Kaikki hyvin Ruotsissa

[B52]

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsin+talousihme+ei+syntynyt+sattumalta/1135266501785/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

Ruotsin talousihme ei syntynyt sattumalta

Ruotsin taloudellinen kehitys on ollut kahden viime vuoden ajan muita teollisuusmaita parempaa. Kansainvälinen finanssikriisi vaikutti toki Ruotsiinkin, mutta sen tuotanto supistui vuonna 2009 selvästi vähemmän kuin Suomen. Ruotsi alkoi myös elpyä taantumasta aiemmin ja voimakkaammin kuin Suomi ja muut euromaat.

Maiden väliset erot ovat antaneet Suomessa aihetta itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruotsin talousihmeen syiden pohdiskeluun.

Ruotsin hyvä selviytyminen voi toki johtua siitä, että Ruotsi hyötyi finanssikriisissä kansallisesta valuutasta ja sen suomasta mahdollisuudesta itsenäiseen rahapolitiikkaan. Ruotsin keskuspankki kevensi rahapolitiikkaa nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Samalla kruunu devalvoitui voimakkaasti. Nämä tekijät tukivat työllisyyttä ja vientiä.

Suomessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota myös Ruotsin hallituksen muuhun talouspolitiikkaan. Kehuja ovat saaneet niin työhön kannustavat verouudistukset kuin kestävä eläkejärjestelmäkin. Kriittinen arvioitsija voisi kuitenkin sanoa, että näissä asioissa on pikemminkin kyse hyvästä politiikan mielikuvamarkkinoinnista.

Ruotsin hallitukset ovat perinteisesti painottaneet työllisyyden merkitystä, mikä onkin ollut järkevää. Fredrik Reinfeldtin edellinen hallitus pyrki parantamaan työllisyyttä verotusta keventämällä. Ruotsissa otettiin käyttöön ansiotulovähennys ja kotitalousvähennys. Tässä suhteessa Suomella ei kuitenkaan ole Ruotsista opittavaa, sillä samat vähennykset otettiin meillä käyttöön jo 1990-luvulla. Uudistusten jälkeenkin verojen ja veroluonteisten maksujen osuus palkoista on Ruotsissa suurempi kuin Suomessa.

Ruotsin työllisyysaste on aina ollut parempi kuin Suomen. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan tee enempää töitä: työtä tekevien keskimääräinen vuosityöaika on Suomessa pitempi. Ruotsin varsinainen valtti näyttää sen sijaan olevan työn tasaisempi jakaminen. Parempi työllisyys perustuu suurempaan julkiseen sektoriin. Ruotsissa julkisella sektorilla työskenteleviä on väkilukuun suhteutettuna kolmannes enemmän kuin Suomessa.

Yksityisissä yrityksissä sen sijaan on suhteellisesti vähemmän työpaikkoja kuin Suomessa. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä ankaramman verotuksen ansiosta suurempi osa kansantulosta voidaan Ruotsissa kierrättää julkisen sektorin kautta.

Ikääntyneiden ihmisten työllisyystilanne on ollut Ruotsissa aina parempi kuin Suomessa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että maan tiukka irtisanomissuoja estää siirtämästä ikääntyneitä eläkeputkeen. Suomessa eläkeputken käyttö on tavanomaista.

Naapurien veropolitiikkaa sen sijaan on vaikea pitää kovin hyvänä. Työntekoa verotetaan ankarasti ja osinkojakin enemmän kuin Suomessa. Toisaalta maa on poistanut käytöstä perintöveron ja kiinteistöveron, joita yleensä on pidetty neutraaleina. Tässä on toimittu täysin päinvastoin kuin suomalaiset veroasiantuntijat ovat suosittaneet.

Ruotsalainen eläkejärjestelmä on saanut asiantuntijoiden keskuudessa hyvän maineen, koska sitä pidetään rahoituksellisesti kestävänä. Eläkeläisten kannalta tulos ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Sijoitusriskiä on siirretty eläkeläisille, ja pörssikurssien laskiessa eläkkeitä leikataan. Tämä johtuu siitä, että eläkemaksuja ei haluta korottaa. Joustovaraa ei ole paljon, koska julkisen järjestelmän rahastot ovat pienemmät kuin Suomessa.

