Yleinen YLEketju - yhtiö ja asema

[Nuivinator]

Hallituspuolueiden edustajat tekevät kansalaisaloitteen asiasta, josta on juuri sovittu eduskuntaryhmien kesken.
Ja kun muistamme, ettei hallitus ota käsittelyyn kansalaisaloitteita hallitusohjelman ulkopuolelta, voinemme todeta että kyseessä on ainoastaan julkisuustemppu. Sanoisimpa jopa että kansalaisaloite-konseptin väärinkäyttöä.

Nuorisojärjestöjen edustajat.

[Puuha-Pepe]

Hallituspuolueiden edustajat tekevät kansalaisaloitteen asiasta, josta on juuri sovittu eduskuntaryhmien kesken.
Ja kun muistamme, ettei hallitus ota käsittelyyn kansalaisaloitteita hallitusohjelman ulkopuolelta, voinemme todeta että kyseessä on ainoastaan julkisuustemppu. Sanoisimpa jopa että kansalaisaloite-konseptin väärinkäyttöä.

Nuorisojärjestöjen edustajat.

Ja kansanedustajat promoavat aloitetta... 

Sopivasti saadaan huomio pois päivän isommmasta uutisesta, eli että hallituksen velkatavoitteet katoavat horisonttiin.

[JT]

Sekin on jo uutinen, että tässä on asialla kokoomus, KD ja Ps yhdessä. Vaikka kyse on nuorisojärjestöistä, on viesti vahva ja yleisempi epäluottamus Yleä kohtaan selvää.

Pelkästään siksi jo kannattaa allekirjoittaa tämä.

Lisää löylyä vaan!

[Aimo Räkä]

Yleisradion hallintoneuvosto on turha. Sillä ei ole päätösvaltaa eikä todellisia mahdollisuuksia valvoa yhtiön hallitusta.

[Jorma M.]

+++++++ Nosto ++++++++++

17196 allekirjoitusta

#ylekuriinnyt

[ikuturso]

Hallituspuolueiden edustajat tekevät kansalaisaloitteen asiasta, josta on juuri sovittu eduskuntaryhmien kesken.
Ja kun muistamme, ettei hallitus ota käsittelyyn kansalaisaloitteita hallitusohjelman ulkopuolelta, voinemme todeta että kyseessä on ainoastaan julkisuustemppu. Sanoisimpa jopa että kansalaisaloite-konseptin väärinkäyttöä.

Mikä ihme sua ahdistaa?

Siellä oli Orastynkkyset ja Stubbitkin luukuttamassa homoavioliittolakia. Stubbikin antoi hesarille aukeaman haastattelun, jossa vaikutti yleisömielipiteeseen, kun laki ei edennyt eduskunnassa edes parin aikaisemman kansalaisaloitteen voimalla. Hallituspuolueiden jäseniä oli tuota aloitetta tekemässä ja ihan parlamentaarikot sen ulkoparlamentaarisesti tunkivat päätöksentekoon.

Vaan vasemmistopropagandapepeä harmittaa, jos hänen suloinen propagandatuuttinsa rampautuu.

Luitko edes aloitetta? Jos halutaan muuttaa perustuslakia, riittää 2/3 eduskunnasta. Kiireellisenä riittää 5/6 eduskunnasta. Mutta jos halutaan päättää YLE:n asioista, niin mikään laki ei siihen velvoita, mutta vanha käytäntö on ollut, että perustetaan parlamentaarinen toimikunta jolta vaaditaan 1/1 yksimielisyys. Eli kaikkien puolueiden tuki.

Systeemi on kuin YK:n turvallisuusneuvosto, jossa Venäjää ei voi tuomita, koska se on vakijäsen ja sillä on veto-oikeus kaikkiin lauselmiin ja päätöksiin.



"Asioista sovittiin juuri" oli vasemmiston hätäpaska siihen, kun ensin vetäytyivät parlamentaarisesta päätöksenteosta itkemään nurkkaan. Sitten kun valtionvarainministeri sanoi, että jos parlamentaarinen päätöksenteko ei kelpaa, niin hallitus hoitaa tuon itse. Tämän kansalaisaloitteen toivoma tilanne oli tulossa käytäntöön jo hallituksesta käsin, jolloin vasemmisto juoksi paikalle pelastamaan pitkin hampain mitä pelastettavissa on.

Tämä tietysti harmitti ainakin jo kahden päivän aikana noin 20 000 ihmistä, eli 40% vaadittavista äänistä. Ja joku kysyi miten tämä kirjataan lakiin? Meillä on laki yleisradiosta, jossa voidaan kertoa, kuka YLE:n asioista hallituksessa päättää. Laitetaan vaikka omistajaohjausministerin tontille koko paska ja siinähän oppositio itkee. Ihan samalla tavalla siinä mahdollisesti persut ja krisut itkevät, kun seuraava Sannamariini vuorostaan triplaa yleveron, ja yllättäen hänen naamaansa on aamusta iltaan mediassa, ettei korruptio unohtuisi.

