2011-05-17 HS AIVOITUKSIA: Timo Airaksinen: Miksi tiedettä pitäisi sensuroida?

[skrabb]

AIVOITUKSIA

Miksi tiedettä pitäisi sensuroida?
Timo Airaksinen

Kun puhutaan sensuroinnista, on hyvä tarkentaa, mitä tarkoitetaan. Sensuuri on mielipiteen ja tiedon rajoittamista. Se on myös turvatoimi.

Usein sensuuri koetaan tukahduttamisena: esimerkiksi silloin, kun taideteos ei vastaa eliitin ajatusta sopivaisuudesta, vaan teos kielletään. Sodan aikana vaarallisia faktoja torjutaan sensuurilla. Joskus tarkoituksena on epämiellyttävän tai moraalittoman ajatuksen torjuminen. Uhkaava vaara on torjuttava.

Tiedettäkin sensuroidaan. Katolinen kirkko ja Neuvostoliitto ovat olleet asiassa aktiivisia.

Itse en saanut esitelmöidä etiikasta Moskovan yliopistossa 1982, koska vain marxilainen etiikka hyväksyttiin. Muu etiikka oli porvarillista ideologiaa. Minua kehotettiin sanomaan jotakin yleistä filosofiasta Suomessa.

Vuonna 1633 katolinen kirkko halusi puolustaa omaa tähtitiedettään Galileo Galileita vastaan, ja René Descartes jätti julkaisematta oman fysiikkaa koskevan teoksensa Le Monde kuultuaan Galilein kohtalosta Roomassa. Se oli itsesensuuria.

Tiedettä sensuroivat myös tieteen tekijät. Se on nähty Suomessakin viime vuosina.

Tieteen opetusalan lehdessä Acatiimissa (2/2011) kotieläinten lisääntymistieteen emeritusprofessori Matti Alanko peräänkuuluttaa suvaitsevaisuutta tieteen harhaoppineiksi leimattuja kohtaan.

Kiistan aiheena on tieteen ja uskonnon suhde. Yksinkertaisesti sanoen: joillekin Raamattu on maailmaa koskevan tieteellisen tiedon lähde. Jo vuonna 1724 John Hutchinson julkaisi Englannissa kirjan Moses' Principia viitaten Isaac Newtonin pääteokseen Principiaan. Mooseksen kirja oli kuulemma Newtonin teosta parempi opas fysiikkaan. Meillä tätä samaa uskonnollista perinnettä tieteessä jatkaa kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka. Hän on entinen oppilaani.

Toinen tutkija, jota on mielellään sensuroitu, on professori Tatu Vanhanen. Hänen tutkimuksensa eri "rotujen" älykkyydestä näyttävät silti saaneen asemaa ulkomailla. Vanhanen väittää, että varsinkin "mustan rodun" älykkyyden taso on alhainen. Monen mielestä tämä vaatii sensurointia, koska se kuulostaa rasistiselta.

Onko sensuuri tieteen itsepuolustusta, sensorin ahdistuksen lievittämistä vai nuorison mielen suojelua? Tiede tuskin tarvitsee sensuuria. Ahdistus hoidetaan lääkkeillä. Ja väärän tieteen vaara nuorille on kuvitelma.

Parasta on antaa tieteen, oudonkin, kukoistaa ilman sensuuria. Kriittinen keskustelu on tietysti tarpeellista.

[email protected] Kirjoittaja on Helsingin yliopiston filosofian professori.

http://www.hs.fi/verkkole...+sensuroida/1135266207981

[ämpee]

Tuo roduista puhumattomuus on osa tätä nykyistä sairautta, eivät asiat siitä mihinkään muutu jos sanoja vaihdetaan toisiksi vain sen takia, etteivät jotkut pahoittaisi mieltään.

[G-C]

Roduista ei saa puhua, pitää ikään kuin kiertäen sanoa ...N-sana on kielletty, pitää kiertäen sanoa tummaihoinen jne. ...Onko suvikset sun muut miettiny missä tätä kiertäen kaartaen sanoja toisiin vaihtaen esiintyi? Oliskohan suvikset hakeneet oppinsa sieltä missä sanottiin "Uudelleen sioittaminen, käsittely, lopullinen ratkaisu", kun ei oikeita termejä käytetty?

[C-Nile]

Kuten esim. G-C epäsuorasti sanoi, kaikelle löytyy kiertoilmaus. Jos puhun "kansallispukuisista nuorista eläkeläisistä", useimmat varmaan tietävät mitä tarkoitan. Jos tästä ilmauksesta tulee "kielletty", tilalle tullee uusi termi.

