2011-05-25 Perussuomalaisilta julkilausuma rasismia ym. vastaan

[Jaska]

Median ja asiantuntijoiden luku- ja ymmärryskyvyttömyys menee jo naurettavuuksiin. Mutta jos ketään lohduttaa, se ei ole välttämättä synnynnäistä vaan opittua, ja sen laukaisee taikasana "perussuomalainen".

Kanooteista, aidanseipäistä, syrjinnästä ja Halla-ahosta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75642-kanooteista-aidanseip%C3%A4ist%C3%A4-syrjinn%C3%A4st%C3%A4-ja-halla-ahosta

[Roope]

Tuomas Ojanen ihmetteli miksi julkilausumassa oli erityiskohtelusta käytetty nimitystä positiivinen syrjintä? Hmm... itse en julkilausumasta ihan heti löytänyt sellaista kohtaa.

Eikä siinä olekaan. Vaikka Suomessa positiivinen syrjintä ja positiivinen erityiskohtelu ovat olleet viranomaispuheissa käytännössä sama asia, niin Ojanen ei yritä tehdä tällaista eroa turhan päiten. Isossa-Britanniassa positive discrimination esimerkiksi rekrytoimalla joku vähemmistöön kuulumisen perusteella on nimittäin vastoin lakia. Sen sijaan esimerkiksi rekrytointikampanjan suuntaaminen vähemmistön käyttämiin medioihin on siellä positive action, joka on sallittua. Tämä ero termien välille saisi tulla käyttöön myös meillä, mutta Ojanen sekoittaa itsekin nämä kaksi asiaa ja tuskinpa ihan vahingossa.

positive action
is any policy initiative designet to promote equality of opprtunity through the provision of facilities, procedures, or actions that redress the disadvantage suffered by a particular group. Examples of positive action are recruitment campaigns targeted at a specific group currently under-presented in the workplace, career break schemes, company crèches, and race awareness training. Positive action should not be confused with positive discrimination, which is unlawful in the UK.

positive discrimination
(sometimes called reverse discrimination) is the preferential treatment of a disadvantaged group. For example, if an organization appointed a female canditate to a senior management position because of her gender, rather than her management skills, this would be positive discrimination. In the UK, not only would this be an unlikely scenario, it would be unlawful. Similarly the European Court of Justice has ruled against the use of quotas operated by some public organizations in Germany because it contravened the EU Equal Treatment Directive.

But employers with similarly honourable intentions have found themselves on the wrong side of the law.

Somerset and Avon Police is being investigated by the CRE after reports revealed it had rejected 186 white applicants because its workforce was "over-represented by white men".
[...]
Positive discrimination in job selection because of gender is unlawful under the Sex Discrimination Act (1975). But this begs the question again of whether or not discriminating against male candidates would be a 'quick-fix', allowing women to rapidly occupy jobs they thought would never be available to them.

This argument doesn't hold water with Alison Hodgson, chairwoman of the Association of Graduate Recruiters. She believes it is much more constructive and healthy to base recruitment decisions on talent.

"Quotas are the stuff of last century. The world of work has moved on so much," she said. "Colour is a red herring - what should be important is what skills you need to build your business."
[...]
"Where businesses have identified a gap in the reach of their recruitment and there is specialist advice available it is worth pursuing, but not to the detriment of anyone else. It's about finding the brightest talent from the biggest pool."

Even the EOC, despite its damning survey findings, agrees that positive discrimination should give way to positive action.

Jenny Watson, chair of the EOC, said there were plenty of practical ways the careers of women could be advanced without resorting to active discrimination. She called for a legal requirement for employers in the private sector to promote sex equality and eliminate sex discrimination.

Personnel Today: Is there a case for positive discrimination?

