2011-06-01 YLE: EU selkeyttää turvapaikanhakijoiden kohtelua

[Roope]

EU selkeyttää turvapaikanhakijoiden kohtelua

Euroopan unioni on yhtenäistämässä turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. Tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana luoda yhtenäinen turvapaikkajärjestelmä.

Turvapaikkamenettelyjä koskevaan direktiiviin on suunnitteilla muutoksia, joiden tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää turvapaikan hakemista ja niistä päättämistä koskevia sääntöjä.

Turvapaikkaa hakeville henkilöille taataan jatkossa yhtenäiset olosuhteet. Komissio asettaa myös tavoitteeksi, ettei turvapaikan hakemisen ensimmäinen vaihe kestäisi puolta vuotta pitempään.

Turvapaikan hakemisen väärinkäytöksiin puututaan yhä tiukemmin. Uusien sääntöjen mukaan jäsenvaltiot voivat nopeuttaa menettelyjä ja tutkia rajalla hakemuksia, jotka ovat selkeästi epäuskottavia tai joita ovat tehneet hakijat, jotka ovat vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Väärinkäytöksiä estetään myös täsmentämällä uusintahakemuksia koskevia säädöksiä.

Turvapaikanhakijoita ensimmäisinä tapaavat virkamiehet, kuten poliisit ja rajavartijat, saavat lisää koulutusta.

Muutos sisältää myös säännöt, joilla rajoitetaan tiukasti mahdollisuutta ottaa turvapaikanhakijoita säilöön. Liikkumisrajoituksia saisi soveltaa ainoastaan silloin kun se on välttämätöntä ja oikeasuhteista. Säännöillä varmistetaan hakijoiden kohtuullinen elintaso.

Direktiiviehdotukset esitetään EU-neuvostolle 9.6., ja niitä käsitellään heinäkuussa alkavan Puolan puheenjohtajakauden aikana. Ennen kuin ehdotuksista tulee EU-maiden lainsäädäntöä, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden määräenemmistön on ne hyväksyttävä.

YLE Uutiset 1.6.2011

Turvapaikkamenettelyjä koskevaan direktiiviin tehdyillä muutosehdotuksilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään sääntöjä seuraavien tavoitteiden toteuttamiseksi:

   * Helpotetaan täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa varsinkin silloin, kun käsiteltävänä on suuri määrä yhtä aikaa tehtyjä turvapaikkahakemuksia. On tarkistettu sääntöjä, jotka liittyvät turvapaikkamenettelyyn pääsyyn, henkilökohtaisten haastattelujen toteuttamiseen ja turvapaikkamenettelyjen enimmäiskestoon (ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on yhä, että ensimmäisen vaiheen menettelyt saataisiin yleensä päätökseen kuudessa kuukaudessa).
   * Ehkäistään paremmin mahdollisia väärinkäytöksiä. Uusien sääntöjen mukaan jäsenvaltiot voivat nopeuttaa menettelyjä ja tutkia rajalla hakemuksia, jotka ovat selkeästi epäuskottavia tai joita ovat tehneet hakijat, jotka ovat vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.
   * Parannetaan ensimmäisen vaiheen päätöksenteon laatua käytännöllisemmillä toimenpiteillä, joilla autetaan hakijaa ymmärtämään menettely, tai antamalla asianmukaista koulutusta hakemuksia tutkiville ja niitä koskevia päätöksiä tekeville virkamiehille.
   * Turvataan suojelun saanti. Selkeytetään turvapaikkamenettelyyn liittyviä alustavia toimenpiteitä, joita toteuttavat rajavartijat, poliisit ja muut viranomaiset, jotka ovat ensimmäisinä yhteydessä suojelua hakeviin henkilöihin.
   * Käsitellään uusittuja hakemuksia. Muutosehdotuksella selkeytetään sääntöjä, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta uusia hakemuksensa, jos heidän tilanteensa on muuttunut, ja estää järjestelmän mahdolliset väärinkäytökset.
   * Lisätään johdonmukaisuutta turvapaikka-asioita koskevaan EU:n säännöstöön kuuluvien muiden välineiden kanssa, kuten Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) kanssa. EASO:lle esitetään konkreettisempaa roolia koulutusta ja turvapaikkamenettelyyn pääsyä koskevissa säännöksissä.

