Unabomberin ajatuksia vasemmistosta

[Jesse]

Jos joku ei tiedä niin Unabomber (Theodore Kaczynski) oli kirjepommittaja, joka toimi vuosina 1978-1995. Unabomber kirjoitti oman manifestinsa mikä julkaistiin New York Timesissa.

Aloin tänään lukemaan tuota manifestia, koska unabomber sentään valmistui vuonna 1962 Harvardista ja jatkoi opiskelujaan Michiganin yliopistossa, jossa väitteli matematiikan tohtoriksi. Kaczynski opetti kolme vuotta Michiganissa, kunnes hänet palkattiin vuonna 1967 Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen matematiikan professoriksi. Hän erosi virastaan kahden vuoden kuluttua.

Linkki koko manifestiin http://www.time.com/time/reports/unabomber/manifesto_toc.html

Mielestäni hän kirjoittaa aika osuvasti vasemmistosta, tässä poimintoja:

But what is leftism? During the first half of the 20th century leftism could have been practically identified with socialism. Today the movement is fragmented and it is not clear who can properly be called a leftist. When we speak of leftists in this article we have in mind mainly socialists, collectivists, "politically correct" types, feminists, gay and disability activists, animal rights activists and the like.

The two psychological tendencies that underlie modern leftism we call "feelings of inferiority" and "oversocialization." Feelings of inferiority are characteristic of modern leftism as a whole, while oversocialization is characteristic only of a certain segment of modern leftism; but this segment is highly influential.

When someone interprets as derogatory almost anything that is said about him (or about groups with whom he identifies) we conclude that he has inferiority feelings or low self-esteem. This tendency is pronounced among minority rights advocates, whether or not they belong to the minority groups whose rights they defend. They are hypersensitive about the words used to designate minorities. The terms "negro," "oriental," "handicapped" or "chick" for an African, an Asian, a disabled person or a woman originally had no derogatory connotation. "Broad" and "chick" were merely the feminine equivalents of "guy," "dude" or "fellow." The negative connotations have been attached to these terms by the activists themselves. Some animal rights advocates have gone so far as to reject the word "pet" and insist on its replacement by "animal companion." Leftist anthropologists go to great lengths to avoid saying anything about primitive peoples that could conceivably be interpreted as negative. They want to replace the word "primitive" by "nonliterate." They seem almost paranoid about anything that might suggest that any primitive culture is inferior to our own.

Many leftists have an intense identification with the problems of groups that have an image of being weak (women), defeated (American Indians), repellent (homosexuals), or otherwise inferior. The leftists themselves feel that these groups are inferior. They would never admit it to themselves that they have such feelings, but it is precisely because they do see these groups as inferior that they identify with their problems.

Feminists are desperately anxious to prove that women are as strong as capable as men. Clearly they are nagged by a fear that women may NOT be as strong and as capable as men.

Leftists tend to hate anything that has an image of being strong, good and successful. They hate America, they hate Western civilization, they hate white males, they hate rationality. The reasons that leftists give for hating the West, etc. clearly do not correspond with their real motives. They SAY they hate the West because it is warlike, imperialistic, sexist, ethnocentric and so forth, but where these same faults appear in socialist countries or in primitive cultures, the leftist finds excuses for them, or at best he GRUDGINGLY admits that they exist; whereas he ENTHUSIASTICALLY points out (and often greatly exaggerates) these faults where they appear in Western civilization. Thus it is clear that these faults are not the leftist's real motive for hating America and the West. He hates America and the West because they are strong and successful.

Modern leftist philosophers tend to dismiss reason, science, objective reality and to insist that everything is culturally relative. It is true that one can ask serious questions about the foundations of scientific knowledge and about how, if at all, the concept of objective reality can be defined. But it is obvious that modern leftist philosophers are not simply cool-headed logicians systematically analyzing the foundations of knowledge. They are deeply involved emotionally in their attack on truth and reality. They attack these concepts because of their own psychological needs.

More importantly, the leftist hates science and rationality because they classify certain beliefs as true (i.e., successful, superior) and other beliefs as false (i.e. failed, inferior). The leftist's feelings of inferiority run so deep that he cannot tolerate any classification of some things as successful or superior and other things as failed or inferior. This also underlies the rejection by many leftists of the concept of mental illness and of the utility of IQ tests. Leftists are antagonistic to genetic explanations of human abilities or behavior because such explanations tend to make some persons appear superior or inferior to others. Leftists prefer to give society the credit or blame for an individual's ability or lack of it. Thus if a person is "inferior" it is not his fault, but society's, because he has not been brought up properly.

....For example, if one believes that affirmative action is good for black people, does it make sense to demand affirmative action in hostile or dogmatic terms? Obviously it would be more productive to take a diplomatic and conciliatory approach that would make at least verbal and symbolic concessions to white people who think that affirmative action discriminates against them. But leftist activists do not take such an approach because it would not satisfy their emotional needs. Helping black people is not their real goal. Instead, race problems serve as an excuse for them to express their own hostility and frustrated need for power. In doing so they actually harm black people, because the activists' hostile attitude toward the white majority tends to intensify race hatred.

Liittyy aika vahvasti esim. positiivisen diskriminoinnin konseptiin Suomessa. Jatkuvasti mainstream-mediassa kohkataan kuinka kaikki maahanmuuttajat ovat yhtä kykeneviä, taitavia ja osaavia kuin suomalaiset, mutta tarvitsevat kuitenkin positiivista syrjintää, koska etenkin tummaihoiset maahanmuuttajat ovat kuin vammaisia, jotka tarvitsevat erityiskohtelua ja apua vihervassareiden mielestä

Liittyy mielestäni aika vahvasti tähän Alfrescon aloittamaan ketjuun: http://hommaforum.org/index.php/topic,50845.0.html "Suvaitsevaiston rotuopit"

EDIT: hommaan liittyvät ja ajankohtaisimmat boldaukset + muuta.

[PaulR]

Tarkoitus on ollut lukea manifesti. Ei ollut ihan reikäpää.

When he was ten years old, he took an IQ exam and scored a 170, which is quite remarkable in spite of the known shortcomings of such institutionalized intelligence testing. He was allowed to skip two grades in high school and graduated in 1958 to become a student at Harvard University, majoring in mathematics.

[Eino P. Keravalta]

Kiitän aloittajaa.

Olen jo vuonna 1996 hankkinut kotikirjastooni teoksen The Unabomber Manifesto - Industrial Society & it's Future, mutta henkistä laiskuuttani jättänyt lukematta tuon 90-sivuisen kirjasen. Näyttää siltä, että tässäkin tapauksessa lukeminen kannattaa aina - vaikkei samaa mieltä olisikaan. Korostan tuomitsevani Kaczynskin tuottaman väkivallan, mutta oletan, että filosofisella tasolla hänellä saattaa olla sanottavaa.

[törö]

Luin tuon manifestin sattumalta jo silloin kun se julkaistiin Penthousessa.

Siinä kävi niin, että etsiskelin AltaVistalla tai Lycosilla jotain kuvatiedostoa ja löysinkin Penthousen kuvatiedoston. Uteliaana luonteena poistin sen osoitteesta osan ja yllätys yllätys: pääsin sitä kautta maksullisen sisällön kimppuun.

Niin että on sitä tullut vähän kokeiltua palikkatason hakkerointiakin ja sivistetty itseä siinä sivussa.

Oikaisu:

Ei kun se oli omistajan eli Bob Guccionen avoin kirje Unabomberille mikä Penthousessa julkaistiin. Hän oli tarjoutunut julkaisemaan manifestin, joka ei kelvannut parempiin lehtiin, mutta se taas ei kelvannut Unabomberille. Itse manifesti piti siis lukea muualta.

[sattuma]

Kiitän aloittajaa.

Olen jo vuonna 1996 hankkinut kotikirjastooni teoksen The Unabomber Manifesto - Industrial Society & it's Future, mutta henkistä laiskuuttani jättänyt lukematta tuon 90-sivuisen kirjasen. Näyttää siltä, että tässäkin tapauksessa lukeminen kannattaa aina - vaikkei samaa mieltä olisikaan. Korostan tuomitsevani Kaczynskin tuottaman väkivallan, mutta oletan, että filosofisella tasolla hänellä saattaa olla sanottavaa.

Kirja on suomennettu

Tekijä   Kaczynski, Theodore
Teoksen nimi   Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus / Theodore Kaczynski ; suomennos ja esipuhe: Timo Hännikäinen
Julkaisutiedot    Turku : Savukeidas, 2005

Suomalaiset kirjastot ovat hankkineet suomennosta kohtalaisesti, pääkaupunkiseudulla on kirjoja ainakin seitsemän kappaletta.

[kale vale]

Eli kaikki jotka eivät allekirjoita perussuomalaisten rasisminvastaista julkilausumaa, ovat vähintäänkin henkisellä tasolla säälittäviä "vassareita".

[Jesse]

Eli kaikki jotka eivät allekirjoita perussuomalaisten rasisminvastaista julkilausumaa, ovat vähintäänkin henkisellä tasolla säälittäviä "vassareita".

No tuo nyt oli ehkä vähän kärjistetysti sanottu. Suurin osa vasemmistoakselista kuitenkin tuntuu ajattelevan näin. Mutta oli tuossa muitakin ajankohtaisia pointteja:

Muistan esim. vasta muutamia viikkoja takaperin lukeneeni, että briteissä joku "tutkija" oli sanonut että on loukkaavaa kutsua lemmikkiä lemmikiksi ja että sitä pitäisi kutsua "eläinystäväksi". Some animal rights advocates have gone so far as to reject the word "pet" and insist on its replacement by "animal companion."


Leftists tend to hate anything that has an image of being strong, good and successful. They hate America, they hate Western civilization, they hate white males, they hate rationality.

=Perus VHM-vihaa ja epäloogisia kommentteja, kolumneja ja pääkirjoituksia ja blogeja.


Modern leftist philosophers tend to dismiss reason, science, objective reality and to insist that everything is culturally relative...They are deeply involved emotionally in their attack on truth and reality.

=Lehdissä ei saa kirjoittaa rikoksentekijän etnistä taustaa, eikä poliisi saisi julkaista tilastoja eri etnisyyksien tekemien rikosten määristä yms. Faktoihin perustuvat tosiseikat esitetään rasismina. Suurin osa sellaisista tuntuu olevan myös naisia, mikä lähinnä todistaa sen, että mukana on tunteet liiaksi.


. Leftists prefer to give society the credit or blame for an individual's ability or lack of it. Thus if a person is "inferior" it is not his fault, but society's, because he has not been brought up properly.

= Lisää rahaa kotouttamiseen, kouluissa on liian vähän opettajia, opettajat on huonoja kun oppilaat saavat vain nelosia joissakin kouluissa, poliisi on rasisti, yhteiskunta on täynnä piilorasismia ja vääriä ajatuksia. Jotkut ryhmät eivät työllisty, koska rasismi jne.