[Histon]

Eikä siinä olekaan. Vaikka Suomessa positiivinen syrjintä ja positiivinen erityiskohtelu ovat olleet viranomaispuheissa käytännössä sama asia, niin Ojanen ei yritä tehdä tällaista eroa turhan päiten. Isossa-Britanniassa positive discrimination esimerkiksi rekrytoimalla joku vähemmistöön kuulumisen perusteella on nimittäin vastoin lakia. Sen sijaan esimerkiksi rekrytointikampanjan suuntaaminen vähemmistön käyttämiin medioihin on siellä positive action, joka on sallittua. Tämä ero termien välille saisi tulla käyttöön myös meillä, mutta Ojanen sekoittaa itsekin nämä kaksi asiaa ja tuskinpa ihan vahingossa.

positive action
is any policy initiative designet to promote equality of opprtunity through the provision of facilities, procedures, or actions that redress the disadvantage suffered by a particular group. Examples of positive action are recruitment campaigns targeted at a specific group currently under-presented in the workplace, career break schemes, company crèches, and race awareness training. Positive action should not be confused with positive discrimination, which is unlawful in the UK.

Briteissä ollaan siis askel Suomea edellä tasa-arvossa, mutta mielestäni myös "positive action" tyyppiset ratkaisut kuten työpaikan mainostaminen ensisijaisesti tiettyihin vähemmistöihin kuuluville on epätasa-arvoista.

Jos pystyttäisiin pitävästi osoittamaan, että jonkin vähemmistön edustajilla on joitakin synnynnäisiä, pätevyyteen vaikuttamattomia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat systemaattista syrjintää työmarkkinoilla, olisivatko "positive action" tai "positive discrimination" tyyppiset toimet silloin oikeutettuja? Kysymys on mielestäni hyvin hankala, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että tällaiset toimet saavat aina ja kaikissa tilanteissa enemmän pahaa kuin hyvää aikaan. Ongelma on nimittäin siinä, että kansalaiset eivät voi nykyisin luottaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen virkamiehen pätevyyteen kaupungin toimistossa asioidessaan, sillä maahanmuuttaja on saattanut saada työpaikkansa ensisijaisesti etnisyytensä, ei pätevyytensä vuoksi. Tämä synnyttää kantaväestössä ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan, ja "positive discrimination/action" toimet kääntyvät itseään vastaan.

[Roope]

Briteissä ollaan siis askel Suomea edellä tasa-arvossa, mutta mielestäni myös "positive action" tyyppiset ratkaisut kuten työpaikan mainostaminen ensisijaisesti tiettyihin vähemmistöihin kuuluville on epätasa-arvoista.

Kuinka niin? Jos esimerkiksi poliisikouluun toivotaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ja pääsyvaatimukset ovat edelleen kaikille samat, niin parhaat valitaan suuremmasta joukosta. Valitut ovat siis vähintään yhtä hyviä kuin ennenkin, mutta myös edustavat laajemmin vähemmistöjä. Tämä on syrjimätön tapa vaikuttaa aliedustukseen.

[Roope]

Maailmanpuolueen rasisminvastainen julkilausuma 14.6.2011

Maailmanpuolueen mielestä ketään ei saa syrjiä*) paitsi silloin kun yhteisesti hyväksytyn syrjimisen tarkoituksena on syrjimisen tosiasiallinen vähentäminen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien parantaminen kenenkään ihmisoikeuksia rikkomatta.

Kaikkia maailman ihmisia tulisi lähtökohtaisesti kohdata yhdenvertaisesti. Yhteiskunnassa, jossa pyritään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja lain edellyttämien velvoitteiden täyttämiseen voi kuitenkin olla lainsäädäntöön perustuvia hyväksyttäviä syitä poiketa absoluuttisesta syrjintäkiellosta. Korostamme, että näistä syistä pitää käydä julkista keskustelua, että hyväksyttävät syyt voivat ajan myötä muuttua, että hyväksyttävyyden on perustuttava lakiin ja, että hyväksyttävät syyt eivät voi olla ristiriidassa muiden ihmisoikeuksien kanssa.

Maailmanpuolue vastustaa virheellisten mielikuvien luomista ja ylläpitämistä ihmisistä tai ihmisryhmistä.

Kannustamme kaikkia ihmisiä ja yhteiskunnallisia toimijoita avoimeen ja rehelliseen keskusteluun, jonka tarkoituksena ei ole ihmisten ja ihmisryhmien syyllistäminen ja mustamaalaaminen vaan aito ymmärtäminen ja sen perusteella yhteiskunnan ja ihmiskunnan kehittäminen.

Maailmanpuolue vastustaa virheellistä yleistämistä henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Haluamme kohdistaa huomiota siihen, että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja kaikkia ihmisiä tulisi kohdata yksilöinä, ihmisarvoisesti ja rakkaudella.


