Yleinen YLEketju - yhtiö ja asema

[Kapseli]

Itse luen seiskaa aktiivisesti vaikka en itse sitä tilaakaan. Taitaa olla ainoa media Suomessa, jota lukiessa ei saa kakkaa silmille.

[Torspo]

Kaikkien varmaan nyt kannattaisi ottaa tuo Liskin jutun linkki ja lähettää se YLE:lle uutisvinkkinä poliitikon lahjonnasta.

Saisimme varmaan puolueettoman verorahoitteisen journalismin ja puolueettomien YLE:n käyttämien asiantuntijoiden näkemyksen siitä onko mitään väärinkäytöstä tapahtunut.

Jonkun dosentin ne marssittaisivat ruutuun kertomaan kuinka yritysmaailmassakin on yleistä, että yhtiön hallitus vaikka kokoontuu Levillä. Ja se on sama asia kun yhden hallintoneuvoston kansanedustajan ja vaimon olympiapaketti Pariisissa.

-i-

Yritys voi käyttää rahojaan mihin haluaa. Markkina määrää haluavatko asiakkaat tukea toimintaa vai ei. Monopoliasemassakaan ei voi tehdä ihan mitä vain, siitä on lainsäädäntöä.

Julkisella toimijalla ei ole markkinatalouden riskiä asiakkaiden karkaamisesta ja rahat toimintaan otetaan verojen muodossa halusi toimintaan osallistua tai ei. Tässä on valitettavan monella jukisen puolen toimijalla jokin musta aukko ymmärryksessä.

Ei voi lahjustella lääkefirmojen pöydissä ja päättää miljoonien lääkeostoista verovaroilla samaan aikaan. Rakennusfirmojen Levi-reissutkin ovat vähän eri juttu jos päättää kunnan kaavoituksesta. Lasken samaan kategoriaan Pariisinmatkat sellaisen julkisen tahon maksamana, jonka rahoituksesta on itse päättämässä.

[Lalli IsoTalo]

Arto Koskelo🤠🥌🌻 @Arto_Koskelo
Edustaja @joakimvigelius jyrähtää IS:ssä. Tuoreessa @ivanpuopolo haastattelussa* sanotaan vielä suoremmin: "Ylen hallituksen erottaminen on mahdollista". Koska podcast-lausunto on uutisarvoltaan suuri, kukaties media kirjoittaa sen pohjalta otsikoita? Jään seuraamaan, käykö näin.

Sep 6, 2024

* https://www.youtube.com/watch?v=Ts7ijeTz6MQ&t=312s

Siitä vaan sitte!

[tweet]1832078144188395708[/tweet]

[qwerty]

2024-09-10 Medialiitto: Yleisradion tekstisisällöt ja hallintoneuvoston riippumattomuus Euroopan komission arvioitavaksi

Medialiitto on toimittanut Euroopan komissiolle 10.9. valtiontukikantelun Yleisradion julkaisemista tekstimuotoista verkkosisällöistä, joilla ei ole Suomea sitovan Euroopan unionin sääntelyn edellyttämää läheistä liityntää Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.

Medialiitto pyytää komissiota arvioimaan myös, onko Yleisradiota valvova hallintoneuvosto yhtiöstä riippumaton, kuten EU:n valtiontukisääntely edellyttää.

Taloustutkimuksen Medialiiton toimeksiannosta tekemä tutkimus osoittaa, että Yleisradion tekstisisällöt ja sanomalehdet kilpailevat samalla markkinalla ja ovat osin toisilleen vaihtoehtoisia.

Medialiitto teki kesäkuussa 2017 Euroopan komissiolle valtiontukikantelun Yleisradion tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta. Medialiiton kantelu ja komission tutkinta johtivat Yle-lain muuttamiseen elokuussa 2022. Muutoksen seurauksena Yleisradion tekstipohjaista julkaisutoimintaa rajoitettiin sen varmistamiseksi, että toiminta jatkossa noudattaisi EU:n valtiontukisääntöjä.