Eläkemaksujen korottaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto, koska Ruotsissa työnantajan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ovat jo nyt yli 30 prosenttia palkasta. Suomessa niiden osuus on 5–6 prosenttiyksikköä pienempi. Koska Ruotsin julkiseen järjestelmään kuuluu eläkekatto, monet sikäläiset työnantajat maksavat pakollisten eläkemaksujen ohella merkittäviä vapaaehtoisia lisämaksuja. Esimerkiksi toimihenkilöillä nämä maksut ovat keskimäärin 12 prosenttia palkasta.

Hyvän menestyksen taustalla on ehkä muutakin kuin valtiovarainministeri Anders Borgin nerokkuus. Menestykseen ovat vaikuttaneet myös Ruotsin vahva teollinen perinne, kansainvälistyneet suuryritykset sekä pitkän ajan kuluessa kasautunut sijoitusvarallisuus, jota on käytetty järkevästi.

Toki Ruotsissa osataan myös tukea omaa teollisuutta. Esimerkkejä tästä ovat teollisuuden vapauttaminen sähköverosta ja energiayhtiöille annettu lupa korvata nykyiset ydinvoimalat uusilla. Samaan aikaan Ruotsi on onnistunut ylläpitämään ekologisen edelläkävijän imagoa, mitä voi vain kadehtia.



Aina yhtä ihania nämä hesarin uutiset Ruotsista, kaikki hyvin, ei mitään ongelmaa missään.

[Marius]

Kiander on aivan pokkana kuvassa, mutta kulman takana taatusti nauraa pikkupartaansa.

"Ruotsin talousihme", jossa 20 % verokertymästä on pakko laittaa muslimien elättämiseen.

Mihin unohtui Ruotsin "ihme" maailman raiskaustilastoissa kärkipaikoilla, ellei peräti ykkösenä poseeraaminen?

Silti olen ehdottomasti sitä mieltä, että ruotsalaisissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin.

Vikaa on vain kyvyttömyydessä tunnustaa tosiasaiat, molemmin puolin Pohjanlahden.

Hävettävää on silti siinä, ettei edes lahden täällä puolen jotkin kirjoittelijat osaa muuta kuin kehua jonkin Anders Borgin "nerokkuutta" ja ruotsalaista eläkejärjestelmää, joista ensinmainittu on katastrofin aiheuttajia, ja jälkimmäinen katastrofin vastaanottaja.

On se Ruotsi vaan ihmemaa.

[chacha2]

Kaikki ei ole hyvin Ruotsissa.
EU-raportin mukaan Ruotsin elakkeet tulee v 2048 olemaan toiseksi huonoimmat koko EUssa. Ruotsalainen elakelainen saa silloin 48,2 % palkastaan.
V 2008 ruotsalainen sai 65 % .

Suomalainen taas saa 61,3 % ja  tanskalainen 69,5 % 2048.
Eniten saa kreikkalainen 110% ja hollantilainen yli 100%.
www.varjager.wordpress.com/2010/11/15/svenska-pensioner-pa-jumboplats

Ruotsin hyvinvointi horjuu.

[pelle12]

 Ihmettelen, ettei tuossa Ruotsin ylistämisessä mainittu Ruotsin liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Eritoten suomalaisten osaajien houkuttelua maahan jo 60-luvulta lähtien. Vai eikö halittu valottaa maahanmuuton ja 'maahanmuuton' välistä eroa? Siis sitä, että on maata hyödyttävää ja maata rapauttavaa maahanmuuttoa. Tuo dilemmahan olisi ratkaistu- kuten se yleensä tehdään- puhumalla maahanmuuttajista monoliittina ja homogeenisenä jenginä kuten rasistit ja hompanssit kuulemma tekevät.

[Mika Mäntylä]

Maiden väliset erot ovat antaneet Suomessa aihetta itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruotsin talousihmeen syiden pohdiskeluun.

Ruotsin hyvä selviytyminen voi toki johtua siitä, että Ruotsi hyötyi finanssikriisissä kansallisesta valuutasta ja sen suomasta mahdollisuudesta itsenäiseen rahapolitiikkaan. Ruotsin keskuspankki kevensi rahapolitiikkaa nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Samalla kruunu devalvoitui voimakkaasti. Nämä tekijät tukivat työllisyyttä ja vientiä.