*)
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
(Yhdenvertaisuuslaista)

http://www.mirule.org/maailmanpuolue/90064448

[Lalli IsoTalo]

Maailmanpuolueen rasisminvastainen julkilausuma 14.6.2011

... paitsi silloin kun ...

Näätälauseke, joka kumoaa käytännössä kaiken mitä juuri sanottiin.

[M.]

Kuinka niin? Jos esimerkiksi poliisikouluun toivotaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ja pääsyvaatimukset ovat edelleen kaikille samat, niin parhaat valitaan suuremmasta joukosta. Valitut ovat siis vähintään yhtä hyviä kuin ennenkin, mutta myös edustavat laajemmin vähemmistöjä. Tämä on syrjimätön tapa vaikuttaa aliedustukseen.

Itse en pitäisi syrjintänä sitäkään, jos poliisi hakee johonkin tiettyyn virkaan nimenomaan maahanmuuttajataustaista henkilöä edellyttäen, että poliisi pystyy todistamaan tämän valintakriteerin tarpeellisuuden/hyödyllisyyden omassa tehtävässään ja että valittu henkilö on läpäissyt poliisikoulun ilman minkäänlaista "erityistä kohtelua". Esimerkiksi kunniaväkivaltaa vastaan toimiva poliisin yksikkö luultavasti hyötyisi oikeasti siitä, että sen palveluksessa olisi kunniakulttuurista kotoisin olevia poliiseja. Tällaisia valintakriteereitä ei tietenkään saisi muuttaa de facto kiintiöiksi vaan ne olisi perusteltava tarpeen mukaisina. Jopa ihonväri voisi olla valintaperuste mikäli poliisi tarvitsisi esimerkiksi soluttautujia maahanmuuttajajengeihin. Luonnollisesti poliisikoulu olisi läpäistävä ihan siinä missä muidenkin.

[Jouko]

Kuinka niin? Jos esimerkiksi poliisikouluun toivotaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ja pääsyvaatimukset ovat edelleen kaikille samat, niin parhaat valitaan suuremmasta joukosta. Valitut ovat siis vähintään yhtä hyviä kuin ennenkin, mutta myös edustavat laajemmin vähemmistöjä. Tämä on syrjimätön tapa vaikuttaa aliedustukseen.

Itse en pitäisi syrjintänä sitäkään, jos poliisi hakee johonkin tiettyyn virkaan nimenomaan maahanmuuttajataustaista henkilöä edellyttäen, että poliisi pystyy todistamaan tämän valintakriteerin tarpeellisuuden/hyödyllisyyden omassa tehtävässään ja että valittu henkilö on läpäissyt poliisikoulun ilman minkäänlaista "erityistä kohtelua". Esimerkiksi kunniaväkivaltaa vastaan toimiva poliisin yksikkö luultavasti hyötyisi oikeasti siitä, että sen palveluksessa olisi kunniakulttuurista kotoisin olevia poliiseja. Tällaisia valintakriteereitä ei tietenkään saisi muuttaa de facto kiintiöiksi vaan ne olisi perusteltava tarpeen mukaisina. Jopa ihonväri voisi olla valintaperuste mikäli poliisi tarvitsisi esimerkiksi soluttautujia maahanmuuttajajengeihin. Luonnollisesti poliisikoulu olisi läpäistävä ihan siinä missä muidenkin.

Nuo perustelut ovatkin ihan järkeviä eikä mitään ideologisin perustein väkisin väännettyjä. Mutta kertoo kuitenkin mihin ollaan menossa yhteiskunnassa. Mamut työllistävät viranomaisia sosiaalihuollossa ja poliisissa enemmän ja enemmän.

[Roope]

Itse en pitäisi syrjintänä sitäkään, jos poliisi hakee johonkin tiettyyn virkaan nimenomaan maahanmuuttajataustaista henkilöä edellyttäen, että poliisi pystyy todistamaan tämän valintakriteerin tarpeellisuuden/hyödyllisyyden omassa tehtävässään ja että valittu henkilö on läpäissyt poliisikoulun ilman minkäänlaista "erityistä kohtelua". Esimerkiksi kunniaväkivaltaa vastaan toimiva poliisin yksikkö luultavasti hyötyisi oikeasti siitä, että sen palveluksessa olisi kunniakulttuurista kotoisin olevia poliiseja.