[Osatekijä]

Jotenkin tuossa kirjoituksessa pahasti häiritsee se, että ensin määritellään tarkasteltava ryhmä melkoisen laveasti: "mainly socialists, collectivists, "politically correct" types, feminists, gay and disability activists, animal rights activists and the like". Tälle ryhmälle annetaan sitten nimi "leftist", ja aletaan selittää kuinka pahasta/tyhmästä/hullusta porukasta on kyse. "They hate America, they hate Western civilization, they hate white males, they hate rationality". Lisäksi kun amerikkalainen konservatiivi puhuu sosialisteista, niin siihen kategoriaan niputtuu helposti koko Länsi-Eurooppa, riippuen vähän kuinka oikealta mielipide tulee. Pohjoismaat nyt ainakin ovat selkeästi sosialistisia maita jopa amerikkalaisten demokraattien mielipiteissä. Itse en muista tavanneeni ainuttakaan ihmistä, vasemmistolaista tai muuta, joka esim. olisi ilmoittanut vihaavansa länsimaista sivilisaatiota tai valkoista miestä. Luulisi niitä täällä sosialistisessa Suomessa olevan enemmänkin.

Veikkaanpa että tähän sisältyy tälläinen ajattelu:

Tämä otetaan ensin kiistattomana faktana:
Minä tiedän mikä on oikein ja parasta. Minä olen isänmaallinen, älykäs ja hyvä ihminen.

"Leftisti":
Henkilö joka on kanssani eri mieltä politiikasta, eläinten suojelusta, homojen oikeuksista, samaan nippuun vaan koko poppoo.

Koska minä olen hyvä ja tiedän mikä on oikein, leftistin on pakko olla paha, koska hän ajaa vääriä ja haitallisia asioita. Hän ei siis toimi maansa ja kansansa eduksi, vaan niitä vastaan. Luonnollisena selityksenä tälle on se, että leftist ei ymmärrä järkeä eikä logiikkaa, tai että syynä on viha. Viha on lisäksi kiva sana, pääsen samalla vähän demonisoimaan noita väärässä olijoita.

[PaulR]

Näiden IQ testien tulosten quoteeminen on yhtä mielekästä kuin, että kertoisi meidän Mikon saaneen nelosen kokeesta, mutta enpäs kerro, että opiskeleeko amiksessa vai lukiossa! HEHEEE!

Mmm-hmm, nyt meni ohi, mutta haitanneeko tuo.

Pointtina voisi olla vaikkapa se, että kyseessä ei ollut Brixtonin moskeijasta värvätty jälkeenjääneisyyden rajatapaus tunaroimassa lentokoneessa Cee-nelosta kengissään tai kalsareissaan.

[Maalaisjärki]

Itse en muista tavanneeni ainuttakaan ihmistä, vasemmistolaista tai muuta, joka esim. olisi ilmoittanut vihaavansa länsimaista sivilisaatiota tai valkoista miestä. Luulisi niitä täällä sosialistisessa Suomessa olevan enemmänkin.

Muistatko tavanneesi poliitikkoa, joka myöntäisi valehtelevansa?
Lisäksi harvat tiedostavat käyttäytymisensä todelliset vaikuttimet ja vielä harvemmat myöntävät ne julkisesti. Mutta ne voidaan päätellä heidän toimintansa päämääristä.

Veikkaanpa että tähän sisältyy tälläinen ajattelu:

Tai sitten sisältyy vain puolueeton arviointi siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat kansakunnan vaurauteen, moraaliin ja menestymiseen. Veikkauksesi on vasemmiston "intellektualismille" tyypillinen  itsekeskeinen vainoharhainen ajatteluketju, joka ottaa huomioon vain subjektiiviset mielipiteet eikä mielipiteistä riippumatonta todellisuutta.

[Osatekijä]

Muistatko tavanneesi poliitikkoa, joka myöntäisi valehtelevansa?
Lisäksi harvat tiedostavat käyttäytymisensä todelliset vaikuttimet ja vielä harvemmat myöntävät ne julkisesti. Mutta ne voidaan päätellä heidän toimintansa päämääristä.

En puhunut poliitikoista, vaan tavallisista tallaajista joita olen henkilökohtaisesti tavannut. Luulisi niitä valkoista miestä ja länsimaista sivilisaatiota vihaavia olevan muuallakin kuin poliitikoissa. Ja on se ihme mies jos se on sieltä ameriikasta asti pystynyt päättelemään suomalaisen sosialistin tiedostamattomat motiivit.

Ja se on roskaa että vaikuttimet voitaisiin luotettavasti päätellä toiminnan (oletetuista) päämääristä, varsinkin kun olet ensin sanonut että edes toimija itse ei välttämättä tiedä vaikuttimiaan. Tämä ei olisi enää edes pelkkää ajatusten lukua, vaan jotain vielä uskomattomampaa.

Veikkauksesi on vasemmiston "intellektualismille" tyypillinen  itsekeskeinen vainoharhainen ajatteluketju, joka ottaa huomioon vain subjektiiviset mielipiteet eikä mielipiteistä riippumatonta todellisuutta.

Ja selvännäkijä olet sinäkin, kun vasemmistolaiseksi ja vainoharhaiseksi sait minut tulkittua. Sellaisena minun on vaikea itseäni pitää, ja Soiniakin tuli äänestettyä. Liekö sitten jotain tiedostamatonta jota en itse ole huomannut ? Aika hyvin bongattu yhdestä postauksesta.

Hassua että käytit minun kommenteistani ilmaisua vainoharhainen ajatteluketju joka ei ota huomioon mielipiteistä riippumatonta todellisuutta. Minä en ole kohdannut Unabomberin analyyseistä huolimatta niitä valkoista miestä vihaavia sosialisteja, mutta se ei sitten ole mielipiteistä riippumatonta todellisuutta ? Minä en ole vasemmistolainen vaan persujen kannattaja, mutta tämäkään ei sitten liene sitä todellisuutta koska sinä olet Unabomberin tapaan lähtökohtaisesti oikeassa ?

[Maalaisjärki]

En puhunut poliitikoista, vaan tavallisista tallaajista joita olen henkilökohtaisesti tavannut.

Muistatko tavanneesi ihmistä, joka myöntäisi valehtelevansa? Itse en muista paitsi silloin, kun joku on jäänyt kiinni valheistaan tai niilä on haluttu suojella toisten tunteita.

Jos määritelllään viha haluksi tuottaa vahinkoa, niin välttämättä vasemmistolaiset eivät vihaa länsimaita ja VHM:tä silloinkaan kun he tuottavat niille vahinkoa. Vahinko voi olla aikeeton sivuvaikutus, jota vasemmistolaiset eivät kuitenkaan päämääriinsä verrattuna pidä riittävän merkittävänä lopettaakseen sen. Eli kyseessä voi olla vihan ohella välinpitämättömyyskin. Samansuuntaiset seuraukset niillä kuitenkin on.

Ja se on roskaa että vaikuttimet voitaisiin luotettavasti päätellä toiminnan (oletetuista) päämääristä, varsinkin kun olet ensin sanonut että edes toimija itse ei välttämättä tiedä vaikuttimiaan

Se ei ole ehdottoman luotettava keino, mutta mikä olisi luotettavampi keino, jos hyväksymme sen että ihmiset eivät välttämättä tiedosta vaikuttimiaan tai ole rehellisiä niistä?

Ja selvännäkijä olet sinäkin, kun vasemmistolaiseksi ja vainoharhaiseksi sait minut tulkittua.

Kirjoitin että veikkauksesi sisältö oli sellainen.

Minä en ole vasemmistolainen vaan persujen kannattaja

Muistaakseni Soini on sanonut persujen olevan vasemmistopuolue.

[Osatekijä]

Muistatko tavanneesi ihmistä, joka myöntäisi valehtelevansa? Itse en muista paitsi silloin, kun joku on jäänyt kiinni valheistaan tai niilä on haluttu suojella toisten tunteita.

Kyse ei ole valehtelusta, kyse on siitä että kukaan ei ole muistaakseni ottanut edes koko aihepiiriä missään muodossa esille (valkoisen miehen ja länsimaisen sivistyksen vihaamista). Jos se olisi jotenkin akuutti ongelma kuten Unabomber antaa ymmärtää, niin luulisi että edes kerran, edes jossain, aihe olisi lipsahtanut esille.

Vahinko voi olla aikeeton sivuvaikutus

Aikeeton sivuvaikutus ei ole vihaa.

Ja se on roskaa että vaikuttimet voitaisiin luotettavasti päätellä toiminnan (oletetuista) päämääristä, varsinkin kun olet ensin sanonut että edes toimija itse ei välttämättä tiedä vaikuttimiaan.

Se ei ole ehdottoman luotettava keino, mutta mikä olisi luotettavampi keino, jos hyväksymme sen että ihmiset eivät välttämättä tiedosta vaikuttimiaan tai ole rehellisiä niistä?

Ei ole ehdottoman luotettava keino ei, ei lähelläkään, mutta miksi sitten kirjoitat ikään kuin olisi:

Mutta ne voidaan päätellä heidän toimintansa päämääristä.

Eli kyseessä voi olla vihan ohella välinpitämättömyyskin

Pitäisikö sitten kirjoittaa välinpitämättömyydestä ? Edes ohella ? Tuohon vihamotiiviin on niin vaikea uskoa kun ei ole törmännyt.

Ja selvännäkijä olet sinäkin, kun vasemmistolaiseksi ja vainoharhaiseksi sait minut tulkittua.

Kirjoitin että veikkauksesi sisältö oli sellainen.

Mielenkiintoinen tulkinta sinänsä, ei tullut kirjoittaessa itselleni mieleen että nyt tulee vasemmistolaista vainoharhaisuutta peliin.

Muistaakseni Soini on sanonut persujen olevan vasemmistopuolue.

Tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta olisiko ollut "vähän keskustasta vasemmalle" tai jotain vastaavaa ? Persuja on aavistuksen hankala laittaa poliittiselle kartalle, kun ainakin itselläni keskusta ja Keskusta puolue vähän sekoittuvat. En kuitenkaan itse miellä persuja sillä tavalla maaseudun puolueeksi. Talouspolitiikassa mennään ehkä vasemmalle, mutta toisaalta taas maahanmuutossa politiikka varmaan ainakin katsotaan oikeistolaiseksi, vaikka en itse henkilökohtaisesti sitä sellaiseksi miellä.

[Osatekijä]

Tai sitten sisältyy vain puolueeton arviointi siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat kansakunnan vaurauteen, moraaliin ja menestymiseen. Veikkauksesi on vasemmiston "intellektualismille" tyypillinen  itsekeskeinen vainoharhainen ajatteluketju, joka ottaa huomioon vain subjektiiviset mielipiteet eikä mielipiteistä riippumatonta todellisuutta.

