2011-06-08 HS: Populistipuolue jysäytti vaalipommin Itävallassa

[skrabb]

Populistipuolue jysäytti vaalipommin Itävallassa

Jörg Haider yritti rauhoitella ulkomaalaisten huolia hänen valtaanpääsystään lehdistötilaisuudessa helmikuussa 2000.

Hallituskriisi voi syntyä, jos poliittisen kentän laidalta pelmahtaa populistipuolue, joka yhtäkkiä kasvaa suureksi.

Itävallassa lokakuussa 1999 Jörg Haiderin oikeistopopulistinen FPÖ eli vapauspuolue rymisteli parlamenttivaaleissa 27 prosentin voimaksi.

Haider oli taitava puhuja. Hän vetosi äänestäjien EU- ja ulkomaalaisvastaisuuteen. Murskavoitollaan hän onnistui rikkomaan Itävallan perinteisen asetelman, jota olivat pitkään hallinneet sosiaalidemokraattien SPÖ ja oikeistolainen kansanpuolue eli ÖVP.

Demarit ylsivät vaaleissa 33 prosentin ja kansanpuolue 27 prosentin kannatukseen.

Demarit ja kansanpuolue käynnistivät tahmeat hallitusneuvottelut, jotka kariutuivat lopullisesti tammikuussa.

"Itävaltalaiset pitävät yli kolmen kuukauden hallitusneuvotteluja naurettavana räpeltämisenä", HS kirjoitti.

Helmikuussa 2000 ÖVP:n johtaja Wolfgang Schüssel ja Jörg Haider jysäyttivät uutispommin: neljä kuukautta vaalien jälkeen puolueet olivat päässeet hallitussopuun. Haider piti Wienissä dramaattisen lehdistötilaisuuden, jossa hänen hymynsä loisti kilpaa kristallikruunujen kanssa.

Seurasi Euroopan-laajuinen sokki, koska Haideria pidettiin äärioikeistolaisena.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Populistipuolue+jys%C3%A4ytti+vaalipommin+It%C3%A4vallassa/1135266738983 (vaatii kirjautumisen)

Tämä "ihka uusi" uutinen on tämän päivän Pravdassa!
Ei ole arvannut uutisen rustannut toimittelija nimeään julkaista.

[TheJ]

Kuinkas nyt näin sattuikaan... yhtäläisyysmerkkejä kotimaisiin hallitusneuvotteluihin yritetään piirrellä tiettyjen tahojen toimesta kovaa tahtia. Kohta koko EU meitin hylkää jos Soini päästetään hallitukseen.

Huomatkaa kuinka tuo paskamyrsky laantui täysin siinä vaiheessa kun näytti selvältä että PS on oppositiossa. Heti kun alkoi näyttää epäselvältä, kakka alkoi lentämään...

Ei EU hylkää hölmölandiaa joka maksaa EUn viuluja. Kitisevät ja uhkailevat kun pelkäävät että hölmölandiaan saattaa tulla ei-hölmöjä päättäviin elimiin.

[AstaTTT]

neljä kuukautta vaalien jälkeen puolueet olivat päässeet hallitussopuun.
---
Ei ole arvannut uutisen rustannut toimittelija nimeään julkaista.

Joo, ihmisiä pidetään tampioina.

[Ano Nyymi]

neljä kuukautta vaalien jälkeen puolueet olivat päässeet hallitussopuun.
---
Ei ole arvannut uutisen rustannut toimittelija nimeään julkaista.

Joo, ihmisiä pidetään tampioina.

Pravdan toimittelijat kyllä ovat ihan oikeita sellaisia.

Toisaalta hupaisaa seurata heidän paniikkiripulointiaan 

[AstaTTT]

Kuinkahan monta työpäivää joltakin ressukkatoimittajalta meni aikaa löytää uutinen, jossa hallituksen muodostamiseen on mennyt neljä kuukautta? 

[akez]

Kuinkahan monta työpäivää joltakin ressukkatoimittajalta meni aikaa löytää uutinen, jossa hallituksen muodostamiseen on mennyt neljä kuukautta?  

Olisihan noita ollut. Kesäkuussa 2010 Belgiassa pidettiin vaalit, mutta flaamit ja vallonit eivät saaneet hallitusta kasaan ennenkuin 249 päivän jälkeen. Tuossa vaan ei ollut mitään mielenkiintoista, kun ei ollut kyseessä "populismi" ja "äärioikeisto", vaan monikulttuurisen sopuisan rinnakkaiselon uusin floppi. Ei ihme, ettei kelpaa esimerkiksi.