Voi johtua? Nimenomaan johtuu. Ei ole sattumaa, että Ruotsi pystyy esimerkiksi tuomaan Suomeen maitoa hinnalla, johon kotimaisen tuotannon on vaikea vastata. Ei se johtu ruotsalaisten lyhyestä työajasta, vaan rahapolitiikan keinoin tuetusta viennin vauhdittamisesta. Euro on yksi Suomen suurimmista elämistä hankaloittavista asioista, kun ei ole mahdollisuutta rahapolitiikkaan, mutta vaurautta pitää syytää sosiaalisuuden nimissä tuhlaajapoikavaltioille.

[tyhmyri]

Ei se johtu ruotsalaisten lyhyestä työajasta, vaan rahapolitiikan keinoin tuetusta viennin vauhdittamisesta. Euro on yksi Suomen suurimmista elämistä hankaloittavista asioista, kun ei ole mahdollisuutta rahapolitiikkaan, mutta vaurautta pitää syytää sosiaalisuuden nimissä tuhlaajapoikavaltioille.

Euro on ollut monelle vientiyritykselle varsin hyvä juttu, samoin kuin velallisille yksityishenkilöille aivan näitä viimeisimpiä aikoja lukuunottamatta. Korot ovat olleet alhaiset ja inflaatio vähäistä. Verrattaessa tilannetta 80- ja 90-lukujen mielenkiintoisiin aikoihin ei EU-tasoinen rahapolitiikka ole vaikuttanut yhtään hassummalta. Suomalaisten omat näytöt eivät tuolta vertailuajanjaksolta ole kovinkaan kehuttavia, IMHO.

Ongelmia tuottaa tämä nykyinen tilanne, jossa vanhanaikaiseen mutta toimivaan setelirahoitukseen eli devalvaatio/inflaatio-välineeseen ei voida turvautua hölmösti sovittujen rakenteiden vuoksi. Valitettavasti rahapolitiikan kannalta fiksummat mekanismit olisivat entistä enemmän liittovaltiomallisia. Siksipä nykyinen tilanne on onneton monessakin mielessä.

[vilach]

Silti olen ehdottomasti sitä mieltä, että ruotsalaisissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin.

Äänestävät maanpettureita vaalikaudesta toiseen, uskovat median valheeseen, koska ei riitä älykkyyttä tajuta, että kehitysmaalaiset on menoerä.

On ihmeellistä miten korkea tuottavuus yksityisellä sektorilla heillä on. Julkinen sektori on suurempi, paljon kehitysmaalaisia ja silti maa ei velkaannu.
Kuvitelkaa millaista siellä olisi ilman kehitysmaalaisia, taloustilanne olisi vielä parempi.

[Zeitgeist]

On ihmeellistä miten korkea tuottavuus yksityisellä sektorilla heillä on. Julkinen sektori on suurempi, paljon kehitysmaalaisia ja silti maa ei velkaannu.
Kuvitelkaa millaista siellä olisi ilman kehitysmaalaisia, taloustilanne olisi vielä parempi.

Ruotsalaisten työnlaatu/teho on monikertainen suomalaiseen verrattuna. Tämä on se yksinkertainen selitys. Pienmepi yksityinen sektori on tehokkaampi kuin suomalaisten isompi vastaava.

[Roope]

Ihmettelen, ettei tuossa Ruotsin ylistämisessä mainittu Ruotsin liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Eritoten suomalaisten osaajien houkuttelua maahan jo 60-luvulta lähtien. Vai eikö halittu valottaa maahanmuuton ja 'maahanmuuton' välistä eroa? Siis sitä, että on maata hyödyttävää ja maata rapauttavaa maahanmuuttoa.

Kiinnistin huomiota samaan. Yleensä joku maahanmuuttofraasi on kuulunut Ruotsin politiikkaa ylistävään liturgiaan.

Mutta kun Ruotsissa on tuoreen tutkimuksen mukaan OECD-maiden suurin ero kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteessa. Työperäisen maahanmuuton osuus on kuulemma aivan liian pieni. Tutkimuksesta ei kerrottu Suomen tiedotusvälineissä, mutta kyllä se varmaan pantiin ainakin tutkijapiireissä merkille.

