Monikulttuurisuus rikkautena : kokemuksia Hakan päiväkodista

[-gentilhommehki-]

http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/PDFt/Haka.pdf

 

Perheille on oleellista kertoa, että heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat tärkeitä. Jotkut perheet yrittävät identifioitua kahteen kulttuuriin samanaikaisesti eivätkä ymmärrä oman kielen merkitystä lapselle, vaan painottavat suomen kielen oppimista. Vanhemmille tulee kuitenkin kertoa
kaksikielisyyteen liittyvistä asioista. Maahanmuuttajalasten ensikielen kehittyminen on ongelmallista, koska vähemmistöön kuuluvan lapsen keskustelukumppanit, puheenaiheet ja kielen eri käyttötilanteet äidinkielellä ovat suppeampia kuin enemmistökieltä puhuvien lasten. (Tuomela 1998). Esimerkiksi talveen liittyvä sanasto saattaa puuttua irakilaisen lapsen ensikielen sanavarastosta. Ensikieli on aina pohja toisen
kielen oppimiselle. Oman kielen opetus myös päiväkodissa olisi
tärkeää, ja lapsen äidinkieltä puhuvien aikuisten "työllistäminen" päiväkotiryhmään tukisi lapsen ensikielen kehittymistä. Käytännössä vieraskielisten aikuisten työpanos on lähinnä lyhyiden suomenkielen kurssien harjoittelujaksojen varassa, jolloin he ovat talossa vain muutaman viikon.

Sitaatin lisäsi Miniluv

[Meri]

-- maahanmuuttajalasten ryhmä "Puput" vieraili --

Onko nää nyt sitten niitä tulevia ns. citykaneja? 

[Mika.H]

aloitetaan sillä, että annetaan kenkää noille kirjoittajille.

[Vihervasemmisto]

Ihan hyvää tekstiä. Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli. Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

[ibn ghul]

Ihan hyvää tekstiä. Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli. Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

Jos lapsille opetettaisiin ensimmäiseksi suomea, se olisi heidän oma kielensä. Muiden kielten opiskelu ei myöskään auta yhtään mitään muuten kuin sukulaiskielissä, joita suomella on harvinaisen vähän, suuremmista ainoastaan eesti ja unkari...

[Meri]

Olisi kyllä aika hankalaa jos lapsilla olisi eri äidinkieli kuin vanhemmilla.

Toisaalta tuopa olisi mahtava motivaattori vanhemmille opetella Suomen kieltä.

Mikäli pakolainen tai turvapaikanhakija lapsineen on tarkoitus jossain vaiheessa oikeasti palauttaa takaisin kotimaahansa, mielettömät resurssit kielikouluihin- ja kursseihin ei välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu. Ikävä kyllä tilanne taitaa nykyisellään olla niin että ketään ei vahingossakaan päästetä Suomesta pois, jolloin kyseisillä lapsosilla on suuri riski päätyä puolikielisiksi, mikä taasen ei hyödytä yhtikäs ketään.

[Embo]

Ihan hyvää tekstiä. Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli. Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

"Omista" kielistä ja kulttuureista puhuminen on vaarallista, koska se sisältää poissulkemisen ajatuksen: olet ikuinen Toinen, suomi ei voi olla sinun oma kielesi eikä kulttuurisi.

[Vera]

Olisi kyllä aika hankalaa jos lapsilla olisi eri äidinkieli kuin vanhemmilla.

Se ei ole hankalaa vaan sekä helppoa että normaalia maahanmuuttajien keskuudessa, varsinkin kun kummatkin yleensä osaavat toistensa äidinkieltä, ja lapset vielä yleensä osaavat vanhempiensa äidinkieltä aika hyvin.

En muutenkaan ymmärrä tällä foorumilla välillä esiintyvää käsitystä äidinkielestä jonkinlaisena maagisena tunteiden ilmaisuun liittyvänä asiana. Luulisi että kuka tahansa vierasta kieltä hyvin osaava ja sitä päivittäin käyttävä olisi havainnut että sujuuhan se vieraallakin kielellä ihan hyvin.