EDIT: tarkennus, ei siellä ole hallitusta vieläkään.

[RTT]

Olisihan noita ollut. Kesäkuussa 2010 Belgiassa pidettiin vaalit, mutta flaamit ja vallonit eivät saaneet hallitusta kasaan ennenkuin 249 päivän jälkeen. Tuossa vaan ei ollut mitään mielenkiintoista, kun ei ollut kyseessä "populismi" ja "äärioikeisto", vaan monikulttuurisen sopuisan rinnakkaiselon uusin floppi. Ei ihme, ettei kelpaa esimerkiksi.

Ei Belgiassa edelleenkään ole hallitusta. Muuten olet oikeassa.

[akez]

Olisihan noita ollut. Kesäkuussa 2010 Belgiassa pidettiin vaalit, mutta flaamit ja vallonit eivät saaneet hallitusta kasaan ennenkuin 249 päivän jälkeen. Tuossa vaan ei ollut mitään mielenkiintoista, kun ei ollut kyseessä "populismi" ja "äärioikeisto", vaan monikulttuurisen sopuisan rinnakkaiselon uusin floppi. Ei ihme, ettei kelpaa esimerkiksi.

Ei Belgiassa edelleenkään ole hallitusta. Muuten olet oikeassa.

Jep, olet oikeassa. Tein tulkintavirheen. Täällä tarkempaa tietoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/2010%E2%80%932011_Belgian_government_formation

[Martikainen]

Väistämättä tulee mieleen, josko Hesarin toimittajat yrittäisivät taas nykiä siitä naurettavasta "mitä meistä ulkomailla ajatellaan"-narusta. Kuivilla korvantauksilla varustetut muistanevat, kuinka Haiderin puolueen FPÖ:n noustua hallitusvastuuseen oli huomattavan monessa muussa EU-maassa sosiaalidemokraatit vallassa.

Nämä sitten pitivät kokouksen ja käytännössä katkaisivat diplomaattisuhteet Itävallan kanssa joksikin aikaa protestina Itävallan hallitusratkaisulle. Suomen uljasta perässähiihtämisen traditiota piti yllä silloinen pääministerimme Paavo Lipponen (SDP), joka osoitti kunnioituksensa itävaltalaisten itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa kohtaan lausumalla jylhät sanansa: "Väärin äänestetty!"

[Roope]

EU-maat suomalaisin silmin: Itävalta - kotoinen kritiikki ei kanna Brysseliin

Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995 suurin odotuksin ja suurin toivein.

[...]

Vuosien saatossa molemmissa maissa EU-innostus on hiipunut ja kansalaismielipide on muuttunut kriittiseksi. Mielipidemittausten mukaan tänään Itävallassa kolmannes ihmisistä pitää EU-jäsenyyttä tärkeänä, mutta toisaalta peräti neljäsosa pitää jäsenyyttä huonona asiana. Kriittisyyteen, varauksellisuuteen, skeptisyyteen on monia syitä – osin samoja kuin Suomessa. Mutta varsinaisesti kriittisyyden kimmoke oli muiden EU-maiden vuonna 2000 Itävaltaan kohdistamat pakotteet, mitä itävaltalaiset eivät ole vieläkään unohtaneet, eivätkä anteeksi antaneet. Itävalta on ja oli vuonna 2000 demokraattinen maa, jossa pidettiin demokraattiset vaalit ja piste.

Vaalien jälkeen muodostetun hallituksen boikotoiminen loukkasi syvästi itävaltalaisten tunteita ja ylpeyttä, minkä kuulee vielä tänäänkin. Oliko Itävalta vuonna 2000 maailman demokratiavajeen pahin esimerkki? Myös niin sanotulla virallisella taholla EU:n boikottipäätöstä pidetään valitettavana, koska se juuri antoi aiheen itävaltalaisille päätellä, että EU vaan puuttuu asioihin, jotka eivät sille mitenkään kuulu ja joista se ei mitään ymmärrä. Siitä on lyhyt matka samassa hengenvedossa pohtia, onko EU:sta ylipäätään mitään hyötyä.

[...]

Itävallan historiaan kuuluu "Turkki-fobia", mistä maa ei näytä pääsevän ja se heijastuu kielteiseen suhtautumiseen Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Virallisissa yhteyksissä tarjotaan Turkille muunlaista vaihtoehtoa, mikä sekin on joidenkin mielestä liikaa. Ongelmat turkkilaisen vähemmistön kotoutumisessa Itävaltaan ylläpitävät ennakkoluuloja, vaikka tässä pitäisi ehkä katsoa myös peiliin.