Ja kansanedustajat promoavat aloitetta... 

Kaivappas piruuttasi uutisointi ja somekeskustelu homoliittolain ajoilta. Poliittinen muistisi on kovin lyhyt tai sitten sinulla on vahvasti värilliset lasit silmilläsi (mikä kyllä tiedetään)

Sopivasti saadaan huomio pois päivän isommmasta uutisesta, eli että hallituksen velkatavoitteet katoavat horisonttiin.

Tuota. Jos lainaa otetaan 12 miljardia ja YLE budjetista saataisiin edes vajaa puolet, eli 240 miljoonaa säästöä, se olisi 2% tuosta velanotosta. Tai jos valtio saa velkaa 2% korolla, sillä maksettaisiin ensi vuonna tuonkin lisälainan korot.

Eiköhän tämä kuvio ole yksi osa sitä päivän isompaa uutista.
Toki sinä pääministerinä hoitaisit nuo velkakuviot paremmin. Et ole ajatellut asettua ehdokkaaksi tai hakea jonkun ministerin valtiosihteeriksi? Ministeriön kansliapäälliköksi? Maa tarvitsisi kaltaisiasi tietäjiä.

-i-

[Roope]

Yle esittää uuteen kirjaan tukeutuen, että 70-luvun kekkoslovakialainen Yle olikin itse asiassa monipuolisen tv-ohjelmiston ja etenkin kulttuurin aarreaitta. Tästä todistavat hurjat katsojaluvut, kun esimerkiksi myöhäisuutisia näytettiin kahdelta Ylen kanavalta yhtä aikaa, eikä muita kanavia ollut.

Aika, jolloin Suomi tapitti ruudun ääressä ja katsojat nousivat miljooniin – testaa, mitä tiedät vanhoista tv-ohjelmista

Elettiin aikaa, jolloin koko Suomi juuttui kotiin ja ruudun ääreen. Televisio veti kansalaisia puoleensa kuin hunaja mehiläisiä vuosina 1975–1985.

Tuore tietokirja Kulttuuritelevision aika (SKS 2024) pureutuu siihen, millaisten tv-ohjelmien äärelle suomalaisissa olohuoneissa hiljennyttiin vuosien 1975-1985 välillä. Samoin kirja väittää, että televisio oli tuolloin paitsi olennainen ja vaikuttava osa yhteiskuntaa myös paljon monipuolisempi ja -äänisempi kuin mielikuvamme siitä.

– Kulttuuritelevisio-käsitteellä haluamme tehdä näkyväksi myös kulttuurin keskeisyyttä television ohjelmistossa tuolloin, sanoo yksi kirjan kirjoittajista, mediatutkija Anu Koivunen.

Mediatutkija Mari Pajalan mukaan suomalainen televisiohistoria on kuvattu tutkimuksissa usein uutis- ja ajankohtaisohjelmien ja viihdeohjelmien vastakkainasetteluna. Väliin mahtuu kuitenkin paljon muuta, kuten kirjan aineisto paljastaa.

Koivusen ja Pajalan mukaan nykyään ajatellaan, että 1970 ja 80-lukujen vaihde oli niukkaa, köyhää ja valotonta aikaa, jolloin elettiin suomettumisen ikeen alla.

– Usein unohtuu, että itse asiassa yhteiskunnassa oli valtava eteenpäin menemisen meininki, Koivunen muistuttaa.

[...]

Kulttuuritelevision aika -kirjan tekijät, Koivusen ja Pajalan lisäksi Laura Saarenmaa ja Janne Zareff, tarkastelevat televisio-ohjelmia muun muassa ohjelmatietojen ja -kaavioiden, yksittäisten ohjelmien ja lehdistön kirjoittelun kautta.

Vuonna 1975 lähestulkoon kaikilla suomalaisilla oli tv-vastaanotin ja sieltä näkyi ohjelmaa kahdelta kanavalta. Osa ohjelmista oli Ylen, osa kaupallisen MTV:n tuottamia. Yhtiöt suunnittelivat ohjelmakaavion yhdessä. Tarkoituksena ei ollut kilpailla katsojista vaan luoda koko kansaa miellyttävä, viihdyttävä ja sivistävä ohjelmisto.

Katsoipa tuon ajan ohjelmistoa millä silmällä tahansa, kulttuuri oli yliedustettuna. Uutis- ja ajankohtaisohjelmia oli jonkin verran, samoin viihdettä. Urheilua lähetettiin yllättävän vähän.

[...]

