.

Alkujaan EU syntyi, jotta Euroopassa säilyisi rauha. Yhteen kytketyt taloudelliset intressit estävät jäsenmaita käymästä asein toistensa kimppuun.

Juuri noin perusteltiin myös Venäjän ja EU:n keskinäisriippuvuuden kasvattamista ostamalla Venäjältä yhä enemmän maakaasua.

Ja nyt ollaan tässä.

[Pentecost]

Lisäksi noin neljä miljoonaa hehtaaria näistä 12:sta on pinta-alaa, josta ei tiedetä, onko se luonnon osalta heikennettyä vai ei. Tuntematonta pinta-alaa pitää asetuksen mukaan kohdella niin kuin se olisi heikennettyä pinta-alaa.

Aikamoista dadaa alkaa olla tämä eeuutouhu. Jokin, joka ei kenties ole heikennettyä luontoa, täytyy ennallistaa varmuuden tai byrokraattien mielenjohteiden takia riippumatta asioiden todellisesta tilasta.

Koska elämme absurdiuden aikaa, voinemme tähän laittaa muutaman mietelmän ja verrata niitä ihan oikeasti olemassaolevaan byrokratiaan vertailun vuoksi. Mitään niin mieletöntä ei toki voi keksiä kuin oikean byrokratian luoma harha oikeassaolostaan.

Acheson's Rule of the Bureaucracy :
A memorandum is written not to inform the reader but to protect the writer.

Rule of Bureaucracies :
It is impossible to distinguish, from a distance, whether the bureaucrats associated with your project are simply sitting on their hands, or frantically trying to cover their asses.

Principle of Displaced Hassle :
To beat the bureaucracy, make your problem their problem.

Smith's Principles of Bureaucratic Tinkertoys :
1. Never use one word where a dozen will suffice.
2. If it can be understood, it's not finished yet.
3. Never be the first to do anything.

[L. Brander]

EU:n ja yhteisvaluutan puitteissa on vuosien varrella tehty järkyttäviä typeryyksiä, joista kaikkein typerintä on jatkuvasti syvenevä integraatio ja yhteisvastuu molempien puitteissa. Ei tietenkään ole kovin yllättävää, että kaikkein röyhkeimmät ajavat nyt Ukrainan tilanteen avulla molempien välineiden asioita jonkinlaisena menneisyyden turvatakuuna Suomelle.

Onko Suomi ollut paremmassa turvassa Venäjän uhan suhteen kaikkina maksuvuosinaan sallittuaan kabotaasin Suomessa, vaikka muut eivät noudata paikallisia työehtoja ja lakeja? Oliko Suomi EU:n sateenvarjon alla Venäjän hyökkäykseltä ottaessaan Vastoin sopimuksia +30 000 tallustelijaa Suomeen? Estikö EU ja EKP Venäjän Suomeen muuten kohdistaman hyökkäyssodan vastapalveluksena Suomen nuollessa muiden kenkiä NextGenerationEU (NGEU) "elpymisrahaston" suhteen? Onko EU:n (Mielisairaan!) Eurooppaa köyhdyttävän ja maapallon saasteita lisäävän ilmastopolitiikan tukeminen estänyt Venäjän yritykset kiusata Suomea? Saatiinko Vaalimaan rekkaliikenne kuntoon EU:n ansiosta? Neuvottelut puutulleista tai Saimaan kanavasta?

Nämä samat "lipilaarit" myyvät aina syvenevää EU-integraatiota milloin milläkin. Joskus se on estänyt "muuten juuri puhkeamaisillaan olevan" Ranskan ja Saksan sodan, joskus sen piti tuoda halpoja autoja, polttoainetta ja vähittäiskaupan kuluttajahintoja. Näiden mielestä aina kaikkeen EU:sta tai yhteisvaluutasta tulevaan pitää sanoa kyllä herra, kyllä rouva ja kiitän nöyrimmin viemistäsi rahoista ja mahdollisuuksista. Ei ole yllättävää, että nämä tahot ovat liikkeellä tällä kertaa Ukrainalla ratsastaen.

Voi myös kysyä, olisiko Suomi jo Natossa, jos nämä ihmiset eivät olisi höyrynneet EU:n muka tuomasta turvasta? Olisiko Suomella ollut enemmän rahaa käytettävissä omaan puolustukseen ilman näitä EU:n ja yhteisvaluutan tuomia maksuja ja velvoitteita, joihin kaikkeen sanotaan kyllä? Suomi ja suomalaiset EU:n kannattajat ovat juurikin torpanneet aikanaan "turvatakuut," joita ilmeisen selvästi räätälöitiin Suomea varten.

Mennään nyt vaan siihen Natoon. Siellä on lihasta ja selkeä lupaus, että apu tulee.  Mutta älkää kukaan uskoko, kun nämä ratsastavat Ukrainan tilanteella kupaten yhä uutta rahaa Suomesta ja etäännyttäessään suomalaisia omien asioiden päättämisestä siirtäessään valtaa Brysseliin, Frankfurtiin ja muutamaan ison EU-maan pääkaupunkiin ilmeisenä aikomuksenaan saada EU:sta liittovaltio.

[Golimar]

  x 1 000 000

Seuraavaksi perustetaan 1000 kompostintarkastajan ja 500 kompostinylitarkastajan virkaa.

X

EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja biojätteen kierrätysastetta. Suomi pyrkii tavoitteeseen muun muassa jätelakiin kirjatulla kotikompostoinnin ilmoitusvelvollisuudella.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen on ilmoitettava kompostoinnistaan jätehuoltoviranomaiselle, jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo Itäväylä-lehdelle.

Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan Uudenmaan jätehuoltoviranomaisen alueella 1.9., johon mennessä ilmoitus jätettävä. Ilmoitus tulee tehdä myös vapaa-ajan asunnolta.

– Velvollisuus ilmoittaa kompostoinnista koskee kaikkia eli niin omakotitaloja, taloyhtiöitä kuin vapaa-ajan asuntoja. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka kiinteistöllä kompostoidaan vain osan aikaa vuodesta, Perjala sanoo.

X

https://www.kiinteistolehti.fi/kompostoinnista-tulee-jatkossa-ilmoittaa-ja-sita-valvotaan-tarkastuskaynneilla/

[Golimar]

X

AASEILLE mitoitettu kivitie nousee talojen välissä jyrkästi ylöspäin. Alas pörisee yksinäinen skootteri, muuten on täysin hiljaista. Italian Umbriassa sijaitsevassa Cesin kylässä on jäljellä noin 200 asukasta, seitsemän kirkkoa, kahvila, päiväkoti, koulu, yksi ravintola ja rajoitetusti auki oleva apteekki. Ruokakauppaa, postia tai pankkia ei ole.

Cesi on kuitenkin satoja Italian kuolevia pikkukyliä onnekkaampi. Tulevien vuosien aikana kylään virtaa melkoinen lottovoitto, 20 miljoonaa euroa EU:n elvytysrahaa. Saman summan saa koko maassa 20 muutakin väestökadosta kärsivää kylää, yksi jokaiselta Italian alueelta.

X

Suurin osa elvytysrahasta, noin 12 miljoonaa, aiotaan käyttää olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen. Lisäksi jyrkän Eolo-vuoren rinteessä sijaitseva Cesi aikoo panostaa ulkoilmaurheiluun kuten pyöräilyyn, vuorikiipeilyyn ja varjoliitoon.

X

VAIKKA elvytysmiljoonille on Cesissä keksitty lukuisia käyttötarkoituksia, ei projektin käytännön toteutuksesta ole vielä tarkempaa tietoa, Diamanti sanoo.

– Odotamme kulttuuriministeriöstä lisäohjeita. Tiedämme vain, että varat on käytettävä vuoteen 2026 mennessä.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008756808.html

[Totti]

x 1 000 000

Seuraavaksi perustetaan 1000 kompostintarkastajan ja 500 kompostinylitarkastajan virkaa.

https://www.kiinteistolehti.fi/kompostoinnista-tulee-jatkossa-ilmoittaa-ja-sita-valvotaan-tarkastuskaynneilla/

Jutusta:

Kompostointia valvotaan tarkastuskäynneillä.
...
Jätehuoltoviranomainen tallentaa tiedot lakisääteiseen kompostointirekisteriin.

Kaikkea saatanaa ne keksii. Itselläni on komposti, mutta en helvetissä koskaan olisi uskonut, että pitää alkaa pyörittää lupabyrokratiaa perunakuorista. Eikö valtiolla ja EU:lla oikeasti ole mitään tähdellisempää tekemistä kun työntää nenänsä ihmisten ruokatähteisiin? Lienee vain ajan kysymys kun täytyy alkaa pitää päiväkirjaa mökin paskahuussin kikkareista ja ilmoittaa kesäinen saldo "kompostointirekisteriin".

Fixit nyt!

[repo]

Ei tulekaan EU liittovaltio vaan Euroopan yhtenäisvaltio, jos jotkut tahot EU:ssa saavat esityksensä läpi - vaikka sitten hivuttamalla - tämän jutun mukaan.

Huhtasaari: Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot

Europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käsiteltiin Euroopan parlamentin jäsenten valitsemista yleisillä, välittömillä vaaleilla, jotka sisältävät mm. yhteiseurooppalaiset vaalilistat.

– Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot sekä kansat identiteetteineen ja kulttuureineen. Yksi askel tähän tavoitteeseen on eurooppalainen vaalilaki, totesi perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari puheenvuorossaan ja jatkoi:

– Olen häkeltynyt, että EU-eliitille ei riitä enää Euroopan parlamentin vaalit, jotka kokoelma kansallisia vaaleja. Nyt ollaan ajamassa EU:n laajuinen vaalipiiri. Sekä halutaan perustaa Euroopan vaaliviranomainen.

EU:sta ollaan tekemässä yhtenäistä valtiota

Huhtasaari varoitti, että EU:n suunta ei ole enää vain EU-liittovaltio vaan Euroopan yhtenäisvaltio.
[...]

– Rakentavampi tapa koordinoida eurovaaleja olisi keskittyä teknisten yksityiskohtien, kuten vaalipäivän ja määräaikojen harmonisointiin.[...]

Suomen Uutiset, 3.5.2022

Riittääkö Fixit? Ja tulee mieleen mainos "mistä näitä senttejä tipahtelee". Aina tipahtelee vähän ja sopivissa annoksissa...

...Ja toinen mainos "Pöö! Ei mitään hätää."

[Lalli IsoTalo]

Huhtasaari: Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen eliitti haluaa keskittää vallan ylikansalliselle tasolle ja tuhota Euroopan kansallisvaltiot

Europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käsiteltiin Euroopan parlamentin jäsenten valitsemista yleisillä, välittömillä vaaleilla, jotka sisältävät mm. yhteiseurooppalaiset vaalilistat.

Mistä jos valittaisiin kansanvaaleilla ne päättävät elimet eli komissaarit?

