Sanattomaksi vetää: oikeusministeriö ehdottaa säästämistä tuomioita lyhentämällä

[Miniluv]

Otsikossa mainittu kysymys on yksi niistä syistä, miksi minusta ei koskaan voi tulla aitoa "hommalaista".

Minun tietääkseni aidon hommalaisen prototyyppiä ei ole olemassa missään, joten keskustelut tällaisesta taruolennosta ovat melko turhia. Varsinkin keskustelut tämän taruolennon negatiivisista ominaisuuksista  

Ankarien tuomioiden kannattajien olisi hyvä ajatella asiaa vähän pidemmälle. Ei tuomioiden koventamista käytettäisi pelkästään "oikeiden rikollisten" kohdalla vaan kaikkien lakia rikkoneiden kohdalla - siis myös sellaisten "ajatusrikollisten" kohdalla, joita Hommaforumilla ei pidetä oikeina rikollisina. Seppo Lehto saisi seuraa. Tämäkö on tavoitteena?

Väkivaltarikoksista kovempia tuomioita haluaville tavoitteena ovat kovemmat tuomiot väkivaltarikoksista. Tuskinpa meitä voi syyttää siitä, mitä nykyiset viranhaltijat tekevät.

Onhan se tietysti huolestuttavaa, mutta pitäisikö Suomessa siirtyä käytäntöön, jossa kolmas väkivaltarikos johtaa eliniäksi vankilaan. Eerikäisten, Nykästen ja monien muiden elämästä tulisi tiukkaa.

Noista Eerikäinen on näkyvänä jäsenenä puolueessa, joka kannattaa kovempia tuomioita väkivallasta... "Third strike"-linjassa on USA:ssa myös typeriä sovelluksia, mutta kunnolla tehtynä tuo tuskin poikkeaa pohjoismaalaisittain järkevästä linjasta väkivaltaisten rikoksenuusijoiden suhteen.

Pisteet karhukopla-vertauksesta Itse olen lähtökohtaisesti valinnanvapauden ajatuksen puolustaja. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että niille, jotka eivät (mistä syystä tahansa) ajattele tekojensa seurauksia, sormellaheristely ja ranteille läpsiminen menettää tehoaan, ja suojautumisella yhteiskunnan puolelta on paikkansa. Jos muistan oikein, psykopatian oireet löytyy noin kolmannekselta vangeista. Tämä ei ole pieni määrä.

En silti välttämättä haluaisi psykiatreille suurta roolia tuomitsemisessa, mutta pidän selvänä, että tarpeeksi jyrkällä asenteella uusintarikollisuuteen ja väkivaltaan saataisiin paljon aikaan.

Jalkapanta-yms. ideoilla voi olla paikkansa, mutta haluaisin lisätä rangaistusseuraamusehdotuksiin säännöllisin verikokein valvottavan alkoholin käyttökiellon.

[TheJ]

Tuomioiden ei tarvitse olla pitkiä, mutta niiden pitää olla tuomioita.

Niin kauan kuin rikoksen jälkeen lopputulos on vuosien oikeussalikierre veronmaksajien piikkiin ja sen päälle läppäisy poskelle tai (gasp) vuosi tai pari täyshoitolassa makaamista ja perään kaiken maailman hyysäämistä, niin ainoa pelote on lainkuuliaisen maineen menetys joka toimii vain lainkuuliaisiin kansalaisiin.

Jos sen sijaan tuomio tulisi nopeasti ja varsinkin väkivaltarikoksissa olisi lähes järjestään kovaa elämää ankeissa oloissa (ei täyshoitolaa), ehkä sillä jopa olisi pelotevaikutusta. Ei tarvitse olla vuositolkulla pikkujutuista - uskoisin että moni miettisi tekojaan pariinkin kertaan jos riskinä olisi 3-6kk "siperiaa". Ja kyllä, mielestäni 3kk "siperia-vankileiri"-tason oloissa olisi monin verroin fiksumpi rangaistus kuin 3 vuotta täysihoitovankilaa.

Niin kauan kuin puhutaan "vankeinhoidosta" ollaan viisi kilsaa pöpelikön puolella. Vangit eivät ole mitään potilaita joita pitää hoitaa ja paapoa vaan rikollisia joiden pitää kärsiä tekonsa sovittaakseen jotain seurauksia.

Suomessa järjestelmä ei tarjoa käytännössä mitään seurauksia jos sinulla ei ole uraa ja omaisuutta. Ne järjestelmä kyllä syö - ura tuhotaan ja omaisuus viedään - se osataan ja se melkeinpä katsotaan hyväksytyksi rangaistukseksi. Mutta jos rikoksesta tuomitulla ei ole näitä, sen jälkeen järjestelmä on voimaton ja heittäytyy hyysäysmoodiin - "tällä poloisella on elämä päähän potkinut kun ei ollut uraa eikä omaisuutta ja nyt viel poloinen meni vähän puukottamaan joten eikös vähän paijata päätä ja anneta ehdollista ja...".

[C-Nile]

En usko ihmisten muuttumattomuuteen. Ongelmiin on kuitenkin helpompi puuttua aikaisin. Lähes kaikilla vangeilla on luki- tai oppimishäiriö. (Esim. http://www.hus.fi/default.asp?path=1;46;14828;14829;7967;13411;13432;13439 )

Kahdeksanvuotiaan ongelmiin on kohtalaisen helppo puuttua erityistoimin, neuropsykologisella kuntoutuksella tms., mutta yritäpä samaa kolmikymppiselle (vrt. yritä käännyttää Jehovan todistaja). Ei sekään toki mahdotonta ole.

edit: Tarkennetaan nyt vielä sen verran, että joillakin ihmisillä voi olla fysiologisia poikkeamia (tässä yhteydessä lähinnä aivoissa), joita mikään nykymenetelmä ei enää korjaa.

[Punaniska]

Oikea elämä ei valitettavasti ole tätä. Oikeassa elämässä tavallisista ihmisistä voi tulla rikollisia, ja rikolliset voivat parantaa tapansa. Vain harvat ihmiset ovat synnynnäisiä rikollisia geeneiltään. Ehkä tällaisiakin on muutamia. Useimmiten rikolliseksi kuitenkin tullaan. Ja tätä rikolliseksi tulemista pitäisi pyrkiä ehkäisemään mieluummin kuin että lisätään vankipaikkoja sitä mukaa, kun köyhyys ja syrjäytyneisyys ja alkoholin kulutus ja niiden mukana rikollisuus lisääntyy. Olosuhteet eivät automaattisesti tee kenestäkään rikollista, mutta ne ovat merkittävä taustasyy sille, kuinka todennäköisestä on, että ihmisestä tulee rikollinen.

http://www.vbs.tv/blog/north-korean-prison-camps-are-not-fun

Itse asiassa tykkään paljon tästä ihmistulkinnasta, joka tuo mieleen Victor Hugon "Kurjat"

Mutta mitä vanhemmaksi elän, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että osalla ihmisistä "tilaisuus tekee varkaan". Ja se osuus ihmisistä, joilla on liiallista vetoa pahuuteen, rahaan ja valtaan keinoista riippumatta on suurempi kuin julkisesti uskalletaan tunnustaa.