Television vaikuttavuudesta kertovat myös päätähuimaavat katsojaluvut. Tv-uutisia katsoi illasta toiseen liki kaksi miljoonaa katsojaa. Myös kevyempää tarjontaa, viihdettä ja visailua, katsottiin joukolla. Jo 1960-luvun lopulla aloittanutta Levyraatia tapitti viikoittain lähemmäs kolme miljoonaa suomalaista. Saman verran katsojia tavoittaa tänä päivänä enää Linnan juhlat.

[...]

Yhdysvalloissa julkisen palvelun televisiokanava NET aloitti 1960-luvun lopulla esikouluikäisille suunnatun lastenohjelmasarjan Sesame Street (Seesamitie). Lapsia leikin varjolla laskemaan ja lukemaan opettavat Muppet Show -tyyppiset nukkehahmot saivat valtaisan suosion. Ohjelmaa näytettiin myös Yhdysvaltain ulkopuolella yli sadassa maassa.

Pohjoismaiset televisioyhtiöt pohtivat oman Seesamitiensä aloittamista 1970-luvulla, mutta lopulta hanke kariutui.

Suomalaisten televisiontekijöiden mielestä nuket vain tolkuttivat numeroita ja aakkosia, kun taas suomalaiseen lastenohjelmaan haluttiin laajempi näkökulma.

– Sesame Street nähtiin myös vähän liian viihteellisenä ja kaupallista tv-ilmaisua hyödyntävänä ohjelmana, mediatutkija Mari Pajala sanoo.

Peruskoulu-uudistus oli pyörähtänyt käyntiin ja uudenlaiseen perusopetukseen siirryttiin asteittain Pohjois-Suomesta alkaen vuodesta 1972 lähtien.

Samaan aikaan esikouluikäisille kaivattiin sisältöjä, jotka valmentaisivat lapsia uuteen koulusysteemiin. Television välityksellä sisällöt tavoittaisivat koko maan. Yleisradio kehitti eskari-ikäisiä varten ohjelman nimeltä Noppa.

– Se oli hyvin kunnianhimoinen ohjelmahanke, jonka kytkeytyi kehityspsykologian ja kasvatustieteen tutkimukseen. Taustalla toimi tutkija Pirkko Liikanen Jyväskylän yliopistosta, kertoo Pajala.

[...]

Eivätkä television juhla sen pikemmin kuin arkikaan olleet irrallaan reaalipolitiikasta. Ohjelmistosta kyllä huomasi milloin vietetään Yya-sopimuksen vuosipäivää, jopa Neuvostoliiton lokakuun vallankumousta juhlittiin. Mielikuva kekkoslovakialaisesta televisiosta ei siis ole täysin tuulesta temmattu.

Televisiohistorian merkkipaaluiksi nousi kuitenkin useita kulttuuripuolen satsauksia. Yksi niistä oli TV2:n teatteritoimituksen voimannäyttö, Rauta-aika.

– Sarjan käsikirjoittaja Paavo Haavikko oli hyvin korkeakulttuurinen, modernistisesta lyriikastaan tunnettu henkilö. Häntä arvostettiin myös yhteiskunnallisena keskustelijana. Sellainen henkilö, josta tehdään haastatteluohjelmia, määrittelee mediatutkija Anu Koivunen.

Haavikko seisoi kansakunnan kaapin päällä ja sieltä käsin hän kirjoitti kansalliseepos Kalevalan nykypäivään. Muutkin tekijät olivat suomalaisen kulttuurin kermaa, kuten ohjaaja Kalle Holmberg ja lavastaja Ensio Suominen.

Lopputulos oli televisiodraaman historiaa. Sarjan kolmas osa palkittiin kansainvälisillä Prix Italia -festivaaleilla.

Niukkuuden aika alkaa Kulttuuritelevision aika -teosta lukiessa tuntuakin runsauden ajalta, jopa kulta-ajalta.

Tekijät haluavat nostaa esiin sen, että toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, kahdelle kanavalle levittäytyneet kaupallinen televisio ja julkisen palvelun Yleisradio eivät poikenneet ratkaisevasti toisistaan.

– Ne olivat itse asiassa hengeltään hyvin lähellä toisiaan. Toki ohjelmistoissa oli painopiste-eroja, mutta MTV:llä oli ihan samanlaisia kulttuuripyrkimyksiä kuin Ylelläkin sekä kunnianhimoista ja innovatiivista ohjelmatuotantoa, Mari Pajala sanoo.

Yle 24.9.2024

Kuulostaa hienolta, mutta ei juuri vastaa tapahtunutta. Ei sanaakaan jopa lastenohjelmien läpipoliittisuudesta, mutta toisaalta eihän Ylen nykyisiäkään poliittisia agendoja haluta myöntää, vaan ne kuuluvat itsestäänselvinä asiaan ja ajan henkeen siinä missä Neuvostoliiton mielistely tai sosialismi tieteenä 70-luvulla.