^^^

"Ampukaa Komissaarit, Nuo Hullut Koirat!"
- Ultra Bra
https://www.youtube.com/watch?v=B3wFGHhu-PQ

[Roope]

Kansa on puhunut kansalaispaneelien kautta, joten mitä muutakaan nöyrät eurokansanpalveijat voivat tehdä kuin rukata perussopimuksia liittovaltion edistämiseksi.

Guy Verhofstad, yksi tapahtuman puheenjohtajista, ehdottaa feikkidemokraattisista kansalaisneuvostoistapaneeleista pysyvää osaa EU-päätöksentekoon. "En usko enää järjestelmään, joka perustuu viiden vuoden välein pidettäviin vaaleihin."

Tavalliset ihmiset vaativat EU:hun 49 muutosta, kuten minimipalkkaa ja lisää ilmastotoimia – vuoden kestänyt iso työ on valmis

EU:n tulevaisuuskonferenssi on maalissa, mutta kukaan ei tiedä mitä kansalaisten ideoilla tehdään. Parlamentti on valmis jopa rukkaamaan perussopimuksia.

EU:hun pitäisi säätää minimipalkkalaki.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa pitää kiihdyttää. Tuontienergiaa pitää korvata omalla uusiutuvalla energialla, turhasta muovista pitää luopua ja kierrätystä tehostaa.

Päätöksenteossa pitäisi luopua yksimielisyydestä ja siirtyä enemmistöpäätöksiin. Yksimielisyyttä vaaditaan vielä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Komission yksinoikeus lakialoitteisiin pitäisi murtaa. Myös Euroopan parlamentilla tulisi olla aloiteoikeus.

Kansa on puhunut.

EU:n tulevaisuuskonferenssin vuoden kestänyt työ on nyt valmis, ja yllä olevat vaatimukset ovat osa 49 asian pitkää listaa siitä, miten Euroopan unionin pitäisi muuttaa toimintaansa.

Nyt nämä 49 vaatimusta ja niistä johdetut 325 pienempää ehdotusta (voit lukea ne tästä linkistä) etenevät EU:n johtavien poliitikkojen pöydälle.

On heistä kiinni, tapahtuuko ideoille mitään.

Konferenssin moottori olivat kansalaispaneelit, joihin arvottiin 800 satunnaista kansalaista ympäri Eurooppaa. Kysyimme kolmelta mukana olleelta suomalaiselta, mitä he pitävät tärkeänä ja miksi.

[...]

Etukäteen pelkäsin, että kokouksissa pitää ehkä nahistella äärimielipiteitä esittävien kanssa, mutta sellaisia ei ainakaan meidän ryhmässämme esiintynyt. Olin vaikuttunut nuorten osanottajien fiksuudesta.

Suhtaudun tämän jälkeen entistä positiivisemmin EU:n päätöksentekoon. Näyttää siltä, että maltilliset voimat pysyvät niskan päällä.

[...]

"Minulle kaksi tärkeintä teemaa olivat EU-tason ratkaisu maahanmuuttoon ja se, että päätöksenteossa luovuttaisiin yksimielisyyden vaatimuksesta. Olen vahvasti molempien kannalla.

Yksimielinen päätöksenteko pahimmillaan halvaannuttaa EU:ta, eikä se ole kestävä tapa kehittää näin laajaa unionia.

Kukaan ei ollut sitä mieltä, että EU:n ulkorajat pitäisi laittaa kokonaan kiinni, vaan että niitä pitää kontrolloida kootusti.

Italialaiset ja kreikkalaiset kollegatkin olivat sitä mieltä, että siirtolaisia pitää kohdella tasapuolisesti ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. On hyvä muistaa, että EU myös tarvitsee maahanmuuttoa.

[...]

Osa kansalaisten ideoista on EU:ssa jo valmiiksi valmistelussa.

Mutta poliitikoilla on painetta toteuttaa myös ainakin jokusia niistäkin, jotka eivät vielä ole EU-putkessa. Konferenssi järjestettiin isosti ja osallistujille luvattiin, että heidän työllään on vaikutusta.

Kaikki ideat eivät varmasti mene läpi, mutta meneekö edes osa? Menee, jos EU-parlamentilta kysytään. Se kannatti keskiviikkona jopa EU:n perussopimusten muuttamista, jos muutokset vaativat sitä.

– Aiomme käynnistää prosessin, jotta perussopimuksia muutetaan. Kansalaiset ansaitsevat sen ja Eurooppa kaipaa sitä kipeästi, sanoo belgialaismeppi Guy Verhofstadt, yksi tulevaisuuskonferenssin puheenjohtajista.

Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen on asia, joka vaatisi perussopimusten muuttamista.

Ellei kansalaisten ääntä kaiken mittavan työn jälkeen kuulla, osallistaminen menettää merkityksensä. Verhofstadt kannattaa sitä, että kansalaispaneeleista tulisi pysyvä osa EU-päätöksentekoa.

– En usko enää järjestelmään, joka perustuu viiden vuoden välein pidettäviin vaaleihin. Tällaisesta järjestelmästä pitää tehdä pysyvä.

[...]

Lisäksi osa EU-parlamenttia eli konservatiiviryhmä ECR ja laitaoikeiston ID ovat koko konferenssin tuloksia vastaan. Niiden mielestä mukana olleiden kansalaisten näkemykset eivät edusta koko EU:ta.

Tämä johtuu siitä, että vaikka konferenssi oli avoin kaikille mielipiteille, kansalaispaneeleihin päätyi kohtuullisen vähän EU-vastaisia osallistujia. Heidän arvellaan pääosin kieltäytyneen kutsusta.