Lakimuutoksen taustalla olivat Suomen valtion ja Euroopan komission käymät neuvottelut. Neuvotteluissa komissio ilmaisi, ettei sanomalehdenkaltainen tekstimuotoinen sisältö lähtökohtaisesti ole yleisradiotoimintaa, ellei sillä ole läheistä liityntää yleisradioyhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.

Lain mukaan Yleisradion julkisen rahoituksen turvin tuottamien sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Yleisradion tekstimuotoisen sisällön tulee laissa rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.

Lakimuutoksesta huolimatta Yleisradio on jatkanut laajamittaista tekstimuotoista verkkosanomalehdenkaltaista julkaisutoimintaa. Yleisradio on itse julkaisemiensa tietojen perusteella julkaissut vuosittain yli 70 000 tekstimuotoista artikkelia. Näistä artikkeleista suuren osan kohdalla edellä kuvattu liityntävaatimus ei Medialiiton selvityksen mukaan täyty.

Yleisradion laajamittainen verkkosanomalehden kaltainen julkaisutoiminta heikentää riippumattoman sanomalehdistön asemaa ja elinvoimaisuutta ja voi viime kädessä johtaa median monimuotoisuuden kannalta vakaviin seuraamuksiin.

"Suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian kannalta on tärkeää, että yksityinen mediasektori ja laadukas yleisradiopalvelujen tarjonta elävät rinnakkain. Tämä tavoite voi toteutua vain, mikäli Ylen nykyisen tekstimuotoisen julkaisutoiminnan ja sen rahoituksen sekä valvonnan valtiontukisääntelynmukaisuus varmistetaan", Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg perustelee.

Kyse on yleisradiotoiminnan rajanvedosta

Medialiitto pyysi lokakuussa 2023 Yleisradion hallintoneuvostoa ryhtymään kiireellisiin korjaaviin toimenpiteisiin, jotta Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta saataisiin vastaamaan muutettua Yle-lakia ja sitovia EU:n valtiontukisääntöjä. Vastauksessaan neuvosto kuitenkin totesi – valtiontukioikeudellisia näkökulmia lainkaan arvioimatta – ettei se ollut löytänyt todisteita Yleisradion tekstimuotoisen julkaisutoiminnan lainvastaisuudesta.

Oikeudellisesti Medialiiton kantelussa on kyse siitä, kuuluuko sellainen Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta, joka ei tunnistettavasti liity Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin, EU:n valtiontukisääntelyyn sisältyvän yleisradiotoimintaa koskevan poikkeuksen piiriin.

Jos kyse ei ole poikkeuksen piiriin kuuluvasta toiminnasta, kyseisen palvelun julkinen rahoitus on lähtökohtaisesti kiellettyä valtiontukea, ellei jäsenvaltio osoita, että julkinen rahoitus on tarpeen esimerkiksi markkinahäiriön korjaamiseksi. Suomen markkinoilla Yleisradion tekstimuotoisen verkkosisällön julkinen rahoitus ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä markkinoilla on runsaasti markkinaehtoista tarjontaa vastaavista journalistisista sisällöistä.

Valvonta muutettava Yleisradiosta riippumattomaksi

Medialiitto on kantelussaan kiinnittänyt komission huomiota myös siihen, että Yleisradion julkisen palvelun tehtävän valvonta on Suomessa uskottu yhtiön hallintoneuvostolle, joka on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti osa Yleisradion johtoa.

Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi Yleisradion strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista päättäminen. Hallintoneuvosto ei siten ole yhtiön johdosta riippumattoman tavalla, jota EU:n valtiontukisääntely edellyttää yleisradioyhtiötä valvovalta elimeltä.

EU:n yleisradiotoimintaa koskeva sääntely edellyttää lähtökohtaisesti, että valvonta uskotaan elimelle, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta. Yleisradion toiminnan valvonnalla on keskeinen merkitys yksityisen media-alan ja julkisen palvelun yleisradioyhtiön toimivan rinnakkaiselon varmistamisessa. Tästä syystä Medialiitto pitää tärkeänä, että myös Yleisradion nykyiseen valvontajärjestelyyn liittyvät epäkohdat korjataan.