Sehän on kaikkein vähiten syrjintää, jos tiettyyn tehtävään vaaditaan oikeasti tietynlaista osaamista. Mutta sellaisen osaamisen tarpeellisuuden todistaminen taas ei ole hakijan tehtävä.

Otin esimerkiksi poliisit, koska monesta suunnasta on toivottu, että poliiseiksi valmistuisi enemmän maahanmuuttajataustaisia. Ei niinkään mihinkään tiettyyn tehtävään, vaan luomaan mielikuvaa maahanmuuttajaedustuksesta. Näissä pyrkimyksissä taas lipsahdetaan helposti syrjinnän puolelle.

Aihetta sivuten eilen uutisissa kerrottiin, että Tampereen ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen ei ole vuosikausiin saatu tarpeeksi hakijoita, että kurssi saataisiin täyteen. Ala ei vain kiinnosta ruotsin- ja kaksikielisiä, vaikka kaikille ruotsinkielisille valmistuneille (toisin kuin suomenkielisille) olisi tiedossa varma työpaikka.

[Histon]

Briteissä ollaan siis askel Suomea edellä tasa-arvossa, mutta mielestäni myös "positive action" tyyppiset ratkaisut kuten työpaikan mainostaminen ensisijaisesti tiettyihin vähemmistöihin kuuluville on epätasa-arvoista.

Kuinka niin? Jos esimerkiksi poliisikouluun toivotaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ja pääsyvaatimukset ovat edelleen kaikille samat, niin parhaat valitaan suuremmasta joukosta. Valitut ovat siis vähintään yhtä hyviä kuin ennenkin, mutta myös edustavat laajemmin vähemmistöjä. Tämä on syrjimätön tapa vaikuttaa aliedustukseen.

Jos poliisikouluun toivotaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ja siksi mainonta kohdistetaan ensisijaisesti maahanmuttajien käyttämiin medioihin, on kantaväestöllä maahanmuuttajaväestöä huonompi mahdollisuus saada tietoa kyseisestä koulutuksesta ja siten hakeutua siihen. Parhaita ei tällöin valita suuremmasta joukosta, vaan erilaisesta joukosta. Oikea ja tasa-arvoinen tapa on mainostaa kaikissa medioissa, ja jos täydellisen tasa-arvoisia halutaan olla, niin sitten mainostamisen määrä suhteutetaan vielä kyseisen median kuluttajaprofiilin mukaan, siten että sekä maahanmuuttajilla että kantaväestöön kuuluvilla on yhtä suuri todennäköisyys nähdä mainos.

Jo se että poliisikouluun tahdottaisiin lisää lisää jonkin etnisen ryhmän (tai kantaväestön) edustajia on epätasa-arvoista, sillä poliisien määrä tulisi suhteuttaa tarpeeseen ja käytetttävissä oleviin resursseihin, ja sitten tehtäviin tulisi valita ammattitaitoisimmat hakijat. Tehtävään voi toki olla kielen- tai kultturintuntemusvaatimuksia, mutta nämä vaatimukset on selkeästi etukäteen ilmoitettava. Syy: "Haluamme lisää maahanmuuttajataustaisia poliiseja, koska maahanmuuttajat tulevat heidän kanssaan paremmin toimeen kuin kantaväestöön kuuluvien poliisien kanssa" ei ole pätevä syy, vaan rasistinen syy. Ihmisten on kyettävä asioimaan kaikkien poliisien kanssa yhtä hyvin riippumatta heidän etnisyydestään tai sukupuolestaan, ja tähän kykenemättömyys tulisi olla ankarasti rangaistavaa.

[gml]

Maailmanpuolueen rasisminvastainen julkilausuma 14.6.2011

... paitsi silloin kun ...

Näätälauseke, joka kumoaa käytännössä kaiken mitä juuri sanottiin.

Lopullinen hyväksytty versio on tässä: http://www.mirule.org/maailmanpuolue/Blogi/900310134. Siinä on positiivinen syrjintä vaihdettu suosimiseen.