Toisaalta EU-myönteisyys on mielipidetutkimusten mukaan selvästi suurempaa kuin EU-vastaisuus. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista pitää jäsenyyttä hyvänä asiana.

Yle 5.5.2022

[Skeptikko]

13,3 % Suomen F-luokan asunnoista siis pudotetaan G:hen komission vaatimuksesta.

E-luokituksen laskentatapaa joudutaan muuttamaan niin, että F:stä saadaan pudotettua riittävä määrä G:hen (15 % kaikista asunnoista). Se tarkoittaa, että ylemmäksi luokiteltujen asuntojen luokitus voi laskea myös. Osa E-luokan asunnoista voi pudota F:ään, jolloin pääsevät tekemään remonttia komission ehdotuksen 2-vaiheessa.

EU aikoo pakottaa 35 % Suomen taloista remonttiin 10 vuoden sisällä – Yle: Hintalappu 14 miljardia euroa, jopa kymmeniä tuhansia per talo
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c69a1dd3-df2e-459f-b65b-16d35d6feb0c

Euroopan komission ehdotus asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi uhkaa pakottaa 35 prosenttia Suomen taloista remonttiin kymmenen vuoden sisällä. Jos hanke menee läpi – ja jos Suomi päättää sitä noudattaa kuuliaisesti – kokonaiskustannukset nousevat liki 14 miljardiin euroon.

VTT:n tekemästä kokonaiskustannusarviosta kertoo tuoreeltaan Yle. Direktiivihankkeesta ja sitä kohtaan esitetystä kritiikistä T&T uutisoi jo helmikuussa.

Direktiivin mukaan korjausvaatimus koskisi Ylen mukaan omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja energialuokissa G, F ja E. Korjaukset voivat maksaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja per asukas.
...
Ylen mukaan jopa valtioneuvosto eli Suomen hallitus on nyt ottanut kriittisen kannan.
...
"Järkevämpää olisi korjata rakennuksia niiden elinkaaren tarpeiden mukaan eikä pakotetusti jollain aikataululla. Se saattaa olla jopa rakennusmateriaalien ja luonnonvarojen tuhlaamista", Haakana sanoo.

Euroopan komissio kaavailee mittavia pakkoremontteja suomalaisten koteihin – Pohjanmaalla on huoli yksin asuvien vanhusten taloista
https://yle.fi/uutiset/3-12431584

Jos Euroopan komission ehdotus direktiivin muutoksesta menee läpi, Suomessa pitää korjata nopeasti 35 prosenttia rakennuskannasta. Remontit voivat olla mittavia vanhemmissa asuintalossa.
...
VTT on arvioinut ympäristöministeriölle, että Suomessa ehdotus tarkoittaisi lähes puolta miljoonaa asuinrakennusta.

Komission korjausvaatimus koskisi niitä omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluvat nykyisin energialuokkiin G, F ja E. Rakennusten korjauskulut voivat VTT:n mukaan nousta yhteensä 13,7 miljardiin euroon.
...
Valtioneuvosto on ottanut komission ehdotukseen kriittisen kannan. Ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä toteaa, että kriittisyys on aika harvinaista.

Valtioneuvosto haluaa kyllä, että Suomen rakennuskanta on energiatehokasta, mutta komission ehdottamaa tapaa tavoitteiden saavuttamiseksi ei pidetä hyvänä.

– Järkevämpää olisi korjata rakennuksia niiden elinkaaren tarpeiden mukaan eikä pakotetusti jollain aikataululla. Se saattaa olla jopa rakennusmateriaalien ja luonnonvarojen tuhlaamista, Haakana sanoo.

Direktiivin muutoksella komissio ohittaisi myös kansallisen päätösvallan ja päättäisi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoista ja korjausaikatauluista kaikissa EU-maissa.
...
Komission ehdotusta käsitellään sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta.

Suomessa asia on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta muodostaa Suomen kannan komission ehdotukseen touko-kesäkuun aikana.

[ikuturso]

13,3 % Suomen F-luokan asunnoista siis pudotetaan G:hen komission vaatimuksesta.

E-luokituksen laskentatapaa joudutaan muuttamaan niin, että F:stä saadaan pudotettua riittävä määrä G:hen (15 % kaikista asunnoista). Se tarkoittaa, että ylemmäksi luokiteltujen asuntojen luokitus voi laskea myös. Osa E-luokan asunnoista voi pudota F:ään, jolloin pääsevät tekemään remonttia komission ehdotuksen 2-vaiheessa.

EU aikoo pakottaa 35 % Suomen taloista remonttiin 10 vuoden sisällä – Yle: Hintalappu 14 miljardia euroa, jopa kymmeniä tuhansia per talo
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c69a1dd3-df2e-459f-b65b-16d35d6feb0c

Ei huolta. Johan nytkin EU maksaa 110% italialaisten ikkunaremontit. Kunhan neuvotellaan samanlainen sopimus, niin Hei! Mehän tienataan tällä!!1!!1



Toiseen aiheeseen:
https://yle.fi/uutiset/3-12432439?origin=rss

Kopion vain otsikon, koska muusta minulla ei ole sanottavaa juuri nyt:

Eurooppa-kirje: Yleiseurooppalaiset vaalit tekevät tuloaan – valitseeko suomalainen jonain päivänä vaikkapa portugalilaisen edustajakseen?

Anteeksi vaan, mutta me anteeks-niämiset taas nähdään tää annamunkaikkikestää näin päin.