Esimerkiksi työpaikkakiusaus on rikollisen luonteenlaadun ilmentymä, vaikka se ei ole samalla tavalla rikollista kuin vaikkapa kiristäminen. Jos kuitenkin kiristäjän ja työpaikkakiusaajaan pääkoppaa pengottaisiin, aika samankaltaisen persoonallisuuden/luonteen uskoisin korvien välistä löytyvän.

EDIT: En todellakaan kiistä, etteikö todellinen köyhyys tuo automaattisesti jonkin verran rikollisuutta. Mutta meillä rikollinen käytös kumpuaa enemminkin luonteesta kuin köyhyydestä vrt. em.työpaikkakiusaaminen/kiristäminen.

[Suvaitsija]

Jos ankara rangaistuskäytäntö vähentää rikollisuutta, eikö Yhdysvaltojen pitäisi jo vähitellen olla rikosvapaa vyöhyke?

Kuten maahanmuutossakin, myöskään rikollisuudessa Yhdysvaltojen ja Suomen vertaileminen on aika ongelmallista. Meillä on ainakin toitaiseksi sellainen perusturva, että ihmiset voivat elellä ilman rötöstelyäkin. Toisenlaista on varmasti Jenkkilässä. Uskon, että ankaran rangaistuksen pelote toimisi paremmin meilläpäin. Toisaalta monikulttuurinen monimuotoistuminen tuo maahan jatkuvasti populaatiota, joka paskat välittää yhtään minkäänlaisista seurauksista, kun suvun kunnia on vaakalaudalla.

[Kansankiihottaja]

Tuomioiden ei tarvitse olla pitkiä, mutta niiden pitää olla tuomioita.

.....

Jos sen sijaan tuomio tulisi nopeasti ja varsinkin väkivaltarikoksissa olisi lähes järjestään kovaa elämää ankeissa oloissa (ei täyshoitolaa), ehkä sillä jopa olisi pelotevaikutusta. Ei tarvitse olla vuositolkulla pikkujutuista - uskoisin että moni miettisi tekojaan pariinkin kertaan jos riskinä olisi 3-6kk "siperiaa". Ja kyllä, mielestäni 3kk "siperia-vankileiri"-tason oloissa olisi monin verroin fiksumpi rangaistus kuin 3 vuotta täysihoitovankilaa.

Pari esimerkkiä. Eri vuosina sainjouduin tekemään töitä kahden vangin kanssa. Toinen oli armoton varas ja uusinut rikoksensa lähes 20 kertaa !!! Kuvitella vain voi, että kuinka monesta kerrasta ei jäänyt kiinni...

Toinen mies oli n. 30-vuotias ja näköalaton väkivalta/huumemies ja nuoruudestaan huolimatta hän oli uusinut jo lähelle 10 kertaa temppunsa.

Molemmat miehet ovat työllistäneet elämänsä aikana opetusviranomaisia, sosiaalihuoltoa, poliisia, oikeuslaitosta, vankeinhoitolaitosta jnejnejne. Kuluja yhteiskunnalle on kertynyt vuosikymmeniä ja loppua ei näy. Vankila ei näille miehille ole mikään pelote, vaan siellähän tapaa vanhoja tuttuja ja saa uusia tuttuja (vai lisiä ammatilliseen toimintaan...). Vankilassahan on mukavaa, kun on täysihoito, monipuoliset harrastemahdollisuudet ja työlläkään ei rasiteta.

Tällaisia vankeja on paljon Ja Brax haluaa lyhyempiä tuomioita (= entisestään helpompaa ja nautinnollisempaa lusimista). Kukahan tästä hyötyy?

Ratkaisuna voisi olla:

a) "Intervalli-istuminen" Siperiassa pienemmistä rikoksista. Lusiminen suoritettasiin Magadanilla talvisaikaan tiukennetulla ja venäläisen niukalla ruokavaliolla.

b) Törkeissä (mm. kaikki uusijat, törkeät väkivaltarikokset, pedofiilit, tappajat/murhaajat, vaalirahanvastaanottajat....) Venäjän tundralle, jossa talvi on kyyyylmääää ja piiiiitkäääää ja kesä täynnä äkäisiä pikkuhönniäisiä ja vittuuntuneita, kohmelon ärryttämiä vartijoita. Saletisti natsaa vangin pääkopassa.

c) Vapauden koittaessa kaikille uusijoille ihon alle asennettava siru, joka ilmaisee kaiken liikkumisen.

Näillä alkuun.

[Alfresco]

Aikamoinen täystyrmäys näyttäisi tulevan hommalaisilta Braxin viimeisimmästä sekoilusta.

Braxin ehdotus lyhentää tuomiot säästösyistä perustuvat virheellisiin laskelmiin. Jos vankilan tarjoama hotelliylläpito lyhennetään, niin tottakai siitä syntyy laskennallinen säästö jos vankien määrä ei kasva.

Braxin ehdotus tarkoittaa kuitenkin käytännössä lain pelotevaikutuksen laskemista. Ts. rikosten määrää tulee nousemaan kun tuomion pelko vähenee. Samalla kun Brax säästää tuomioiden pituudessa hän on siis kasvattamassa tuomioiden määrää.

Braxin säästö ei ole pelkästään nolla vaan selvästi negatiivinen. Henkisen haitan lisäksi jokainen uusi rikos rahallisine vanhinkoineen, oikeuskäsittelyineen päivineen maksaa moninkertaisesti sen määrän mitä Brax voisi edes teoriassa säästää jo tehdyistä rikoksista.
Säästöä ei siis pidä hakea vankeuden lyhentämisestä vaan tuomioden määrän vähentämisellä. Olennainen menetelmä vähentää tuomioita on vähentää rikollisuutta eli lisätä lain pelotevaikutusta. Brax on nyt toimimassa ihan päinvastaisella tavalla järjenvastaisella ehdotuksellaan.

Ihmettelen suuresti ellei oikeusministeriön virkamiehet olisivat tajuneet miten typerä ehdotus tuomioiden lyhentäminen säästösyistä on. Syy miksi tätä ehdotetaan on joko, että

1. Brax ei ymmärrä asiasta mitään vaan kuvittelee, että ehdotus aidosti säästää kuluja tai
2. säästöt ovat vain verukse saada tuomiot lyhennetyksi.

Itse veikkan kohtaa 2. Braxilainen politikkaa maahanmuttoinen on täyttämässä vankilamme. Braxin omat suojatit ovat siis päätymässä linnaan joten jotain pitäisi varmaan tehdä.

[Eino P. Keravalta]

Seuraavassa eräs ehkä harvinaisempi näkökulma koskien rangaistuskäytäntöjä:

Lähden liikkeelle väittämästä, että rikokseen syyllistynyt yksilö omista lähtökohdistaan käsin tarvitsee rangaistusta. Enkä nyt tarkoita edes rangaistuksen "kasvatuksellista" vaikutusta, vaan viittaan ihmisen psyyken rakenteeseen: ihminen on olento, jolla on tarve ymmärtää maailmaa, hahmottaa syy- ja seuraussuhteita ja jolla on sisäsyntyinen oikeudentaju - olkoonkin, että se yksilöittäin vaihtelee. Ihmisellä on myös tarve muokata maailmaa ja saada jälkensä näkyviin siinä. Ihminen haluaa, että hänen toimillaan ja edesottamuksillaan on jotakin vaikutusta siihen maailmaan, jossa hän elää ja samoin ihmisellä on luontainen tarve linkittää sisäinen moraalimaailmansa ulkonaisiin tapahtumiin.