Voidaanhan tiedettä toki sensuroida, mutta kehitys jarruttuu. Valinta sekin on. Itse suosin vapautta.

[Maastamuuttaja]

Airaksinen on rekisteröinyt kaksi tieteen sensuroijaa: katolisen kirkon ja Neuvostoliiton. Itselleni juolahti mieleen vielä kolmas esimerkki, mielestäni edellämainittuja väkevämpi ja ajankohtaisempi. Tällä sensorilla on tosin niin voimakas tukijakunta Suomessa ja muualla, että en tohdi sitä nimetä.

[hyperbeli]

Tuo roduista puhumattomuus on osa tätä nykyistä sairautta, eivät asiat siitä mihinkään muutu jos sanoja vaihdetaan toisiksi vain sen takia, etteivät jotkut pahoittaisi mieltään.

Poliittinen korrektius on toki työntänyt likaiset lonkeronsa tähänkin sanaan. Toisaalta rotu sanana ja terminä on kyseenalainen. Ensinnäkin rotu-sanaa käytetään hyvin laajalla skaalalla. Toisekseen ihmiset ovat loppujen lopuksi hyvin homogeenisiä. Ulkoiset erot ovat toki huomattavissa, mutta melkeenpä siihen se sitten jää. Siksipä rotu ei ole kauhean hyvä sana.

Käsittääkseni kuitenkin "rodun" (tai millä nimellä nyt sitä haluat kutsua) voi todentaa geenitesteillä.

[Rankkibus]

Poliittinen korrektius on toki työntänyt likaiset lonkeronsa tähänkin sanaan. Toisaalta rotu sanana ja terminä on kyseenalainen. Ensinnäkin rotu-sanaa käytetään hyvin laajalla skaalalla. Toisekseen ihmiset ovat loppujen lopuksi hyvin homogeenisiä. Ulkoiset erot ovat toki huomattavissa, mutta melkeenpä siihen se sitten jää. Siksipä rotu ei ole kauhean hyvä sana.

Rotu on siinä mielessä huonohko sana kuvaamaan ihmisryhmien erilaisuutta, että se on alunperin tarkoittanut jalostuksella aikaansaatua erilaisuutta, kuten esim. koirarotujen kohdalla asian laita on.

Ihmisrodut taas ovat syntyneet luonnollisesti pitkän ajan saatossa, eivät jalosttamalla. Ihmisrotujen synnyn taustalla voi joku tietysti nähdä jonkinlaisen jalostumisprosessin.

[Louhi]

Jos yrityksessä tehdään tiedettä, jotta sitten voitaisiin kehitellä tuotteita niin, olisi tyhmää julistaa kilpailijoille omia ideoitaan.

Myös milloin tutkitaan militaristisesti merkittäviä asioita, ilmiöitä, mekanismeja tms. on hyve, ettei lähdetä vastustajalle tai viholliselle avautumaan tutkimusaiheistakaan.

Jos tutkitaan vaikka joitain erikoisia tauteja tai joitain erikoisia geenejä joissain tietyissä suvuissa on hyve, että sensuroidaan kenestä, mahdollisesti missä jne. on kyse.

Kyllä sitä aiheellistakin sensuroitavaa löytyy.

[Shawast]

Koirien rodut ovat geneettiseltä koodiltaan erittäin yhteneväisiä aivan kuten ihmisrodutkin. Silti koirarotujen välillä myönnetään olevan huomattavia eroja, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Sen sijaan ihmisten kohdalla vedotaan aina tähän samaan seikkaan, että geneettiseltä koodiltamme olemme hyvin samanlaisia ja että geneettinen vaihtelu rotujen välillä on suurempaa kuin rotujen sisällä.

[ilmari3.]

Koirien rodut ovat geneettiseltä koodiltaan erittäin yhteneväisiä aivan kuten ihmisrodutkin. Silti koirarotujen välillä myönnetään olevan huomattavia eroja, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Sen sijaan ihmisten kohdalla vedotaan aina tähän samaan seikkaan, että geneettiseltä koodiltamme olemme hyvin samanlaisia ja että geneettinen vaihtelu rotujen välillä on suurempaa kuin rotujen sisällä.

En tunne alaa, mutta on oivallettu kaukanakin, että ,



http://www.youtube.com/watch?v=dOAUbozgri4


Kaippa Reksan laulu , Satumaa, on vedonnut tulijoihin.

Genetiikasta en ymmärrä mitään. Näen vain ympäristöäni ilman tiedettä. "Ei hyvältä näytä", on lainaus kirjasta Poliisin Poika.