Teksti oli kyllä muutenkin aika uskomaton: siinä mm. kehotetaan hakemaan tulkki paikalle vaikka vanhemmat uskovat selviytyvänsä keskustelusta omin avuin.

[Vera]

Olisi kyllä aika hankalaa jos lapsilla olisi eri äidinkieli kuin vanhemmilla.

Se ei ole hankalaa vaan sekä helppoa että normaalia maahanmuuttajien keskuudessa, varsinkin kun kummatkin yleensä osaavat toistensa äidinkieltä, ja lapset vielä yleensä osaavat vanhempiensa äidinkieltä aika hyvin.

Tuota en kyllä ihan heti usko. Siis että maahanmuuttajalapsen äidinkieli on eri kuin kummankaan vanhemman, niinkö? Mistä hän sen on poiminut? Tunnen erittäin paljon maahanmuuttajaperheitä joissa usein vanhemmilla on vielä eri äidinkieli keskenään, mutta en ole koskaan tavannut perhettä jossa lapsilla olisi eri äidinkieli kuin kummallakaan vanhemmalla. Äidinkieleksi kai tavataan kutsua ensimmäisenä opittua kieltä.

Kielitieteellisissä teksteissä äidinkielelle on useita määritelmiä: toiset tarkoittavat ensimmäistä kieltä, jota henkilö oppii, toiset sitä kieltä jota henkilö puhuu parhaiten, ja jotkut, harvemmin, sitä kieltä mitä ihminen itse kutsuu omaksi äidinkielekseen. Yleensä kirjan tai artikkelin alussa kerrotaan mitä siinä tarkoitetaan. Muissa kuin kielitieteellisessä kontekstissa on olemassa muitakin määritelmiä.

Lapsella voi olla eri ensimmäinen kieli kuin vanhemmilla esim. jos vanhemmat puhuvat keskenään jotain muuta kuin kummankaan äidinkieli.

Minä yleensä tarkoitan äidinkielenä sitä kieltä jota henkilö puhuu parhaiten, mutta se minkä sanoin yllä pitää toki paikkansa kummallakin määritelmällä. Fakta on, että jos esim. venäläinen maahanmuuttaja tulee Suomeen ja synnyttää tänne lapsia, jotka jäävät tänne, niin lastenlasten äidinkieli tulee olemaan suomi. Eli lastenlapsilla tulee olemaan eri kieli kuin isovanhemmilla, mikä puolestaan tarkoittaisi että jossain vaiheessa joillain lapsilla olisi eri äidinkieli kuin vanhemmilla. Jos haluat määritellä äidinkieleksi sellaisen kielen jota henkilö puhuu parhaiten, voit sanoa että toisella sukupolvella on eri äidinkieli kuin ensimmäisellä, jos sen sijaan haluat ääritellä äidinkieleksi sellaisen kielen jota henkilö oppii ihan ensimmäisenä, voit sanoa että kolmannella sukupolvella on eri äidinkieli kuin toisella.

[Jari-Petri Heino]

Tuo on totta. Käytän useita vieraita kieliä päivittäin ja ajttelu ja tunteiden ilmaisu sujuu kulloinkin käytössä olevalla.

No käännäppäs tää tunteella vaikka englanniks?

Painettiin sisulla lisää meininkiä.

[RP]

Monikulttuurisuutta hulluimmillaan, kun kantaväestön hyväätarkoittavat besserwisserit ojentavat maahanmuuttajavanhempia liiallisista sopeutumishaluista uuteen kotimaahan. Toisenpolven maahanmuuttajien "erityisyyttähän"(sic) pitää ymmärtää varjella. Jos vanhemmat itse sitä eivät tajua, niin löytyyhän siihen puuhan sitten joku han-suomalainen...