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että rangaistus on ihmiselle tarpeellinen sovituksen muoto. Pahantekijäkin yleensä ymmärtää jollain tasolla tehneensä väärin, vaikka hänellä olisikin taipumus pyhittää ja oikeuttaa rikoksensa itsensä ulkopuolisilla tekijöillä. Vaikka rikoksesta vankilaan tuomittu ei pintatietoisuutensa tasolla tietenkään halua istua tiilimuurien sisällä, hänellä kuitenkin on oman sisäisen moraalituntonsa kautta tarve käsitellä rikosasia ja sovittaa tekemänsä vääryys. Tässä kohtaa fyysinen rangaistus, kuten vankila, tulee avuksi ja auttaa vapauden menetyksen tuomalla kärsimyksellä rikollista lunastamaan ikäänkuin vapautuksen tekemästään rikoksesta. Tuomittu voi sanoa sovittaneensa rikoksen ottamalla vastaan yhteiskunnan organisoimaa kärsimystä. Tällä on rikolliseen eheyttävä vaikutus. Se tekee maailmasta ymmärrettävämmän, jäsennetymmän ja moraalisemman ja samalla yksilö näkee konkreettisesti syy- ja seuraussuhteiden toiminnan omien valintojensa peilinä.

Kun siis riistämme rikollisilta tuomiot, riistämme heiltä myös mahdollisuuden eheytyä, katua ja sovittaa. Rikollisen sisäinen moraalimaailma kokee, että tuomion, eli rikoksen seuraamusten tulee olla järjellisessä ja moraalisessa suhteessa suoritettuun rikokseen. Jos tuomio on "alamittainen" rikokseen nähden, rikollisen moraalitajua on loukattu, niin absurdilta kuin se ensikuulemalta saattaakin vaikuttaa.

Ihminen on kuitenkin monikerroksinen olento, ja vaikka rikollinen pintatietoisuudessaan toki iloitsee mitättömistä tuomioista, jotkut osat - tavallisesti tiedostamattomat - jäävät hämmennyksen ja sovittamattoman rikoksen painolastin valtaan. Kun rikollinen saa mitättömän tuomion, hänelle ikäänkuin tulee "rangaistuksen nälkä": hän on suorittava vieläkin häikäilemättömämmän ja törkeämmän rikoksen - paradoksaalisesti toisaalta siksi, että seuraamusta ei käytännössä ole ja toisaalta siksi, että hän haluaa tehdä niin suuren rikoksen, että hänet lopulta pysäytetään ja että hänet moraalisesti vaaditaan tilille. Jos rikoksesta ei seuraa rangaistusta, ihmisen perustarve syy- ja seuraussuhteiden konkretisoitumiselle, maailman hahmottamiselle ja minäkuvan rakentumiselle vahingoittuu ja ihminen alkaa sisäisesti voida yhä pahemmin, mikä puolestaan näkyy kriminaalin ja epäsosiaalisen käytöksen lisääntymisenä.

Eräänlainen analogia tarjoutuu myös tarkastellessa nk. itsensäpaljastajaa. Meille kerrotaan, että eräs tällaisen ihmisen keskeinen motiivi paljastaa sukuelimensä on hänen epävarmuutensa omasta seksuaalisuudestaan ja kiihkeä halu saada palautetta tai jonkinlainen reaktio, jonka nojalla tämä seksuaali-identiteetistään epävarma ihminen voi konkreettisesti todentaa sukupuoliminänsä. Samalla tavoin uusiutuvaan rikosketjuun hankkiutunut ihminen haluaa, että maailma, jota käytännön tasolla edustaa yhteiskunta, reagoi jollain tavalla hänen tekoonsa. Reaktion kautta maailma osoittaa rikolliselle, että

A) hän on olemassa

B) hänen teoillaan on merkitys

C) maailma on moraalinen ja ennustettava paikka

Nämä kaikki ovat yksilön kannalta mitä merkittävimpiä tekijöitä. "Normaali" ihminen kykenee saamaan palautteen lain piirissä olevista aktiviteeteistä, mutta usein eksyksissäolevat, mielenterveysongelmista kärsivät, psykopaatit ja minäkuvan ongelmien kanssa painiskelevat tarvitsevat dramaattisempaa palautetta teoistaan ja jopa suoranaista fyysistä kärsimystä paitsi palatakseen kaidalle polulle, myös kokeakseen maailman moraalisesti mielekkäänä ja itsensä vahvana ja olemassaolevana toimijana olemassaolon kentällä.

Olemattomat tuomiot siis voivat tehdä suurta vahinkoa paitsi yhteiskunnalle, myös rikolliselle yksilölle. Naurettava tuomio - kuten ehdollinen vankeusrangaistus - on ikäänkuin yksilön mitätöintiä, vaikka se tietoisen minän puitteissa tuntuisikin helpotukselta. Kyse on pitkälti samasta asiasta, joka ilmenee lastenkasvatuksessa: kun vanhemmat eivät välitä lapsen rikkomuksesta, lapsi joutuu eksyksiin paitsi moraalisesti, myös minäkuvansa kontekstissa ja lapsesta tuntuu, ettei hänestä välitetä. Tekoon oikein suhteutettu rangaistus turvaa lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Sama vaikutus on myös oikein suhteutetulla rangaistuksella vankiin: hän kokee, että hänellä ja hänen teoillaan on väliä ja että hän on merkityksellisessä vuorovaikutuksessa jonkun isomman kokonaisuuden kanssa. Kun merkityksellinen yhteys muuhun maailmaan vallitsee, on yksilöllä vähemmän tarvetta toimia yleisten moraalisääntöjen vastaisesti.

( Valitan kirjoitus- ja ajatusvirheitä, tekstiä ei olla oikoluettu eikä itse ideaa muokattu sen jälkeen kun sen sain tänään koiraa kusettaessani )

[Ano Nyymi]

Kilpailutetaan vankeinhoito, tarjouskilpailuun voisi osallistua koko maailma. Halvin tarjous valitaan.

Ongelma ratkaistu.

Rikollisuus on täysin omavalintaista.

[C-Nile]

Wall of text...

Mielenkiintoinen näkökulma, etenkin kasvatusvertaus. Olen aika samoilla linjoilla, paitsi niiden osalta, jotka eivät kykene hahmottamaan syy-seuraussuhteita, kokemaan empatiaa ym. Ehkä geeniterapiasta löytyy tähänkin tulevaisuudessa ratkaisu (toistaiseksi vasta pari potilasta parannettu onnistuneesti leukemiasta). Varmaan sitäkin joudutaan pohtimaan, voiko ketään pakottaa sallimaan DNA:nsa muokkaaminen. rTMS:llä (aivojen magneettistimulaatio) voitaisiin taas periaatteessa ujuttaa "parempia" ajatuksia mieleen - ei nyt varmaan vähään aikaan, mutta periaatteessa.

edit: koska täällä lienee myös vähemmän neurotieteisiin perehtyneitä, annan esimerkin rTMS:stä: ateisteja on saatu Persingerin ym. tutkimuksissa kokemaan tilapäisesti uskonnollisia kokemuksia.