Yleisradion tekstisisältö vähentää sanomalehtien lukemista ja tilaamista

Medialiitto on selvittänyt Yleisradion toiminnan sanomalehdistöön kohdistuvia vaikutuksia Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen avulla kesäkuussa 2024. Tutkimukseen osallistui 3224 vastaajaa, ja sen keskeiset tulokset ovat painotetusti seuraavat:

    87 % suomalaisista pitää sanomalehdistöä erittäin tai melko tärkeänä demokratian edistäjänä.
    41,5 % suomalaisista katsoo, että sanomalehtien ja Ylen tekstisisällöt ovat hyvin tai melko paljon toisiaan korvaavia, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 33,3 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
    35,6 % suomalaisista katsoi Ylen kansallisen tekstisisällön vähentävän hyvin paljon tai melko paljon halukkuutta maksaa sanomalehtien sisällöstä. Vastaava luku on 39 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
    55 % lisäisi Ylen tekstisisällön käyttöä, jos sanomalehtien sisältö ei olisi käytössä, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 54,4 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
    43,4 % lisäisi sanomalehtisisällön käyttöä, jos Ylen tekstisisältö ei olisi käytössä, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 42,8 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
    20,1 %:lla sanomalehtitilauksensa lopettaneista vastaajista nimenomaan Ylen ilmainen verkkopalvelussa tai mobiilisovelluksessa saatavilla oleva tekstisisältö vaikutti sanomalehtitilauksen lopettamiseen.

Tulokset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat pitävät sanomalehtiä erittäin tärkeinä demokratian edistäjinä. Kuluttajat myös pitävät Yleisradion tekstimuotoisen verkkosisällön tarjontaa osin vaihtoehtoisena sekä valtakunnallisille että paikallisille yksityisille sanomalehdille.

"Tutkimus vahvistaa, että Yleisradion toiminnalla on vaikutusta kuluttajien halukkuuteen maksaa sanomalehtisisällöstä ja että Yleisradion toiminta on osaltaan vaikuttanut kuluttajien päätöksiin peruuttaa maksullinen sanomalehtitilauksensa", Holmberg toteaa.

Yleisradion tekstimuotoiset verkkosisällöt kilpailevat lukijoista yksityisten sanomalehtien kanssa, ja ne hyötyvät tässä kilpailussa julkisen rahoituksen tuomasta edusta.

"Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten sanomalehtien ahdinko ja mahdollinen toiminnan lopettaminen ovat uhka paitsi kansalaisten sananvapaudelle, myös demokratian toteutumiselle. Median monimuotoisuuden säilyttäminen takaa, että erilaiset näkökannat nousevat esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa myös tulevaisuudessa. Näistä syistä Medialiitto on pitänyt tärkeänä saattaa Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta ja sen rahoitus sekä valvonta Euroopan komission tutkittavaksi."

Medialiiton kantelu ei koske Yleisradion audiovisuaalisen julkaisutoiminnan kattavaa julkisen palvelun tehtävää eikä sellaisen tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkaisemista, joka on läheisesti yhteydessä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja
Jukka Holmberg
040 735 1690
[email protected]

Kyselytutkimus Ylen tekstisisällöistä (pdf)

[Pallopääkissa]

Medialiitto kanteli jälleen Ylestä Euroopan komissiolle
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010687672.html

Medialiiketoiminta|Medialiiton mukaan Yle on jatkanut verkkosanomalehden kaltaista julkaisutoimintaa.

[Huppupelikaani]

Yle laajentaa uutispalvelua vähemmistökielille, kun arabian- ja somalinkieliset uutislähetykset starttaavat noin puolentoista viikon kuluttua. Lähetyksiä toimittavat somaliksi Wali Hashi ja Horio Abdulkadir sekä arabiaksi Esraa Ismaeel.

Uutisten seuraaminen omalla kielellä auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja myös ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa.

——

– Uutishankinta näistä isoista maahanmuuttajayhteisöistä tuo meille kattavamman näkymän yhä monimuotoisemmaksi muuttuvaan suomalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, että tunnemme paremmin toistemme arvomaailmaa, mielipiteitä ja perinteitä, sanoo Ylen monikielisten uutisten vastaava tuottaja Marko Krapu tiedotteessa.