Rauta-ajassa (1982) huikean kalliina ja naurettavan pompöösinä hankkeena korkeakulttuurin suurnimineen (Haavikko, Sallinen, Holmberg) kieltämättä kiteytyy jotain tuosta ajasta ja suomalaisesta mediasta ja yhteiskunnasta. Kuten myös vanhempien toimittajien pelonsekaisessa kunnioituksessa Rauta-aikaa ja sen tekijöitä kohtaan vielä nyt vuosikymmeniä myöhemmin.

[Velkku]

Rauta-aika kyllä hieno ja massiivinen, hyvin epätyyppillinen suomalainen teos.

Tuosta linkkaamastasi jutusta oli nyt aika vaikea löytää mitään lastenohjelmien politisoitumisesta.

Mutta nykypäivään: meillä 3,5-vuotias on kova Pikku Kakkosen fani. Täytyy sanoa että huikeasti on lastenohjelmien opettavaisuus omista junnuajoista parantunut, vaikka Olipa kerran -sarjaa tulee kyllä pojan kanssa väijyttyä varmasti.

[Jorma M.]

+++++++++++ Nosto +++++++++++++++

Yle perkele kuriin -kansalaisaloite

Nyt 28 803 allekirjoitusta

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14101

[Roope]

Tuosta linkkaamastasi jutusta oli nyt aika vaikea löytää mitään lastenohjelmien politisoitumisesta.

Siis vuoden 1979 ohjelmalistauksesta? Ei ollut tarkoituskaan. Sen läpikäyminen vaatisi aika paljon enemmän, mutta noin vinkkinä, että kun Ylen jutussa on viittaus "kunnianhimoinen ohjelmahanke, joka kytkeytyi kehityspsykologian ja kasvatustieteen tutkimukseen", tällaisen taustalta löytyy enemmän ideologiaa kuin halutaan myöntää. Sama nykyään vaikkapa ilmasto- ja seksuaalipoliittisessa opetuksessa.

Laura Saarenmaalla, yhdellä Yle-kirjan kirjoittajista, ollut tällainenkin projekti, mutta näkyneekö kirjassa?

Yle toteutti DDR:n imagopolitiikkaa

Artikkelissa Sehr Geehrter Kollege, Lieber Freund! Laura Saarenmaa tarkastelee Itä-Saksan yhteydenpitoa Yleisradioon vuosina 1966–1990. "Yhteistyö perustui sopimuksiin, jotka velvoittivat osapuolet yhteistyöhön siinäkin vaiheessa, kun poliittinen paine yhteistyöhön oli Suomen osalta jo hellittänyt. Yhteistyön kautta Ylen voi nähdä osallistuneen DDR:n kulttuuri- ja historiapoliittisten intressien edistämiseen." Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2021, ja se on osa Tiedon politiikat -teemanumeroa.

1. Mihin laajempaan keskusteluun artikkelisi liittyy?
Poliittisen historian näkökulma ja suhteet Neuvostoliittoon ovat dominoineet suomalaista kylmän sodan historiankirjoitusta. Itä-Saksan osalta tutkimushuomion kohteena ovat Suomessa olleet poliittisten puolueiden ja eliitin suhteet Itä-Saksaan. Tässä artikkelissa tuon esiin DDR:n Yleisradioon ja Suomen televisioon kohdistamaa mielenkiintoa.

2. Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Käsittelemäni arkistoaineistot osoittavat, että televisio oli tärkeä osa DDR:n Suomessa harjoittaman vaikuttamispolitiikan keinovalikoimaa.

[...]

3. Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Aineistoni osoittavat Yleisradion ja DDR:n välisen televisioyhteistyön olleen pitkäjänteistä ja perustuneen yksityiskohtaisiin, molempia osapuolia velvoittaviin sopimuksiin. Sopimukset velvoittivat osapuolet yhteistyöhön ja loivat pysyvät rakenteet toiminnalle siinäkin vaiheessa, kun poliittinen paine yhteistyöhön oli (Suomen osalta) jo hellittänyt. Sopimusten mukaisten yhteistyöhankkeiden kautta Yleisradion voi nähdä osallistuneen DDR:n kulttuuri- ja historiapoliittisten intressien edistämiseen.

4. Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Artikkelini on kiinnostavaa luettavaa kaikille kylmän sodan mediakulttuurista ja Yleisradion historiasta kiinnostuneille.

Mevi 1.4.2021

[Velkku]

Noin kauheasti en ole kiinnostunut vääntämään siitä, mitä Yle teki joskus 50 vuotta sitten aivan erinäköisessä maailmassa. Toki ihan mediahistorian tutkimisen kannalta virkistävää tutkimusta, mutta nykypäivän Ylen kanssa ei juurikaan tekemistä.