Vastaanotto-olosuhteita koskevaan direktiiviin tehdyillä muutosehdotuksilla lisätään selkeyttä ja joustavuutta seuraavien tavoitteiden toteuttamiseksi:

   * Helpotetaan täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Lisäämällä liikkumavaraa toimenpiteiden täytäntöönpanossa vähennetään taloudellisia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta.
   * Annetaan selkeät säännöt, joilla rajoitetaan tiukasti mahdollisuutta ottaa turvapaikanhakijoita säilöön. Muutetussa ehdotuksessa säilytetään säilöönotettujen korkeatasoinen kohtelu. Rajoituksia oikeuteen liikkua vapaasti saisi soveltaa vain selkeistä yhteisistä ja tyhjentävistä syistä ja ainoastaan silloin kun se on välttämätöntä ja oikeasuhteista.
   * Varmistetaan kohtuullinen elintaso kansallisilla toimenpiteillä, joilla tunnistetaan heikossa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten ja kidutusten uhrien, erityistarpeet, ja tarjotaan turvapaikanhakijoille riittävää aineellista tukea.
   * Lisätään turvapaikanhakijoiden riippumattomuutta. Tavoitteena on helpottaa turvapaikanhakijoiden työhönpääsyä ja lisätä samalla jäsenvaltioiden joustavuutta hakemusten ensimmäisessä tutkintavaiheessa tai jos ne joutuvat käsittelemään suuren määrän yhtä aikaa tehtyjä turvapaikkahakemuksia.

Tiedote: Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä tarjoaa suojelua ja solidaarisuutta kansainvälistä suojelua hakeville 1.6.2011

Uudistusten todellisesta laadusta on vaikea sanoa näiden tietojen varassa vielä yhtään mitään. Tämän uutisen mukaan jäsenmaat velvoitettaisiin tarjoamaan turvapaikanhakijoille sama sosiaaliturva kuin omille kansalaisille.

edit: en -> fi
edi2: otsikon päiväys

[chacha2]

Uudistusten todellisesta laadusta on vaikea sanoa näiden tietojen varassa vielä yhtään mitään. Tämän uutisen mukaan jäsenmaat velvoitettaisiin tarjoamaan turvapaikanhakijoille sama sosiaaliturva kuin omille kansalaisille.

Miksi?

[Roope]

The proposals will be discussed at the justice and home affairs council on June 9 and will require the support of the parliament and member states before they become law. The system is expected to be in place by 2012.

Eikä Suomessa ole luultavasti vielä silloinkaan maahanmuutosta ja neuvotteluista vastaavaa uutta ministeriä.

[skrabb]

Kohti yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa
Norja harkitsee rajatarkastustensa tiukentamista Tanskan tapaan. Virasto haikailee EU:lle yhtenäisiä käytäntöjä.
Satu Helin

HELSINGIN SANOMAT

Suomessa vieraillut EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston johtaja Robert Visser kiitti Suomen kiinnostusta turvapaikkapolitiikkaa kohtaan.

Selvästi suurin osa EU-maista haluaa pysyä yhtenäisen turvapaikkapolitiikan takana, vakuutti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n johtaja Robert Visser keskiviikkona.

Uuden viraston toiminta on käynnistynyt kesäkuun puolivälissä. Hollantilainen Visser vieraili Helsingissä osana kaikkien EU-maiden pääkaupunkeihin ulottuvaa kierrostaan.

EASO:n kunnianhimoisena tavoitteena on yhtenäistää EU:n turvapaikkapolitiikkaan liittyviä käytäntöjä. Tehtävä alkaa vaikeaan aikaan: Tanska aloitti tiistaina tihennetyt rajatarkastukset.

Lisäksi Ranska ja Italia ajoivat kesäkuun lopussa läpi "turvamekanismin", joka sallii väliaikaiset rajatarkastukset erityistapauksissa.
Syynä oli erityisesti pelko kasvavasta, Pohjois-Afrikasta Eurooppaan suuntautuvasta muuttovirrasta.

EU-komissio on jo varoittanut, että Tanskan rajatarkastukset saattavat olla vapaan liikkuvuuden takaavan Schengenin sopimuksen vastaisia.