[Eino P. Keravalta]

Vielä tarkennuksena: en itsekään usko, että ylläkirjoittamani pätisi kaikkiin konniin, mutta luultavasti aika moneen kuitenkin. Aina joukossa on äärimmäis- ja poikkeustapauksia kuten myös vahvasti psykopatologisia tapauksia.

[Alfresco]

Seuraavassa eräs ehkä harvinaisempi näkökulma koskien rangaistuskäytäntöjä:

Lähden liikkeelle väittämästä, että rikokseen syyllistynyt yksilö omista lähtökohdistaan käsin tarvitsee rangaistusta.

Pohdintasi on kieltämättä aika erikoinen enkä ole koskaan kuullut, että normaali rikollinen erityisesti haluaisi rangaistusta.

Tilanteesi nousee eteen lähinnä ihmisillä, joilla on joku psyykkinen häiriö eli eivät kykene toimimaan täysin rationaalisesti omalta kannaltaan. Sarjamurhaajat usein kokee vallan tunteen tappaessaan ihmisiä jäämättä kiinni. Heille potentiaalisen rangaistuksen kovuus mittaa usein heidän menestystään ja sen takia voivat "tarvita" rangaistusta kuvailemallasi tavalla. Toinen ryhmä, joka voi kaipaa rangaistusta on esim. uskoon tullut rikollinen, joka kokee, että hänen pitää uskonsa vaatimuksesta hyvittä tekonsa.

Pohdintasi on jonkinlainen spekulatiivinen vaellus missä yrität perustella kovaa rangaistusta rikollisen edulla ja jopa halulla. Jos rikollisten marginaaliryhmät jätetään pois, pohdinnallesi ei juurikaan löydy tukea todellisuudessa. Suurin osa rikollisista eivät halua kovaa rangaistusta tai rangaistusta ylipäätään.

Jatkan omalla pohdinnalla rangaistuksen eri näkökulmista.

Rangaistus on:

1. pelote tulevia rikoksia vastaan
2. kosto eli henkinen hyvitys uhrille
3. pakkotoimenpide, jolla siistitään vaaralliset yksilöt pois kaduilta
4. kärsimys eli rikolliselle halutaan aiheuttaa huonoa oloa seurauksena teoistaan

Rangaistus on aina kaikkea tätä eli sen pitää kattaa sekä käytännöllisiä sekä tunteellisia seikkoja. Kaikki nämä seikat pitää olla edustettuna rangaistusta asettaessa, muuten rangaistus ei ole tarkoituksenmukainen. Rangaistuksen pitää siis olla kohtuullinen kaikille, joka yleensä johtaa intressiristiriitoihin. Siinä tapauksessa rikollisen halut tulisi olla vähiten painavia.

Länsimaalaisen vasemmistohumanismin nimissä ollaan haluttu nähdä rikollisuus olosuhteiden pakottamana toimena. Ajatus pohjautuu perinteiseen vasemmisto-oikeisto -vastakkainasetteluun missä kapitalistinen yhteiskunta mukamas pakottaa rikollisuuteen, koska vasemmiston mielestä kapitalismi aina johtaa kurjuuteen. Itäblokin maissa huippuankarat rangaistukset pidettiin vasemmistonkin mielestä oikeudenmukaisina, koska yhteiskuntahan ei voinut olla rikollisuuden aiheuttaja. Kurjistavaa kapitalismiahan ei ole. Ristiriita on tietysti ilmeinen koska juuri vasemmistolaisuus aiheuttaa kurjuutta, joka johtaa rikollisuuteen. Ainoa tapa suitsia rikollisuus oli huippukovilla rangaistuksilla eli erityisen vahvalla pelotteella.

Länsimaalaisen vasemmiston logiikan mukaan rangaistuksella ei siis ole juurikaan funktiota koska rikoshan ei ollut rikollisen vika. Vasemmistohumanistien logiikka jatkuu tekemällä rikollinen "potilaaksi". Vankila on nykyään laitos, jonka tärkein tehtävä olisi eheyttää ja terapioida rikollinen takaisin yhteiskuntaan. Se ei ole rangaistuslaitos vaan "sairaala". Jos rikollinen nyt yhtäkkiä on potilas niin tottakai hänellä pitää olla kaikin tavoin mukavaa sairaalassaan. Ei siis ole mikään ongelma vähentää tuomioita tai jopa poistaa ne kokonaan braxilaisessa ajatusmaailmassa. Puhumattakaan elintasosta mitä suomalainen vankila nykyään tarjoaa.

Braxilaisuudessa unohtuu kuitenkin uhrin näkökanta kokonaan. Uhrin asema heikkenee jos rikollinen pääsee pienellä rangaistuksella koska hänen ei saa henkistä hyvitystä koetusta kärsimyksestään. Brax & co. siis kusee pokkana uhrien silmille.

Lisäksi kehno rangaistus mitätöi lait koska niillä ei ole pelotevaikutusta. Laki ilman rangaistusta on turha laki, josta seuraa, että tuomioistuin ilman vankilaa on turha tuomioistuin. Emme yksinkertaisesti tarvitse lakeja mihinkään jos niitä ei ole tukemassa tarpeeksi vaikuttava rangaistusjärjestelmä.

Lakien rikkomisesta on jopa kokemusta ihan eduskunnasta. Vuonna 2004 laadittu vaalirahoituslaki oli täysin vailla sanktioita - ilmeisesti tarkoituksella. Sen pystyi rikkomaan ilman seuraamuksia. Sen takia suurin osa kansanedustajista ja puolueista olivat hankkineet rahaa vaalikampanjalleen epämääräisin ja jopa laittomin keinoin. Rangaistuksella siis on merkitys pelotteena.

Braxilainen ajattelu myös jättää pakkotoimenpiteen näkökannan huomioimatta. Lepsut rangaistukset johtaa rikosten uusimisiin koska rikollinen pääsee nopeammin vapauteen uusimaan rikoksensa lyhyellä rangaistuksella. He, jotka eivät uusi rikoksensa ovat ne,

- jotka eivät halua uudelleen linnaan, eli huomioivat rangaistusten pelotevaikutusen, tai he,
- jotka ovat linnassa ollessaan henkisesti kypsyneet sellaiselle tasolle ettei näe rikollisessa elämäntyylissään mitään arvoa.

Lyhentämällä rangaistuksia lisätään siis rikosten uusimisriskiä eli yhteiskunnan rikosalttiutta.

Brax on toistuvasti osoittautunut täysin kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa. Jos jotain, niin seuraavan hallituksen pitää ottaa oikeusministeriksi miehen, jolla on tarpeeksi näkemystä mitä laki ja järjestyksen pitäisi käytännössä tarkoittaa.

Minäkin pahoittelen kirjoitusvirheitä.