Myös laki velvoittaa Yleä soveltuvin osin palvelemaan vähemmistökielillä sekä huolehtimaan ohjelmatarjonnasta vähemmistö- ja erityisryhmille.

——

yle.fi 12.9.2024

[Joker]

Yle Uutiset aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset 23. päivä syyskuuta.

Yle laajentaa uutispalvelua vähemmistökielille, kun arabian- ja somalinkieliset uutislähetykset starttaavat noin puolentoista viikon kuluttua. Lähetyksiä toimittavat somaliksi Wali Hashi ja Horio Abdulkadir sekä arabiaksi Esraa Ismaeel.

Uutisten seuraaminen omalla kielellä auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja myös ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa.

Tällä hetkellä arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa noin 40 000 ja somalia puhuvia puolestaan noin 25 000.

– Uutishankinta näistä isoista maahanmuuttajayhteisöistä tuo meille kattavamman näkymän yhä monimuotoisemmaksi muuttuvaan suomalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, että tunnemme paremmin toistemme arvomaailmaa, mielipiteitä ja perinteitä, sanoo Ylen monikielisten uutisten vastaava tuottaja Marko Krapu tiedotteessa.

Myös laki velvoittaa Yleä soveltuvin osin palvelemaan vähemmistökielillä sekä huolehtimaan ohjelmatarjonnasta vähemmistö- ja erityisryhmille.

https://yle.fi/a/74-20110955

[Betonikostaja]

Arabian- ja somalinkieliset uutiset vähentävät kyllä tehokkaasti kyseisten ryhmien halukkuutta opetella suomea - jos sitä on tähänkään saakka ollut. Arabeilla ja somaleilla on ollut yli 30 vuotta aikaa opetella suomea ja myös opetella ymmärtämään suomalaista elämäntapaa, mutta tulokset ovat melko huonoja. Hieman epäilen, mahtaako se näillä uutisillakaan muuttua.

YLEn agendaan tämä sopii kyllä hyvin.

[ikuturso]

Somaliankieliset uutiset. Just just.

Ja yliparlamentaarista työryhmää yritetään saada taas kokoon YLE:n rahoitusta pohtimaan. Jos vaikka puolet indeksikorotuksista vihavasemmisto suostuisi jäädyttämään, niin budjetti ei nousisi tällä hallituskaudella yli kahtakymmentä prosenttia.

Missä on hallituksen munat? Jos leikkauksia ei tehty yhdessä, ne tehdään ilman oppositiota. Stna.

-i-

[Jorma M.]

Jani Mäkelä käyttää termiä että "Yle kurkuttaa". Niinhän se tekeekin. Ja persut ei voi (?) mitään. Persut ja Kok sanoivat ennen vaaleja että Yleltä leikataan. Yle osoittaa ettei leikata. Jotkut indeksikorotusten väliaikaiset perumiset ovat suurta nöyryytystä. Orwelliaanista, nautinnollista muiden nöyryyttämistä. Yle on vahva valtio valtiossa.

[Weijer]

Arabian- ja somalinkieliset uutiset vähentävät kyllä tehokkaasti kyseisten ryhmien halukkuutta opetella suomea - jos sitä on tähänkään saakka ollut. Arabeilla ja somaleilla on ollut yli 30 vuotta aikaa opetella suomea ja myös opetella ymmärtämään suomalaista elämäntapaa, mutta tulokset ovat melko huonoja. Hieman epäilen, mahtaako se näillä uutisillakaan muuttua.

YLEn agendaan tämä sopii kyllä hyvin.

Olen teikäläisen kanssa samaa mieltä suomenkielen oppimisesta tässä kontekstissa. Mahtaako tuoda minkäänlaista lisäarvoa..?
Vähän ihmetyttää, että Suomalaisuuden Liitto  https://suomalaisuudenliitto.fi/page/2LwHtEceXJcp6u6qUwqw  ei ole ottanut juurikaan kantaa julkisesti suomenkielen asemaan näinä päivinä. En ainakaan muista.

[valtakunnanpärkhele]

Suomenkieliset kustantavat valtiolliset somalin- ja arabiankieliset uutiset. Voisivat ensimmäisessä lähetyksessä julistaa somaliaksi ja arabiaksi, että väestönvaihto on vaarallinen, äärioikeistolainen salaliittoteoria, ja että Suomessa ei tietenkään asu somaleita tai arabeja.