Pakko laittaa vielä tämä kun tuli vähän katsottua mikä tuo Kaczynski on miehiään. "oikeuspsykiatri totesi Kaczynskin sairastavan paranoidista skitsofreniaa". Heh, ja minä olen se jolla on "vainoharhainen ajatteluketju"

[Veikko]

Jos joku ei tiedä niin Unabomber (Theodore Kaczynski) oli kirjepommittaja, joka toimi vuosina 1978-1995. Unabomber kirjoitti oman manifestinsa mikä julkaistiin New York Timesissa.

Aloin tänään lukemaan tuota manifestia, koska unabomber sentään valmistui vuonna 1962 Harvardista ja jatkoi opiskelujaan Michiganin yliopistossa, jossa väitteli matematiikan tohtoriksi. Kaczynski opetti kolme vuotta Michiganissa, kunnes hänet palkattiin vuonna 1967 Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen matematiikan professoriksi. Hän erosi virastaan kahden vuoden kuluttua.

---

Mielestäni hän kirjoittaa aika osuvasti vasemmistosta--

---

Luin manifestin, joskus yli kymmenen vuotta sitten, alkukielisenä monisteena. Sen näkemykset vasemmistosta ja muustakaan eivät tehneet - muistaakseni - järin suurta vaikutusta. Jo lähtökohdat tuntuivat liian usalaisilta ollakseen yleispäteviä. Ja monet ajatukset muutenkin heppoisilta tai kiihkomielisiltä.

Julistuksen filosofisen puolen arviointiin en katso itselläni olevan rahkeita, mutta silloinen mentorini, joka oli filosofiaan hyvin perehtynyt, sanoi sen olevan tässä suhteessa ihan kelvollista tavaraa.

[tesko]

Krazynski tietysti puhuu Amerikan vasemmistosta, mikä on mielenkiintoista varsinkin hänen hyökätessään heidän logiikan puutetta vastaan, ottaen huomioon millainen oikeisto maassa on(= megahihhulit kuten Sarah Palin).

Nyt itse Krazynskistä. On aika turhaa esitellä hänen älykkyysosamäärää, se ei tee hänestä puolueetonta analysaattoria, eikä älykkyysosamäärä ole sama politiikalle kuin mitä se on matematiikalle. Krazynski myös itse on epätasapainoinen henkilö, mikä varmasti värittää hänen mielipiteitään.

Tämä ei tarkoita etteikö tyyppiä voisi kuunnella. Kuitenkin mua nyt hieman huvittaa OP:n päätöstä siteerata juuri Krazynskiä, kuten se toisi jotenkin legimiteettiä debattiin (eihän Krazynski mitään uutta puhu).

[tjuguskegg]

Krazynski tietysti puhuu Amerikan vasemmistosta, mikä on mielenkiintoista varsinkin hänen hyökätessään heidän logiikan puutetta vastaan, ottaen huomioon millainen oikeisto maassa on(= megahihhulit kuten Sarah Palin).

Nyt itse Krazynskistä. On aika turhaa esitellä hänen älykkyysosamäärää, se ei tee hänestä puolueetonta analysaattoria, eikä älykkyysosamäärä ole sama politiikalle kuin mitä se on matematiikalle. Krazynski myös itse on epätasapainoinen henkilö, mikä varmasti värittää hänen mielipiteitään.

Tämä ei tarkoita etteikö tyyppiä voisi kuunnella. Kuitenkin mua nyt hieman huvittaa OP:n päätöstä siteerata juuri Krazynskiä, kuten se toisi jotenkin legimiteettiä debattiin (eihän Krazynski mitään uutta puhu).

Aivan niin kuin älykäs ihminen ei olisi voinut tehdä moisia havaintoja ilman huikeaa postaustasi?  Esim. Varg Vikerness on filosofisella tasolla erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva tapaus, mutta en missään nimessä hyväksy hänen menneisyyden hairahduksiaan.

[tesko]

Aivan niin kuin älykäs ihminen ei olisi voinut tehdä moisia havaintoja ilman huikeaa postaustasi?  Esim. Varg Vikerness on filosofisella tasolla erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva tapaus, mutta en missään nimessä hyväksy hänen menneisyyden hairahduksiaan.

Huikea postaukseni perusteli huvittuneisuuttani tätä huvittavaa threadiä kohtaan, ettei vain keltään kaltaiselta älyköltä jäisi ymmärtämättä miksi threadi on absurdi ja hauska.

Keskusteluun ei tarvitse tuoda mukaan Vikkerseniä tai ketään muuta. Tuomitsen manifestin vain sen laiskuuden ja epäoriginaalisuuden vuoksi, en sen tekijän nimissä.

[Repacked race]

Itse en muista tavanneeni ainuttakaan ihmistä, vasemmistolaista tai muuta, joka esim. olisi ilmoittanut vihaavansa länsimaista sivilisaatiota tai valkoista miestä. Luulisi niitä täällä sosialistisessa Suomessa olevan enemmänkin.

Suosittelen valaisemaan itseään tämän tiimoilta, esim. tutustumalla ihan normaaliin suomalaiseen punaviher-skeneen ja musiikkiin. 99% porukasta vihaa länsimaista sivilisaatiota ja varsinkin valkoista miestä sekä kaikkia ja kaikkea jotka menestyvät, loput 1% vihaa pelkästään itseään.

Koska minä olen hyvä ja tiedän mikä on oikein, leftistin on pakko olla paha, koska hän ajaa vääriä ja haitallisia asioita. Hän ei siis toimi maansa ja kansansa eduksi, vaan niitä vastaan. Luonnollisena selityksenä tälle on se, että leftist ei ymmärrä järkeä eikä logiikkaa, tai että syynä on viha. Viha on lisäksi kiva sana, pääsen samalla vähän demonisoimaan noita väärässä olijoita.

Leftisti ajaa ihania, mutta utopistisia asioita, jotka eivät voi toteutua meidän sivilisaatiossamme. Valitettavaa on se, että tämä johtaa leftistin osalta todelliseen vastuuttomuuteen ja tekee hänestä iljettävän nilkin sekä vastarannankiiskin. Leftisti on valitettavasti usein, kuin hiekka rattaiden seassa. Luulisi, että tähän joku viitsisi siellä vasemmalla puuttua ja keksisi tavan ajaa aatetta, joka myös hyödyttäisi samalla ympäristöä. Minun puolestani silloin tänne sekaan mahtuisi vaikka 50% leftistejä ajatusmaailmoineen.

[hattiwatti]

    Melkein jokainen on yhtä mieltä siitä, että elämme syviin vaikeuksiin joutuneessa yhteiskunnassa. Yksi kaikkein laajimmalle levinneitä maailman hulluuden ilmentymiä on vasemmistolaisuus, joten keskustelu vasemmiston psykologiasta voi toimia johdantona keskusteluun modernin yhteiskunnan yleisistä ongelmista.

Mutta mitä vasemmistolaisuus on? 20. vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla vasemmistolaisuus olisi käytännössä voitu samastaa sosialismiin. Tänään liike on pirstaloitunut, eikä ole selvää, ketä voidaan kutsua vasemmistolaiseksi. Kun tässä artikkelissa puhumme vasemmistolaisista, tarkoitamme pääasiassa sosialisteja, kollektivisteja, "poliittisesti korrekteja", feministejä, homo- ja vammaisaktivisteja. Mutta kuitenkaan kaikki näissä liikkeissä toimivat eivät ole vasemmistolaisia. Yritämme sanoa ettei vasemmistolaisuus ole niinkään liike tai ideologia, vaan psykologinen tyyppi, tai pikemminkin kooste samankaltaisista tyypeistä. Niinpä se, mitä tarkoitamme "vasemmistolaisuudella" käy paremmin ilmi kun ryhdymme pohtimaan vasemmiston psykologiaa.

Kuitenkin käsityksemme vasemmistolaisuudesta jää paljon hämärämmäksi kuin toivoisimme, mutta sille ei voi mitään. Yritämme ainoastaan esittää karkeasti ja likimääräisesti kaksi psykologista tendenssiä, joiden uskomme olevan nykyvasemmiston tärkeimmät käyttövoimat. Emme missään nimessä väitä kertovamme koko totuutta vasemmistolaisesta psykologiasta. Lisäksi pohdintamme kohdistuu ainoastaan nykyvasemmistoon. Jätämme auki kysymyksen, voisiko pohdintamme ulottua 1800-luvun ja 1900-luvun alun vasemmistolaisiin.

Niitä kahta psykologista tendenssiä, jotka ovat nykyvasemmiston perustana, kutsumme "alemmuudentunnoksi" ja "läpisosiaalistumiseksi". Alemmuudentunto on tyypillistä nykyvasemmistolle kokonaisuudessaan, kun taas läpisosiaalistuminen on tyypillistä vain sen tietylle osalle; mutta tämä osa on hyvin vaikutusvaltainen.

"Alemmuudentunnolla" emme tarkoita vain alemmuudentunteita ahtaimmassa mielessä, vaan samankaltaisten luonteenpiirteiden koko kirjoa: heikko itsetuntoa, voimattomuuden tunteita, depressiivisiä taipumuksia, defaitismia, syyllisyyttä, itseinhoa, jne. Väitämme että nykyvasemmistolaisilla on tälläisiä tuntemuksia (mahdollisesti enemmän tai vähemmän tukahdutettuina) ja että nämä tuntemukset ovat ratkaisevia nykyvasemmiston suuntaa ohjaavia tekijöitä.

Kun joku kokee loukkaavaksi melkein kaiken mitä hänestä (tai ryhmistä joihin hän samastuu) sanotaan, päättelemme että hän potee alemmuudentuntoa tai huonoa itseluottamusta. Tällaista taipumusta esiintyy niiden piirissä jotka ajavat vähemmistöjen oikeuksia, riippumatta kuuluvatko he itse puolustamiinsa vähemmistöryhmiin. He ovat yliherkkiä niitä sanoja kohtaan, joilla vähemmistöjä kutsutaan. Termit kuten "neekeri", "itämaalainen", "vammainen", tai "muija" eivät olleet alunperin halventavia nimityksiä afrikkalaisille, aasialaisille, invalideille, tai naisille. "Eukko" tai "muija" olivat vain feminiinisiä vastineita "kundille", "jätkälle" tai "kaverille". Aktivistit ovat itse liittäneet näihin sanoihin negatiivisia vivahteita. Jotkut eläinoikeusaktivistit ovat menneet niin pitkälle, että ovat vaatineet sanan "lemmikki" hylkäämistä ja sen korvaamista sanalla "eläinkumppani". Vasemmistolaiset antropologit yrittävät kaikin keinoin välttää sanomasta primitiivisistä kansoista mitään minkä voisi tulkita negatiiviseksi. He tahtovat korjata sanan "primitiivinen" sanalla "epäkirjallinen". He tuntuvat lähes vainoharhaisilta kaikkea sellaista kohtaan, mikä voisi saada primitiiviset kulttuurit näyttämään omaa kulttuuriamme alemmalta. (Emme tarkoita, että primitiiviset kulttuurit ovat alempia. Osoitamme ainoastaan vasemmistolaisten antropologien yliherkkyyden.)