[ElinaElina]

Eino P:n kirjoitus oli analyyttinen ja oikeaan osuva. Minun vuoroni on tuoda kristillinen näkökulma, niinkuin olen itse sen käsittänyt, en tiedä ovatko muut luterilaiset tai lestat samoilla mielipiteillä.

Rikosta ei voi sovittaa linnassa tai sakoilla, ei millään. Rikos on aina Jumalaa vastaan ja sen voi sovittaa vain Jeesus, ja Hän on ne kaikki jo sovittanutkin.

Tuomioistuin on prototyyppi taivaallisesta tuomioistuimesta ja tarkoitettu vain muistuttamaan tästä oikeasta tuomioistuimesta, niinkuin pienoismalli.

Taivaallista tuomioistuinta lähinnä muistuttava ja aidoin on kirkon/seurakunnan tuomioistuin, joka ei ole fyysinen vaan sielullinen: Jumalan sanan alla ihminen tiedostaa ja voi tunnustaakin pahat tekonsa ja pahuutensa ja tiedostaa ja kokee Jumalan armon ja seurausvaikutuksena muuttuu hurskaaksi tai ainakin hurskauteen pyrkiväksi.

Kun tämä prosessi on koettu, maallista tuomioistuinta ei tarvita enää mihinkään. Murhaaja ja kassaryöstäjä on saanut synnit anteeksi Jumalan sanan kautta seuroissa tai kirkossa tai privaatisti, se on sitten siinä. Ei tarvita poliiseja eikä viskaaleja eikä linnatuomioita. Ei tarvita maallista tuomioistuinta ja linnaa puhdistautumisriitin suorittamiseen, kun Jeesus on pessyt sydämen, sielun ja koko ihmisen puti puhtaaksi.

Helppoa. Sääliksi käy niitä, jotka koko ikänsä hyvittävät tekosiaan, ajattelen että moni kukkis voi olla esim. aborttiin hairahtunut ja sitten hyvittää koko ikänsä tätä, mokuttamalla ja paapomalla ulkomaalaisia, eri ikäisiä ja eri tahoilla asuvaisia. Rahaa palaa kun ostetaan tunnonrauhaa.

[Eino P. Keravalta]

Alfresco:

Pohdintasi on kieltämättä aika erikoinen enkä ole koskaan kuullut, että normaali rikollinen erityisesti haluaisi rangaistusta.

Saatat hyvinkin olla oikeassa. Haluaisin kuitenkin vielä hetken jatkaa tätä erikoista näkökulmaa..

Olen samaa mieltä siinä, että ihminen ei tietoisella tasolla kaipaa rangaistusta. Mutta alitajuisella tasolla hän kaipaa sitä tasapainottamaan oman tekonsa ja oman moraalisen ihanteensa välisen jännitteen ja tuottamaan sovituksen yhteisen arvopohjan suhteen. Rikostuomiossa myös konkretisoituu rikoksen tunnustaminen. Samaa metodia käyttää katolinen kirkko: se ottaa jäseniltään vastaan ripittäytymisiä, joissa yhteisön normeja vastaan kapinoinut tunnustaa "syntinsä" ja saa rangaistuksen, joka on paitsi sosiaalinen eli julkisesti jaettu häpeä ja sovitus, eli jokin uskonnollinen teko. Tämä keventää väärintekijän mieltä ja saa maailman tuntumaan moraalisemmalta ja jäsennetymmältä kuin moraalinen nihilismi, jota Suomen oikeuslaitos edustaa.

Vaikka vankia siis niinsanotusti korpeaakin istua tuomiota, hän toisella psyyken tasolla kokee luottamusta ja mielihyvää siitä, että maailma on järkevä, ennakoitava, moraalinen ja jossain katsannossa mielekäs paikka, johon omaa minuuttaan voi peilata ja joka antaa palautetta ja tukee minäkuvaa. Jos vankia rangaistaan tuntuvasti, siitä on monenlaista hyötyä:

A) vanki on rangaistusajan estynyt tekemään kolttosia

B) rangaistuksella on ennaltaehkäisevä vaikute

C) rikoksen kohteena oleva taho saa moraalista oikeutta

D) vanki saa moraalista palautetta teostaan ja parhaimmillaan shokkivaikutuksen, joka johtaa kohtaan B

E) yhteiskunta säästää kun rikollinen on poissa "työmaaltaan"

F) ihmisen ( vangin ) tarve kokea syy- ja seuraussuhteita, mielekkyyttä, moraalisuutta, sovitusta ja järjestäytyneisyyttä yhdistyy siihen kokemukseen, että suuri ja kasvoton yhteiskunta reagoi yksilön tekoihin ja että ne ovat merkityksellisiä.

G) sovituksen mahdollisuus ja yhteiskuntakelpoisuus rangaistuksen myötä

[Jääpää]

en osaa sanoa paljonkaan lisää epk ja ee postauksiin, mutta ihminen joka rankaisee itseään ja usein läheisiään sovittamalla itselleen antamaansa tuomiota tehdystä tai kuvitellusta 'rikoksesta'' pitää ohjata@hoitoon, eikä päästää päättämään kaikkia ihmisiä koskevista asioista omien 'moraali' käsitystensä mukaan, muille se toinen virhe olkoon viimeinen..

Edit: lisää unohtui. mikään ei ole mustavalkoista, paitsi..no, pahuus ja hyvyys, jos ei mieti liian pitkään, mikä siihen on johtanut..  ja kummaltakin normaali abnormaali yrittää suojautua ankarasti..

[ElinaElina]

Samaa metodia käyttää katolinen kirkko: se ottaa jäseniltään vastaan ripittäytymisiä, joissa yhteisön normeja vastaan kapinoinut tunnustaa "syntinsä" ja saa rangaistuksen, joka on paitsi sosiaalinen eli julkisesti jaettu häpeä ja sovitus, eli jokin uskonnollinen teko.

Tämän mallin poistaminen on ollut uskonpuhdistuksen ydin. Kaikki teot pois. Koskee sekä tunnustamista että katumusharjoitustekoja tms suorituksia.

[Alfresco]

Minun vuoroni on tuoda kristillinen näkökulma, niinkuin olen itse sen käsittänyt

Olen ehdottomasti eri mieltä, ainakin perusteluista. Tieteen näkökulmasta jumalia ei ole olemassa. Uskonnot ovat silloin ihmisten keksintöjä eikä mitään rikosta Jumalaa/jumalia vastaan voi olla olemassa. Tästä tietysti seuraa, että rikokset rangastukset ovat myös aina maallisia ja vain ihmisten välisiä asioita.

Koska ulkoista "ohjaavaa kättä" eli moraalista referenssiä ei ole, ihmiskunta on vapaa määrittelemään rangaistuksensa ihan miten haluaa. Mikä malli tahansa olisi siis mahdollinen mutta käytännössä ihmisen luontainen oikeuskäsitys tuuppaa viemään siihen suuntaan, että uhrin näkökanta - kovemmat rangaistukset - painavat enemmän kun rikollisen näkökanta. Taustalla lienee myös ihmisten ymmärrys siitä, että he suojaavat itsensä vaatimalla kovempia rangaistuksia vaikkei he itse olisivat uhreina.

