Blogi: Thomas Taussi

[Elisa]

19-vuotias kauppatieteiden ylioppilas Thomas Taussi on kirjoittanut paljon erinomaisia, analyyttisia kirjoituksia. Hänen kirjoituksensa koskien Halla-ahon ja Kokoomusnuorten positiivisen diskriminaation tuomitsemisesta noussutta kohua on ehdottomasti yksi parhaita.

http://taussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74680-yhdenvertaisuutta-vai-yhdenmukaistamista

[IDA]

Liberalismin edustajana minun on turhauttavaa seurata vierestä, kuinka klassisen liberalismin edustajia leimataan perussuomalaisiksi

Miten niin leimataan?

Klassisen liberalismin edustajia nyt vain ei ole kuin perussuomalaisissa. Mikäli tämä leima ärsyttää, niin kannattaa reilusti tunnustautua sosialistiksi tai kokoomuslaiseksi pikkuporvariksi.

[mikkoellila]

Klassisen liberalismin edustajia nyt vain ei ole kuin perussuomalaisissa.

Perussuomalaisissa ei ole yhtäkään klassisen liberalismin edustajaa.

[jumppajoonas]

Öööö,mitä on klassinen liberalismi?

[Phobos]

Hyvää, asiallista ja analyyttistä tekstiä. Olisikohan mitenkään mahdollista saada tämänkaltaista tekstiä lehtiin painettavaksi? Mitä opintoja ne toimittajat käy? Onko niissä painotettu ollenkaan loogista ajattelua tai yleistietoa?

[ike60]

Öööö,mitä on klassinen liberalismi?

Lyhyesti sanoen uskoa vapauden ja yhtäläisten oikeuksien tärkeyteen. Ks. wikipedia.

Syy siihen, miksi sanan eteen kirjoitetaan "klassinen", on että sana on nyttemmin saanut muitakin merkityksiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liberaaleilla tarkoitetaan nykyään yleensä sikäläisessä poliittisessa spektrissä vasemmistolaisia.

[Lodi]

Öööö,mitä on klassinen liberalismi?

Voitaisiinko ajatella siten, että puhuttaessa klassisesta liberalismista viitataan 1800-luvun liberalistiseen ajatteluun yhteiskunnasta ja kansantalouden toiminnasta.
Näin tehdään ero siihen viimeisen 10 - 15 vuoden aikana vaikuttaneeseen ns. uusliberalismiin.

[MW]

Ottamatta edes sisältöön kantaa, hyvin puristi nuori Thomas mm. "tomi ahti" -nimisen vastaväittäjänsä pihteihin. Säälittäväksi meni ahdin pyristely.

EDIT: Ja onhan se totta: joko ihmisiä syrjitään, tai sitten ei syrjitä. Ei sitä etumerkillä muuksi muuteta. Tai sitten meillä on pian käsissämme "positiivinen murhaaminen" etc.

[Eino P. Keravalta]

Thomas Taussi:

Se, että laki on kaikille sama, rajoittaa syrjintää, niin positiivista kuin negatiivistakin. Tärkeä ero on se, että yksityiset toimijat, ihmiset ja yksityisyritykset eivät syrji. Yksityiset ihmiset tekevät valintoja. Jos valtio syyttää heidän valintojaan vääriksi, se on moralisointia ja vapauden rajoittamista. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä nykyinen lainsäädäntö ei erota julkisten ja yksityisten valintojen eroa. Tätä näkökulmaa eivät tuoneet vielä esille perussuomalaiset eivätkä kokoomusnuoretkaan.

Miksi valtion täytyisi päättää yrittäjän puolesta, kenet hänen tulisi palkata asettamalla paremmuuskriteerejä ja anonyymejä työnhakutilaisuuksia? Yrittäjä osallistuu vapaaehtoisesti markkinoille omalla rahoituksellaan ja omalla riskillään. Miksei hän saisi myös vapautta päättää rahoistaan? On kyseenalaistettavaa, jos esimerkiksi yrittäjä ei saa omalla riskillään valikoida asiakkaitaan. Jos esimerkiksi parturiyrittäjä kieltäytyy ottamasta asiakkaakseen määrittelemänsä ihmisryhmän C jäseniä, ei C:llä ole mitään oikeutta vaatia yrittäjää palvelemaan häntä, ellei kyseessä ole veronmaksajien rahoilla ylläpidetty valtionyritys.