PS. Elämäni biisi erittäin laadukasta kotimaista viihdettä. Suosittelen kaikilla 👍

[pienivalkeapupu]

PS. Elämäni biisi erittäin laadukasta kotimaista viihdettä. Suosittelen kaikilla

Samalla tavalla kuin "Naked Attraction Finland" ja "Silent Library Suomi" on aitoa viihdettä? Haluatko maksaa tällaisesta laatuviihteestä jotta tiedät mistä huomenaamulla työpaikalla puhutaan? Miksi odottaa huomiseen (tai jonnekin) kun voit maksamalla pienen hinnan nähdä ko 'laatuviihteen' jo tänään 
Hyvin te vihervasemmistoliberaalit vedätte  ***röhönaurua***

[Roope]

Noin kauheasti en ole kiinnostunut vääntämään siitä, mitä Yle teki joskus 50 vuotta sitten aivan erinäköisessä maailmassa. Toki ihan mediahistorian tutkimisen kannalta virkistävää tutkimusta, mutta nykypäivän Ylen kanssa ei juurikaan tekemistä.

Vahvasti eri mieltä.

Ilmenemistavat muuttuvat ajan myötä, mutta Ylen ylimielinen, kansalaisiin ylhäältä alentuvasti katsova toimituskulttuuri ei muutu miksikään, aivan kuten Suomen poliittisessa kulttuurissa on Neuvostoliittoon päin suomettumisen jälkeen vain haettu aina uudet nuoleskeltavat. Yle kuten suomalaiset poliitikotkaan eivät ole tehneet tiliä noista ajoista, koska siihen ei ole pakotettu, eivätkä koe siksi tarvetta katua tai muuttaa mitään.

Tilinteon sijaan Yle kirjoittaa historiaa mieleisekseen niin, että sen 70-luku olikin "kulta-aikaa", kuten toimittaja Puukka asian ilmaisi.

[supersankaritar]

PS. Elämäni biisi erittäin laadukasta kotimaista viihdettä. Suosittelen kaikilla

Samalla tavalla kuin "Naked Attraction Finland" ja "Silent Library Suomi" on aitoa viihdettä? Haluatko maksaa tällaisesta laatuviihteestä jotta tiedät mistä huomenaamulla työpaikalla puhutaan? Miksi odottaa huomiseen (tai jonnekin) kun voit maksamalla pienen hinnan nähdä ko 'laatuviihteen' jo tänään 
Hyvin te vihervasemmistoliberaalit vedätte  ***röhönaurua***

Mä olen katsonut noita jokaista puoli jaksoa ehkä enkä osaa päättää, mikä niistä oli mielestäni huonoin. Katsookohan joku niitä ihan siksi, että pitää niistä?

[dothefake]

70- luku oli ainakin minun paras aikakausi.

[Velkku]

PS. Elämäni biisi erittäin laadukasta kotimaista viihdettä. Suosittelen kaikilla

Samalla tavalla kuin "Naked Attraction Finland" ja "Silent Library Suomi" on aitoa viihdettä? Haluatko maksaa tällaisesta laatuviihteestä jotta tiedät mistä huomenaamulla työpaikalla puhutaan? Miksi odottaa huomiseen (tai jonnekin) kun voit maksamalla pienen hinnan nähdä ko 'laatuviihteen' jo tänään 
Hyvin te vihervasemmistoliberaalit vedätte  ***röhönaurua***

En tiedä näistä Silent Libraryista tai Naked Attractioneista, kun en ole katsonut, mutta Elämäni biisi on oikeasti hyvä. Hyvät laulajat kun Pepe laitettiin pihalle, monenlaisia vieraita ja yllättäviä tarinoita. Esim. Areenasta löytyy jakso missä Kummeli-tekijät vieraana. Jos se ei paatunutta persuakaan saa hyvälle tuulelle niin huolissani olen.

[Velkku]

Noin kauheasti en ole kiinnostunut vääntämään siitä, mitä Yle teki joskus 50 vuotta sitten aivan erinäköisessä maailmassa. Toki ihan mediahistorian tutkimisen kannalta virkistävää tutkimusta, mutta nykypäivän Ylen kanssa ei juurikaan tekemistä.

Vahvasti eri mieltä.

Ilmenemistavat muuttuvat ajan myötä, mutta Ylen ylimielinen, kansalaisiin ylhäältä alentuvasti katsova toimituskulttuuri ei muutu miksikään, aivan kuten Suomen poliittisessa kulttuurissa on Neuvostoliittoon päin suomettumisen jälkeen vain haettu aina uudet nuoleskeltavat. Yle kuten suomalaiset poliitikotkaan eivät ole tehneet tiliä noista ajoista, koska siihen ei ole pakotettu, eivätkä koe siksi tarvetta katua tai muuttaa mitään.

Tilinteon sijaan Yle kirjoittaa historiaa mieleisekseen niin, että sen 70-luku olikin "kulta-aikaa", kuten toimittaja Puukka asian ilmaisi.