[Eino P. Keravalta]

ElinaElina:

Tuomioistuin on prototyyppi taivaallisesta tuomioistuimesta ja tarkoitettu vain muistuttamaan tästä oikeasta tuomioistuimesta, niinkuin pienoismalli.

Mielestäni ElinaElina koskettelee tässä ydinkysymyksiä..

Vaikka tämä nyt meneekin ehkä monen makuun turhan esoteeriseksi, haluan kuitenkin käsityksenäni ilmaista, että yhteiskunnallinen rangaistus on eräänlainen karman lain peilikuva tai kopio fyysisellä tasolla, jolla karmaa luodaan ja maksetaan takaisin. Rikoksesta saatu rangaistus on ikäänkuin karmavelan pikalyhennys ja vaikka se maksajalle onkin rankkaa, voi hän kuitenkin iloita siitä, että velka lyhenee kiven sisässä vauhdilla. Voipa vanki tiilenpäihin tutustuessaan lausua ajan oloon kuten itse Jeesus väitetysti ristillä: "consummatum est" - se on täytetty! Vangin alitajuinen toive tulla rangaistuksi siis heijastaa hänen intuitiivista ja universaliteettia ilmaisevaa käsitystään moraalisten lakien metafyysisestä olemuksesta ikuisessa ideoiden metafyysisessä maailmassa, mikä johtaa siihen, että ihmisyksilön psyykkinen terveys edellyttää karman ilmaiseman lainalaisuuden toteutumista yhteiskunnallisella tasolla ja kärsimyksen kautta manifestoituneena.

Tietysti kaikki ei päde kaikkiin..

[Eino P. Keravalta]

Minä:

Vangin alitajuinen toive tulla rangaistuksi siis heijastaa hänen intuitiivista ja universaliteettia ilmaisevaa käsitystään moraalisten lakien metafyysisestä olemuksesta ikuisessa ideoiden metafyysisessä maailmassa, mikä johtaa siihen, että ihmisyksilön psyykkinen terveys edellyttää karman ilmaiseman lainalaisuuden toteutumista yhteiskunnallisella tasolla ja kärsimyksen kautta manifestoituneena.

Anteeksi.

Ylläoleva on kenties kehnoimpia tämän foorumin puitteissa kyhättyjä ilmauksia trollit pois lukien.. ihmisellä pitäisi olla kyky ilmaista itseään selkeästi ja lyhyesti, mutta kun ei näköjään ole.. häpeän.. toisaalta lauseessa ei ole mitään sisäistä ristiriitaa, se kaiketi on kieliopin mukainen ja se ilmaisee jonkin ajatuksen, mutta keskustelun kannalta muotoilu on epäonninen ja kömpelö ja se tuskin auttaa kirjoittajan esittämän ajatuksen ilmitulossa.. pitäisiköhän mennä goisaan..

[Alfresco]

Olen samaa mieltä siinä, että ihminen ei tietoisella tasolla kaipaa rangaistusta. Mutta alitajuisella tasolla hän kaipaa sitä tasapainottamaan oman tekonsa ja oman moraalisen ihanteensa välisen jännitteen ja tuottamaan sovituksen yhteisen arvopohjan suhteen.

Näinhän voi toki tapahtua joidenkin yksilöiden kanssa. Moraalinen näkökantasi rikollisen halusta hyvittää tekonsa on hatara koska vaikka useimmat rikolliset ymmärtävät tekevänsä väärin, se edellyttäisi häneltä myös hyväksymistä että on tehnyt väärin. Ainakaan tekohetkellä tätä hyväksymistä ei ollut, muutenhan rikos olisi jäänyt tekemättä.

Ajatuksesi rangaistustahdosta roikkuu myös sen varassa, että rikollinen katuisi tekoaan niin paljon, että hän säälii uhria enemmän kun itseään, jolloin hän saattaa haikilla ankaran tuomion perään hyvityksenä.

Tällaiset tilanteet lienee erittäin harvinaisia koska yleensä rikollinen ei kykene ylipäätään asettumaan uhrin asemaan. Usein hän myös syyttää uhria ja oikeusjärjestelmää epäonnestaan joutua vankilaan. Tämä taas perustuu siihen, että useimmilla ihmisillä on taipumus nähdä vika muuallla kun itsessään eli ei haluta tunnustaa omaa erehtyväisyyttään.

Samaa metodia käyttää katolinen kirkko: se ottaa jäseniltään vastaan ripittäytymisiä, joissa yhteisön normeja vastaan kapinoinut tunnustaa "syntinsä" ja saa rangaistuksen, joka on paitsi sosiaalinen eli julkisesti jaettu häpeä ja sovitus, eli jokin uskonnollinen teko.

Rippi toimii juuri sen takia, että oikeiden sanktioiden riski on olematon. Jos rippiytyjä oikeesti voisi päätyä torille ruoskittavaksi synneistään, hän tuskin tulisi ripille lainkaan.

Rippi siis toimii jonain rangaistuksen korvikkeena, joka on tarpeeksi kevyt näpäytys, jotta se olisi hyväksyttävissä. Tässäkin tapauksesssa "asiakas" ei yleensä halua oikeaa rangaistusta eikä ainakaan kovaa sellaista. Tosiuskovainen voi tietysti ryhtyä itseruoskintaan mutta he lienevät vähemistössä.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Eino P:n kirjoitus oli analyyttinen ja oikeaan osuva. Minun vuoroni on tuoda kristillinen näkökulma, niinkuin olen itse sen käsittänyt, en tiedä ovatko muut luterilaiset tai lestat samoilla mielipiteillä.

Rikosta ei voi sovittaa linnassa tai sakoilla, ei millään. Rikos on aina Jumalaa vastaan ja sen voi sovittaa vain Jeesus, ja Hän on ne kaikki jo sovittanutkin.

Tuomioistuin on prototyyppi taivaallisesta tuomioistuimesta ja tarkoitettu vain muistuttamaan tästä oikeasta tuomioistuimesta, niinkuin pienoismalli.

Taivaallista tuomioistuinta lähinnä muistuttava ja aidoin on kirkon/seurakunnan tuomioistuin, joka ei ole fyysinen vaan sielullinen: Jumalan sanan alla ihminen tiedostaa ja voi tunnustaakin pahat tekonsa ja pahuutensa ja tiedostaa ja kokee Jumalan armon ja seurausvaikutuksena muuttuu hurskaaksi tai ainakin hurskauteen pyrkiväksi.

Kun tämä prosessi on koettu, maallista tuomioistuinta ei tarvita enää mihinkään. Murhaaja ja kassaryöstäjä on saanut synnit anteeksi Jumalan sanan kautta seuroissa tai kirkossa tai privaatisti, se on sitten siinä. Ei tarvita poliiseja eikä viskaaleja eikä linnatuomioita. Ei tarvita maallista tuomioistuinta ja linnaa puhdistautumisriitin suorittamiseen, kun Jeesus on pessyt sydämen, sielun ja koko ihmisen puti puhtaaksi.