Kaikkein herkimmin "poliittisesti epäkorrektiin" terminologiaan suhtautuva ryhmä ei ole mustat gettojen asukkaat, aasialaiset maahanmuuttajat, pahoinpidellyt naiset tai vammaiset, vaan pieni aktivistien joukko, jonka jäsenistä useimmat eivät edes kuulu mihinkään "sorrettuun" ryhmään, vaan tulevat yhteiskunnan etuoikeutetuista kerroksista. Poliittisen korrektiuden linnakkeen muodostavat yliopistojen professorit, joilla on turvattu ja hyvin palkattu työ, ja joiden enemmistö on heteroseksuaalisia, valkoisia miehiä keskiluokkaisista perheistä.

Monet vasemmistolaiset samaistuvat kiihkeästi niiden ryhmien ongelmiin joita pidetään heikkoina (naiset), lyötyinä (amerikan intiaanit), syrjittyinä (homoseksuaalit), tai jotenkin muuten alempina. He eivät ikinä myöntäisi, että heillä on samankaltaisia tuntemuksia, mutta juuri siksi että he pitävät näitä ryhmiä alempina, he samaistuvat näiden ongelmiin. (Emme väitä, että naiset, intiaanit jne. ovat alempia; teemme vain huomioita vasemmistolaisten psykologiasta).

Feministit todistelevat epätoivoisen kiihkeästi, että naiset ovat yhtä vahvoja ja kyvykkäitä kuin miehetkin. Selvästi heitä kalvaa pelko, että naiset eivät olekaan yhtä vahvoja ja kyvykkäitä kuin miehet.

Vasemmistolaisilla on tapana vihata kaikkea, mikä näyttää voimakkaalta, hyvältä ja onnistuneelta. He vihaavat Amerikkaa, he vihaavat länsimaista sivilisaatiota, he vihaavat Amerikkaa, he vihaavat länsimaista sivilisaatioita, he vihaavat valkoisia miehiä, he vihaavat rationalisuutta. Syyt, jotka vasemmistolaiset itse sanovat vihalleen länttä kohtaan, eivät selvästikään vastaa heidän todellisia motiiveitaan. He _väittävät_ vihaavansa länttä, koska se on sotaisia, imperialistinen, etnosentrinen, ja niin edelleen, mutta kun samoja piirteitä löytyy sosialistisista maista tai primitiivisistä kulttuureista, vasemmistolainen löytää niille selittelyjä tai parhaassa tapauksessa _vastahakoisesti_ myöntää niiden olemmassaolon; samalla kun hän _innoissaan_ osoittaa (ja usein suuresti liioittelee) näitä vikoja länsimaisessa sivilisaatiossa. Näin ollen on selvää, että nämä viat eivät ole vasemmistolaisen todelliset syyt Amerikan ja lännen vihaamiseen. Hän vihaa Amerikkaa ja länttä, koska ne ovat voimakkaita ja onnistuneita.

"Itsevarmuus", "itseluottamus", "aloitteellisuus", "yritteliäisyys", "optimismi" jne. eivät juuri kuulu liberaalin tai vasemmistolaisen sanavarastoon. Vasemmistolainen on anti-individualistinen, prokollektivistinen. hän haluaa yhteiskunnan tyydyttävän kaikkien tarpeet, pitävän kaikista huolta. Hänellä ei ole sisäistä luottamusta omaan kykyynsä ratkaista omat ongelmansa ja tyydyttää omat tarpeensa. Vasemmistolainen vastustaa vapaan kilpailun käsitettä koska hän automaattisesti tuntee itsensä häviäjäksi.

Vasemmistointellektuelleja viehättävät taidemuodot keskittyvät yleensä kurjuuteen, tappioon ja epätoivoon, tai vaihtoehtoisesti ottavat orgiastisen sävyn ja heittävät pois rationaalisen kontrollin aivan kuin ei olisi mitään keinoa ratkaista mitään järjellisen ajattelun keinoin, ja ainoa vaihtoehto olisi hukuttautua hetken kuohuihin.

Moderneilla vasemmistofilosofeilla on tapana hylätä järki, tiede ja objektiivinen todellisuus ja väittää että kaikki on kulttuurisidonnaista. On totta, että voidaan esittää vakavia kysymyksiä tieteellisestä tiedosta ja siitä miten, jos yleensä mitenkään, objektiivisen todellisuuden käsite on määriteltävissä. Mutta modernit vasemmistofilosofit eivät selvästikään ole kylmäpäisiä loogikkoja, jotka järjestelmällisesti analysoivat tiedon perusteita. He ovat emotionaalisesti täysillä mukana hyökkäyksessään totuutta ja todellisuutta vastaan. He hyökkäävät näitä käsitteitä vastaan psykologisten tarpeidensa vuoksi. Yhdeltä kantilta heidän hyökkäyksensä on vihamielisyyden purkamista, ja mikäli se onnistuu, se tyydyttää heidän vallanhaluaan. Mutta mikä tärkeämpää, vasemmistolainen vihaa tiedettä ja rationaalisuutta, koska ne luokittelevat tietyt uskomukset tosiksi (ts. onnistuneiksi, ylemmiksi) ja toiset asiat valheiksi (ts. epäonnistuneiksi, alemmiksi). Vasemmistolaisten alemmuudentunto on niin syvään juurtunut, ettei hän voi suvaita mitään luokittelua, jonka mukaan jotkut asiat ovat onnistuneita ja ylempiä ja toiset epäonnistuneita tai alempia. Tähän perustuu myös se, että monet vasemmistolaiset ovat hylänneet mielisairauden käsitteen ja älykkyystestien pätevyyden. Vasemmistolaiset vastustavat geneettisiä selityksiä ihmisten ominaisuuksille ja käyttäytymiselle, koska sellaiset selitysmallit näyttävät tekevän joistakin ihmisistä ylempiä tai alempia. Vasemmistolaiset mielummin kiittävät tai syyttävät yhteiskuntaa yksilön kyvyistä tai puutteista. Eli jos yksilö on "alempi", se ei ole hänen omaa syytään, vaan yhteiskunnan, koska häntä ei ole kasvatettu oikein.

Vasemmistolainen ei yleensä ole sellainen persoona, jonka alemmuudentunto tekee hänestä kerskailijan, egomaanikon, tyrannin, itsensäkorostajan, säälimättömän kilpailijan. Tällläinen ihminen ei ole kokonaan menettänyt uskoaan itseensä. Häneltä puuttuu voimaa ja itsekunnioitusta, mutta hän kuitenkin tajuaa että hänellä on kyky olla vahva, ja hänen yrityksensä olla vahva saavat aikaan hänen epämiellyttävän käytöksensä. Mutta vasemmistolainen ei pysty edes tähän. Hänen alemmuudentuntonsa on niin sisäistettyä, ettei hän voi nähdä itseään yksilöllisesti vahvana tai arvokkaana. Tästä johtuu hänen kollektivisminsa. Hän tuntee itsensä vahvaksi vain jäsenenä laajassa organisaatiossa tai joukkoliikkeessä johon hän samastaa itsensä.

Huomatkaa  vasemmiston mielenosoitustaktiikoiden masokistiset piirteet. Vasemmistolaiset protestoivat menemällä makaamaan ajoneuvojen eteen, provosoivat tahallaan poliiseja tai rasisteja pieksemään heitä, jne. Nämä taktiikat voivat olla usein olla tehokkaita, mutta monet vasemmistolaiset eivät käytä niitä tavoiteidensa ajamiseen, vaan koska he _pitävät_ masokistisista taktiikoista. Itseviha on vasemmistolainen luonteenpiirre.

Vasemmistolaiset voivat väittää, että heidän aktivismiaan motivoivat myötätunto tai moraaliset periaatteet, ja moraalisilla periaatteilla onkin osansa läpisosiaalistuneiden vasemmistolaisten ajattelussa. Mutta myötätunto ja moraaliset periaatteet eivät voi olla vasemmistolaisen aktivismin tärkeimmät motiivit. Vihamielisyys on liian näkyvä aines vasemmiston käytöksessä, kuten myös vallanhalu. Lisäksi suuri osa vasemmiston toiminnasta ei ole rationaalisesti laskelmoitua tukemaan niitä ihmisiä, joita vasemmistolaiset väittävät auttavansa. Esimerkiksi, jos joku uskoo, että myötämielinen toiminta on hyväksi mustille, onko järkevää vaatia myötämielistä toimintaa käyttäen vihamielisiä tai dogmaattisia termejä? Olisi selvästikin rakentavaa valita diplomaattinen ja sovitteleva lähestymistapa, joka tekisi edes verbaalisia ja sovinnollisia myönnytyksiä niille valkoisille, jotka kokevat myötämielisen toiminnan suuntautuvan heitä vastaan. Mutta vasemmistoaktivistit eivät valitse sellaista lähestymistapaa koska se ei tyydyttäisi heidän emotionaalisia tarpeitaan. Mustien auttaminen ei ole heidän todellinen tavoitteensa. Sen sijaan rotuongelmat toimivat heille tekosyynä ilmaista omaa vihamielisyyttään ja turhautunutta vallanhaluaan. Toimiessaan siten he itseasiassa tekevät hallaa mustille, koska aktivistien vihamielinen asenne valkoista enemmistöä kohtaan lisää rotuvihaa.

Jos yhteiskunnassamme ei olísi lainkaan sosiaalisia ongelmia , vasemmistolaisten täytyisi _keksiä_ sellaisia saadakseen tekosyy metelin nostamiselle.

Korostamme, ettei edellämainittu yritä olla tarkka kuvaus jokaisesta, jota voidaan pitää vasemmistolaisena. Se on ainoastaan karkea esitys vasemmiston yleisistä tendensseistä.

Läpisosiaalistuminen:
Psykologit käyttävät termiä "sosiaalistuminen"  kuvatakseen prosessia, jossa lapset koulutetaan ajattelemaan ja toimimaan niin kuin yhteiskunta vaatii. Henkilön sanotaan olevan hyvin sosiaalistunut, jos hän uskoo ja tottelee yhteiskunnan moraalikoodeja ja sopeutuu hyvin tämän yhteiskunnan toimivaksi osaksi. Voi tuntua järjettömältä väittää, että monet vasemmistolaiset ovat läpisosiaalistuneita, koska vasemmistolaisia pidetään kapinallisina. Kuitenkin tämä kanta on perusteltavissa. Monet vasemmistolaiset eivät ole niin kapinallisia kuin miltä vaikuttavat.

Yhteiskuntamme moraalinen koodi on niin vaikuttava, ettei kukaan voi ajatella, tuntea tai toimia täysin moraalisesti. Me emme esimerkiksi saisi vihata ketään, mutta silti lähes jokainen vihaa jotakuta tiettyinä hetkinä, myönsipä sen itselleen tai ei. Jotkut ihmiset ovat niin korkeasti sosiaalistuneita, että heidän pyrkimyksensä ajatella, tuntea tai toimia moraalisesti muodostuu valtavaksi taakaksi heille. Välttääkseen syyllisyyden tunteita he joutuvat jatkuvasti pettämään itseään motiiviensä suhteen ja etsimään moraalisia selityksiä tunteille ja teoille, joilla on todellisuudessa epämoraalinen alkuperä. Käytämme tälläisistä ihmisistä nimitystä "läpisosiaalistunut".