Aivan, koska Yle ei uutisoi asioista kutensinä näet oikeaksi, niin se nuoleskee jotain tahoja. Isossa talossa tapahtuu ylilyöntejä, mutta erittäin laadukasta tekemistä isommassa kuvassa. Oikein en ymmärrä miksi nämä viihdeohjelmat tarvitsee väkisin tehdä livenä, mutta siinä kai tavoitellaan sitä että ihmiset sitten olisi vanhaan malliin juuri silloin ruudun ääressä. EB ja Hengaillaan kyllä hyvää viihdettä, mitään vastaavaa ei kaupallisilta tule.

En tiedä mitä tiliä 70-luvun suomettumisesta kaivataan, kun useimmat (käytännössä kaikki) silloin poliittisessa johdossa olleet on kuopattu tai olleet pitkään eläkkeellä. Joku voisi sanoa että äärioikeisto ei ole vieläkään tehnyt tiliä Mäntsälän kapinasta, miten kehtaavat! Yhtä relevanttia nykypäivään.

[Roope2]

Jos tutkaillaan YLEä, niin Persut ovat ainoa puolue, jolle on pyhitetty bashing-resursseja.

...

Radion Pyöreän pöydän  ...

Nyt jälleen vuorossa Pyöreä Pöytä:


https://areena.yle.fi/podcastit/1-71603482

[JP73]

KYSY! Ylestä 2024.

https://areena.yle.fi/1-71701406

[Jorma M.]

Yle näyttää kansalaisaloitteille.

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/b3b5a17b-fc0d-47b3-8512-9fbe75f82755

Heti Pikku Kakkosen jälkeen näytettiin seksikohtaus – Näin Yleltä kommentoidaan

Perjantaina 27. syyskuuta klassikkolastenohjelma Pikku Kakkosen jälkeen Yle TV2:n ohjelmatarjonnassa nähtiin kotimainen draamasarja Harvoin Tarjolla. Vuonna 2008 julkaistun sarjan ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso alkaa kevätjuhlasta.

Lapset lausuvat muun muassa runoja ja lapset vanhempineen veisaavat juhlasalissa Suvivirttä, kunnes parin minuutin jälkeen kohtaus muuttuu intiimiksi. Sarjassa harrastetaan seksiä.

Eihän Ylellä ole ilmeisesti kuin kymmeniä ohjelmakarttojen pyörittelijöitä. Eivät ne riitä tällaisten valvontaan.

[ikuturso]

Yle aloittaa digitaalisen palvelukehityksen keskittämiseen tähtäävät muutosneuvottelut

Yhtiön elokuussa kerrottu yksikkörakenteen tiivistäminen etenee.
Yksikön johtamisrakennetta tiivistetään, ja uudessa johtamisrakenteessa johtajalle raportoivien päälliköiden määrä vähenee yhdestätoista viiteen. Tavoitteena on parantaa yksikön journalistista johdettavuutta. Uutistoiminnan päällikkönä jatkaa Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Räisänen ja aluetoiminnan päällikkönä Karri Lehtiö. Lisäksi johtotiimiin tulee kolme muuta päällikköä. Henkilöt uusiin tehtäviin valitaan yhtiön sisältä, eivätkä muutokset edellytä muutosneuvotteluja.

[...]

Ei henkilövähennyksiä. Räisänen pitää paikkansa.

Kukas entinen YLEläinen kertoikaan, että siellä on pelkkiä päälliköitä?

Johtajalle raportoivien päälliköiden määrä vähenee. Ne siis säilyvät päälliköinä, kaikki yksitoista, mutta eivät ole enää raportoivia sellaisia?

-i-

[Jorma M.]

++++++++++++++++ Nosto +++++++++++++++++++++++++++

#ylekuriinnyt   -kansalaisaloite

41 835 ääntä

Pyytäkää uskottujanne allekirjoittamaan   

[Echidna]

Tämä on mielenkiintoinen vertailu, Suomen YLE ja Viron ERR. Budjetit 600 ja 48 miljoonaa!

Näkökulma: Näin Viron yleisradio onnistui siinä, mikä näyttää Ylelle mahdottomalta

Viron ERR:n budjetti on pieni ja pienenee entisestään, kirjoittaa toimittaja Sami Lotila.

Kolme TV-kanavaa, joista yksi venäjänkielinen, viisi radiokanavaa, striimauspalvelu ja tiuhaan päivittyvä netin uutissivusto kolmella eri kielellä – ja tätä kaikkea pyöritetään 48 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ensi vuonna, säästötalkoiden jälkeen, samaa palettia pyöritetään 46 miljoonalla.

Kyse on Viron yleisradioyhtiöstä, Eesti Rahvusringhäälingusta (ERR), jolla on 637 työntekijää (joista osa on osa-aikaisia) eli noin yksi viidesosa Suomen Yleisradion työntekijämäärästä.
...