Helppoa. Sääliksi käy niitä, jotka koko ikänsä hyvittävät tekosiaan, ajattelen että moni kukkis voi olla esim. aborttiin hairahtunut ja sitten hyvittää koko ikänsä tätä, mokuttamalla ja paapomalla ulkomaalaisia, eri ikäisiä ja eri tahoilla asuvaisia. Rahaa palaa kun ostetaan tunnonrauhaa.

Voin erehtyä, mutta käsittääkseni et ole ymmärtänyt oikein luterilaista opetusta kahdesta regimentistä. On totta, että Kristuksen uhri riittää täydelliseksi sovitukseksi, mutta tämä koskee sovitusta Jumalan kanssa. Maallinen regimentti on kuitenkin voimassa ja saatuaan synnit anteeksi Kristuksen sovitusuhrin vuoksi ihmisellä on edelleen velkansa ja vastuunsa ihmisten ja yhteiskunnan edessä. En siis voi paeta velkojani ja vastuitani vetoamalla Kristuksen sovitustyöhön muuten kuin suhteessa Jumalaan.

Siitä että ihminen saa täysin ansiotta anteeksi kaikki syntinsä Jumalan edessä seuraa luterilaisen opin mukaan aina myös hyviä hedelmiä. Yksi hedelmistä on halu hyvittää ja korvata tekemänsä vääryydet ihmisten ja yhteiskunnan suhteen. Tällä ei osteta hyvää omaatuntoa eikä taivaspaikkaa, vaan hoidetaan maalliseen regimenttiin kuuluvat velvollisuudet niin hyvin kuin se on mahdollista. Silti maallisessa regimentissä kaikki jää aina vajaaksi.

Maallista lakia ja tuomioistuinta tarvitaan pitämään syntisten ihmisten muodostamaa ihmiskuntaa kurissa. Kristittykin, joka on täysin armahdettu Kristuksen sovitusuhrin tähden, tarvitsee maallista lakia ja tuomioistuinta ajalliseksi suojakseen. Hän voi myös antaa anteeksi lähimmäiselleen tämän velat ja vastuut, mutta samalla hänen on otettava huomioon muidenkin paras eikä edesauttaa esimerkiksi rosvoa jatkamaan rosvon töitään. Jos luterilainen pastori ripissä huomaa, ettei rosvolla ole katumuksen häivääkään, hän voi käyttää avainten valtaa ja pidättää tämän synnit.

En yritä vääntää tätä uudeksi uskontoketjuksi (jollaisiin en ole koskaan edes osallistunut), vaan haluan vain tuoda esiin (tunnustuksellisen) luterilaisen näkökulman siihen, miten maalliseen lakiin pitäisi suhtautua.

[valkobandiitti]

Jos ankara rangaistuskäytäntö vähentää rikollisuutta, eikö Yhdysvaltojen pitäisi jo vähitellen olla rikosvapaa vyöhyke?

Kuten maahanmuutossakin, myöskään rikollisuudessa Yhdysvaltojen ja Suomen vertaileminen on aika ongelmallista. Meillä on ainakin toitaiseksi sellainen perusturva, että ihmiset voivat elellä ilman rötöstelyäkin. Toisenlaista on varmasti Jenkkilässä. Uskon, että ankaran rangaistuksen pelote toimisi paremmin meilläpäin. Toisaalta monikulttuurinen monimuotoistuminen tuo maahan jatkuvasti populaatiota, joka paskat välittää yhtään minkäänlaisista seurauksista, kun suvun kunnia on vaakalaudalla.

Suomi on vielä aika yksikulttuurinen toisin kuin USA. Ketkähän ne olikaan jotka siellä niitä rikoksia tekevät?

[ikuturso]

Jos ankara rangaistuskäytäntö vähentää rikollisuutta, eikö Yhdysvaltojen pitäisi jo vähitellen olla rikosvapaa vyöhyke?

Kuten maahanmuutossakin, myöskään rikollisuudessa Yhdysvaltojen ja Suomen vertaileminen on aika ongelmallista. Meillä on ainakin toitaiseksi sellainen perusturva, että ihmiset voivat elellä ilman rötöstelyäkin. Toisenlaista on varmasti Jenkkilässä. Uskon, että ankaran rangaistuksen pelote toimisi paremmin meilläpäin. Toisaalta monikulttuurinen monimuotoistuminen tuo maahan jatkuvasti populaatiota, joka paskat välittää yhtään minkäänlaisista seurauksista, kun suvun kunnia on vaakalaudalla.

Suomi on vielä aika yksikulttuurinen toisin kuin USA. Ketkähän ne olikaan jotka siellä niitä rikoksia tekevät?

Kansainväliset finanssijohtajat?

20-25 vuoden rangaistusuhka päällä kerrossiivoojan raiskauksen yrityksestä...
Vaikka en USA:a diggailekaan, jostain voisi ottaa mallia.

-i-

[Jack]

Vaikka en USA:a diggailekaan, jostain voisi ottaa mallia.

Kaliforniasta ehkä?

http://www.latimes.com/news/local/la-me-court-prisons-20110524,0,2973297.story

Jos vankilat ovat täynnä, eikä ei ole rahaa rakentaa niitä lisää, on joko kerättävä veronmaksajilta lisää rahaa tai vähennettävä vankeja.

Yhdysvalloissa armeijakin voitaneen katsoa joidenkin kohdalla eräänlaiseksi vankilan korvikkeeksi. Se ottaa palvelukseen nuoria miehiä, erityisesti vähävaraisia mustia, joista monella siviiliasiat ovat niin huonolla mallilla, että vaihtoehto voisi ennen pitkää olla vankila.

Wikipedia:

"On January 1, 2008 more than 1 in 100 adults in the United States was in prison or jail."

Alhaisin vankimäärä sataatuhatta asukasta kohti on Mainessa, Minnesotassa ja New Hampshiressa. Korkein se on Louisianassa, Mississippissä ja Oklahomassa. Mustien osuus näissä osavaltioissa on: Maine 1,2 %, Minnesota 4,7 %, New Hampshire 1,4 %, Louisiana 32,1 %, Mississippi 37,2%, Oklahoma 8,1 %. Viimeksi mainitussa asuu kahdeksan prosenttia intiaanitaustaista alkuperäisväestöä, mikä lienee yksi selitys suurelle vankimäärälle.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:U.S._incarceration_rate_by_race_2.gif

Jos Suomessakin on tulevaisuudessa eroa vankeustuomioiden määrässä eri etnisten ryhmien kesken (onhan sitä jo nyt esimerkiksi romaniväestön osalta), uusille vankiloille pitäisi kai jo alkaa etsiä tontteja maahanmuuton tietyiltä alueilta jatkuessa ja lisääntyessä.

[Louhi]

En nyt jaksaisi nähdä, että Jenkkilän vankien määrä voidaan sysätä multikulttiin. Sillä on varmasti vaikutusta asiaan toki. Amerikoissa on tosiaan melko köyhää menoa alimmissa tuloluokissa. Yhteiskunta ei tule oikeastaan missään vastaan. Tuollainen politiikka yhdistettynä ase jokaiselle ja huumeet meksikosta efektiin luo aika hedelmällisen kasvualustan kaikelle laittomalle toiminnalle huono-osaisten joukossa.