Kun kaikessa muussa pelataan tässä minimikorruption kehdossa hyväveliperiaatteella kotiin päin, niin heti kun työnnetään pää sieltä peräkammarista raikkaisiin euroopan tuuliin, niin heti on niin vitun trendikästä fantasioida sillä, että suomalaiset äänestävät jotain manoloa, koska se on "kansainvälistä".

Koska tämä kansa tulee täältä perunakuopastaan ulos ja otsikoi: Valitseeko portugalilainen jonain päivänä vaikka suomalaisen edustajakseen?. Mutta eihän se käy, kun heti joku kreetakarvala kirjoittaa suomalaisten suuruudenhulluudesta kuinka metsäläiset kuvittelevat, että täällä olisi jotain kansainvälisesti kiinnostavaa...

Menen ampumaan itseni.

-i-

[Roope]

Kuten arvata saattoi, EU:n "tulevaisuuskonferenssin" eli aivopesuun kutsuttujen EU-mielisten eurooppalaisten kokouksen julkilausuma esitetään valtamediassa röyhkeästi kaikkien eurooppalaisten mielipiteenä, kansan tahtona.

Brysselin kuuma peruna: Macron ja moni EU-johtaja on valmis kajoamaan perussopimuksiin, Suomi ja 12 muuta maata vastustavat

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on valmis muuttamaan EU:n perussopimuksia.

Macron puhui Eurooppa-päivänä Ranskan Strasbourgissa EU:n tulevaisuuskonferenssin päätösistunnossa.

Asia voi kuulostaa etäiseltä, mutta on EU:ssa juuri nyt pinnalla ja kuuma peruna.

Perussopimuskeskustelu sai alkunsa juuri EU:n tulevaisuuskonferenssista.

Se ehdotti viime viikolla 49:ää muutosta EU-päätöksentekoon: muun muassa lisää määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyyden sijaan.

[...]

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola olivat Strasbourgissa samalla linjalla.

– Joillain avainaloilla yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa ei toimi, jos halutaan edetä nopeammin, von der Leyen sanoi.

Koko kysymys kietoutuu myös siihen, kuullaanko kansaa vai ei. EU on luvannut ottaa kansalaisten tulevaisuuskonferenssissa esittämät ehdotukset huomioon.

Yle 9.5.2022

[IDA]

Anteeksi vaan, mutta me anteeks-niämiset taas nähdään tää annamunkaikkikestää näin päin.

Kun kaikessa muussa pelataan tässä minimikorruption kehdossa hyväveliperiaatteella kotiin päin, niin heti kun työnnetään pää sieltä peräkammarista raikkaisiin euroopan tuuliin, niin heti on niin vitun trendikästä fantasioida sillä, että suomalaiset äänestävät jotain manoloa, koska se on "kansainvälistä".

Koska tämä kansa tulee täältä perunakuopastaan ulos ja otsikoi: Valitseeko portugalilainen jonain päivänä vaikka suomalaisen edustajakseen?. Mutta eihän se käy, kun heti joku kreetakarvala kirjoittaa suomalaisten suuruudenhulluudesta kuinka metsäläiset kuvittelevat, että täällä olisi jotain kansainvälisesti kiinnostavaa...

Menen ampumaan itseni.

-i-

No joo. Vähän samat fiilikset, mutta kyllä silti portugalilaista Salazaria äänestäisin:

Vastustamme internationalismia kaikissa sen muodoissaan, oli se sitten kommunismia, sosialismia, syndikalismia tai mitään mikä vähättelisi tai rikkoisi perhettä. Vastustamme luokkasotaa, uskonnottomuutta ja epälojaaliutta isänmaalle. Vastustamme orjuutta, materialistista elämänkäsitystä tai voimankäyttöä oikeuden yli.

[Aukusti Jylhä]

Twitterissä törmäsin Purran huoleen EUn vallan leviämisestä.

Ketjussa oli myös hyvä kuva aiheesta, mikä oli pakko napata talteen. Napatkaa tekin, ja katselkaa sitä ajatuksella. Ehkä joku haluaa jopa jakaa tuota kuvaa.

Joku kansallismielinen ehkäpä?

[Roope]

Suuret maat ovat kahmimassa lisää valtaa sodan varjolla EU:ssa – edessä voi olla iso uudistus, kun perussopimukset halutaan uudistaa

Pohjoiset ja itäiset EU-maat pelkäävät, että suuret jäsenmaat käyttävät viime vuosien kriisejä saumana lujittaa valtaansa EU:ssa.

Ranska, Italia ja Saksa haluavat neuvotella pelisäännöt uusiksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. EU-parlamentti ja -komissio kannattavat perussopimusten avaamista, koska koronapandemia ja Ukrainan sota ovat muuttaneet Euroopan tilannetta.

Aihe nousi tapetille, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti valtajärjestelmän uudistamista maanantaina.

Samana päivänä 13 pientä maata julkisti yhteisen kannanoton, jonka mukaan unionin perussopimusten avaaminen ei tällä erää ole suotavaa. Maat, Suomi mukaan lukien, kuitenkin korostavat, että ne eivät sulje mitään vaihtoehtoja vielä pois.

Jos perussopimukset revittäisiin auki, esimerkiksi ulkopolitiikasta, pakotteista tai yritysverojen yhdenmukaistamisesta voitaisiin tulevaisuudessa päättää jäsenmaiden määräenemmistöllä. Nyt vaatimuksena on näissä yksimielisyys.

Määräenemmistö tarkoittaa, että ehdotusta kannattaa 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

Myös vaalijärjestelmä voi mennä uusiksi. Suomalaisetkin saattavat tulevaisuudessa äänestää vaikkapa irlantilaisia tai ruotsalaisia ehdokkaita.