EDIT: oli kaksi linkkiä, nyt yksi, toivottavasti toimii Reijo Taipale ja Satumaa

[Pohjolan puolesta]

Professori Helmuth Nyborg tuli kuuluisuuten tutkimuksella jossa todistettiin miesten olevan keskimäärin älykkäämpiä kuin naisten. On muitakin tutkimuksia, jotka osoittavat samaa.
Nyborg sai siitä hyvästä potkut Aarhuusin yliopistosta. Klassinen esimerkki siitä mitä tapahtuu kun tulos on vääränlainen.

Häneltä on ilmestynyt juuri uusi tieteellinen kirjoitus:
Helmuth Nyborg on the Genetic Decline of Western Civilization: Denmark as a Case Study
Se löytyy pdf-formaatissa julkaisusta Personality and Individual Differences.
Teksti on korutonta kertomaa siitä kuinka läntisen mailman väestön älykkyys on laskenut immigraation myötä.

Mitä siihen naisten ja miesten älykkyyseroihin tulee niin voin kertoa käytännön kokemuksia. Yleensä kun kuulen radiosta naisäänen niin vaihdan kanavaa tai suljen sen.
Jos olet riittävän tyhmä ja nainen niin pääset takuulla radiotoimittajaksi.

[Pohjolan puolesta]

Olen kyllä käsittänyt, että naisten keskimääräinen ÄO on sama kuin miesten, mutta miesten kellokäyrä on loivempi eli miehillä on enemmän fiksuja ja idiootteja, naisilla enemmän keskiluokkaa. Kolmansien maitten maahantulo tietysti laskee ÄO:n keskiarvoa, koska heidän kulttuurissaan ei kouluja käydä... En tiedä, että miksi sitten pitää ehdoin tahdoin pyrkiä säilyttämään noita tapoja.

Tutkimukset osoittavat että miesten ja naisten IQ erot tulevat juuri siellä kaikkein kovimmalla alueella esille eli abstraktissa hahmottamiskyvyssä jota mitataan mm. erilaisilla kuviopäättyletesteillä. Olet oikeassa että miehillä hajonta on suurempaa. Yhdessä nämä tekevät sen että tietty tieteenalojen huippusaavutuksiin pääsevät yksinomaan miehet. Esimerkkinä tästä on Fysiikka.

Väestöryhmiä vertailevat testit ovat tehty kulttuuririippumattomiksi. Kouluakäymättömyys taikka kulttuuri ei vaikuta menestymiseen kuviopäättelytesteissä. Ainoa vaikutus on sillä kuinka hyvä prosessori löytyy sieltä korvien välistä.

[C-Nile]

Olen kyllä käsittänyt, että naisten keskimääräinen ÄO on sama kuin miesten, mutta miesten kellokäyrä on loivempi eli miehillä on enemmän fiksuja ja idiootteja, naisilla enemmän keskiluokkaa. Kolmansien maitten maahantulo tietysti laskee ÄO:n keskiarvoa, koska heidän kulttuurissaan ei kouluja käydä... En tiedä, että miksi sitten pitää ehdoin tahdoin pyrkiä säilyttämään noita tapoja.

Tutkimukset osoittavat että miesten ja naisten IQ erot tulevat juuri siellä kaikkein kovimmalla alueella esille eli abstraktissa hahmottamiskyvyssä jota mitataan mm. erilaisilla kuviopäättyletesteillä. Olet oikeassa että miehillä hajonta on suurempaa. Yhdessä nämä tekevät sen että tietty tieteenalojen huippusaavutuksiin pääsevät yksinomaan miehet. Esimerkkinä tästä on Fysiikka.

Väestöryhmiä vertailevat testit ovat tehty kulttuuririippumattomiksi. Kouluakäymättömyys taikka kulttuuri ei vaikuta menestymiseen kuviopäättelytesteissä. Ainoa vaikutus on sillä kuinka hyvä prosessori löytyy sieltä korvien välistä.

Tavallaan kyllä, mutta esim. klassisissa kissakokeissa pelkästään pystyraitojen keskellä eläneet kissanpennut eivät kyenneet havaitsemaan poikkiviivoja ja törmäilivät sellaisiin. Samoin esim. joissain Afrikan kulttuureissa, joissa on vain pyöreitä muotoja, neliöiden/suorakulmioiden havaitseminen on heikompaa.

Havaintokyky kehittyy kuten kaikki muukin, neurotieteen perusprinsiipin mukaan: fire together, wire together.