( Boldaus minun )

Samaan henkeen muistelen itsekin Hommassa kirjoittaneeni. Julkisen vallan, instituutioiden ja toimijoiden on noudatettava syrjimättömyyttä eli tasa-arvoa, mutta tuota periaatetta ei saa lain voimalla ulottaa - kuten Taussikin sanoo - yksityisiltä toimijoilta vaadittaviin käytäntöihin, koska se loukkaisi yksilön oikeuksia, vapaata tahtoa, sananvapautta ja kaikkien tasa-arvoa ilmaista yhtälailla omaa erilaisuuttaan samalla kun se estäisi yksilöä toimimasta omien etujensa hyväksi yksityiselämässään.

[mannym]

Luin Taussin postauksen 2 kertaan. Hieno kirjoitus ja kiihkottomasti kirjoitettu. Syvä huokaus vain tuo Ahdin vastaanväittö.
Jätkä on 19. Onnea ja menestystä tulevaa ajatellen, nostan virtuaalista hattuani.

[pelle12]

 On hienoa, että ihminen on ajattelussaan looginen ja pystyy perustelemaan argumenttinsa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että moni teoria on kaunis ja jopa ilmatiivis, käytäntö se on kuitenkin lopulta se, joka kaiken ratkaisee. Klassisessa liberalismissakin on  omat sudenkuoppansa käytäntöön pistettäessä eli realisoituessa lihaksi ja vereksi. Paremmin toki on osoittanut toimivan kuin esim. klassinen sosialismi.

[IDA]

Klassisen liberalismin edustajia nyt vain ei ole kuin perussuomalaisissa.

Perussuomalaisissa ei ole yhtäkään klassisen liberalismin edustajaa.

No nythän tyrmäsit tämän ajatuksen aivan täysin.

[mikkoellila]

Öööö,mitä on klassinen liberalismi?

*plonk*

[ile]

Taussilta pitää suositella tätä: Kansanryhmät ovat lainsäädännön tuotetta.

Kirjoitettu vuonna 2010 mutta vielä hyvin ajankohtainen, sopii Hommaan kuin nenä päähän, lisäksi viite Yhteiskunta koostuu ihmisistä mainittu.

[Roope]

Valitettavasti maksumuurin takana:

Huoltosuhdekriisin ratkaisu vaatii suoraa puhetta

Suomella ei ole vetovoimatekijänä edes hyvää ilmastoa. Siksi huoltosuhdekriisistä pitäisi puhua koko ajan, sanoo väitöskirjatutkija Thomas Taussi.

KESKUSTELU nettoveronmaksajasta on monimutkaista, sanoo väitöskirjatutkija Thomas Taussi. Silti aihetta pitäisi käsitellä Suomessa enemmän, koska olemme matkalla huoltosuhdekriisiin.

Suuret ikäpolvet jäävät eläkkeelle, globalisaatio houkuttelee nuoria osaajia yhä enemmän ulkomaille ja yhteiskunnan palvelujen maksajien joukko pienenee.
...

Helsingin Sanomat 20.3.2021  (maksumuuri)

Tuon alkupätkän ja Taussin kokoomustaustan perusteella voisi luulla, että juttu on samaa vanhaa vyörytystä, jossa Suomen huonontuvalla huoltosuhteella perustellaan (taloudellisesti haitallista) massamaahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, mutta ei. Taussi on saanut muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiaiselta haukkumiset, kun on arvostellut nettohaitallista maahanmuuttoa, kun pitäisi arvostella suomalaista sosiaaliturvaa.

[tweet]1373090338735337474[/tweet]

Thomas Taussi
Suomalainen yhteiskunta on houkuttelevampi potentiaalisille nettosaajille kuin nettomaksajille. Huoltosuhteen kannalta Suomen riskiprofiili muistuttaa enemmän venture capital -riskisijoitusrahastoa kuin esim. perinteisten indeksirahastojen normaalijakaumaa.

[tweet]1292871558919266305[/tweet]