Jollei tuota taloudellisen eriarvoisuuden luomia erilaisia yhteiskuntaluokkia sitten voisi pitää kulttuureina: joissakin ghetoissa voisi olettaa olevan aivan tavallista, että ihmisen ammatillinen ura urkenee huumebisneksessä (lähde: Ylen ja Jimin dokumenttiohjelmat).

Ihmisillä on erilaiset taloudelliset ekolokeronsa. Jo Suomesa köyhemmän väestönosan ekolokero eroaa kovasti vauraamman väestönosan vastaavasta.

[Alfresco]

En nyt jaksaisi nähdä, että Jenkkilän vankien määrä voidaan sysätä multikulttiin. Sillä on varmasti vaikutusta asiaan toki. Amerikoissa on tosiaan melko köyhää menoa alimmissa tuloluokissa.

Korrelaatio etnisyyden ja rikollisuuden välillä jenkeissä on ilmiselvä. Tietysti voi pistää rikollisuuden köyhyyden piikkiin mutta sekin korreloi etnisyyden välillä. Köyhyys taas korreloi työttömyyden kanssa. Työttömyys ja kouluttamattomuus etnisyyden kanssa jne. Menet kuinka syvälle tässä asiassa tahansa, niin korrelaatio etnisyyden välillä löytyy joka portaassa.

Tällöin herää kysymys, että missä vaiheessa se valkoinen natsi, joka syrjii kaikki muut etnisyydet ja aiheuttaa heidän rikollisuuden ilmestyy kuvaan mukaan? Missä vaiheessa kukin kansalainen pitäisi alkaa ottamaan vastuuta omista tekemisistään ja elämästän? Kuinka kauan voi uskottavasti syyttää muita epäonnestaan?

Joku argumentoi sen puolesta, että jenkkien kovat tuomiot ei ehkäise rikollisuutta. Tällainen argumentointi on täysin virheellinen koska emme tiedä mitä rikollisuus olisi lievemmillä tuomoilla. Logiikka pettää siinä, että kirjoittajalla ei ole vertauslukua vaan olettaa yhden numeron, korkea rikollisuus, kertovan tuomioiden tehon.

Tuomioiden kovuuden kritisointi on myös yksisilmäistä sen takia, että tuomion kovuus ei vaikuta lineaarisesti rikollisuuteen. Tuomion teho on on olennaisesti kiinni rikostyypistä tai pikeminkin rikoksen taustalla olevasta psykologiasta. Kun puhutaan pienistä rikoksista niin ankara tuomio tehoaa paremmin. Kuolemantuomio näpistyksestä poistaa näpistykset lähes 100%:sti. Sensijaan kuolemantuomio murhasta ei poista murhia 100%:sti.

Tämä perustuu siihen, että rikoksen tekijän pitää ensinnäkin ymmärtää mitä tuomio tarkoittaa ja toisekseen hän arvioi kiinnijäämisen haittavaikutusta elämäänsä. Kukaan ei näpistä tikkaria jos riskinä on kuolla. Murha voi olla perusteltu kuolemankin uhalla jos motiivi on tarpeeksi vahva. Kiinnijäämisen riski kun ei koskaan ole 100%.

Vasemmistoliberalistinen näkökanta tuomioista lähtee juuri murhaajien päästä. Kun voidaan todeta ettei kuolemantuomio poista murhia niin siitä oletetaan ettei vankeus vähennä ryöstöjä. Tällöin tietysti kuolemantuomiot voidaan poistaa koska niillä ei ole rikotilastollista merkitystä. Braxilaiset jatkavat tästä ja poistavat myös vankeustuomiot koska sekään ei mukamas vaikuta rikostilastoihin.

Todellisuudessa tiedämme, että esim. vankilatuomioiden poistaminen sakkorangaistusten saaneilta on johatnut räjähdysmäiseen näpistys- ja varkausaaltoon. Vankitilastoissa tämä tietysti näyttä rikollisuuden laskemiselta koska vankeja on vähemmän, mutta itse rikosten määrä on kasvanut paljon.

[RP]

20-25 vuoden rangaistusuhka päällä kerrossiivoojan raiskauksen yrityksestä...
Vaikka en USA:a diggailekaan, jostain voisi ottaa mallia.

-i-

Väitetty teko täyttäisi Suomessa toteutuneen raiskauksen määritelmän (Suomessa ei siis jaeta Bill Clintonin ja New Yorkin lainsäätäjien mielipidettä, että suuseksi ei ole varsinaista seksiä)

Mahdollinen tuomio on silti tietysti toista suuruusluokkaa kuin mitä se täällä olisi.

[Histon]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010023881.html

Mika Moringin tapaus paljastaa oikeus­laitoksen totaalisen epä­onnistumisen

Lukuisat naiset joutuivat kärsijöiksi, kun viranomais- ja oikeusjärjestelmä ei onnistunut suojelemaan uhreja sarjarikolliselta, kirjoittaa HS:n oikeus- ja rikostoimittaja Riika Nykänen.

KYMMENIÄ rikoksia, joiden joukossa raiskauksia, vapaudenriistoja, tappouhkauksia ja lähes kolmekymmentä pahoinpitelyä. Tätä kaikkea Mika Moring on jättänyt viimeisten vuosikymmenten aikana jälkeensä.

Tuomioista huolimatta Moring, 52, on pystynyt jatkamaan etenkin naisiin kohdistunutta rikollista toimintaansa yli 20 vuotta.
[...]
Kun mukaan lasketaan kaksi tämänvuotista ei-lainvoimaista tuomiota, Moring on tuomittu vuodesta 2000 alkaen ainakin 27 pahoinpitelystä, yhdeksästä laittomasta uhkauksesta, kahdeksasta raiskauksesta ja kuudesta perusmuotoisesta tai törkeästä vapaudenriistosta. Uhreina oli ainakin 25 naista.

Lisäksi hänet on tuomittu lukuisista muista rikoksista.

Moringin aiemmat tuomiot ovat olleet usein päiväsakkoja tai päivien tai kuukausien pituisia vankeusrangaistuksia.

Tolvanen arvioi, että Moringin menneissä rikoksissa ei todennäköisesti ole aina tullut riittävästi huomioiduksi hänen kokonaisrikollisuutensa.
[...]
Tänä keväänä ja kesänä Moringille langetettiin käräjillä kaksi erillistä tuomiota, joissa nimikkeet ovat osin aiempaa kovempia: hänet tuomittiin muun muassa seitsemästä raiskauksesta, kuudesta pahoinpitelystä ja kolmesta törkeästä vapaudenriistosta. Rangaistukseksi tuli kuuden ja kahden vuoden vankeustuomiot.

Näiden tuoreiden, ei-lainvoimaisten, tuomioiden perusteella vaikuttaisi, että Moringin toiminta olisi muuttunut toistuvammaksi ja suunnitelmallisemmaksi.
[...]

[Radio]

UK:n idea ei ole huono. Vankilassaoloajan lyhentäminen, jos karkoitus ja ikuinen maahantulokielto toimivat, säästää kuluja. Miten tämä voisi olla houkutustekijä ulkomaalaisille rikolisille?