Maailmanpuolueen mielestä ketään ei saa syrjiä*).

Suosimisen tulee olla sallitua silloin kun se on yhteisesti hyväksyttyä ja sen tarkoituksena on syrjimisen tosiasiallinen vähentäminen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantaminen tai ihmisoikeuksien parantaminen kenenkään ihmisoikeuksia rikkomatta.

Kaikkia maailman ihmisia tulisi kohdata yhdenvertaisesti. Yhteiskunnassa, jossa pyritään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja lain edellyttämien velvoitteiden täyttämiseen voi kuitenkin olla lainsäädäntöön perustuvia hyväksyttäviä syitä poiketa absoluuttisesta syrjintäkiellosta. Korostamme, että näistä syistä pitää käydä julkista keskustelua, että hyväksyttävät syyt voivat ajan myötä muuttua, että hyväksyttävyyden on perustuttava lakiin ja, että hyväksyttävät syyt eivät voi olla ristiriidassa muiden ihmisoikeuksien kanssa.

[Roope]

Vesa Heikkinen: Syrjintä erityiskohteluna

Suomen laki ei tunne lauseketta positiivinen syrjintä. Pelkkä syrjintä kyllä on lakikieltä: esimerkiksi tasa-arvolaissa on useita syrjintäpykäliä, ja perustuslain perusteluissakin puhutaan syrjintäkiellosta.

Julkisuudessa positiivinen syrjintä on jostain syystä näyttäytynyt ikään kuin lakiterminä. Erityisesti poliittisessa keskustelussa se on rinnastettu rasismiin. On jopa annettu ymmärtää, että positiivinen syrjintä on perustuslain ja muunkin lainsäädännön vastaista. On puhuttu enemmistöjen sortamisesta ja vähemmistöjen suosimisesta.

Positiivinen syrjintä on hyvä esimerkki kielenkäytöstä, joka ei ole läpinäkyvää. Sumeutensa vuoksi lauseke on käyttökelpoinen monenlaisissa kielipeleissä.

[...]

Yhden mielestä kyse on milloin kenenkin suosimisesta, jonkinlaisesta käänteisestä syrjinnästä: esimerkiksi vääränkielisten, maahanmuuttajien, työttömien ja lapsiperheiden hyysäämisestä enemmistön kustannuksella. Toisten mielestä kyse on tasa-arvon vaarantamisesta: kaikkien pitää olla samalla viivalla. Kolmannen mielestä positiivinen syrjintä on humaanissa yhteiskunnassa välttämättömyys: heikoimpia pitää avittaa, ja heidän avuntarpeensa pitää ottaa huomioon myös lakeja säädettäessä.

Jos halutaan lakikirjan vastaus kysymykseen positiivisen syrjinnän merkityksistä, kannattanee avata yhdenvertaisuuslaki. Siinä puhutaan positiivisesta erityiskohtelusta, ja todennäköistä on, että yleiskielessä käytettävä positiivinen syrjintä juontuu sieltä. Erään asiantuntijan mukaan positiivinen syrjintä on suorastaan lakikielen positiivisen erityiskohtelun puhekielinen muoto.

[...]

Väännelläänpä lain kirjainta miten päin tahansa, lain henki ja laajemminkin lainsäädännön henki on se, että erilaisten vähemmistöjen asema pitää sivistyneessä yhteiskunnassa ottaa läpäisevästi huomioon. Mielestäni on lievää törkeämpää harhaanjohtamista vedota syrjintää ehkäisevään lainsäädäntöön silloin, kun pyritään oikeuttamaan vahvemman valtaa.

Erilaisten vähemmistöjen erityiskohtelun lopettamista kannattavat ilmeisesti ne, joiden mielestä jokainen on oman onnensa seppä. Keskusteluissa positiivisesta syrjinnästä politikoidaan ja taistellaan vallasta. Tuohon valtataisteluun sopii hyvin merkitysten muljauttelu ihmisyyden harmailla alueilla.

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

suomenlaki.com 15.6.2011

[M.]

Mielestäni on lievää törkeämpää harhaanjohtamista vedota syrjintää ehkäisevään lainsäädäntöön silloin, kun pyritään oikeuttamaan vahvemman valtaa.