[gloaming]

Syyn Ruotsin ja Suomen erilaisiin teihin finanssikriisin aikana voi lukea kolmannesta kappaleesta. Ruotsi otti D-vitamiinia, tämän kummemmasta asiasta ei ole kyse.

Olen todella yllättynyt, jos Suomessa vuonna 2048 eläkeläiset saavat eläkkeinä edes 40% aiemmasta palkastaan.

[Jouko]

Luulen että Wallenbergeiltäkin rahat loppuvat ennen pitkää ylläpitää koko maailman kansankotia.

[chacha2]

Silti olen ehdottomasti sitä mieltä, että ruotsalaisissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin.

Äänestävät maanpettureita vaalikaudesta toiseen, uskovat median valheeseen, koska ei riitä älykkyyttä tajuta, että kehitysmaalaiset on menoerä.

On ihmeellistä miten korkea tuottavuus yksityisellä sektorilla heillä on. Julkinen sektori on suurempi, paljon kehitysmaalaisia ja silti maa ei velkaannu.
Kuvitelkaa millaista siellä olisi ilman kehitysmaalaisia, taloustilanne olisi vielä parempi.

Ruotsia odottaa veroshokki jos nykymeno jatkuu.

Ruotsin kunnat ja laanit eivat pysty nykyveroilla rahoittamaan menojaan.
SKL(Sveriges Kommuner och Landsting) on arvioinut etta heidan on pakko nostaa veroja 13 kr/100 kr vuoteen 2035 mennessa. Se tarkoittaisi etta verojen jalkeen ihmisille jaisi enaa 25-30kr/100kr.
Se ei ole realistista.
Jotain on tehtava sanoo SKL.

www.e24.se/pengar/din-ekonomi/skl-rapporten-ger-orimlig-kommunalskatt_1974339.e24
www.dn.se/nyheter/risk-for-skattechock

[requiem]

Maiden väliset erot ovat antaneet Suomessa aihetta itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruotsin talousihmeen syiden pohdiskeluun.

Ruotsin hyvä selviytyminen voi toki johtua siitä, että Ruotsi hyötyi finanssikriisissä kansallisesta valuutasta ja sen suomasta mahdollisuudesta itsenäiseen rahapolitiikkaan. Ruotsin keskuspankki kevensi rahapolitiikkaa nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Samalla kruunu devalvoitui voimakkaasti. Nämä tekijät tukivat työllisyyttä ja vientiä.

Voi johtua? Nimenomaan johtuu. Ei ole sattumaa, että Ruotsi pystyy esimerkiksi tuomaan Suomeen maitoa hinnalla, johon kotimaisen tuotannon on vaikea vastata. Ei se johtu ruotsalaisten lyhyestä työajasta, vaan rahapolitiikan keinoin tuetusta viennin vauhdittamisesta. Euro on yksi Suomen suurimmista elämistä hankaloittavista asioista, kun ei ole mahdollisuutta rahapolitiikkaan, mutta vaurautta pitää syytää sosiaalisuuden nimissä tuhlaajapoikavaltioille.

Maidon osalta tuo hintaero on jo kaventunut selvästi. Suomalaista maitoa saa esim. Lidlistä aivan samaan hintaan kuin ruotsalaista, vai olikohan hintaero vielä sentin verran ruotsalaisen eduksi. En jaksa muistaa.

Sitä paitsi Suomessa maidon ja maitotuotteiden kulutus ylittää kotimaan tuotannon.

Suomen maito-omavaraisuus laski alle 100 prosentin

18.2.2011

...

Maidon hinta nousee kohisten

Maidon tuonti on viime kuukausina hiipunut. Kilpeläinen uskoo taustalla olevan paremman hintatason niin Ruotsissa kuin maailmalla. Suomi ei ole enää kovin kiinnostava vientimaa. 

- Torstaina istunut EU:n maidon hallintokomitea ilmoitti, että Ruotsin maidon tuottajahinta oli joulukuussa korkeampi kuin Suomen, Kilpeläinen kertoi.

Ruotsissa maidon hinta on noussut vuodessa 12 senttiä litralta. Suomessa hinta on noussut 2,5 senttiä litralta ja seuraavan kerran korotuksia on luvassa saman verran  huhtikuun alussa. Suomalaisen maidon tuottajahinta kaikkine lisineen oli joulukuussa reilut 40 senttiä ja ruotsalaisen 41 senttiä litralta.