[kaivanto]

Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli. Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

Ei ole mitään faktaa, vaan monikulttuuriuskovaisen tympeää aivopiereskelyä. Miten tuollaiseen voi kukaan edes uskoa?

Itsekin ajattelen ja näen unta milloin milläkin kielellä, vaikka olenkin kasvanut ihan tylsässä monokulttuurisessa ja yksikielisessä Suomessa. Osa ajattelusta ja varsinkin "sydämen asiat" eli tunteet, reaktiot ja refleksit eivät riipu kielellisestä ajattelusta millään tavalla.

Minun perstuntumani (joku kielenoppimiseen erikoistunut kognitiotieteilijä voisi vahvistaa), että on tärkeätä osata hyvin yksi kieli, jotta voi oppia hyvin monia kieliä. Riippuu maahanmuuttajalapsen iästä ja kielellisistä kyvyistä, mikä olisi yksilöllisesti paras strategia kielten oppimiseen. Nuoremmat oppivat nopeammin ja kaksikielisyys ei ole ongelma. Tietenkin kielellinen identiteetti voi mennä aika säpäleiksi, jos joutuu lapsena muuttamaan monta kertaa maasta toiseen. Fiksut selviävät siitäkin, kuten Ayaan Hirsi Ali, joka osaa erinomaista englantia, vaikka se oli hänelle vasta kolmas tai neljäs vieras kieli.

Suomen oppiminen ei todellakaan ole helppoa vanhempana (käypä vaikka muutamalla viron tunnilla, niin saat vähän käsitystä helvetillisestä kieliopistamme), mutta kotouttaminen edellyttää kovia toimia. Enemmän keppiä kuin porkkanaa. Maahanmuuttajien on kerta kaikkiaan opittava suomea integroituakseen, vaikka kuinka mokuttajien mielestä on ihqua, kun stadissakin puhutaan nykyään vaikka mitä kieliä... Vai onko jossain jo päätetty, että suomen kielen tilalle otetaan Bad English? Aiemmin Suomen maahanmuuttajat ovat opetelleet suomen, tai itkeneet ja opetelleet, mikä ihmeen hulluus nyt on vallalla?

Suomen valtion tehtävä ei todellakaan voi olla ylläpitää muita kieliä kuin Suomen virallisia kieliä. Mielellään myös muita suomalais-ugrilaisia kieliä voidaan tukea. Uskontojen ja muiden kielten opettaminen kuuluu ko. yhteisöihin kuuluville eikä koko yhteiskunnalle.

[Vera]

Minun perstuntumani (joku kielenoppimiseen erikoistunut kognitiotieteilijä voisi vahvistaa), että on tärkeätä osata hyvin yksi kieli, jotta voi oppia hyvin monia kieliä.

Oma perstuntumani (entisenä eikä mitenkään lasten kielen oppimiseen keskittyneenä kielitieteilijänä) on se, että kaikki lapset osaavatkin ainakin yhden kielen hyvin, siinä merkityksessä missä se on tärkeätä muiden kielten oppimista varten. (Poislukien tietysti sairaat tapaukset ja ne hyvin harvinaiset yksilöt joiden läsnäolleessa ei ole koskaan puhuttu mitään kieltä.)

Ihmiset aina osaavat omaa kieltään hyvin, ainakin kieletieteellisessä mielessä. Kun sanotaan että ihminen osaa omaa kieltään huonosti, tarkoitetaan yleensä jotain seuraavista asioista: 1) ihminen ei osaa sitä dominoivaa murretta jota on osattava menestymistä varten, 2) ihmisen luku- tai kirjoitustaito on heikko, tai 3) ihmisen sanasto on liian suppea. Nämä kaikki ovat aika ikäviä asioita, mutta eivät ne sinänsä hirveästi vaikuta kykyyn omaksua muita kieliä.