[...]

Macronin visiossa määräenemmistöpäätöksistä pitää tulla nykyistä yleisempiä "keskeisillä politiikan aloilla". Samaa mieltä on ollut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

EU-tutkija Timo Miettisen mielestä uudistajilla on päätavoitteena kaksi politiikan alaa: talous ja turvallisuus. Näissä uudistajat katsovat EU:n nykyisten perussopimusten estävän kehitystyötä.

– Ajatellaan, että pienten uudistusten tie on kuljettu loppuun ja esimerkiksi talousarkkitehtuuria pitää ajatella laajemmassa mielessä, Miettinen sanoo.

EU on joutunut koronapandemian alusta asti turvautumaan poikkeuksiin, kun toimintatapoja on sovitettu kriisiolosuhteisiin. Esimerkiksi kasvu- ja vakaussopimuksen sääntökehikko on toistaiseksi hyllyllä.

Miettisen mielestä kuluneet kymmenen kriisien vuotta ovat osoittaneet, että EU:ssa olisi tarvetta suuremmillekin uudistuksille kuin "pienille liikahduksille", joita nyt on nähty.

– On jouduttu turvautumaan sijaisjärjestelyihin. Kun yhteisestä finanssipolitiikasta ei ole päästy sopuun, niin Euroopan keskuspankki on joutunut ottamaan isompaa roolia. Kun ei ole päästy yhteisestä turvapaikkapolitiikasta sopuun, niin se on jouduttu ulkoistamaan Turkille, Miettinen listaa esimerkkejä.

Yle 11.5.2022

Ylen päivystävänä asiantuntijakommentaattorina federalisti Timo Miettinen.

Miettisen mielestä kuluneet kymmenen kriisien vuotta ovat osoittaneet, että EU:ssa olisi tarvetta suuremmillekin uudistuksille kuin "pienille liikahduksille", joita nyt on nähty.

– On jouduttu turvautumaan sijaisjärjestelyihin. Kun yhteisestä finanssipolitiikasta ei ole päästy sopuun, niin Euroopan keskuspankki on joutunut ottamaan isompaa roolia. Kun ei ole päästy yhteisestä turvapaikkapolitiikasta sopuun, niin se on jouduttu ulkoistamaan Turkille, Miettinen listaa esimerkkejä.

Tähän mennessä jäsenmaat ovat omatoimisuudellaan pelastaneet Euroopan EU:n komission federalistiselta politiikalta. Parlamentin ja komission esitykset yhteisestä turvapaikkapolitiikasta olisivat tarkoittaneet vuoden 2015 tilanteeseen sovellettuna rajojen auki pitämisen varmistamista ja tulijoiden pakkosiirtoja kaikkiin jäsenmaihin, mikä olisi johtanut miljoonien ihmisten liikkeellelähtöön ja loputtomaan kaaokseen Euroopassa.

Haluaisin kuulla Miettisen perustelut, miksi tämä olisi ollut parempi kuin sinänsä surkea mutta edes jotenkin toimiva sopimus Turkin kanssa (ja komission silmien ummistaminen rajojen sulkemiselta Kreikassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa). Vastaavasti federalistinen turvapaikkapolitiikka Puolan ja Liettuan rajoille sovellettuna puoli vuotta sitten olisi tarkoittanut EU-itärajan avaamista ja antautumista Venäjän hybridivaikuttamiselle Ukrainan sodan alla ja sen aikana.

Sumentaako liittovaltiokiima kaiken järjen vai mikä näitä riivaa, kun kaavailtu yhteinen "no borders"-turvapaikkapolitiikka ilmiselvästi saattaisi Euroopan vaaraan ja loputtoman massamaahanmuuton kautta tuhoon?

[ikuturso]

Suuret maat ovat kahmimassa lisää valtaa sodan varjolla EU:ssa – edessä voi olla iso uudistus, kun perussopimukset halutaan uudistaa

Myös vaalijärjestelmä voi mennä uusiksi. Suomalaisetkin saattavat tulevaisuudessa äänestää vaikkapa irlantilaisia tai ruotsalaisia ehdokkaita.

Irlantilaisia tai ruotsalaisia? Eikö meidän pitänyt äänestää portugalilaisia?

Näköjään kun Suomessa poliitikko harrastaa siltarumpupolitiikkaa, niin kansainvälisessä politiikassa harrastetaan sitten jotain tam-tam- tai bongorumpupolitiikkaa.

-i-

[Golimar]

€Urostoliitto on menestystarina vailla vertaa.

EU parlamentin ympäristövaliokunta: Metsäenergia ei ole enää uusiutuvaa. Maankäytön ilmastotavoitteita kiristetään.
18.5.2022

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.-17.5. näkemyksensä Uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi. Ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa ei jatkossa katsottaisi uusiutuvaksi energian lähteeksi. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh poistumista uusiutuvasta fossiiliseksi, kun metsähaketta ei enää katsottaisi uusiutuvaksi. Määrä olisi suurempi kuin yli kahden Loviisan ydinvoimalaitoksen vuotuinen energiantuotantomäärä.

X

https://www.mtk.fi/-/metsaenergia

[Tsuudi]

Irlantilaisia tai ruotsalaisia? Eikö meidän pitänyt äänestää portugalilaisia?

Kyllä ne sitten kertovat vastuumedioissa ketä pitää äänestää. Vaihtoehtona tuskin on nykyistä Unkarin ja Puolan linjaa ajavien Itä-Eurooppalaisten edustajien äänestäminen. Ja muistakaa: Faragea voi äänestää vain Briteissä!