...

Maitotuotteiden kulutuksen voimakas kasvu muutti Suomen asemaa. Nyt Suomessa tuotettu 2,2 miljardin litran maitomäärä on muutama kymmenen miljoonaa litraa vähemmän kuin maitotuotteina kulutettu maitomäärä.

- Suomeen tuodaan erilaisina maitotuotteina, lähinnä juustoina ja jogurtteina, noin 600 miljoonaa litraa maitoa, Kilpeläinen laski.

...

[Alfresco]

On ihmeellistä miten korkea tuottavuus yksityisellä sektorilla heillä on. Julkinen sektori on suurempi, paljon kehitysmaalaisia ja silti maa ei velkaannu.
Kuvitelkaa millaista siellä olisi ilman kehitysmaalaisia, taloustilanne olisi vielä parempi.

Ruotsalaisten työnlaatu/teho on monikertainen suomalaiseen verrattuna. Tämä on se yksinkertainen selitys. Pienmepi yksityinen sektori on tehokkaampi kuin suomalaisten isompi vastaava.

Ruotsin yksityisyrittäjät ovat ihan eri mieltä tehokkuudesta.

Nyt Ruotsin "ihmettä" hehkutellaan Suomessa. Ruotsi hehkutti Suomen "ihmettä" vain muutama vuosi sitten. Nämä "ihmeet" näyttäisi liikkuvan maasta toiseen riippuen suhdanteista ja aina vuorollaan ollaan kateellisia naapurille.

Näistä jutuista saa sen käsityksen, että Ruotsissa vuollaan kultaa. Todellisuudessa taloudellisten lukujen ero on pieni. Puhutaan esim. BKT:n kasvuista, jotka mahtuvat muutaman prosentin haarukkaan maasta toiseen. Taloudelliset erot ovat siis todellisuudessa pienehköt, joka tarkoittaa, että myös pienet poliitikkan erot voivat vaikuttaa kokonaisuuteen.

Esimerkiksi Ruotsin alhainen työttömyys on osittain keinotekoista. Juuri työttömyys on ollut suuri asia sosialistisessa Ruotsissa ja sen takia sen hävittämiselle tilastoista tehdään poikkeuksellisen paljon temppuja valtion puolesta. Ruotsissa ei tilastoida työttömyyttä samalla lailla kun Suomessa (EU:ssa) ja työttömyyden kriteerit vaihtelevat. Ihmisiä hävitetään kortistoista erilaisilla tilastokikoilla ja omituisilla määritelmillä. Kuten jutussa esitettiin, Ruotsin julkinen sektori on suhteessa suurempi kun Suomessa. Osasyy siihen on, että julkista sektoria käytetään työttömyyden vähentämiseen.

Ruotsi on kiistatta myös hyötynyt kruunustaan ja omasta korostaan, joka mahdollistaa talouden ohjaamisen taantumassa. Ruotsin työmarkkinat ja verojärjestelmä oli myös ajettu niin umpisolmuun sosialistihallitusten aikana, että pienetkin helpotukset vaikuttavat radikaalisti talouden toimivuuteen. Porvarihallituksella on ollut aika helppo tehtävä koska se on päässyt parantamaan taloutta kohtalaisen kevyeillä muutoksilla ilman radikaaleja uusia irtiottoja.

Sitten on todellakin olemassa vanha ruotsalainen suurpääoma, joka pyörittää teollisuutta ja ottaa riskejä. Suomessa ei olla ymmärretty pitää pääoma ja omistus maassa vaan kaikki myydään ulos ja voitot hävitetään verokarhun pelossa. Ulkomaisen omistuksen takia valtio menettä miljardien edestä voeroja vuodessa. Nämä miljardit pitää kerätä veronmaksajilta, joiden reaalinsiot laskevat.

Ruotsin "ihmeeseen" vaikuttaa siis moni asia tässä suhdannetilanteessa eikä ole mitään yksittäistä menestysreseptiä mitä voisimme kopioida sieltä Suomeen. Järjestelmämme ja alkuasetelmamme on erilainen eli emme noin vaan voi ottaa ruotsalaisten talousoppeja ja soveltaa niitä Suomessa.