Riippuu maahanmuuttajalapsen iästä ja kielellisistä kyvyistä, mikä olisi yksilöllisesti paras strategia kielten oppimiseen. Nuoremmat oppivat nopeammin ja kaksikielisyys ei ole ongelma. Tietenkin kielellinen identiteetti voi mennä aika säpäleiksi, jos joutuu lapsena muuttamaan monta kertaa maasta toiseen. Fiksut selviävät siitäkin, kuten Ayaan Hirsi Ali, joka osaa erinomaista englantia, vaikka se oli hänelle vasta kolmas tai neljäs vieras kieli.

En ole varma voiko se oikeastaan mennä säpäleiksi ja onko kielellinen identiteetti sellaiselle ihmiselle tärkeä asia. Olen tuntenut useita ihmisiä jotka ovat monta kertaa muuttaneet maasta toiseen lapsena, ja kukaan niistä ei näytä kärsineen siitä, ainakaan kielellisesti. Eivätkä myöskään erään tuttavaperheen lapset, jotka puhuvat äidinkielenään kreikkaa, bengaliaa, norjaa ja englantia, näytä kärsivän kielten lukumäärästä.

Ja toki mitä enemmän kieliä opiskelee sitä helpompaa se on. Vaikeinta on se toinen kieli jos sitä alkaa opiskella vasta aikuisena. Neljäs kieli on varmaan jo harvoille vaikea.

Suomen oppiminen ei todellakaan ole helppoa vanhempana (käypä vaikka muutamalla viron tunnilla, niin saat vähän käsitystä helvetillisestä kieliopistamme), mutta kotouttaminen edellyttää kovia toimia.

Ei se kovinkaan vaikea ole, varsinkaan se kielioppi. 15 sijamuotoa on melko paljon, mutta kun suomessa ei ole deklinaatioluokkia (eli siis eri luokkia nomineille taivutustapansa perusteella) niin on paljon vähemmän sijapäätteitä muistettavana kuin vaikka venäjän kielessä, jossa on sentään vain 6 sijamuotoa. Verbien aikamuotojakin on vain 4. Ei niitä välttämättä kaikkia opi täydellisesti, mutta perusasiat oppii varsin nopeasti. Ortografiakaan ei ole vaikea.

Omasta indoeurooppalaisesta näkökulmastani suomen kielen vaikein asia oli kaikkien niiden uusien sanojen määrä jotka joutui oppimaan. Verrattuna johonkin portugaliin tai hollantiin ihan vieraiden sanojen määrä oli aivan ylivoimainen.

Enemmän keppiä kuin porkkanaa. Maahanmuuttajien on kerta kaikkiaan opittava suomea integroituakseen, vaikka kuinka mokuttajien mielestä on ihqua, kun stadissakin puhutaan nykyään vaikka mitä kieliä... Vai onko jossain jo päätetty, että suomen kielen tilalle otetaan Bad English? Aiemmin Suomen maahanmuuttajat ovat opetelleet suomen, tai itkeneet ja opetelleet, mikä ihmeen hulluus nyt on vallalla?

Monikulttuurisuushulluus toki, kuten ketjun avauksessa mainitusta artikkelista näkyykin.

Sen lisäksi täällä ihan oikeasti pärjää englannilla, joten maahanmuuttajien motivaatio ei ole hirveän korkealla - varsinkaan sellaisten maahanmuuttajien jotka joko saavat rahaa sossulta, tai ovat töissä sellaisella alalla jolla englannin käyttö työpaikalla on yleistä.

Sen lisäksi suomalaiset yleensä puhuvat englantia aika hyvin ja yrittävät aina kiltisti puhua sitä ulkomaalaisille, mikä ei sekään nosta motivaatiota.

Suomessa on myös aika paljon englanninkielisiä maahanmuuttajia, ja he ovat yleensä aika huonoja oppimaan vieraita kieliä, osittain sen takia että heillä on yleensä aika vähän kokemusta siitä, ja osittain sen takia että he ovat varsin ujoja kielitaitonsa suhteen vaikka osaisivatkin.