Ylen budjetti on kasvanut nykyiseen melkein 600 miljoonaan euroon, ennen kuin sitä nyt ryhdytään karsimaan. Virossakin valtio käy parhaillaan säästökierroksilla, ja ERR:n ennestäänkin jo pientä budjettia leikataan ensi vuodeksi kahdella miljoonalla eurolla.
...

Asukkaita Suomessa on neljä kertaa enemmän kuin Virossa, mutta yleisradioyhtiön budjetti Suomessa on ainakin vielä toistaiseksi 12 kertaa suurempi kuin Virossa. Bruttokansantuote Suomella on noin seitsemän kertaa suurempi kuin Virolla.

Palkkaa sivukuluineen Ylen toimitusjohtaja saa melkein yhtä paljon kuin ERR:n koko viisihenkinen johtoryhmä yhteensä.

ERR:n toimitusjohtajan pesti on määräaikainen ja viisi vuotta.
...

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/38bf21a9-b0cb-4838-9983-785d86e19299

[HDRisto]

"Asukkaita Suomessa on neljä kertaa enemmän kuin Virossa".

Taitaa olla yhdentekevää kuinka paljon on asukkaita, eikä silläkään taida olla merkitystä kuinka moni niistä YLEn ohjelmia seuraa, kaikki 600 miljoonaa € menee kuitenkin seurasi 5 miljoonaa tai vain yksi.
Seuraajien lukumäärä ei taida tuottaa YLElle mitään, toisin kuin OnlyFans ja vastaavat esiintyjilleen.

[Jorma M.]

^^  Lotilan näkökulma on asiallinen, mutta otsikointi väärähkö. Ylehän on tehnyt itsensä kannalta kaiken mahdolliseksi, onnistuneeksi. Massiivinen imperiumi täynnä loisvirkoja, joilla saa firman pomot tekemään mitä hyvänsä. Alkaen alaisten mikroskooppisesta poliittisesta valvonnasta. Ja jos hallintoneuvosto kyselee luvuista, nauretaan niille päin naamaa ja tarjotaan viineri. Ja jos eduskunta yrittää jotain, niin näytetään huomenna telkkarista entistä kovempaa törkyä ja persuvastaisuutta.

Perustuslakia on helpompi muuttaa kuin saada Yle noudattamaan Yle-lakia. Siis esitellä budjettiaan tai noudattaa vuorokauden verran tasapuolisuutta.

Tällä haavaa allekirjoituksia 43 955.

[Jorma M.]

Iltis kertoo 2127:

Hizbollah-kannattajat keskeyttivät suoran lähetyksen
Hizbollah-kannattajat pyrkivät kameran eteen Ylen suorassa lähetyksessä.

Lainaus
Ylen maanantai-illan uutislähetyksessä sattui välikohtaus, jossa Hizbollah-kannattajat häiritsivät toimittaja Antti Kurosen tekemää suoraa lähetystä pyrkimällä kameran eteen.

Puoli yhdeksän uutisten ankkuri Marjo Rein kysyi Libanonin pääkaupungista Beirutista raportoineelta Kuroselta, miten valmiita Libanonissa ollaan laajempaan sotaan Israelin kanssa


Lisää tällaista! Suomi tuntekoon luissaan Asian!

edit! Anna äänesi kansalaisaloitteelle #Ylekuriinnyt


edit 2 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010732176.html

[Mäntymetsä]

Olen aina arvostanut Antti Kurosta ja hänen heittäytymistään haastaviin kohteisiin - missä maailma palaa, siellä Kuronen. Hienoa, että Yle ja Kuronen ovat löytäneet toisensa, sillä muut tiedotusvälineet toimivat enemmän yhteistyökumppanien kautta. Eli jotta saat tehdä maikkarille vastaavaa, tulee sulla olla oma firma.

Ja nyt kun Yleä kehutaan, niin alueuutisfanina mainittakoon, että maksan mielelläni alueuutisista. Katson niitä paljon.

Se mistä en pidä on suojatyömahdollisuus eli jokin työ yleensä aina löytyy, jos et nykyisessä duunissa viihdy. Tähän liittyy myös valtava pikkupäälliköiden joukko, mutta hiukanhan sitä karsitaan nyt yt neuvotteluilla.

[Roope]

"Ei ole ollut reilua"

Ylen uutispomo Jouko Jokinen on ajautunut kohusta toiseen. Hän kutsui HS:n toimittajan ja kuvaajan souturetkelle ja kertoi vihdoin, mitä kohujen taustalta löytyy.

Iso mies täyttää pienen mummonmökin keittiönurkkauksen kokonaan. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen keittää kahvia ja varoittaa, että saattaa tulla tervaa. Usein kuulemma tulee.

Olemme Jokisen lapsuuskesien maisemissa Mänttä-Vilppulassa. Tuvan pirttipöydän äärestä näkee Kaiturinjärven lainehtivan. Toisen ikkunan takana satelee ruskan kellertämiä koivunlehtiä.

Kahvittelun keskeyttää puhelu. Soittaja on Jokisen pomo, Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Hän haluaa puhua perussuomalaisten euroedustajasta ja sometykistä Sebastian Tynkkysestä.

Tynkkynen on julkaissut videon, jossa puhuu Ylen somalinkielisten uutisten toimittaja. Kuvan päällä kulkeva tekstitys kommentoi toimittajan huivia ja kysyy, "joko sinäkin olet saanut tarpeeksi".

Videon lopussa todetaan, että tekstit eivät ole suomennoksia videon puheesta, mutta "mistäpä sinä sen tietäisit koska nämä tulevat somaliksi".

"Törkeää", Jokinen puuskahtaa puhelun jälkeen.

Haastattelu on vasta lämmittely­vaiheessa, mutta puhelu heittää meidät heti keskelle kiivaita Yle-kiistoja.

Yle on ollut kohujen keskellä jo puoli vuotta. Julkisuudessa ja kulissien takana on kiistelty rahoituksesta ja sisällöistä, tasapuolisuudesta ja jopa pikkujoulupizzoista.

Tuoreimman kohun nostattivat perussuomalaisten johtavat poliitikot syyskuun puolivälissä, kun Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutiset.

Uusista uutisista ilmoitettiin samana päivänä,jona Ylen tehtäviä ja tulevaa rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä julkisti mietintönsä. Siinä ehdotetaan Ylen rahoituksen leikkaamista noin kymmenellä prosentilla.

Perussuomalaiset olisivat halunneet saksia enemmän, joten he olivat jo valmiiksi pettyneitä. Uudet uutiset tulkittiin ilkkumiseksi.

Jokisen mukaan ajoitus oli sattumaa. Uutisia oli valmisteltu puoli vuotta.

Koko keskustelu on hänen mielestään kummallinen, sillä Yle tekee vain sitä, mitä laki siltä vaatii: palvelee kaikkia Suomessa asuvia, myös kielivähemmistöjä. Aiemmin aloitettiin jo ukrainankieliset uutiset. Niistä tuli kiitoksia.

Nyt palaute on ollut raivokasta. Jokiselle on tullut uutisten takia kaksi tappouhkaustakin.

"Jos joku kysyy, onko Suomessa rasismia, niin ei tarvitse kysyä enää."

[...]

Iso osa voimakkaasta Yle-kritiikistä on Jokisen mielestä aiheetonta. Mitä halutaan, kun kritisoidaan Ylen yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuus­koulutusta, hän kysyy. Epätasa-arvoa ja yksiäänisyyttäkö?

"Moniäänisyyshän on hyvän journalismin edellytys."

Osan pienemmistä kohuista hän ohittaa olankohautuksella. Kuten Sanna Ukkolaa koskevan viestinvaihdon. Jokinen sai palautetta, jossa vedottiin Ukkolan Iltalehdessä julkaistuun kolumniin ja arvosteltiin Yleä huumemyönteisyydestä.

Jokinen vastasi, että "Sanna Ukkolan kirjoitukset ovat sen verran harhaisia, että hänellä pitää olla omakohtaista kokemusta tajunnan laajenemisesta".

Palautteenantaja välitti viestin Ukkolalle, joka julkaisi sen. Kohu oli valmis.

"Se oli yksityisviesti. Käytän mielelläni aika värikästä kieltä. Jos joku haluaa sen tuoda julkisuuteen, pidän sitä hyvin epäeettisenä, mutta siitä vain sitten."

Taustakeskusteluissa monet yleläiset ihmettelevät, mitä Jokiselle oikein on tapahtunut. Hän on ollut pidetty pomo, jotkut kehuvat häntä jopa hurmaavaksi. Mutta viime aikoina kohut ovat seuranneet toistaan, eikä Jokinen ole aina jaksanut harkita sanomisiaan.

Myös kritiikinsiedon kanssa on ollut hankaluuksia. Jokisen on ollut vaikea myöntää virheitään.

Eläkepäivät odottavat vuodenvaihteen jälkeen. Moni yleläinen sanoo suoraan, että on jo aikakin.

Helsingin Sanomat 3.10.2024

Jos oli jotain epäilystä, oliko uusien uutisten aloittamisesta ilmoittamisen ajoitus sattumaa, ei ole enää. Tyypillistä Jokista.

[HDRisto]

Ei Jokinen kovinkaan pidetty henkilö ole siellä "alkukoti" kulmilla. Oli jo nuorena ylimielinen paskiainen ja antoi muiden ymmärtää olevansa ehdotonta kunnan eliittiä koska äitinsä oli kunnan kirjaston pomo.

[JT]

Muistakaapa käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite "Yle kuriin nyt!". Tarvitaan vielä rapiat 3000 nimeä.
Nyt olisi hyvä aika saattaa sekin keräys päätökseen ja Eduskunnan arvioitavaksi.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14101