Visser ei keskiviikkona suostunut ottamaan kantaa Tanskan tapaukseen.
"Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka on EU-maiden ainoa vaihtoehto", hän kuitenkin sanoi.

Visserillä ei ollut tarjota rangaistuksia yhteisistä säännöistä lipeäville maille. Sen sijaan hän toivoo, että yhteistyön onnistumiset puhuisivat puolestaan.
"Alkuun näyttää siltä, että omaa tietään kulkevalla valtiolla menisi paremmin, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa."
"Kun turvapaikkakäytäntö on hyvin järjestetty, siitä on myös vähemmän ongelmia. Kreikan tilanne näyttää, mitä tapahtuu, kun turvapaikka-asioiden hoitamisessa ei ole onnistuttu. "

Kreikassa on jonossa noin 50 000 käsittelemätöntä turvapaikkahakemusta, ja suuri osa hakijoista on jäänyt kokonaan virallisen prosessin ulkopuolelle.

Tällä hetkellä turvapaikkapolitiikan oman tien malli näyttää leviävän Euroopassa. Politiken-lehti kertoi keskiviikkona, että myös Norja tahtoo tiukentaa tarkastuksia Ruotsin-rajallaan.

Norjan oikeusministeri Knut Storberget sanoi Norjan televisiolle antamassaan haastattelussa, että rajaviranomaisten määrää kasvattamalla Norja voi tehokkaasti vähentää Ruotsin puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden määrää.
Norja kuuluu Schengenin sopimukseen, vaikka ei olekaan Euroopan unionin jäsen.

Robert Visser kiitti Suomea kiinnostuksesta turvapaikkapolitiikkaa kohtaan.
Hänen mukaansa Suomi kulkee omissa turvapaikkakäytännöissään eurooppalaisessa valtavirrassa: Suomeen ei suuntaudu erityisen suuria muuttopaineita, ja perusasiat ovat kunnossa.

"Tiedän Suomessa käynnissä olevasta maahanmuuttokeskustelusta ja [kielteisistä] asenteista. Asenteiden muuttaminen on kuitenkin Suomen sisäinen asia."

Suomen maahanmuuttoviranomaiset toivovat EASO:lta apua erityisesti turvapaikanhakijoiden taustojen selvittämiseen.
"Analyyseja siitä, miltä alueilta turvapaikanhakijat tulevat, miten heitä lähtömaassa kohdellaan ja millaiset heidän taustansa ovat", Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio täsmensi.

EASO on aloittanut työnsä tavoitteenaan auttaa Kreikan kaoottisen turvapaikkatilanteen selvittämisessä. Kreikassa parhaillaan olevassa asiantuntijaryhmässä on mukana kaksi suomalaista.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Kohti+yhten%C3%A4ist%C3%A4+turvapaikkapolitiikkaa/1135267612028

[Roope]

"Alkuun näyttää siltä, että omaa tietään kulkevalla valtiolla menisi paremmin, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa."
"Kun turvapaikkakäytäntö on hyvin järjestetty, siitä on myös vähemmän ongelmia. Kreikan tilanne näyttää, mitä tapahtuu, kun turvapaikka-asioiden hoitamisessa ei ole onnistuttu. "

Kreikassa on jonossa noin 50 000 käsittelemätöntä turvapaikkahakemusta, ja suuri osa hakijoista on jäänyt kokonaan virallisen prosessin ulkopuolelle.

Visser on väärässä, jos hän tarkoittaa, että Kreikan ongelmana olisi se, että maan turvapaikkakäytännöt poikkeavat muun Euroopan käytännöistä. Menestyksekkäitä oman tien kulkijoita ovat olleet esimerkiksi Tanska ja Irlanti. Niissä oman turvapaikkapolitiikan hyödyt ovat selvästi nähtävissä. Virollakaan ei taida olla pahemmin ongelmia. Sen sijaan pulassa ovat olleet ne maat, joiden turvapaikkapolitiikka on ollut jossain vaiheessa muita liberaalimpaa (mm. Ruotsi, Belgia) tai jotka ovat suosittujen salakuljetusreittien varrella (mm. Kreikka, Italia).