[pelle12]

http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/PDFt/Haka.pdf

 


Esimerkiksi talveen liittyvä sanasto saattaa puuttua irakilaisen lapsen ensikielen sanavarastosta.

Sitaatin lisäsi Miniluv

[/quote]
En oikein ymmärrä mikä olisi järkevä ratkaisu tuohonkin ongelmaan. Pitäisikö esim. Hämeen-Anttila palkata kehittämään arabiankielistä sanastoa talven eri ilmiöille ja lumen eri muodoille, vai mitä tulisi tehdä???

[Taustavaikuttaja]

Ihan hyvää tekstiä. Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli.

Jos lapsi syntyy suomessa suomen kansalaiseksi ulkomaalaistaustaisille vanhemmille, millä perusteella se oma kieli ei ole suomi, ja miksei suomi voi olla "sydämen ja ajatusten kieli", päätöntä ja perustelematonta fiilistelyäsi lainaten?

Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

Arvaa miten suomen oppii vielä helpommin? Puhumalla sitä päiväkodissa ja opettelemalla suomea. Omaa kieltä voi toki harjoitella sitten kotona vanhempien kanssa omalla ajalla, mutta ei ole mitään tolkkua veronmaksajien rahoilla opettaa irakilaistaustaisten lapsille "omaa" kieltä.

Minä en muutenkaan laisinkaan ymmärrä, miksi maahanmuuttajille pitää suomalaisissa kouluissa järjestää jotain oman kielen oppitunteja? Eikö oman kielen harrastelu kuulu perhepiiriin, ja suomessa puhutaan kouluissa ja töissä sitten suomea?

[Hauki]

Ihan hyvää tekstiä. Faktahan on se, että lasten pitää hallita hyvin myös oma kielensä, koska se kuitenkin on sydämen ja ajatusten kieli. Sitä kautta on sitten helppo oppia myös Suomi.

Ihan hyvää tekstiä, paitsi että sydämellä ei ole kieltä. Se pumppaa verta. Olisinko muuten kamalan epäkohtelias jos kysyisin, että oletko jonkin sortin nuivaviritteinen vai perusvihervasemmistolainen?

Jos lapsi syntyy suomessa suomen kansalaiseksi ulkomaalaistaustaisille vanhemmille, millä perusteella se oma kieli ei ole suomi

Tietysti se kieli voi olla suomi, mutta valtiolla ei ole oikeutta sanella ihmisen äidinkieltä.

Arvaa miten suomen oppii vielä helpommin? Puhumalla sitä päiväkodissa ja opettelemalla suomea. Omaa kieltä voi toki harjoitella sitten kotona vanhempien kanssa omalla ajalla, mutta ei ole mitään tolkkua veronmaksajien rahoilla opettaa irakilaistaustaisten lapsille "omaa" kieltä.

Minä en muutenkaan laisinkaan ymmärrä, miksi maahanmuuttajille pitää suomalaisissa kouluissa järjestää jotain oman kielen oppitunteja? Eikö oman kielen harrastelu kuulu perhepiiriin, ja suomessa puhutaan kouluissa ja töissä sitten suomea?

Minkä tahansa kielen äidinkielimäinen hallinta on edellytys hyvälle kielitaidolle muissa kielissä. Päiväkodin suomi ei riitä siihen, jos kotona puhutaan muuta kieltä. Silloin on enemmän kuin perusteltua opettaa lapselle hänen äidinkieltään, jotta hänen yleinen kielitajunsa kehittyisi.
Se siis parantaa kykyä oppia suomea enemmän kuin pelkkä suomen opetus, joka johtaa helposti hyvän kielitaidon puuttumiseen kaikista kielistä. Pienkielten opetus täysikäisille taas ei ole enää niin tärkeää.