[Roope]

On "valtava demokraattinen kokeilu", että muutaman sadan EU-koneiston valitseman eurooppalaisen manipuloidut mielipiteet esitetään osoituksena eurooppalaisten tahdosta.

Suomen tulisi olla valmis muuttamaan EU:n perussopimuksia

EUROOPPA-PÄIVÄNÄ 9. toukokuuta julkaistiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulokset. Tämä oli valtava demokraattinen kokeilu, jonka tarkoituksena oli uudistaa EU:ta eurooppalaisten tahdon mukaisesti. Lopputuloksena syntyi yli 150 suositusta EU:n kehittämiseksi osoituksena sille, että eurooppalaiset haluavat muutosta EU:n toimintaperiaatteisiin.

MUUTOS on tervetullut, sillä nykyistä EU:ta ei ole rakennettu sellaista maailmaa varten, johon siirryimme Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valitettavasti Suomi oli yksi niistä 13 EU-maasta, jotka allekirjoittivat julkisen vastustuksen EU:n perussopimusten avaamiselle huolimatta siitä, että lähes puolet konferenssin suosituksista vaatisi sitä. Uusi maailmantilanne edellyttää vahvempaa EU:ta, ja siksi myös Suomen olisi oltava valmis luomaan vahvempaa ja yhtenäisempää unionia.

Eurooppa-neuvoston yksimielisyysvaatimus on nykyisten sopimusten pääasiallinen tapa vaikeuttaa EU:n poliittista päätöksentekoa. Suuret poliittiset päätökset EU:ssa vaativat kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän. Nyt on tullut aika päästä eroon yksimielisyysvaatimuksesta, ja tämä vaatii sopimusten muuttamista.

[...]

Jos EU:n parlamentin asemaa vahvistetaan sopimuksien kautta, antaisi tämä pienten EU-maiden kansalaisille enemmän valtaa EU:n päätöksenteossa. Näin varmistetaan reilu päätöksenteko, joka ajaa Euroopan kansalaisten etua.

On myös syytä huomata, että lähes poikkeuksetta suuret mullistukset Euroopan integraatiossa ovat olleet lähtöisin ulkoisista shokeista. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön synnyn taustalla oli toisen maailmansodan päättyminen. Maastrichtin sopimuksen ja EU:n syntymisen lähtölaukauksena toimi kylmä sota ja sen päättyminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on samanlainen ulkoinen shokki. Sen seurauksena entisenlaista Eurooppaa ei ole enää olemassa. Ei siis ole parempaa hetkeä avata perussopimuksia ja varmistaa, että EU kykenee vastaamaan uuden maailmantilanteen tuomiin haasteisiin.

Anssi Eboreime
lääkäri, Vantaa

Christiaan de Vries
julkishallinnon ja hallintotieteiden opiskelija, Alankomaat

Kasper Sukselainen
kauppatieteiden ylioppilas, Espoo

Helsingin Sanomat, mielipide 26.5.2022

[repo]

En vain kykene ymmärtämään näiden mielipidekirjoittajien mielenmaisemaa. Ilmeisesti kaksi kolmesta ovat nuoria, joten nuoruuden typeryydelle voi laskea jotain (vaikka nykyisessä mielipideilmassossa onkin väärin sanoa nuoria typeriksi, kun he ovat korkeakoulutettuja "tulevaisuuden toivoja", mutta siellä tulevaisuudessa hekään eivät ole enää nuoria). Nuoruuden hypetys on vain mielipidemanipulaatiota parhaasta päästä.

Ei ollut tarkoitus kommentoida kirjoittajien nuoruutta (oletettavasti ovat, koska opiskelijoita) vaan sitä, kuinka itselle puskee mielikuvat näistä kirjoittajista tämän päivän taistolaisina kommunisteina. Eihän heidän aatemaailma juuri näyttäisi eroavan. Jotain suurta ja mahtavaa ovat nämäkin rakentamassa, minkä eteen he ovat uhraamassa oman kansallisuutensa ja sen myötä kansallisen päätösvallan - tai toisinpäin.

Ainoat nopeat mielikuvalliset erot taistolaisiin tulevat siitä, että kirjoittajat korostavat oppineisuuttaan eivätkä tuo esiin poliittista ideologiaa, kommunismia, kuten verrokkinsa. Jälkimmäinen tietysti johtuu siitä ettei heidän ideologia ole kommunismi vaikka hyvin vertautuu siihen. Mikä heidän poliittinen ideologia sitten on? Se on ilmeisen suuri ero menneisiin taistolaisuuden aikoihin ettei nyt julistauduta kommunistiksi, globalistiksi tai EU-suurvaltamieliseksi vaan ollaan kuin Venäjän tunnuksettomat sotilaat.

[Luotsi]

^ Asiaa voi lähestyä myös pragmaattisesti oman edun tavoittelun kannalta: tuomalla näin nimensä julki federalismia tukevassa julistuksessa osoitetaan ideologinen oikeaoppisuus. Jonka toivotaan tasoittavan tietä Brysselin EU-rälssiin.

[IDA]

Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen olisi tietysti sulaa hulluutta. Huvittaa noissa vain se, että niissä aina on siirrytty uuteen maailmaan, jossa vanha ei enää päde.

Venäjä otti Krimin jo 2014 ja sen jälkeen on käyty koko ajan sisällissotaa Ukrainassa. Ei tämä mikää uusi maailma ole, vaan sama vanha maailma, jossa "Saatana kulkee ympäriinsä, kuin ärjyvä leijona." Valtiot ja valtioliitot olisi syytä rakentaa sellaiseksi, että ne kestävät aikaa. Niiden muuttaminen jokaisen kähinän vuoksi on niiden heikentämistä. Suomi itsekin on poliittisesti selvästi heikentynyt perustuslain muutosten vuoksi.