Itse pidän varsin törkeänä harhaanjohtamisena sitä, että vedotaan syrjintää ehkäisevään lainsäädäntöön ja ihmisoikeussopimuksiin silloin, kun aivan tietoisesti asetetaan yksi ihminen parempaan asemaan kuin toinen työnhaussa jonkin työn hoitamisen kannalta merkityksettömän ominaispiirteen perusteella ja puolustellaan tätä ilmeistä syrjintää kutsumalla sitä lipevästi "erityiskohteluksi" ja heikompien puolustamiseksi. Sanoilla ja ilmauksilla ei ole sinänsä väliä mutta käsitteillä on.

[Roope]

Mielestäni on lievää törkeämpää harhaanjohtamista vedota syrjintää ehkäisevään lainsäädäntöön silloin, kun pyritään oikeuttamaan vahvemman valtaa.

Minusta on törkeää, että mielivaltaistakin suosimista/syrjintää perustellaan korkeiden laintulkitsijan tasolla yhdenvertaisuuslain kohdalla, joka vain mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun. Kyseinen lainkohta ei tarkoita, että mikä tahansa vähemmistön suosiminen muuttuu taikaiskusta lailliseksi.

Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies vetosi lausunnossaan musliminaisten erillisistä uimahallivuoroista ylimalkaisesti positiivisen erityiskohtelun mahdollistavaan lainkohtaan, mutta unohti kokonaan laissa määritellyt reunaehdot. Hän ei esimerkiksi pystynyt esittämään, mitä syrjintää kyseisellä uskonnollisen ryhmän erityiskohtelulla oli tarkoitus kompensoida tai mihin syrjinnän haittoja vähentävään tavoitteeseen sillä pyrittiin.

Vastaava huolettomuus positiivisen erityiskohtelun soveltamisessa tuntuu etenkin nyt perussuomalaisten asiasta herättämän keskustelun perusteella aivan liian yleiseltä.

Keskusteluissa positiivisesta syrjinnästä politikoidaan ja taistellaan vallasta. Tuohon valtataisteluun sopii hyvin merkitysten muljauttelu ihmisyyden harmailla alueilla.

Kyseessä on mitä suurimmassa määrin laajemmassakin mielessä kielipeli, politiikka ja taistelu vallasta. Se ilmenee muun muassa keskustelun kampeamisena kahden ryhmän, sortavan enemmistön ja sorretun vähemmistön, väliseksi asetelmaksi.

[Veli Karimies]

Hämeen Sanomissa mielipidepalstalla ilmeisesti käyty jo jonkin aikaa vääntöä tuosta julkilausumasta. KD:n Hattulan valtuutettu Leo Roivainen kertoi lauantain lehdessä, että julkilausuma on rasistinen ja tasa-arvon vastainen. Kirjoitin tähän vastauksen, katsotaan julkaisevatko.

[Veli Karimies]

Osaako joku sanoa onko tekstini jo julkaistu? Tässä se nyt kuitenkin on.

Kristillisdemokraattien Hattulan valtuutettu Leo Roivainen kirjoittaa (HäSa 18.6.) perussuomalaisten julkilausumasta hyvin erikoisia väitteitä. Roivainen kertoo julkilausuman sisältävän termin positiivinen syrjintä, mikä jo heti aluksi paljastaakin ettei Roivainen saati hänen siteeraamansa valtionsääntöopin professori Tuomas Ojanenkaan ole edes lukenut julkilausumaa, vaan molemmat perustavat väitteensä julkilausumasta muiden tulkintoihin. Perussuomalaisten julkilausuma ei sisällä termiä positiivinen syrjintä.

Perussuomalaisten julkilausuma ei tyrmää tasa-arvon edistämistä, lähes päin vastoin. Perussuomalaisten julkilausuma, kuten YK:n ihmisoikeusjulistuskin molemmat tuomitsevat hyvin yksiselitteisesti kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen. En osaa nyt heti kuvitella, miten maaseudun linja-autojen tukeminen, starttiraha, verohelpotukset sekä huojennukset, maataloustuet, aluetuet saati yritystuet liittyvät mitenkään etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan. Jätämme tämän siis arvoitukseksi.


Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset pääsevät lähtemään samalta viivalta. Roivaisen mainitsemat vammaiset eivät kuulu edellä mainitsemiini ryhmiin. Kaikki ihmiset täysin riippumatta siitä, ovatko he muslimeita, homoseksuaaleja tai poliitikkoja tulevat saamaan täysin samat etuudet jos he sairastuvat tai vammautuvat. Jokainen meistä saa sairastuessaan hoitoa ja jokainen meistä saa esimerkiksi parkkeerata invapaikalle vammautuessaan sitä vaativalla tavalla. Vammaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole fyysisen syyn takia kykeneväinen samaan, kuin muut. Tämän takia vammaisten saamat erityistuet ovat perusteltuja

Pitkäaikaistyöttömyyskään ei kuulu kyseisiin ryhmiin. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole ominaisuus, vaan se on taloudellinen tila, johon taas jälleen kerran kuka tahansa voi joutua, tai päästä täysin riippumatta siitä, onko hän muslimi, homoseksuaali tai poliitikko. Tässäkään tapauksessa siis kyse ei ole etniseen taustaan, kieleen, poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, kulttuuriin tai vastaavaan rinnastettavista seikoista.

Romanit ovat ainoa tekstissä esiintyvä ryhmä ja seikka, johon perussuomalaisten julkilausuma ottaa kantaa. Julkilausuman mukaan romaneita pitää kohdella samalla tavalla, kuin muitakin etniseen taustaan, kieleen, poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, kulttuuriin tai vastaavaan rinnastettavia ryhmiä. Tämä on todellista tasa-arvoa. Roivainen sekä rinnastaa siis tekstissään romanit pitkäaikaistyöttömiin, että vammaisiin, mikä on mielestäni kovinkin epäsopivaa, samalla vaatien heille erityiskohtelua. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että kaikki eivät lähdekään samalta viivalta, vaan toiset pääsisivät maaliin limusiinilla. Tämä ei ole tasa-arvoa.

[Nikolas]

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola tunnustautuu tasa-arvon kannattajaksi.

Yhteisten pelisääntöjen vahvuus on siinä, että ne koskevat kaikkia. Sen vuoksi onkin huolestuttavaa, että jotkut tahot haluavat tehdä erilaista lainsäädäntöä erilaisille ihmisille.

Lähde: http://janitoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84533-minne-unohtuivat-yhteiset-pelisaannot

Ehkä Toivola olisi halukas allekirjoittamaan Perussuomalaisten rasisminvastaisen julkilausuman. Miksipä ei?

[Professori]

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola tunnustautuu tasa-arvon kannattajaksi.

Yhteisten pelisääntöjen vahvuus on siinä, että ne koskevat kaikkia. Sen vuoksi onkin huolestuttavaa, että jotkut tahot haluavat tehdä erilaista lainsäädäntöä erilaisille ihmisille.

Lähde: http://janitoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84533-minne-unohtuivat-yhteiset-pelisaannot

Ehkä Toivola olisi halukas allekirjoittamaan Perussuomalaisten rasisminvastaisen julkilausuman. Miksipä ei?

Jos olisin toimittaja, saattaisinpa ottaa ja haastatella Jani Toivolaa tästä aiheesta. Siis yksi kerrallaan niistä asiakysymyksistä, jotka persut ovat tuoneet esiin. Ja viittaamatta persuihin nimeltä ennen kuin aivan lopuksi.

Voisi tulla mielenkiintoista; etenkin kun en usko hetkeäkään, että Toivola olisi koskaan itse lukenut kyseistä läpyskää. Siten olisi odotettavissa, että hänen vastauksensa edustaisivat puhtaasti hänen omaa ajatteluaan. Joka saattaisi olla yllättävän lähellä perussuomalaisten vastaavaa. Tai sitten ei.

[Roope]

Pölvästiys ei ole rasismia lieventävä asia

Jonkin takavuosien suuren mullistuksen aikana HS:n ulkomaantoimituksessa ideoitiin palsta, jolla selitettiin ajankohtaisia -istejä, kuten terroristi, kommunisti, kapitalisti tai rasisti.

Kun ilmeisimmät -istit oli käyty läpi, kollega ehdotti, että kävisikö pölvästi. Kysymys on edelleen ajankohtainen.