Minusta olisi ihan ensinmäisenä saatava pillupäiväkirjat ja kaikki saatenkaariryönä somaliksi ja arabiaksi. Siinä olisi kerrankin ylevero työssään.

[dothefake]

Tuollaiselle tiedolle heillä olisi totisesti tarvetta, mutta en ole varma siitä, onko maaperä otollista.

[Uuno Nuivanen]

Wali Hashi ainakin puhuu sellaista blattesuomea ettei pahemmasta väliä. No, ehkä se osaa somalia. 

[Aukusti Jylhä]

YLE saa mellastaa kuin teini viikonloppuna, vanhempien ollessa mökillä. Sitä viikonloppua on nyt jatkunut hurjan pitkään, vuosikymmeniä, eikä loppua vaan näy. Ei edes nyt, kun "tiedätte kyllä ketkä" ovat hallituksessa. Somessa toki on sarkastista kuittailua YLEn hihhuloinnista, mutta kun kyseessä on oikeasti vakava asia.

DEI-sekoilu on jo jäänyt unholaan, eikä mikään anna ymmärtää, että DEI-sekoilu olisi loppunut. Siinä on kuitenkin kyseessä valtiojohtoisen viestintäkompleksin journalistinen uskottavuus, koska kaikesta DEI-sekoilusta puolueettomuus on valovuosien päässä. Jenkkivaalit oikein alleviivaavat tätä vihervasemmistolaista tulokulmaa. Suoranaista valehtelua taas kerran. Meidän kustannuksella, meidän vahingoksi. Ja vahinko on suuri, sillä pauttiarallaa 80% suomalaisista pitää YLEn juttuja totuutena.

Auttaisiko, jos kaikkia persuedustajia pommitettaisiin aiheesta 24/7, kaikilla kanavilla?

Ehkä sitä voisi kokeilla.

[F1nka]

...
Mahtaako tuoda minkäänlaista lisäarvoa..?
...

Ai tuoko lisäarvoa? Sekä somalian- että arabiankieliselle uutisille tarvitaan tuotantotiimi. Kyllä on monelle toimittelijalle leipäpuuta hamaan tulevaisuuteen, kunhan jaksaa taputtaa DEI-koulutuksissa. Aivan välttämätön toiminto, jota ilman Suomi ei ole koskaan huomisesta lähtien voinut pärjätä. Aivan välttämätön ainakin yleläisille.

Persujen kannattaa vaatia Ylen budjettia nähtäväksi sillä tarkuudella, että nämä uudet toiminnot on eritelty.

[Hakkapeliitta]

Kyseessä oli selkeä provokaatio ja ajoitettu Ylen leikkausten julkistamisen alle. Arabiankieliset uutiset olisi ollut perusteltavissa kieliryhmän koolla ja sillä, että onhan venäläisillekin. Somaliankieliset uutiset ei ole perusteltavissa kieliryhmän koolla. Se ei ole merkittävästi suurempi kuin kiinalaiset, vietnamilaiset tai thaimaalaiset. Nyt pitäisi sitten tasa-arvon nimissä tehdä heillekin omankieliset uutiset.

[Reino Rivimies]

Huvittavinta arabian- ja somaliankielisissä uutisissa tulee olemaan se että niitä ei kuuntele juuri kukaan ja kourallinen jotka kuuntelee, kaikuu se heidän osalta kuuroille korville. - Onko se kotouttamista ettei edes yritetä saada heitä ymmärtämään asuinmaansa kieltä, vaan keinotekoisestu ylläpidetään vieraskielisyyttä?

Ylen saamenkielisiä uutisia katsoessani en voi kuin ihmetellä kuinka niin monta eri henkilöä on saatu palkattua tuotantoon mukaan pelkästään ruudussa näkyvien perusteella.

[Lalli IsoTalo]

Persujen kannattaa vaatia Ylen budjettia nähtäväksi sillä tarkuudella, että nämä uudet toiminnot on eritelty.