[Pohjolan puolesta]

Miksi sitten mamut saavat parempia tuloksia länsimaissa kuin omissa maissaan? Kyllähän se älykkyyskin on kehitettävissä oleva ominaisuus..? Ainakin yleensä ÄO nousee nuoremmilla. Tuohon en kyllä löydä muita selittäjiä kuin koulutuksen ja ravinnon. Toisaalta itäaasialaiset sukujuuret omaavat menestyvät USAssa paremmin kuin muut. Sitä on selitetty sillä, että usein itäaasialaisten keskuudessa koulutusta arvostetaan enemmän, mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus... Mene ja tiedä.

Motivoituminen ja pitkäjänteisyys on seurausta älykkyydestä!

Tuossa on yksi hyvä selitys:
http://vdare.com/rushton/100723_nisbett.htm

Kyllä niitä on paljon selityksiä. Haluaisin kuitenkin siirtää tämän sinne ÄÖ-keskusteluun.

[Shawast]

Samoin esim. joissain Afrikan kulttuureissa, joissa on vain pyöreitä muotoja, neliöiden/suorakulmioiden havaitseminen on heikompaa.
Havaintokyky kehittyy kuten kaikki muukin, neurotieteen perusprinsiipin mukaan: fire together, wire together.

Mitä ihmettä? Sano minulle, missä afrikkalaisessa kulttuureissa ei hahmoteta muita kuin pyöreitä muotoja? Miten tämä konkreettisesti käy ilmi? Sama kysymys myös eurooppalaisten kulttuurien osalta.

[Pohjolan puolesta]

Tietysti se motivoi, mutta se ei selitä kehitysmaalaisten parempaa menestymistä länsimaissa. Eikä sitä, että rotukuilu on kuroutumassa umpeen, koska joka kehitysmaissa rupeaa olemaan aapisia...

Rotukuilun kuroontumisesta ei ole mitään todisteita. Se on vain toiveajattelua.
Jos katsomme Afrikkaa niin ennemmin voisi sanoa että todisteita on aivan päinvastaiseen.

Jos vain viitsi lukea tuon lyhyen arttikkelin, joka liitty erityisen vahvasti väittäämäsi rotukuilun vähenemisestä.
http://vdare.com/rushton/100723_nisbett.htm
Amerikkaankin on syntynyt mulattieliitti, mutta ei se ole todiste rotukuilun kuroutumisesta vaan pikemminkin siitä että mulatit syrjäyttävät afrikkalaiset. Mulatteja he ovat siitä huolimatta vaikka media sanoo heitä afro-amerikkalaisiksi.

[C-Nile]

Samoin esim. joissain Afrikan kulttuureissa, joissa on vain pyöreitä muotoja, neliöiden/suorakulmioiden havaitseminen on heikompaa.
Havaintokyky kehittyy kuten kaikki muukin, neurotieteen perusprinsiipin mukaan: fire together, wire together.

Mitä ihmettä? Sano minulle, missä afrikkalaisessa kulttuureissa ei hahmoteta muita kuin pyöreitä muotoja? Miten tämä konkreettisesti käy ilmi? Sama kysymys myös eurooppalaisten kulttuurien osalta.

En sanonut, ettei niitä hahmotettaisi, vaan että hahmottaminen on heikompaa - savannillakin on horisontti. Jos aihe kiinnostaa oikeasti enemmän, suosittelen esim. teoksia Principles of Neural Science ja
Sensation and Perception.

edit: typo

[Kuvitteellinen hahmo]

Uskonto ei ole tiedettä, eikä sen poissulkeminen ole sensuuria vaan tiedettä itseään. Tiedettä ei tehdä pelkästään Euroopassa ja Yhdysvalloissa. On aika ylimielistä ottaa Raamatusta "tieteellisiä faktoja". Maapallo on alle 10 000 vuotta vanha ja muuta, tämä pitäisi Kiinassakin uskoa koska raamattu kertoo niin. Entä jos länsimaissa hyväksyttäisiin vaikkapa koraani tai intiaanien mytologia tieteelliksi faktoiksi? Kelpaisiko tämä "kristityille tietelijöille"?

Paskapuhettahan tuo uskonnon ja tieteen yhteen sopiminen on. Raamatussa asiat ovat fundamentaalisia asianhaaroja, joita ei voi muuttaa. Tiede on juuri päinvastaista: kaikkea voidaan tutkia, kaikki voidaan kyseenalaistaa. Raamatun ja koraanin edustamat "faktat" on juur näin vuosisatojen saatossa kumottu.