[Golimar]

Eiköhän ole jo aika erota €Urostoliitosta ja muodostaa tuomioistuin joka käy läpi maanpetturien touhut.

Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa
EU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä. Linjaus on osa kriittistä keskustelua, jota parlamentissa käydään bioenergian ilmastokestävyydestä.

Suomalainen metsäala kohahti viime viikolla, kun EU muodosti ensimmäisiä, virallisia kantojaan uusiutuvaa energiaa koskevaan säädökseen.

Ympäristövaliokunta äänesti linjauksesta, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa ei enää automaattisesti laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

EU päivittää uusiutuvan energian kriteereitä (RED) osana laajaa ilmastopakettiaan, joka viedään lopulliseen maaliinsa ensi syksynä.

Nyt kuultu valiokunnan kanta uusiutuvaan energiaan on kaukana lopullisesta – se on vasta pohja koko parlamentin äänestykselle ja sen jälkeen vielä jäsenmaiden välisille neuvotteluille. Niiden seurauksena muutoksia tulee lähes varmasti.

X

Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on lähes kolmannes, 30 prosenttia eli noin 112 terawattituntia.

Käytännössä tuore EU-linjaus koskisi vain osaa metsästä saatavasta energian raaka-aineesta, eli runkopuusta, oksista, latvoista tai kannoista tehtävää metsähaketta.

Hakkeen osuus bioenergiaa tuottavien suomalaisten lämpö- ja yhdistelmävoimalaitosten puupolttoaineesta on noin viidennes, 9,4 miljoonaa kuutiometriä eli 19 terawattituntia. Yhdistelmävoimalaitokset tuottavat lämmön lisäksi sähköä.

X

Erityisesti tutkijat ovat useita kertoja vedonneet EU-komissioon puunpolton ja bioenergian käytön lopettamiseksi. Viimeksi yli 500 tutkijan joukko (siirryt toiseen palveluun)vetosi komissioon vuosi sitten helmikuussa.

Keskustelun taustalla on, että metsäpolttoaineista tuotettu bioenergia aiheuttaa lyhyellä aikavälillä jopa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet eli muun muassa kivihiili ja öljy.

Bioenergia kuitenkin lasketaan nollapäästöiseksi energiasektorilla, sillä hiilinieluja ja niiden koossa tapahtuvia muutoksia taas lasketaan niin sanotulla maankäyttöä ja metsiä sääntelevällä LULUCF-sektorilla.

– Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

Soimakallion mukaan tutkimukset osoittavat, että puuenergian käyttäminen ei ole tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

X

[tweet]1527268908788596742[/tweet]

https://twitter.com/kurvisentwiit/status/1527268908788596742


https://yle.fi/uutiset/3-12463425

[Golimar]

X

Kaksi Euroopan unionin rahoittamaa organisaatiota, Euronatur ja CEE Bankwatch varoittavat 2. kesäkuuta julkaistussa raportissaan, että Euroopan komissio on hyväksynyt koronaelvytysrahoja käytettäväksi elvytyspakettia hyväksyttäessä sovittujen periaatteiden vastaisesti.

Raportin mukaan EU:n komissiolta puuttuvat lähes täysin resurssit valvoa, mihin koronaelvytysrahastosta jäsenmaille maksetut miljardit todellisuudessa käytetään.

Toisin sanoen, vaikka eri EU-maiden suunnitelmat rahojen käytöstä on pitänyt hyväksyttää komissiolla, sillä ei ole ollut todellista tietoa muun muassa hankkeiden ympäristövaikutuksista.

Lisäksi rahojen myöntämisen jälkeen valvonta rahojen ohjautumisesta eri tarkoituksiin on täysin retuperällä.

X

Euronaturin tutkija Thomas Friesinger kuvaa komission virkamiesten mahdotonta tehtävää kertomalla esimerkkinä, kuinka yhden komission virkamiehen vastuulla oli käydä läpi yhden maan 700-sivuinen suunnitelma koronaelvytysrahojen käytöstä kahdessa päivässä.

Raportissaan Euronatur ja CEE Bankwatch ovat tutkineet Keski- ja Itä-Euroopassa kahdeksaa eri kohdetta, jotka komissio on hyväksynyt koronaelvytysrahastosta kustannettavien hankkeiden piiriin. Käytännössä ne kaikki sotivat elvytysrahaston käytön ehtoja vastaan.

Raportti ottaa esimerkiksi Puolan.

Sen hakemuksesta komissio on nyt ehdollisesti hyväksynyt suunnitelmat, joiden mukaan Puola aikoo rakentaa koronaelvytysrahoilla maanlaajuisen verkoston tekojärviä, patoja ja vesiväyliin liittyviä sulkuja, vaikka suunnitelmat ovat täysin ristiriidassa EU:n luonnon monimuotoisuusohjelman kanssa.

Sen mukaan jäsenmaiden pitäisi jokien rakentamisen sijaan palauttaa niitä luonnontilaan 25 000 kilometrin matkalta EU-maiden alueella vuoteen 2030 mennessä.

Vastaavalla tavalla komissio on hyväksynyt Romanian ja Slovenian hankkeiksi laajat metsänhakkuut, mikä on täysin vastoin koronaelvytysrahojen käytön yhdessä hyväksyttyjä periaatteita.

X

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/436792f2-b17d-434b-ae57-f861cf3d5701