[...]

Itävallan asukkaista 10% on maahanmuuttajia ja Wienissä luku on 20%, mikä vaikuttaa maan enemmän tai vähemmän varaukselliseen suhtautumiseen maahanmuuttajiin, joita ilman maan talous ei kuitenkaan pyörisi. Tätä taustaa vasten lienee ymmärrettävissä hallituksen uuden sisäministeri Mikl- Leitnerin (ÖVP) ajatus, että sisärajakontrollien palauttamista väliaikaisesti voitaisiin harkita tilanteen niin edellyttäessä; pelkona ilmeisesti pohjoisafrikkalaisten invaasio maahan. Toistaiseksi minkäänlaista invaasiota ei ole tapahtunut, joten ulkoministeri Spindelegger totesi, ettei muutaman turvapaikkahakemuksen vuoksi kukaan halunne sisärajatarkastuksia Schengen alueella uudelleen harkita. Schengenin alueella liikkuvuuden tulee edelleen olla vapaata.

[...]

Tilanne Itävallassa onkin nyt se, että jos vaalit pidettäisiin huomenna, luultavaa olisi, että Vapauspuolue saisi jopa 30% äänistä, ehkä enemmänkin. Puolue menestyi omaksikin yllätyksekseen loistavasti Wienin viime syksyn vaaleissa ja sai lähes 27% äänistä, kun gallupit näyttivät 20%:n luokkaa. Ja avoimesti jo nyt puhutaan ÖVP:n ja FPÖ musta-sinisestä hallituksesta, johon liittopresidentti on jo ehättänyt sanomaan, ettei ole ollenkaan kirkossa kuulutettu, että hän sellaisen hallituksen nimittäisi. Boikotointivaaraa tuskin enää on, ja joskus onkin huomaavinaan, että täällä ajatellaan, että ettepäs enää uskalla... Tuossa tilanteessa Itävaltakin ehkä joutuisi EU- kantojaan tarkistamaan tai ainakin reivaamaan rooliaan aina kilttinä ja rakentavana EU-maana.

[...]

Tässä valossa on hyvin ymmärrettävää, että Suomen eduskuntavaalit kiinnostivat sekä ennen vaaleja, että jälkeen. Päivittäin on saanut useamman kerran yrittää vastailla siihen, mitä tämä nyt sitten jatkossa tarkoittaa. Perussuomalaisten nousu on yhdistetty Itävallan mediassa osaksi yleiseurooppalaista oikeistopopulismin kasvua ja perussuomalaisia on verrattu vapauspuolueeseen ja puoluejohtaja Soini on rinnastettu FPÖ:n Stracheen.

Molemmat ovat karismaattisia johtajia, joskin erilaisia. Strache vetoaa nuoriin äänestäjiin ja liikkuu tyylikkäänä sulavasti Wienin yöelämässä, mutta osaa myös tavallisemman yleisön huomioimalla ihmiset ja jäämällä jutustelemaan. Suomen vaalitulos sai täällä salattua ihailua tyyliin: hyvä, kun jotkut uskaltavat, ja se antoi ikään kuin mahdollisuuden, tarjosi tilaisuuden pohtia eurooppalaista talouspolitiikkaa, pohtia tehtyjä päätöksiä, ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Rivien välistä saattoi lukea hyväksyntää, ymmärrystä ja ehkä peräti kiitollisuuttakin siitä, että suomalaiset ovat nyt nostaneet kissan pöydälle. Mutta samalla toivotaan, ettei pakkaa nyt vaan liiaksi ja arvaamattomasti sekoitettaisi.

Tilanne Itävallassa on vähän sama kuin Suomessakin eli poliittiset päättäjät eivät ole suurelle yleisölle riittävästi kertoneet, miten juuri he ovat voineet EU-jäsenyydestä hyötyä. Miten paljon maiden taloudet (maatalous pois lukien) ovat EU:sta hyötyneet, miten kivaa on, kun ei tarvitse matkustettaessa vaihtaa valuuttaa ja miten kivaa on matkustaa, kun ei ole rajamuodollisuuksia. Itävalta on erityisesti hyötynyt ja osannut hyödyntää EU:n itälaajentumista, mutta siihenkin suhtaudutaan penseästi.

Ulkoasiainministeriö 8.6.2011