Läpisosiaalistuminen voi johtaa heikkoon itsetuntoon, voimattomuuden tunteeseen, tappiomielialaan, syyllisyyteen, yms. Eräs tärkeimmistä keinoista, joilla yhteiskuntame sosiaalistaa lapset, on saada heidät tuntemaan häpeää sellaisesta käytöksestä tai puheesta, joka ei vastaa yhteiskunnan odotuksia. Jos tässä mennään liian pitkälle, tai jos lapsi on erityisen herkkä sellaisille tunteille, hän päätyy häpeämään _itseään_. Lisäksi läpisosiaalistuneen henkilön ajatukset ja teot ovat enemmän yhteiskunnan odotusten rajoittamia kuin lievemmin sosiaalistuneen. Suurin osa ihmisistä tekee huomattavissa määrin kaikkea pientä pahaa. He valehtelevat, näpistävät, rikkovat liikennesääntöjä, pinnaavat töistä, vihaavat jotakuta, puhuvat häijysti tai käyttävät jotain vippaskonstia päästäkseen toisten edelle. Läpisosiaalistunut henkilö ei voi syyllisyttää tuntematta edes kokea ajatuksia tai tunteita jotka ovat hyväksytylle moraalille vastakkaisia; hän ei voi ajatella "epäpuhtaita" ajatuksia. Eikä sosiaalistaminen liity vain moraaliin; sosiaalistamalla lujitetaan monia käyttäytymisnormeja, jotka eivät mene yleisen moraalin ulkopuolelle. Näin läpisosiaalistettu henkilö pidetään psykologisessa lieassa ja hän kulkee koko elämänsä pitkin raiteita, jotka yhteiskunta hänelle on tehnyt. Monilla läpisosiaalistuneilla ihmisillä tämä johtaa pakon ja voimattomuuden tunteisiin, jotka voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Mielesmme läpisosiaalistaminen kuuluu pahimpiin julmuuksiin, joita ihmiset harjoittavat toisiaan kohtaan.

Väitämme, että hyvin tärkeä ja vaikutusvaltainen osa nykyvasemmistosta on läpisosisaalistunutta, ja että heidän läpisosiaalistuneisuutensa määrittäää merkittävällä tavalla nykyvasemmiston suuntaa. Läpisosiaalistuneet vasemmistolaiset ovat yleensä intellektuelleja tai ylemmän keskiluokan jäseniä. Huomatkaa, että yliopistointellektuellit muodostavat kaikkein sosiaalistuneimman osan yhteiskunnastamme, ja myös suurimman osan vasemmistosta.

Läpisosiaalistunut vasemmistolainen yrittää päästä irti psykologisesta lieastaan ja vaatii autonomiaa kapinoimalla. Mutta yleensä hän ei ole tarpeeksi vahva kapinoidakseen yhteiskuntamme perustavimpia arvoja vastaan. Yleisesti ottaen nykyvasemmiston tavoitteet eivät ole ristiriidassa yleisesti hyväksytyn moraalin kanssa. Päinvastoin, vasemmisto valitsee yleisesti hyväksytyn moraalisen periaatteen, omaksuu sen ja syyttää sitten kansaa sen rikkomisesta. Esimerkkejä: rodullinen tasa-arvoisuus, sukupuolten tasa-arvoisuus, köyhien auttaminen, sodanvastaisuus, väkivallattomuus yleensä, ilmaisunvapaus, eläinten humaani kohtelu. Yleisemmällä tasolla, yksilön velvollisuus palvella yhteiskuntaa ja yhteiskunnan velvollisuus pitää huolta yksilöistä. Kaikki nämä ovat olleet syvään juurtuneita arvoja yhteiskunnassamme (tai ainakin sen keski- ja yläluokissa) jo pitkään. Nämä arvot on ilmaistu tai omaksuttu suoraan tai peitellysti suurimmassa osassa, siitä materiaalista, jota valtavirtamedia ja koulutus meille tarjoilevat. Vasemmistolaiset, etenkin läpisosiaalistuneet sellaiset, eivät yleensä kapinoi näitä periaatteita vastaan, vaan oikeuttavat vihamielisyytensä yhteiskuntaa kohtaan väittämällä (osittain totuudenmukaisesti), ettei yhteiskunta noudata niitä.

Nyt kuvaamme, miten läpisosiaalistunut vasemmistolainen näyttää todellisen mieltymyksensä yhteiskuntamme perusasenteisiin samalla kun esittää kapinoivansa niitä vastaan. Monet vasemmistolaiset kannattavat myönteistä toimintaa, mustien saamista arvovaltaisiin asemiin, opetuksen kehittämistä mustien kouluissa ja lisävarojen myöntämistä näille kouluille; he pitävät mustan "köyhälistön" elämäntapaa sosiaalisesti häpeällisenä. He haluavat sopeuttaa mustan ihmisen järjestelemään, tehdä hänestä yritysjohtajan, lakimiehen, tiedemiehen, sellaisen kuin valkoisen ylemmän keskiluokan ihmiset ovat. Vasemmistolaiset vastaavat tähän, että kaikkein vähiten he haluavat tehdä mustasta ihmisestä valkoisen ihmisen kopion; sen sijaan he haluavat suojella afrikkalais-amerikkalaista kulttuuria. Mutta mitä tähän afrikkalais-amerikkalaisen kulttuurin suojeluun sisältyy? Tuskin muuta kuin mustien ruoan syöminen, mustien musiikin kuuntelu, mustien suosimien vaatteiden käyttö ja käyminen mustien kirkoissa tai moskeijoissa. Toisin sanoen, se näkyy vain triviaaleissa asioissa. Olennaisilta osin läpisosiaalistuneet vasemmistolaiset haluavat mukauttaa mustat valkoisen keskiluokan ihanteisiin. He haluavat heidän opiskelevan teknisiä aineita, ryhtyvän johtajiksi ja tiedemiehiksi, kuluttavan elämänsä nousemalla yhteiskunnan portaita todistaakseen, että mustat ovat yhtä hyviä kuin valkoiset. He haluavat saada mustat isät "vastuuntuntoisiksi", he haluavat tehdä mustien jengeistä väkivallattomia, jne. Mutta juuri nämä ovat teollis-teknologisen järjestelmän arvoja. Järjestelmä vähät välittää siitä, millaista musiikkia ihminen kuuntelee, millaisia vaatteita hän käyttää ja mitä uskontoa hän tunnustaa, niin kauan kuin hän opiskelee, tekee kunniallista työtä, kiipeää ylöspäin arvoasteikossa, on "vastuuntuntoinen" vanhempi, väkivallaton ja niin edelleen. Itse asiassa, riippumatta siitä miten kovasti hän sen kieltää, läpisosiaalistunut vasemmistolainen haluaa integroida mustat järjestelmään ja saada heitä omaksumaan sen arvot.

Emme tietenkään yritä väittää, etteivät vasemmistolaiset, edes läpisosiaalistuneet sellaiset, koskaan kapinoisi yhteiskuntamme perusarvoja vastaan. Selvästikin he joskus tekevät niin. Jotkut läpisosiaalistuneet vasemmistolaiset ovat menneet niin pitkälle, että ovat rikkoneet erästä nyky-yhteiskunnan tärkeintä periaatetta ryhtymällä fyysiseen väkivaltaan. Heidän itsensä mukaan väkivalta on heille "vapautumisen" muoto. Toisin sanoen, väkivallalla he murtautuvat ulos psyykkisistä estoista, joihin heidät on opetettu. Koska he ovat läpisosiaalistuneita, nämä estot ovat olleet heille rajoittavampia kuin muille; tästä johtuu heidän tarpeensa murtautua ulos niistä. Mutta yleensä he oikeuttavat kapinointinsa valtavirta-arvoilla. Jos he ryhtyvät väkivaltaan, he väittävät taistelevansa vaikkapa rasismia vastaan.

Ymmärrämme, että edellisestä vasemmiston psykologian läpijuoksusta voidaan esittää monia huomautuksia. Todellinen tilanne on monimutkainen, ja kokonaisvaltainen kuvaus siitä tulisi vaatimaan useita niteitä tekstiä, vaikka kaikki tarpeellinen tieto olisikin saatavilla. Olemme vain karkeasti esitelleet kaksi modernin vasemmiston tärkeintä tendenssiä.

Vasemmisto ongelmat osoittavat yhteiskunnamme ongelmat kokonaisuudessaan. Heikko itsetunto, depressiiviset taipumukset ja tappiomieliala eivät rajoitu vasemmistoon. Vaikka ne ovatkin erityisen hyvin nähtävissä vasemmistossa, ne ovat levittäytyneet koko yhteiskuntaamme. Ja nykypäivän yhteiskunta pyrkii sosiaalistamaan meidät suuremmassa määrin kuin mikään aikaisempi yhteiskunta. Asiantuntijat kertovat meille jopa miten pitää syödä, miten liikkua, miten rakastella, miten kasvattaa lapset ja niin edelleen.

[hattiwatti]

ohtuen heidän tarpeestaan kapinoida ja kuulua johonkin liikeeseen, vasemmistolaiset tai samaa psykologista tyyppiä edustavat yksilöt hakeutuvat kaikenlaisiin liikkeisiin, mutta eivät yleensä pidä sellaisista kapina- tai aktivistiliikkeistä joiden päämäärät ja jäsenistö eivät ole ensisijaisesti  vasemmistolaisia. Sen seurauksena tapahtuva vasemmistolaisten tulva voi helposti muuttaa ei-vasemmistolaisen liikkeen vasemmistolaiseksi, jolloin vasemmistolaiset päämäärät korvaavat tai vääristävät liikkeen alkuperäiset tavoitteet.

Välttääkseen tämän on luontoa ylistävän ja teknologiaa vastustavan liikkeen otettava päättäväisen antivasemmistolainen asenne ja vältettävä kaikkea yhteistyötä vasemmistolaisten kanssa. Vasemmistolaisuus on pitkällä tähtäimellä yhteensovittamaton villin luonnon, ihmisten vapauden ja modernin teknologian hävittämisen kanssa. Vasemmistolaisuus on kollektivistista; se pyrkii sitomaan koko maailman (sekä luonnon että ihmiskunnan) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Mutta tämä edellyttää luonnon ja ihmiselämän säätelemistä järjestäytyneen yhteiskunnan kautta, ja se vaatii kehittynyttä teknologiaa. Yhtenäistä maailmaa ei voi olla ilman nopeaa kuljetusta ja kommunikaatiota, kaikkia ihmisiä ei saa rakastamaan toisiaan ilman sofistikoituneita psykologisia menetelmiä, "suunnitelmallista yhteiskuntaa" ei voi olla ilman välttämätöntä teknologista pohjaa. Ennen kaikkea, vasemmistolaisuutta ajaa vallantarve, ja vasemmistolainen etsii valtaa kollektiivisella tasolla, joukkoliikkeeseen tai järjestöön samastumisen kautta. Vasemmistolaisuus ei todennäköisesti tule koskaan luopumaan teknologiasta, koska teknologia on liian arvokas kollektiivisen vallan lähde.