Tarvitaan täydellinen tilintarkastus, jossa koko kirjanpito tarkistetaan viimeistä kuittia myöten viimeisten viiden vuoden ajalta.

[dothefake]

Ja se Oddasat on pelkkä itkuvirsien juhlakulkue, kuinka ei ole saatu rahaa kielikylpyyn eikä mihinkään muuhunkaan. Ja perillä kahvistelu, 50 euroa. Itse kävellen.

[Joonas Taipaleenmäki]

Ylen _koko_ hallituksen erottaminen on välttämätöntä, leikkausten ollessa puolet siitä, mikä olisi ollut oikeus ja kohtuus, ottaen huomioon kaikki muut leikkaukset.

[Aukusti Jylhä]

Persujen kannattaa vaatia Ylen budjettia nähtäväksi sillä tarkuudella, että nämä uudet toiminnot on eritelty.

Tarvitaan täydellinen tilintarkastus, jossa koko kirjanpito tarkistetaan viimeistä kuittia myöten viimeisten viiden vuoden ajalta.

Tämän pitäisi olla läpihuutojuttu, koska YLE on meidän omistuksessa, ainakin nimellisesti lakipykälien mukaan. Eikö sieltä persuista löydy yhden yhtä edustajaa, joka oikeasti alkaisi perkaamaan tätä YLE-sekoilua silleen aikuisten oikeasti, ja ennen kaikkea LÄPINÄKYVÄSTI?

Just tuli taas X:ssä vastaan Sebu Tyrkkysen huumoripläjäys YLEstä, mikä ei kyllä naurattanut ei sitten yhtään.

@Matias Turkkila

LISÄYS: [tweet]1834247295262449892[/tweet]

Just tuli vastaan Riikan ratkaisu YLE-probleemaan! Vähennetään niiltä 200 miljoonaa!! NIH!

Ei.

YLEn koko organisaatio pitäisi perata kauttaaltaan. Pitäisi selvittää, miksi YLEn linja on yksi yhteen CNN:nnännän linjaa mukaileva. Pitäisi selvittää, miksi ruotsinkieliseen osastoon tuutataan hulvattomia rahamääriä. Pitäisi selvittää, miksi Trumpista kirjoitetaan täysin pelkkää valheellista tuubaa.

Mutta nämä ei Riikkaa kiinnosta. Keskustelu sivuraiteille, eli budjettiin.

[Weijer]

Ja se Oddasat on pelkkä itkuvirsien juhlakulkue, kuinka ei ole saatu rahaa kielikylpyyn eikä mihinkään muuhunkaan. Ja perillä kahvistelu, 50 euroa. Itse kävellen.

Voiskohan tota yleveroa alkaa kiertämään jollain lailla?

[Timo Rainela]

Jussi kommentoi leikkauksia.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid02ZV5bCKBiEC7afCNZoBs1LJ2c3jxb7MT31XCgCeD3XDt5KppeJ6kG9n3DN6XEiWhcl

Jo pitkään Yle on kertonut, että jos sen miljardibudjetista leikataan senttiäkään, lastenohjelmat, luontodokumentit ja urheilulähetykset lopetetaan, sananvapaus ja demokratia ovat uhattuna, ja Suomesta tulee muutenkin ihan Putin ja Unkari.
Samaa virttä ovat laulaneet ne poliitikot, joilla on symbioottinen suhde Yleen: he takaavat rikkumattoman rahavirran, ja Yle takaa heille positiivisen julkisuuden.

Samoin kaupallinen media. Yksityisellä työskenteleviä toimittajia Yle kyllä ärsyttää, mutta vain siksi, että he itse eivät työskentele siellä. Yhdeksän toimittajaa kymmenestä haluaa päästä Ylelle vetämään lonkkaa ja lentelemään työnantajan rahalla lemmenlomille, eikä Yle-kriittisyys edistäisi tätä tavoitetta.
(Tämä on osa yleistä suomalaista tautia: korkean verotuksen vuoksi kaikki rahat ovat julkisella sektorilla, joten jokainen jolla on älliä, pyrkii töihin julkiselle sektorille tai perustaa firman, joka myy konsulttipalveluja julkiselle sektorille.)