Kuinka paljon kiistelyssä maahanmuutosta menee pölvästien piikkiin? Pölvästi on kielitoimiston sanakirjan mukaan typerys, hölmö ja tomppeli.

[...]

Kynnys rasististen mielipiteiden kutsumiselle rasismiksi oli Suomessa entuudestaan korkeammalla kuin muissa Pohjoismaissa, ja se on kaikessa hiljaisuudessa noussut.

Muutoksen yksi lähde oli Jussi Halla-ahon tuoreena perussuomalaisten kansanedustajana toukokuussa 2011 kirjoittama "julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan".

Kaikki puolueen 39 kansanedustajaa allekirjoittivat julistuksen, joka aluksi tuomitsee rasismin mutta sen jälkeen rinnastaa maahanmuuttovastaisten ryhmien arvostelun rasismiin. Julistus tuomitsee heikoimmassa asemassa olevien suosimisen yhtenä syrjinnän muotona.

Kyseessä oli monisanainen tapa sanoa arvostelijoille, että itse olet rasisti. Se on toiminut hämmästyttävän hyvin. Pakolaiskriisin aikana muiden muassa Odinin sotureina esiintyvä jengi on vaatinut toimintansa suvaitsemista.

Kiistely maahanmuutosta jatkuu vaikeana, ja pölvästien puheenvuoroja tulee lisää. Siksi nyt on hyvä hetki tarkentaa käsitteitä: rasismin vastustaminen ei ole rasismia, suvaitsevaisuus on tasa-arvon perusedellytys, eikä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustaminen ole minkään ääripää.

Helsingin Sanomat 23.3.2016

"julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan" (..) aluksi tuomitsee rasismin mutta sen jälkeen rinnastaa maahanmuuttovastaisten ryhmien arvostelun rasismiin

Perussuomalaisten julkilausuma löytyy ketjun ensimmäisestä viestistä. Missähän siinä rinnastetaan maahanmuuttovastaisten ryhmien arvostelu rasismiin?

Ei tässä:

Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.

Eikä tässä:

Tuomitsemme yhtäläisesti kaikki hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan riippumatta siitä, mitä etnistä tai muuta ryhmää uhri ja tekijä edustavat, ja riippumatta siitä, onko teon takana rasistisia motiiveja, muita motiiveja, vai ei lainkaan motiivia.

Ei tässäkään:

Vaadimme, että poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat suhtautuvat yhtäläisellä vakavuudella kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin, edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Kaikkinainen epäsymmetrisyys eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamien vääryyksien uutisoinnissa ja arvottamisessa lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.

Ellei sitten valheellista mustamaalausta ja fyysisiä hyökkäyksiä tulkita oikeutetuksi vastarinnaksi ja ennaltaehkäiseväksi itsepuolustukseksi, kuten jotkut toimittajat tekevät.

Kyseessä oli monisanainen tapa sanoa arvostelijoille, että itse olet rasisti.

Juuri päinvastoin. Toisin kuin valtamediassa ja julkisessa keskustelussa, jossa rasistikorttia heilutetaan huolettomasti poliittisille vastustajille ja rasismi esitetään virheellisesti syrjinnän synonyyminä, julkilausumassa ei käytetä rasismia leimakirveenä. Sen sijaan siinä muistutetaan, että syrjintä kohdistuu aina yksilöihin, eikä yksilöiden syrjintä muutu hyväksyttäväksi taustaryhmän tai jonkin kuvitteellisen uhrihierarkian perusteella. Valtamediassa tämä on valitettavan usein unohtunut.

Eli kysymys kuuluu, miksi pääkirjoitustoimittaja Huhta katsoo asialliseksi ja aiheelliseksi väittää, että kynnys rasististen mielipiteiden kutsumiselle rasismiksi olisi noussut ja vieläpä jotenkin tarkoituksella nostettu, kun väitteelle ei ole tuon kummempia perusteita? Miksi ylipäätään on niin tärkeää inttää jonkin mielipiteen olevan rasistinen ja sen esittäjän rasisti sen sijaan, että perustelisi, miksi pitää mielipidettä huonona? Luulisi olevan helppoa kumota väitteet ja mielipiteet, joita pitää rasistisina, muutenkin kuin rasismia ja rasistia hokemalla. Silti se on harvinaista.