Myös anarkisti etsii valtaa, mutta hän etsii sitä yksilöllisellä tai pienryhmätasolla; hän haluaa yksilöiden ja pienryhmien voivan kontrolloida omia elämäntilanteitaan. Hän vastustaa teknologiaa, koska se tekee pienryhmät riippuvaisiksi laajoista organisaatioista.

Jotkut vasemmistolaiset kenties näyttävät vastustavan teknologiaa, mutta he vastustavat sitä vain niin kauan kuin he itse ovat sivullisia ja ei-vasemmistolaiset hallitsevat teknologista järjestelmää. Jos vasemmistolaisuus koskaan pääsee valtaan yhteiskunnassa, niin että teknologiasesta järjestelmästä tulee heidän työkalunsa, he tulevat käyttämään sitä innokkaasti ja kannustamaan sen kasvua. Näin tekemällä he toistavat kaavaa, jonka mukaan vasemmistolaiset ovat toimineet uudelleen ja uudelleen menneisyydessä. Kun Venäjän bolshevikit olivat sivullisia, he vastustivat kiihkeästi sensuuria ja salaista poliisia, vaativat itsemääräämisoikeutta etnisille vähemmistöille ja niin edelleen; mutta heti päästyään itse valtaan he saattoivat voimaan tiukemman sensuurin ja perustivat julmemman salaisen poliisin kuin millään tsaarilla oli ollut, ja he sortivat etnisiä vähemmistöjä vähintään yhtä paljon kuin tsaarit olivat tehneet. Pari vuosikymmentä sitten, kun vasemmistolaiset olivat vähemmistönä yliopistoissamme, vasemmistolaiset professorit puolustivat kiihkeästi akateemista vapautta, mutta nyt, niissä yliopistoissa joissa vasemmistolaiset ovat enemmistönä, he ovat osoittaneet olevansa valmiita viemään kaikkien muiden akateemisen vapauden. (Tämä on "poliittista korrektiutta.") Sama tulee tapahtumaan vasemmistolaisten ja teknologian suhteen: he käyttävät sitä sortamaan kaikkia muita, jos vain saavat sen haltuunsa.

Aiemmissa vallankumouksissa kaikkein vallanhimoisimmat vasemmistolaiset ovat toistuvasti ensin tehneet yhteistyötä ei-vasemmistolaisten vallankumouksellisten, kuten myös libertaarisempien vasemmistolaisten kanssa ja sitten pettäneet heidät saadakseen vallan itselleen. Robespierre menetteli näin Ranskan vallankumouksessa, bolsevikit Venäjän vallankumouksessa, kommunistit Espanjassa 1938 ja Castro kannattajineen Kuubassa. Ottaen huomioon vasemmiston historian, ei-vasemmistolaisen vallankumouksellisten kannalta olisi typerää toimia nykyään yhteistyössä vasemmistolaisten kanssa.

Monet ajattelijat ovat huomauttaneet, että vasemmistolaisuus on eräänlainen uskonto. Vasemmistolaisuus ei ole uskonto tiukassa mielessä, koska vasemmiston doktriini ei edellytä minkään yliluonnollisen olennon olemassaoloa. Mutta vasemmistolaiselle vasemmistolaisuus on samassa psykologisessa roolissa kuin uskonto joillekkin ihmisille. Vasemistolainen tarvitsee uskoa vasemmistolaisuuteen; se esittää elintärkeää roolia hänen psyykkisessä taloudessaan. Hänen uskomuksiinsa ei ole helppo vaikuttaa logiikalla tai faktoilla. Hänellä on syvä vakaumus, että vasemmistolaisuus on Oikeaa isolla O:lla, ja hänellä ei ole vain oikeutta vaan myös velvollisuus tyrkyttää vasemmistolaista moraalia kaikille. (monet niistä, jotka määrittelemme "vasemmistolaisiksi" eivät kuitenkaan pidä itseään vasemmistolaisina eivätkä määrittele uskomusjärjestelmäänsä vasemmistolaiseksi. Käytämme termiä "vasemmistolaisuus", koska emme tiedä parempaakaan sanaa kuvaamaan samansuuntaisten uskomuksien kirjoa, johon lukeutuvat feministiset, homojen oikeuksia puolustavat, poliittisesti korrektit yms. liikket, ja koska nämä liikkeet ovat läheistä sukua vanhalle vasemmistolle.

Vasemmistolaisuus on totalitäärinen voima. Missä vasemmistolaisuus sitten ikinä onkin vallassa, sillä on tapana tunkeutua jokaiseen yksityiseen nurkkaan ja pakottaa kaikki ajattelemaan vasemmistolaisesti. Osittain tämä johtuu vasemmistolaisuuden puoliuskonnollisesta luonteesta; kaikki vasemmistolaisten uskomusten vastainen edustaa syntiä. Mutta ennen kaikkea vasemmistolaisuus on totalitäärinen voima vasemmistolaisten valtapyrkimysten takia. Vasemmistolainen pyrkii tyydyttämään vallantarpeensa identifioitumalla yhteiskunnalliseen liikkeeseen ja hän yrittää suoriutua vallan prosessista auttamalla liikettä tavoittelemaan ja saavuttamaan päämääränsä. Mutta vaikka liike saavuttaisi tavoitteensa miten hyvin tahansa, vasemmistolainen ei koskaan ole tyytyväinen, koska aktivismi on hänen korviketoimintonsa. So. vasemmistolaisen päämääränä ei ole saavuttaa vasemmistolaisuuden näennäiset tavoitteet; todellisuudessa häntä motivoi vallantunto, jota hän saa yhteiskunnallisten tavoitteidensa puolesta kamppailemisesta ja niiden saavuttamisesta. Sen takia vasemmistolainen ei ikinä tyydy jo saavuttamiinsa tavoitteisiin; hänen tarpeensa vallan prosessiin johtaa hänet tavoittelemaan aina uutta päämäärää. Vasemmistolainen haluaa tasavertaiset mahdollisuudet vähemmistöille, kun tämä tavoite on saavutettu, hän vaatii vähemmistöille tilastollista tasa-arvoa. Niin kauan kuin jollakulla on mielessä negatiivisia asenteita jotakin vähemmistöä kohtaan vasemmistolaisen täytyy uudelleenkouluttaa häntä. Eivätkä etniset vähemmistöt riitä; kukaan ei saa suhtautua negatiivisesti homoseksuaaleihin, vammaisiin, lihaviin, vanhoihin, rumiin, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Ei riitä, että yleisöä informoidaan tupakoinnin vaaroista; jokaisen savukeaskin kylkeen täytyy laittaa varoitusteksti. Sitten tupakan mainontaa on rajoitettava ellei kokonaan kiellettävä. Aktivistit eivät ikinä ole tyytyväisiä ennen kuin tupakka on laitonta; sen jälkeen on vuorossa alkoholi, sitten roskaruoka jne. Aktivistit taistelevat räikeää lasten pahoinpitelyä vastaan, mikä on järkevää. Mutta nyt he haluavat kieltää kaiken piiskaamisen. Sen jälkeen he haluavat kieltää jonkun muun asian mitä he pitävät epäterveenä, sitten jonkun muun ja taas muun. He eivät ole tyytyväisiä ennen kuin he kontrolloivat kaikkia lastenkasvatuksen menetelmiä. Ja sitten he siirtyvät jonkun toisen asian kimppuun.

Oletetaan, vasemmistolaista pyydettäisiiin tekemään lista *kaikista* asioista, jotka ovat väärin yhteiskunnassa, ja sitten oletetaan, että *jokainen* heidän vaatimansa yhteiskunnallinen uudistus toteutettaisiin. On luultavaa, että parissa vuodessa enemmistö vasemmistolaisista löytäisi jonkun uuden valittamisen aiheen, jonkin uuden yhteiskunnallisen "pahan", joka pitää korjata, koska, jälleen, vasemmistolaista ei niinkään motivoi yhteiskunnan vääryyksien vähentäminen kuin tarve tyydyttää omaa vallanhaluaan saattamalla yhteiskunnalliset ratkaisut voimaan.

Koska heidän korkea-asteinen sosiaalinen sosiaalistumisensa rajoittaa heidän ajatteluaan ja käyttäytymistään, monet läpisosiaalistuneet vasemmistolaiset eivät voi tavoitella valtaa samalla tavoin kuin muut ihmiset. Heidän vallantavoittelullaan on vain yksi moraalisesti hyväksyttävä purkautumistie, ja se on kamppailu heidän moraalinsa pakottamiseksi kaikille.

Vasemmistolaiset, varsinkin läpisosiaalistuneet sellaiset, ovat tosiuskovaisia samassa mielessä kuin Eric Hoffer osoittaa teoksessaan "Tosiuskovainen". Mutta kaikki tosiuskovaiset eivät ole samaa psykologista tyyppiä kuin vasemmistolaiset. Esimerkiksi tosiuskovainen natsi poikkeaa luultavasti tosiuskovaisesta vasemmistolaisesta hyvinkin paljon. Johtuen heidän kyvystään yksimieliseen asialle omistatumiseen, tosiuskovaiset ovat hyödyllistä, kenties välttämätöntä ainesta mille tahansa vallankumoukselliselle liikkeelle. ......


Jotkut lukijat saattavat sanoa: "Tuo puhe vasemmistolaisuudesta on roskaa. Minä tunnen Liisan ja Lassen, jotka ovat vasemmistolaisia, eikä heillä ole lainkaan tuollaisia totalitäärisiä taipumuksia." On melko totta, että monet vasemmistolaiset, mahdollisesti jopa laaja enemmistö, ovat kunnon ihmisiä, jotka uskovat vilpittömästi suvaitsevaisuuteen toisten ihmisten arvoja kohtaan (tiettyyn rajaan saakka) eivätkä tahtoisi käyttää mielivaltaisia keinoja yhteiskunnallisten tavoitteidensa saavuttamiseen. Huomioitamme vasemmistolaisuudesta ei ole tarkoitettu sovellettaviksi jokaiseen yksittäiseen vasemmistolaiseen, vaan kuvaamaan vasemmistolaisuuden yleistä luonnetta liikkeenä. Eivätkä liikkeen yleistä luonnetta välttämättä määrää lukuisat erilaisten ihmisten ryhmät, jotka ovat mukana liikkeessä.