No, mitä Yle tekee sinä päivänä, kun varsin maltilliset leikkaukset julkistetaan?
Ilmoittaa tietysti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Epäilemättä voimansa tunnossa olevat yleläiset haluavat näin näyttää, että hepä tekevät mitä haluavat, mutta arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja. Sekä sen, että leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa.

[ikuturso]

Yle maksoi triljoonan uutisuudistuksesta.

Uudet biisit, uudet taustat, uudet kulissit, uudet kaikki.

Ja mitä saatiin.

PASKAA.

Tänään uutiset alkoi. Alkumusiikin jälkeen meni muutama sekunti ennen kuin saatiin uutistenlukijan mikki päälle.
Eilen vai toissapäivänä urheilu-uutisissa näytettiin jotain ihme räjähtävää rakettia tai ohjusta still-kuvassa ja "pahoiteltiin virhettä".
Tuon jälkeen uutistenlukija tuijotti väärää kameraa pitkään, ennen kääntyi oikeaan.
Äsken juuri näkyi prompteri tai joku vekotin kameran edessä, kun piti kuvata uutistenlukijaa.

Mikrofonit pätkii, kuvamateriaali on mitä sattuu, alapalkin teksteissä on lapsellisia kirjoitusvirheitä, säätiedotuksen sääkartat puuttuvat välillä.

Puoli miljardia. PUOLI MILJARDIA. Ja Junes Lokkakin tekee olohuoneessaan laadukkaampaa materiaalia.

Ja juuri kirjeenvaihtaja Karismon ääni tuli vasta kahden sanan jälkeen.

Onko siellä jotain bassi-bazuukkeja, analfabeettejä, onnettomia pääsiäiskäsiä tekniikalla hommissa?


Oletteko muuten huomanneet, että 20:30 uutisissa taitaa vuorotella ainakin viisi uutistenlukijaa? Olisihan se kivaa, jos mullekin palkka virtaisi ja mä kävisin töissä vain maanantaisin ja muina päivinä hommia tekisi eri tyypit.

-i-

[Uuno Nuivanen]

^ Onhan se jo paljon yli puoli miljardia, ja pysyy myös. Uutistenlukijoita tarvitaan kai siksi niin paljon, kun eivät nuo Euroopan vanhimmat ja kurttuisimmat uutismummot jaksa kovin pitkää työsessiota.

[Uuno Nuivanen]

Pääkirjoitus: Poliitikot peräävät Ylelle tiukempaa valvontaa – Wallinheimon häämatka osoittaa, ettei heistä itsestään ole valvojiksi

Puolueet julistavat leikkaavansa nyt Yleisradiolta, mutta oikeasti valtionyhtiö ei osallistu säästötalkoihin juuri lainkaan, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.
Tänään klo 20:24

Vajaa vuosi ja 33 kokousta – sen verran kaikkien puolueiden kansanedustajista koostuvalta työryhmältä kesti löytää sopu Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta koskevaan kiistaan.

Ylen rahoitus nousi pöydälle jo ennen eduskuntavaaleja. Nykyisistä hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset maalailivat jopa 125–144 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä Ylen valtavaan, liki 600 miljoonan euron rahoitukseen. Hallitusohjelmassa säästövaatimus typistyi päätökseksi perustaa työryhmä.

Torstai-iltana työryhmä viimein marssi kameroiden eteen kertomaan sovusta ja pöytään lyötiin vielä suurempia lukuja: Yleltä leikattaisiin jopa 270 miljoonaa euroa viidessä vuodessa.

Tämä ei pidä paikkaansa. Oikeastaan Yleltä ei leikata juuri mitään.

Krista Kiurun (sd) aikoinaan junailemassa mallissa Ylen rahoitus paisuu joka vuosi miljoonilla indeksikorotusten vuoksi. Nyt nämä korotukset lopetetaan muutamaksi vuodeksi, mikä yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, ettei Ylelle anneta nykyistä enemmän rahaa.

Lisäksi työryhmä päätti korottaa Ylen maksamaa arvonlisäveroa, mikä periaatteessa siirtää vuosittain parikymmentä miljoonaa Ylen kukkarosta valtion pussiin. Tämäkin "leikkaus" käytännössä mitätöityy arvonlisäveron vähennysoikeuden vuoksi.