[reino]

Jos lapsi syntyy suomessa suomen kansalaiseksi ulkomaalaistaustaisille vanhemmille, millä perusteella se oma kieli ei ole suomi

Tietysti se kieli voi olla suomi, mutta valtiolla ei ole oikeutta sanella ihmisen äidinkieltä.
[/quote]

Onko valtiolla oikeus sanella, että tänne muuttavien ihmisten jälkeläisten tulisi olla sukupolvesta toiseen sidottuja "geneettiseen" äidinkieleensä?

Miksi Suomen valtion tulisi tukea sitä, että Suomessa vakituisesti asuvien ihmisten äidinkieli sukupolvesta toiseen on jokin muu kuin suomi? Ruotsin ja saamen kohdalla tämä on historiallisesti ehkä perusteltavissa, mutta mihin vedetään raja?

Eniten itseäni huvittaa tähän liittyvä kaksoisstandardi: mamuäitejä/perheitä pidetään täysin kyvyttöminä opettamaan lapsilleen äidinkieltä (siis omaa kieltään) ja mamulasten herkkä identiteetti pirstoutuu täysin, jos he kuulevat jossain yhdenkin suomenkielisen sanan. Sama herkkyys muuten yhdistetään ruotsinkielisiin lapsiin.

Sen sijaan suomenkielisiä lapsia on jatkuvasti kielikylvyissä, vieraskielisissä päiväkodeissa tai ex-pat-komennusperheissä kokonaan vieraskielisissä kouluissa ilman että heidän identiteettinsä tai kielitajunsa kärsisi siitä lainkaan.

Peruskysymys on: miksi Suomen valtion tulisi tukea sitä, että Suomessa puhutaan jotain muuta kuin suomea?

[Hauki]

Onko valtiolla oikeus sanella, että tänne muuttavien ihmisten jälkeläisten tulisi olla sukupolvesta toiseen sidottuja "geneettiseen" äidinkieleensä?

Eivät, kielenvaihto on luonnollinen asia. Perheiden tulee kuitenkin saada itse päättää asiasta.

Miksi Suomen valtion tulisi tukea sitä, että Suomessa vakituisesti asuvien ihmisten äidinkieli sukupolvesta toiseen on jokin muu kuin suomi? Ruotsin ja saamen kohdalla tämä on historiallisesti ehkä perusteltavissa, mutta mihin vedetään raja?

Vanhemmat saavat minun puolestani vetää rajansa itse. Ympäristö tietysti painostaa opettamaan suomi äidinkielenä, äidinkielenopetus tasaa tilannetta hieman. Ei kuitenkaan kokonaan, kuten suomenruotsalaisista nähdään.

Eniten itseäni huvittaa tähän liittyvä kaksoisstandardi: mamuäitejä/perheitä pidetään täysin kyvyttöminä opettamaan lapsilleen äidinkieltä (siis omaa kieltään) ja mamulasten herkkä identiteetti pirstoutuu täysin, jos he kuulevat jossain yhdenkin suomenkielisen sanan. Sama herkkyys muuten yhdistetään ruotsinkielisiin lapsiin.

Sekä mamu- että suomalaisperheet pystyvät opettamaan kielen siinä merkityksessä, että he omaksuttavat sen lapsilleen. Kumpikaan ei kuitenkaan yleensä ryhdy äidinkielenopettajaksi. Vai opitko teini-ikäisenä taivutusoppia äidiltäsi?

Sen sijaan suomenkielisiä lapsia on jatkuvasti kielikylvyissä, vieraskielisissä päiväkodeissa tai ex-pat-komennusperheissä kokonaan vieraskielisissä kouluissa ilman että heidän identiteettinsä tai kielitajunsa kärsisi siitä lainkaan.

Eli tilanne on heille sama kuin muunkielisille Suomessa. Heidän kielitajunsa tai identiteettinsä ei kärsi, kunhan myös suomea opetetaan. Jos he ovat lapsena vuosikausia ulkomailla ilman suomen opetusta, niin heidän kielitajunsa, ehkä myös identiteettinsä kärsii kyllä.