Ihmiset, jotka nousevat valta-asemiin vasemmistolaisissa liikkeissä ovat yleensä kaikkein vallanhimoisimpia vasemmistolaisia, koska juuri vallanhimoiset ihmiset tavoittelevat kiihkeimmin näitä paikkoja. Kun vallanhimoisimmat tyypit ovat ottaneet vallan liikkeessä, löytyy monia lempeitä vasemmistolaisia, jotka sisimmässään paheksuvat monia johtajien toimia, mutteivät kykene asettumaan heitä vastaan. He tarvitsevat uskoa liikkeeseen, ja koska he eivät voi luopua tästä uskosta, he seuraavat johtajia. On totta, että joillakin vasemmistolaisilla on selkärankaa vastustaa ilmeneviä totalitäärisiä tendenssejä, mutta he yleensä jäävät tappiolle, koska vallanhimoisimmat tyypit ovat paremmin järjestäytyneitä, armottomampia ja macchiavellilaisempia ja ovat varmistaneet itselleen vahvat valta-asemat.

Nämä ilmiöt näkyivät erittäin selvästi Venäjällä ja muissa maissa, joissa vasemmisto nousi valtaan. Samoin ennen kommunismin romahtamista Neuvostoliitossa lännen vasemmistolaiset harvoin kritisoivat kyseistä maata. Yllyttäessä he saattoivat kyllä myöntää, että Neuvostoliitto teki kyllä paljon virheitä, mutta sitten he yrittävät selittää ne parhain päin, ja alkoivat puhua länsimaiden epäkohdista. He vastustivat aina sotilaallista vastarintaa kommunistien aggressiota vastaan, mutta kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin, he eivät tehneet mitään. Ei niin, että he olisivat hyväksyneet Neuvostoliiton toimet; mutta vasemmistolaisen uskonsa takia he eivät vaan kyenneet asettumaan kommunismia vastaan. Nykyisin niissä yliopistoissa joissa "poliittinen korrektius" on saanut valta-aseman, on todennäköisesti monia vasemmistolaisia, jotka yksityisesti paheksuvat akateemisen vapauden tukahduttamista, mutta toimivat kuitenkin sen mukaisesti.

Niinpä se tosiasia, että monet yksittäiset vasemmistolaiset ovat lauhkeita ja varsin suvaitsevaisia ihmisiä, ei missään nimessä ehkäise koko liikkeessä esiintyviä totalitäärisiä taipumuksia.

Vasemmistolaisuuden analyysissämme on eräs vakava puute. On yhä kaikkea muuta kuin selvää, mitä tarkoitamme "vasemmistolaisella". Emme taida voida asialle paljoakaan. Nykyään vasemmistolaisuus on pirstaloitunut kokonaiseksi aktivistiliikkeiden kirjoksi. Kuitenkaan kaikki aktivistiliikkeet eivät ole vasemmistolaisia, ja monissa aktivistiliikkeissä (esim. radikaaleissa ympäristönsuojelijoissa) näyttää olevan mukana sekä vasemmistolaisia, että täysin ei-vasemmistolaisia persoonia, joista jälkimmäisten tulisi ymmärtää, ettei vasemmistolaisten kanssa kannata olla yhteistyössä. Vasemmistolaiset ominaisuudet haalistuvat astettain ei-vasemmistolaisiksi ominaisuuksiksi, ja meillä on kova paine päättää, onko joku yksilö vasemmistolainen vai ei. Ennen kuin asia on millään tavoin määritelty, käsitys vasemmistosta määräytyy sen pohdinnan perusteella, jonka olemme tässä artikkelissa suorittaneet, ja voimme vain neuvoa lukijaa käyttämään omaa harkintaansa päätettäessä, kuka on vasemmistolainen.

Mutta on hyödyllistä luetella joitain kriteerejä vasemmistolaisuuden diagnosoimiseksi. Näitä kriteerejä ei voi soveltaa päälleliimaustekniikalla. Jotkut kriteerit sopivat joihinkin ihmisiin ilman, että he ovat vasemmistolaisia, joihinkin vasemmistolaisiin eivät sovi mitkään kriteereistä. On jälleen käytettävä omaa harkintaa.

Vasemmistolainen suuntautuu laajan mittakaavan kollektivismiin. Hän korostaa yksilön velvollisuutta palvella yhteiskuntaa ja yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia yksilöstä. Hän suhtautuu negatiivisesti yksilöllisyyteen. Hän puhuu usein moralistiseen sävyyn. Hän kannattaa tiukkoja aselakeja, seksivalistusta ja muita psykologisesti "valistuneita" koulutusmenetelmiä, suunnitelmataloutta, myötämielistä toimintaa, monikulttuurisuutta. Hän samastuu uhreihin. Hän vastustaa kilpailua ja väkivaltaa, mutta yleensä selittää vasemmistolaisten harjoittaman väkivallan parhain päin. Hän käyttää mielellään vasemmiston iskulauseita, kuten "rasismi", "seksismi", "homofobia", "kapitalismi", "imperialismi", "neokolonialismi", "kansanmurha", "yhteiskunnallinen muutos", "sosiaalinen oikeudenmukaisuus", "sosiaalinen vastuuntunto". Ehkä parhaiten tunnnistettava vasemmistolaisen piirre on sympatia seuraavia liikkeitä kohtaan: feminismi, homojen oikeudet, etnisten vähemmistöjen oikeudet, vammaisten oikeudet, eläinten oikeudet, poliittinen korrektius. Kuka tahansa, joka tuntee voimakasta vetoa kaikkia näitä liikkeitä kohtaan on lähes varmasti vasemmistolainen.

Vaarallisimmat vasemmistolaiset so. kaikkein vallanhimoisimmat tunnistaa usein ylimielisyydestä tai dogmaattisesta lähestymistavasta. Kuitenkin kaikkein vaarallisimpia vasemmistolaisia ovat ehkä tietyt läpisosiaalistuneet tyypit, jotka välttävät karkeita aggressiivisuuden ilmauksia ja pidättyvät julistamasta vasemmistolaisuuttaan, mutta uurastavat hiljaa ja tungettelematta levittääkseen kollektivistisia arvoja, "valistuneita" psykologisia menetelmiä lasten sosiaalistamiseksi, yksilön riippuvuutta järjestelmästä ja niin edelleen. Nämä piilovasemmistolaiset (niin kuin me heitä kutsumme) muistuttavat tietyllä tavalla porvarillisiä tyyppejä käytännön toiminnan tullessa kysymykseen, mutta eroavat heistä psykologiansa, ideologiansa ja motivaationsa puolesta. Tavallinen porvari yrittää saada ihmiset järjestelmän vallan alaisuuteen suojellakseen omaa elämäntapaansa, tai yksinkertaisesti sen vuoksi, että hänellä on tavanomaiset näkemykset. Piilovasemmistolainen koittaa saada ihmiset järjestelmän kontrollin piiriin, koska hän on kollektivistisen ideologian tosiuskovainen. Piilovasemmistolainen eroaa tavallisesta läpisosiaalistuneesta vasemmistolaisesta siinä, että hänen kapinallinen impulssinsa on heikompi ja hän on lujemmin sosiaalistunut. Hän eroaa tavallisesta hyvin sosiaalistuneesta porvarista siten, että jokin syvä sisäinen puute pakottaa hänet omistautumaan aatteelle ja sulauttamaan itsensä kollektiiviin. Ja kenties hänen (hyvin sublimoitu) vallanhalunsa on suurempi kuin keskivertoporvarilla.

Kautta tämän artikkelin olemme esittäneet epätarkkoja väitteitä ja väitteitä joihin olisi pitänyt liittää kaikenlaisia ehtoja ja varauksia; ja jotkut väitteistämme saattavat olla täysin vääriä. Riittävän informaation puute ja pyrkimys tiiviyteen teki mahdottomaksi muotoilla väitteemme tarkemmin tai lisätä kaikki tarvittavat ehdot. Ja tietenkin tälläisessä pohdinnassa täytyy luottaa vahvasti vaistonvaraiseen arvostelukykyyn, ja se voi joskus erehtyä. Joten emme väitä, että tämä artikkeli olisi muuta kuin totuuden karkea likiarvo.

Siitä huolimatta olemme kohtuullisen vakuuttuneita siitä, että maalaamamme kuvan yleiset ääriviivat ovat karkeasti ottaen oikein. Olemme kuvanneet vasemmistolaisuuden ajallemme tyypillisenä ilmiönä vallan prosessin estämisestä. Mutta voimme olla väärässä tämän suhteen. Läpisosiaalistuneita tyyppejä, jotka pyrkivät tyydyttämään oman vallanhalunsa käännyttämällä kaikki omaan moraaliinsa on varmasti ollut olemassa kauan. Mutta uskomme, että keskeisessä roolissa olevat alemmuudentunto, heikko itseluottamus, voimattomuus, samastuminen uhreihin vaikkei itse ole uhri, ovat tyypillisiä nykyvasemmistolaisuudelle. Sellaisten ihmisten, jotka eivät itse ole uhreja, samastumista uhreihin esiintyi joissain määrin 1800-luvun vasemmistolaisuudessa ja varhaiskristillisyydessä, mutta sikäli kun tiedämme, nämä huonon itsetunnon jne oireet eivät olleet läheskään niin ilmeisiä näissä tai missään muissakaan liikkeissä kuin nykyvasemmistossa. Mutta emme ole siinä asemassa, että voisimme varmuudella väittää, ettei sellaisia liikkeitä ole esiintynyt ennen modernia vasemmistoa. Tämä on tärkeä kysymys, johon historioitsijoiden tulisi kiinnittää huomiota.

[hattiwatti]

Ylläoleva on Savukeidas kustannuksen julkaisemasta unabomber manifestin suomennoksesta, josta naputtelin tekstin koneelleni vuosia sitten.

Eka osa on manifestin alusta.

Jälkimmäinen osa on manifestin lopusta - vasemmistokritiikki on jaettu kahtia.

Näkökulma siihen miten vasemmisto ja ekologinen liike ovat pohjimmiltaan yhteensovittamattomia on hyvä, Eero Paloheimo voisi olla perinjuurin samaa mieltä.

[junakohtaus]

Unabomberin näkemys vasemmistosta näyttää muuten kuvaavan oikein kivasti nuivapossen vinkuleluosastoa. Hassu juttu.

[hattiwatti]

On huomattava, että varsinkin monet ns. jenkkikonservatismista vaikutteita ottaneet nuivat bloggaajat tuntuvat näkevän tämän ns. postmodernin vasemmistoliberalismin vastapoolina konservatismin tai tarkemmin sanoen amerikkalaisvaikutteisen sellaisen.

Mutta Unabomber manifestissaan samasti myös konservatiivit ja vasemmistolaiset toisiinsa, niinkuin oikein onkin. Konservatiivit olivat hänen mielestään niin läpeensä pöljää porukkaa ettei heissä ollut muutamaa riviä enemmän analysoitavaa.

(USA-vaikutteiset) Konservatiivit yleensä tukevat täysi vapaata ja säätelemätöntä kapitalismia ja teknologiaa tajuamatta että kaikki tämä tulisi aiheuttamaan hyvin drastisia muutoksia kaikessa siinä minkä puolesta itse puhuvat. Uskonnolliset ja perhearvot tulisivat murskautumaan heidän itsensä kannattaman kehityksen alle. Tässä kohtaa he muistuttavat yllättävän paljon nykyvasemmistoa joka kannattaa kaikkea sitä mikä loppupeleissä sotii heidän omia arvojaan vastaan arvorelativismin kautta. Eräs maailman menestyneimpiä rahanpyörittäjiä George Soros kirjassaan kansainvälisen kapitalismin kriisi oli täysin samoilla linjoilla, ja nimesi USAn kristillisen äärioikeiston jotka liittoutuneet absoluuttisen vapaan pääomaliikkeiden ajajien kanssa erääksi maailmantalouden ongelmien lähteeksi, myös idiooteiksi jotka eivät näin tehdessään tajua kaivavansa omien romanttisten arvojensa hautaa. Näinhän unabomberikin asian näkee. Tosin eräs syy näin oudolle yhteenliittoutumalle voi olla Amerikkalaisten seurakuntien verovapaus, joka on tehnyt koko touhusta pitkälle rahanpesua ja luonut poliittisesti outoa konservatiivisia arvoja halveksuvan suurpääoman ja uskonnollisen konservatismin hämärän liiton.

"Oikeista" konservatiiveistä Amishit ja Hutteriitit sentään olivat teknologianvastaisuudessaan täysin unabomberin linjoilla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Amish

http://en.wikipedia.org/wiki/Hutterite

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2011/05/pieni-havainto-anabaptisteista.html

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/03/taloustiede-rapauttaa-yhteison-ja-antaa.html
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/03/amishit-ja-taloustiede.html

http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2010/03/amish-slide-show.html

Olen myös nähnyt jonkun vanhan paluumuuttaneen amish-papan suomessakin, nykyään taitaa olla jo kuollut.

[hattiwatti]

Tosiekologi Eero Paloheimo on Unabomberin kanssa samoilla linjoilla liittyen Vihreyden ja Vasemmiston suhteisiin:

http://www.eeropaloheimo.fi/Vihervaluma.htm

   

Vihreys valuu vyörynä vasemmalle

| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Taloussanomissa 06.09.2006 |

Hannele Luukkainen ilmoitti siirtyvänsä kokoomuksen valtuustoryhmään Helsingissä, Leena Vilkka keskustapuolueen valtuustoryhmään Hyvinkäällä. Mitä yhteistä on näillä kahdella?

Molemmat tapahtuvat elokuussa ja Uudellamaalla. Vilkka lähtee kuun alussa, Luukkainen lopussa. Kumpikin siirtyy vihreistä oikealle. Kumpikin on todellinen perusvihreä: Vilkka on luonnonsuojelun merkittävä filosofi, Luukkainen intomielinen eläintensuojelija. Molemmat olivat vihreitä paljon ennen niitä, jotka nyt julistavat turuilla ja toreilla vihreyden keskeistä aatesisältöä.

Olen itse edelleen Vihreän Liiton kriittinen jäsen, mutta eräiden muiden kanssa perustanut Tuusulan Puolesta valtuustoryhmän Tuusulaan. TuPu:n ryhmässä on mukavaa. Siellä ei puukoteta selkään, ei käydä repivää valtataistelua, ei ehdotella itseä luottamustehtäviin ja käyttäydytään muutenkin normaalien ihmisten lailla.

Vihreisiin liittyy kaksinaamaisuus, joka on syytä kirjoittaa paperille, kaikkien luettavaksi. Vihreät kertovat olevansa puolue, joka ei ole oikealla eikä vasemmalla vaan edellä. Kaikki tietävät, että se ei ole totta. Se tiedetään vihreissä ja vihreiden ulkopuolella. Niin pitäisi olla mutta ei ole. Tosiasiassa nykyinen Vihreä Liitto on selvä vasemmistopuolue. On vaalitärppi julistaa edessä olemista. Sen avulla kalastellaan ympäristöasioita kannattavilta oikeistolaisilta ääniä vasemmistolaiselle puolueelle ja politiikalle.

Selvä enemmistö vihreiden sisäpiiristä ei ole ympäristöpoliitikkoja vaan sosiaalipoliitikkoja - eikä mitä hyvänsä, vaan demareista selvästi vasemmalle sijoittuvia sosiaalipoliitikkoja. Heidän käsityksensä mukaan esimerkiksi perustulo pitää korottaa niin korkeaksi, että paskaduuneista on varaa kieltäytyä. He eivät puhu siitä, että paskaduunitkin pitää tehdä ja niiden vastuuntuntoiset tekijät maksavat verorahoillaan heidän perustulonsa. Perustulosta on tullut vihreiden merkittävä vaaliase. Aikaisemmin se oli sentään ydinvoiman vastustus. Ilkka Kylävaara ei ollut väärässä kertoessaan Taistolaisuuden musta kirja – teoksessaan, että taistolaisten valtaosa ei siirtynyt Vasemmistoliittoon vaan Vihreisiin. Ja se näkyy arjen politiikassa.

Esimerkki. Äskeisten presidentinvaalien lopputulos osoitti, että suuri osa vihreistä äänesti jo ensimmäisellä kierroksella Tarja Halosta eikä Heidi Hautalaa. Ne harvat vihreät, jotka äänestivät toisella kierroksella Niinistöä, äänestivät ensimmäisellä Hautalaa. Valtaosalle vihreistä vasemmistolaisuus on omempaa kuin edessä oleminen. Eikä missään joukossa, vuorineuvoksista työväkeen haukuta Pentti Linkolaa niin sikamaisesti kuin vihreiden sisäpiireissä.

Lopuksi eräs tulevaisuuden ennuste. Tällä tiellä vihreys valuu vyörynä vasemmalle. Suunta on nyt jo selvä ja eduskuntavaalien ehdokkaatkin valikoituvat tällä perusteella. Yksittäisten oikeistoäänien poiminta onnistuu vielä ensi maaliskuussa, sen jälkeen ei enää. Kaikki puolueet ovat jo ympäristöpuolueita. Uusvihreä Liitto kilpailee äänestäjistä Vasemmistoliiton kanssa, mutta häviää sille ajan myötä. Vasemmistoliiton linja on vuosien varrella ollut johdonmukaisempi ja kestävämpi.

[Osatekijä]

Suosittelen valaisemaan itseään tämän tiimoilta, esim. tutustumalla ihan normaaliin suomalaiseen punaviher-skeneen ja musiikkiin. 99% porukasta vihaa länsimaista sivilisaatiota ja varsinkin valkoista miestä sekä kaikkia ja kaikkea jotka menestyvät, loput 1% vihaa pelkästään itseään.

Missä tähän voisi tutustua ? Se olisi ihan mielenkiintoista. Onko esim. jotain keskustelupalstaa tai vastaavaa jossa tälläistä porukkaa pyörii ? Minulle on jotenkin niin järjen vastaista ajatella suurta joukkoa valkoisia suomalaisia miehiä jotka ilmaisisivat ihan vilpittömästi vihaavansa sekä itseään että omaa kulttuuriaan ja toimivansa tältä pohjalta. Minulle ei riitä sellainen keskustelupalsta, jossa joku sanoo kannattavansa liito-oravien suojelua, ja "unabomberien" ajatuskulku johtaa siitä huikein loogisin harppauksin tulkintaan länsimaisen sivilisaation vihaamisesta. Haluaisin löytää sellaisen punaviher-henkilön, jota liito-oravat eivät kiinnosta pätkääkään, ja joka kertoo kannattavansa niiden suojelua ainoastaan siksi, että se vahingoittaisi hänen vihaamaansa länsimaista sivilisaatiota. Tämä siis vaan esimerkkinä, se vihamotiivi olisi siis minulla hakusessa.

[Parsifal]

Näiden IQ testien tulosten quoteeminen on yhtä mielekästä kuin, että kertoisi meidän Mikon saaneen nelosen kokeesta, mutta enpäs kerro, että opiskeleeko amiksessa vai lukiossa! HEHEEE!

Mmm-hmm, nyt meni ohi, mutta haitanneeko tuo.

Pointtina voisi olla vaikkapa se, että kyseessä ei ollut Brixtonin moskeijasta värvätty jälkeenjääneisyyden rajatapaus tunaroimassa lentokoneessa Cee-nelosta kengissään tai kalsareissaan.

Amiksessa asetikko on nollasta viiteen. Lukiossa neljästä kymmeneen. Jos et tiedä IQ testistä tulosta enempää on tieto täysin arvoton.

170 on kyllä kova tulos kaikilla olemassaolevilla asteikoilla. Suomessa käytettävällä asteikolla Mensan raja on 148, jenkkilässä käytetyllä 132.

[Osatekijä]

Suosittelen valaisemaan itseään tämän tiimoilta, esim. tutustumalla ihan normaaliin suomalaiseen punaviher-skeneen ja musiikkiin. 99% porukasta vihaa länsimaista sivilisaatiota ja varsinkin valkoista miestä sekä kaikkia ja kaikkea jotka menestyvät, loput 1% vihaa pelkästään itseään.

Missä tähän voisi tutustua ? ...

Kuuntele vaikkapa biisien sanoituksia. Jos et vielä tuolla löydä niin sitten kokeile punnkibändein sanoituksia. Yksi foorumi taitaa olla takkufoorumi.

Onko yllä oleva sarkasmia tai vitsi ? Lähden sitä oletuksesta että ei ole, vähän rajatapaus.

Vaikeaksi menee jos noita 99% vihaajia pitää punkkibiisien sanoituksista lähteä etsimään. Kuuntelen paljon musiikkia mutta nyt ei tule mieleen kuin yksi Type O Negativen biisi jossa lyriikoissa on kohta "kill all the white people". Tätä ei kuitenkaan lasketa, koska en näe että amerikkalaisen gootti bändin yhden biisin sanat edustaisivat "normaalia suomalaista punaviher-skeneä".

Takkuforum oli mielenkiintoinen tuttavuus, en kuitenkaan sieltäkään löytänyt valkoista miestä ja länsimaista kulttuuria vihaavia. Anarkistit vastustavat kaikkia valtahierarkioita, ainakin johdonmukaisuuden nimissä riippumatta siitä mistä kulttuurista tai minkä väriset ihmiset valtahierarkioita edustavat ja ylläpitävät. Kuriositeettina: tuntuivat olevan tuolla forumilla vähän eri mieltä siitä onko junaliikenteen häirintä "oikeaa anarkismia".

[RP]

Muistaakseni kyllä kaikissa maissa, jossa mensa on käytetään keskihajontaa 15 ja 130 on pääsyraja. Suomessa raja on poikkeuksellinen: 131.

Näyttää muuttuneen. Aikaisemmin he käyttivät juuri 24:n keskihajontaista testiä.

[Simo Hankaniemi]

Unabomberin analyysi tuntuu sopivan aika hyvin vasemmistolaisiin, siis niihin jotka itsekin määrittelevät itsensä vasemmistolaisiksi. Juttuun ei ole juuri muuta lisättävää kuin näiden vasemmistolaisten omituinen rakkaus islamiin, josta onkin jo ollut juttua Hommassa.