Näennäisten leikkausten lisäksi Yle-työryhmä päätyi siihen, että kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston roolia korostetaan Ylen toiminnan, tehokkuuden ja avoimuuden valvojana.

On vähintäänkin kyseenalaista, onko hallintoneuvostosta oikeasti tähän.

Tänä kesänä nousi poru hallintoneuvoston kokoomuslaisen puheenjohtajan Sinuhe Wallinheimon Yleltä saamasta "hääpäivälahjasta". Wallinheimo kävi seuraamasssa Pariisin olympialaisia Ylen piikkiin. Mukana oli hänen vaimonsa, ja Wallinheimo iloitsi sosiaalisessa mediassa, miten unohtumaton 25-vuotishääpäivämatka Pariisiin oli.

Wallinheimo ei jälkeenpäin osannut nähdä mitään ongelmaa unohtumattomassa matkassa, koska perinteisesti kaikki hänen edeltäjänsäkin olivat päässeet Ylen eli veronmaksajien rahoilla olympialaisiin.

On vaikea nähdä, että tällaisiin perinteisiin tottunut hallintoneuvosto oikeasti voisi perätä Ylen rahojen tehokasta käyttöä. Yle vie niin valtavan määrän suomalaisten verovaroja, että se ansaitsisi ja tarvitsisi oikeasti ulkopuolisen ja riippumattoman valvojan. ...

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/78228c53-fbee-44b6-a126-0d967a6a7783

[Roope]

Esimerkiksi somaliankieliset uutiset ovat kuuntelijoiden määrän kautta tarkasteltuna samanlainen huono vitsi kuin taannoinen digiradio, mutta siitähän ei olekaan kyse.

Huvittavinta arabian- ja somaliankielisissä uutisissa tulee olemaan se että niitä ei kuuntele juuri kukaan ja kourallinen jotka kuuntelee, kaikuu se heidän osalta kuuroille korville. - Onko se kotouttamista ettei edes yritetä saada heitä ymmärtämään asuinmaansa kieltä, vaan keinotekoisestu ylläpidetään vieraskielisyyttä?

Ylen saamenkielisiä uutisia katsoessani en voi kuin ihmetellä kuinka niin monta eri henkilöä on saatu palkattua tuotantoon mukaan pelkästään ruudussa näkyvien perusteella.

Siinähän se koko idea pähkinänkuoressa. Laajennetaan Yleä johdon haluamaan suuntaan poliittisista syistä, oli todellista tarvetta tai ei. Palkataan niitä, jotka halutaan palkita.

[Lalli IsoTalo]

Siinähän se koko idea pähkinänkuoressa. Laajennetaan Yleä johdon haluamaan suuntaan poliittisista syistä, oli todellista tarvetta tai ei. Palkataan niitä, jotka halutaan palkita.

Aina välillä tulee mieleen, että johtavatko suomalaiset YLEn toimintaa?
Aina välillä tulee mieleen, että johtavatko suomalaiset eduskunnan toimintaa?
Aina välillä tulee mieleen, että johtavatko suomalaiset hallituksen toimintaa?

[Konttausta]

^ Onhan se jo paljon yli puoli miljardia, ja pysyy myös. Uutistenlukijoita tarvitaan kai siksi niin paljon, kun eivät nuo Euroopan vanhimmat ja kurttuisimmat uutismummot jaksa kovin pitkää työsessiota.

Mulle riittäisi että YLE:ltä tulisi uutisten lisäksi dokumentteja ja varsinkin historiaa käsitteleviä sellaisia. Jotkut Poirotit ymmärtää vielä klassikkona silloin tällöin uusittuna, mutta kaikki Brittiläiseen kartanoon tai Karibialle sijoittuvat ohjelmat kokeilkoot onneaan mainosrahoitteisilla kanavilla, siellä ne Kauniit ja Rohkeat edelleen porskuttaa myös.

PS. Kuka päästi Laura Huhtasaaren A-Studioon? Voisi luulla että olisi joku toinen voinut mennä.