Peruskysymys on: miksi Suomen valtion tulisi tukea sitä, että Suomessa puhutaan jotain muuta kuin suomea?

Jotta kansalaisilla olisi vähemmän eriarvoiset lähtökohdat ja laajempi valinnanvapaus kotikielensä suhteen. Opetus maksaa, mutta ei niin tähtitieteellisiä summia, etteikö sitä kannattaisi järjestää. Kyseessä on siis lähinnä peruskoulutason opetus.

[reino]

Peruskysymys on: miksi Suomen valtion tulisi tukea sitä, että Suomessa puhutaan jotain muuta kuin suomea?

Jotta kansalaisilla olisi vähemmän eriarvoiset lähtökohdat ja laajempi valinnanvapaus kotikielensä suhteen. Opetus maksaa, mutta ei niin tähtitieteellisiä summia, etteikö sitä kannattaisi järjestää. Kyseessä on siis lähinnä peruskoulutason opetus.

Ai jai. Kaunis ajatuksesi toi vastustamattomasti mieleeni erään suuren runoilijan ja renessanssineron pakinan vuosien takaa. 

http://reinoblog.blogspot.com/2007/04/vpm-ja-kirkkoslaavi.html

[happosai]

Itse olin aikoinaan englanninkielisessä päiväkodissa/esikoulussa/koulussa ja 2-luokalla sitten takaisin suomeen ja suomenkieliseen kouluun. Vaikea nähdä että suomen tahi englannin taitoni olisivat kovasti kärsineet kun päiväkodissa ei ollutkaan sosiaalitanttojen nyt vaatimaa suomalaista opetusta välillä... Tuhoisinta kielelisille taidoilleni taitaa olla internetinn keskustelujen lukeminen

Itse artikkelihan on vain tyypillistä "suomalaista integraatiomallia". Pitäisi ajaa voimakkaammin Assimilaatiomallin mukaista kotouttamispolitiikkaa.

[Köyhä kylddyyri]

Olisi kyllä aika hankalaa jos lapsilla olisi eri äidinkieli kuin vanhemmilla.

Se ei ole hankalaa vaan sekä helppoa että normaalia maahanmuuttajien keskuudessa, varsinkin kun kummatkin yleensä osaavat toistensa äidinkieltä, ja lapset vielä yleensä osaavat vanhempiensa äidinkieltä aika hyvin.

Tuota en kyllä ihan heti usko. Siis että maahanmuuttajalapsen äidinkieli on eri kuin kummankaan vanhemman, niinkö? Mistä hän sen on poiminut? Tunnen erittäin paljon maahanmuuttajaperheitä joissa usein vanhemmilla on vielä eri äidinkieli keskenään, mutta en ole koskaan tavannut perhettä jossa lapsilla olisi eri äidinkieli kuin kummallakaan vanhemmalla. Äidinkieleksi kai tavataan kutsua ensimmäisenä opittua kieltä.

En muutenkaan ymmärrä tällä foorumilla välillä esiintyvää käsitystä äidinkielestä jonkinlaisena maagisena tunteiden ilmaisuun liittyvänä asiana. Luulisi että kuka tahansa vierasta kieltä hyvin osaava ja sitä päivittäin käyttävä olisi havainnut että sujuuhan se vieraallakin kielellä ihan hyvin.

Tuo on totta. Käytän useita vieraita kieliä päivittäin ja ajttelu ja tunteiden ilmaisu sujuu kulloinkin käytössä olevalla.

Minäkin tunnen paljon maahanmuuttaja perheitä. Niissä taasen nimenomaan lapsilla on äidinkieli eri kuin kummallakaan vanhemmalla. Toimivat kätevästi myös tulkkina kun vanhempien kielitaito ei aina riitä.
Mistäkö ovat poimineet ? No juuripa sieltä lastentarhasta, koulusta, urheilukerhoista/seuroista ja kavereilta. Vanhemmat kun nimenomaan haluavat lastensa intergroitua paikalliseen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin.