2011-05-03 YLE Ykkösaamu: Kansallisuusaate väärinkäsitys

[Rouge]

http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/
RepoYleisradion Ykkösaamun kaikki kolme vaalienjälkeistä poliittista kolumnia ovat tavalla tai toisella käsitelleet persuja. Ensimmäinen, Risto Uimosen Soini-Vennamo-vertailu pysytteli asialinjalla. Toinen, Hertta Kuusisen Jertta Blomstedtin "Persut eivät ole suomalaisia" meni täysin överiksi. Kolmas, Hannu Reimen kolumni julistaa väärin-äänestäjille että "Kansallisuusaate on väärinkäsitys".

Reime kertoo että persujen voitto sai hänet tarttumaan israelilaisen historioitsija Shlomo Sandin bestselleriin joka käsittelee juutalaisten kansallisuusaatetta. Reime muistuttaa heti alkuun että kirjaan mahdollisesti kohdistuva kritiikki on pelkkää huuhaata:

Kirjoittajan teesit [...] ovat nostattaneet vastaväitteitä [...], pääasiassa kuitenkin ammattihistorioitsijoiden suppean piirin ulkopuolella.

Ylläoleva lienee yksi vanhimpia Tampereen toimittajakoulussa opetettuja temppuja, eikä Reime välitä siitä että pikaisesti laskien neljä kuudesta Wikipedian mainitsemasta kirjaa kritisoineesta henkilöstä on historiantutkijoita.

Seuraavassa sivulauseessa Reime lyö ässän pöytään:

[...] Israel joka ikinen päivä nöyryyttää miehitettyjen alueiden palestiinalaisia samalla, kun "rauhanprosessi" on enää pelkkää julmaa pilaa.

Snif.

Lopuissa kappaleissa Reime silpoo olkiukkoja, yleistää kirjan sanoman kaikkeen kansallismielisyyteen ja käsittääkseni (kolumnin alkusanojen ja ajoituksen perusteella) yrittää rivien välissä kertoa että "kattokaa ny kuinka perseestä persut ja nationalismi on".

[Kansallisuusaatteella voi olla] monenlaisia seurauksia: myönteisiä kuten uusien kirjakielten ja kansallisten kulttuurien synty, mutta myös ja hyvin usein väkivaltaisia konflikteja toisten kansakuntien kanssa.
[...]
Kirjoittaja pyrkii osoittamaan myyteiksi eräät siionismin historialliset oletukset. Vastaavanlaista kuvainkaatoa voi kohdistaa poikkeuksetta kaikkiin muihinkin kansallismielisiin politiikan virtauksiin.
[...]
Kansallismieliseen ideologiaan liittyy aina [...] väärinkäsitys siitä, että kansakunnat ovat olleet olemassa ikiajat, että niiden synty ajoittuu tuhansien vuosien takaiseen, usein vielä suureksi ja kunniakkaaksi kuviteltuun kulta-aikaan.
[...]
Myyttien kaataminen ei vielä lopeta väkivaltaisia poliittisia konflikteja. Sillä on kuitenkin huomattava terapeuttinen vaikutus tässä kansallismielisten poliittisten intohimojen riivaamassa maailmassa.

Suora linkki kolumniin tässä.

[Pohjolan puolesta]

Annetaan samalla mitalla takaisin.
Hannu Reime on pahimman luokan antisemitiitti.

[Louhi]

Annetaan samalla mitalla takaisin.
Hannu Reime on pahimman luokan antisemitiitti.

Propagoi suurella sydämellä, joka sykkii yyber alles, kolmannen valtakunnan
tai
minkä tahansa totalitaarisen vallan marssin tahtiin.

[Goman]

Hannu Reime ilmiselvästi haki todisteita sille, että kansoja/kansallisuuksia ei ole olemassa.

Rehellisempi vaihtoehto olisi ollut hakea syitä sille, miksi kansoja/kansallisuuksia on syntynyt.

[HaH]

Normi-gramscilaisuutta. Älkää hötkyilkö.

[Pohjolan puolesta]

Multikultturalistit ovat imperialisteja. He näkevät haavekuvissaan olevansa tulevan imperiumin eliittiä. Aivan samalla tavalla kuten stallarit kuvittelivat olevansa tulevan sosialistisen imperiumin eliittiä.
Kansallisuusaate on imperialismin vastaista. Tästä syystä he inhoavat nationalismia.

[Eino P. Keravalta]

[Kansallisuusaatteella voi olla] monenlaisia seurauksia: myönteisiä kuten uusien kirjakielten ja kansallisten kulttuurien synty, mutta myös ja hyvin usein väkivaltaisia konflikteja toisten kansakuntien kanssa.

Reime vetää vahvan yhtäläisyyden kansallisuusaatteen ja etnisten konfliktien välille. Todellisuudessa ei kuitenkaan ole uskottavaa, että ihmisryhmien konfliktit vähenisivät, jos kansallisuusaate ja siihen kytkeytyvä kansallisuustunne voitaisiin leikata pois ihmisen psyykestä, sillä konfliktit ovat taistelua resursseista, ja tuo resurssitaistelu on olemassa joka tapauksessa, oli sitten maailmassa kansallisuusaatteita tahi ei. Resurssitaistelu ei siis enää järjestyisi kansallisuusaatteen määrittämin rajalinjoin, vaan joillakin toisilla perusteilla, mutta järjestyisi kuitenkin.

Ja kun näin on, kansallisrajojen puuttuessa tuomme resurssitaistelun maiden rajoilta maiden sisälle, kaupunkeihin ja kaduille, kaikkien elämään. Huomattakoon tässä, että resurssitaistelu ei ole taistelua vain aineellisista resursseista, vaan myös aineettomista resursseista ja niiden keskinäisistä valtasuhteista. Kyse on siis myös kulttuureiden, arvojen, moraalin, henkisen tilan ja psykologisen vallan taistelusta. Nämä eivät poistu kansallisuusaatteen poistuessa, vaan elävät väistämättä kaikissa ihmisyhteisöiden kontakteissa ja sitä voimallisemmin, mitä suuremmat arvoerot kahdella toistensa kanssa kontaktiin joutuvalla kulttuurilla on.

Reimen tulisi myös yrittää ymmärtää, että kansallisuusaate ei ole vain jotakin, jota jotkut ihmiset keksivät alkaa vaalia sosiaalisena konstruktiona, vaan että kansallisuusaate kumpuaa ihmisryhmien luontaisesta erilaisuudesta, joka puolestaan suurelta osin palautuu geeneihin. Toisinsanoen Reimen hahmottelema ja kaipaama, eräänlainen kansallisuustunteesta vapaa ja keskinäistä veljeyttä ilmentävä maailma olisi mahdollinen vain geenien uudelleenohjelmoinnilla. Mutta sitähän kommunistit eivät voi myöntää, vaan he Marxin tapaan johtavat kaiken ihmiskäytöksen juuret ympäristöstä ja sosiaalisista rakenteista nouseviksi kieltäen synnynnäisten ja geneettisten vaikutteiden osan tyystin, mikä on suuri virhe ja johtaa virheelliseen maailmankuvaan joka taas puolestaan johtaa toimimattomaan politiikkaan, kuten monikultturismiin ja kansallisvaltioiden romuttamispyrkimyksiin.

Ei myöskään tule sivuuttaa ihmisten luontaista tarvetta ja pyrkimystä kuulua suurempiin ryhmiin, joihin he voivat samaistua. Kansallisuusaatteen kanavoima kansallistunne on eräs vahva tällainen alue, jolla ihmisyksilö ilmentää sosiaalista minäänsä. Mikäli tällainen kulttuurillinen yhteisö ja arvomaailman kollektiivinen ilmentäjä ja säilytysmekanismi kitketään maailmasta pois, saamme irrallisia, juurettomia ja pahoinvoivia ihmisiä, jotka eivät enää hahmota yhteisöä, jonka hyväksi toimia. Silloin ei ole enää kellään hyvä olla.

Maailma elää nyt suurta murrosta: erityisesti 1960-luvulta alkanut ylikansallinen ja monikulttuurinen tendenssi ja siihen elimellisesti liittyvä, virheellinen marksilainen ihmiskäsitys tuhoavat juuri nyt paitsi kokonaisia kansakuntia, myös ihmisyksilöitä ja heidän elämänpiiriään. Nähtäväksi jää, milloin ja miten nämä vahingot korjataan, mutta helppoa se ei tule olemaan. Ihmiskunta on tekevä valtavan pelastusoperaation ja täyskäännöksen kansallisvaltioiden tielle seuraavan 30-80 vuoden kuluessa. Sillä monikultturismi on osoittautuva ihmisyyttä ja kulttuureita tuhoavaksi, kulttuurelliseksi ja yhteiskunnalliseksi kaasukammioksi, josta pelastuneet vannovat tulevansa tekemään kaikkensa, ettei ihmiskunta enää milloinkaan vajoaisi monikultturismin barbarismiin ja verenvuodatukseen, vaan että ihmiskunta edelleen saisi säilyttää monimuotoisuutensa ja globaalin kulttuurien rikkauden ilman fasistisia ja elämälle vieraita pyrkimyksiä sulauttaa kaikki ihmiset ja kulttuurit joksikin orwellilaiseksi "ykseydeksi".

[Arvoton]

Ja mitä noi paasaa persuista natseina? Suomessa syntyy kohinalla nyt oikea kansallissosialistinen puolue.

[Miniluv]

Annetaan samalla mitalla takaisin.
Hannu Reime on pahimman luokan antisemitiitti.

Kovin vähällä tuntuu pääsevän siihen pahimpaan luokkaan.

[IDA]

Normi-gramscilaisuutta. Älkää hötkyilkö.

Jep. Kansallisuusaatteella on se huono/hyvä - puoli, että gramcilaisuuskin rappeutuu itsestään, kun kaikenmaailman heikki reimeet pääsevät harrastamaan sitä omalla kansankielellään

[gloaming]

Sandin tarinointi kaatuu siihen, että hänen käsittelemiensä väestöjen geneettinen rakenne ei heijasta hänen väittämäänsä alkuperää. Tyypillinen tilanne, jossa tiede (molekyylibiologia) uittaa vessanpöntössä subjektiivista höpinää (historiantutkimus).

[PMH]

Ja kun näin on, kansallisrajojen puuttuessa tuomme resurssitaistelun maiden rajoilta maiden sisälle, kaupunkeihin ja kaduille, kaikkien elämään. Huomattakoon tässä, että resurssitaistelu ei ole taistelua vain aineellisista resursseista, vaan myös aineettomista resursseista ja niiden keskinäisistä valtasuhteista. Kyse on siis myös kulttuureiden, arvojen, moraalin, henkisen tilan ja psykologisen vallan taistelusta. Nämä eivät poistu kansallisuusaatteen poistuessa, vaan elävät väistämättä kaikissa ihmisyhteisöiden kontakteissa ja sitä voimallisemmin, mitä suuremmat arvoerot kahdella toistensa kanssa kontaktiin joutuvalla kulttuurilla on.

Einon mielipiteeseen ei juuri lisättävää ole mutta tätäkin selkkausta ajatellen olisi luullut jo ajan parantavan haavat. Sama tosin sopii suhtautumisessa veteraaneihin meilläkin, vaikka joidenkin mielestä (myös omastani) OT:ksi menee

http://www.youtube.com/watch?v=FyLY_-xUq_8&feature=related

"Mr. Confederate man,
I`d like to shake your hand,
for giving your life for
Dixieland"

[ottomatias]

Mutta itse peruskysymys aloittajan ansiokkaassa analyysissä jäi käsittelemättä: Onko kansallisuusaate ikiaikainen totuus, vai onko esimerkiksi suomalaisen kansan rakentaminen tietoinen historiallinen projekti (Lönnrot&Snellman&Porthan&co.)? Tiesivätkö nykyisen Kuusankosken asukkaat kolme sataa vuotta sitten olevansa suomalaisia?

Geenit toki voidaan vetää mukaan, tietenkin, mutta kannattaa myös huomata siinäkin se, että geenitutkimus on hankalaa ja voi osoittaa esimerkiksi itä-suomalaisten ja länsi-suomalaisten olevan geneettisesti kovin kaukana toisistaan (esimerkiksi kauempana kuin itä-suomalaiset ja venäjää puhuvat Karjalan asukit tai länsi-suomalaiset ja ruotsalaiset) ks. http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0003519

Suomen kieli on kuitenkin keksitty kirjakielenä vasta pieni hetki sitten, että yhteiseen kieleenkään ei voi liikaa vedota. En ole lingvisti (eikös Halla-Aho ole?), mutta uskaltaisin epäillä että joitain satoja vuosia sitten vaikkapa Kuusamossa asuvan "suomea" puhuvan ja nykyisen Tohmajärven alueella asuvan "suomea" puhuvan oli kohtuullisen vaikea ymmärtää toisiaan. Toisaalta jos Suomi nyt päättäisi vallata pohjois-Norjan, niin muutamassa sukupolvessa kielikin muuttuisi - ainakin jos moista aatetta kuin nationalismi ei olisi keksitty ja norjalaiset eivät moista integraatiota ideologisista syistä lähtisi vastustamaan vaan pragmaattisesti haluaisivat oppia uuden isännän kielen.

[Pohjolan puolesta]

Suomessa kansallisuusaate on ollut voimakas kehitystä eteenpäinvievä voima.
Ilman kansallisuusaatetta olisimme vielä takapajula ja toisten kansojen alistama.

Mielenkiintoista on miten genetiikalla puolustella täysin päinvastaisia ajatuksia.
Väitetään samaan hengenvetoon että 1. Alkuperäiset suomalaiset ovat geneettisesti hyvin erillaisia 2. Kaikki mailman ihmiset ovat geneettisesti samanlaisia, koskapa ovat tulleet Afrikasta. 3. Suomalaisten geeniperimä on hyvin ahdasta ja siksi tarivitsemme maahanmuuttajia. 4. Saamme maahanmuuttajina klaaneja jotka ovat pitkään naineet serkuksia ja siten ovat geneettisesti ahtaita.

Kuinka joku täysipäinen voi tälläisiä perustella?

Meidän koko alkuperäinen väestömme on sopeutunut pohjoisiin oloihin. Toinen on se juttu että henkiset kykymme muodostavat kauniin normaalijakauman (toistaiseksi).
Tämä on se joka mahdollistaa tasa-arvoisen yhteiskunnan.

Mitä muuta kansallisuustunne on kuin sitä peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä?

Ei me tarvita baabelin torneja rakentavia besserwisser imperialisteja. Oli heillä sitten vihreät, punaiset taikka mustat takit päällä. Meidän takkimme on hyvä olla sininen.

[Kommeli]

...
Sandin kirjan johtoaiheena on juutalaisen nationalismin eli siionismin kritiikki.
...
Sand on ottanut kirjansa motoksi tunnetun yhteiskuntatieteilijän Karl Deutschin ironisen määritelmän: kansakunta on joukko ihmisiä, joita yhdistää väärinkäsitys omasta historiasta ja inho naapureita kohtaan.
...
Kirjoittaessaan nationalismista Shlomo Sand korostaa, että hän ei viittaa tällä termillä mihinkään fanaattiseen kiihkoiluun, vaan hyvin arkiseen tietoisuuteen.

Juutalainen nationalismi on toiselta nimeltään - ainakin toistaiseksi - siionismi. Siionismi on "kansakunta", joukko ihmisiä, joita yhdistää "väärinkäsitys" omasta historiasta ja inho naapureita kohtaan - näin voimme olettaa. Siionismin, fanaattisen kiihkoilun keskellä eläneelle tämä juutalainen nationalismi on varmasti hyvin arkista tietoisuutta.

Sitten vain kunhan joku selittää mitä tekemistä tällä kaikella on Suomen ja suomalaisten ja muiden nationalistien kanssa? Kaikki "nationalismit" ovat kuitenkin erilaisia. Miksi aistiharhainen Hannu Reime saa esittää - suomalaisen perpektiivistä katsottuna - vääristyneen kiihkoilun keskellä eläneen juutalaisen mielipiteitä universaaleina totuuksina?
Onko Hannu Reime juutalainen?

[Eino P. Keravalta]

Mutta itse peruskysymys aloittajan ansiokkaassa analyysissä jäi käsittelemättä: Onko kansallisuusaate ikiaikainen totuus, vai onko esimerkiksi suomalaisen kansan rakentaminen tietoinen historiallinen projekti (Lönnrot&Snellman&Porthan&co.)? Tiesivätkö nykyisen Kuusankosken asukkaat kolme sataa vuotta sitten olevansa suomalaisia?

Tätä kysymystä täällä lienee jo käsitelty useampaankin otteeseen minua viisaampien toimesta, joten pyydän kysyjää palaamaan aiempiin ketjuihin. Sen verran sanon, että kansallisuusaate voi olla sekä poliittinen projekti että kansan sieluntuntoja kuvaava taipumus - ne eivät sulje toisiaan pois, kuten joku ehkä olettaa.

Geenit toki voidaan vetää mukaan, tietenkin, mutta kannattaa myös huomata siinäkin se, että geenitutkimus on hankalaa ja voi osoittaa esimerkiksi itä-suomalaisten ja länsi-suomalaisten olevan geneettisesti kovin kaukana toisistaan (esimerkiksi kauempana kuin itä-suomalaiset ja venäjää puhuvat Karjalan asukit tai länsi-suomalaiset ja ruotsalaiset)

Geenitutkimus on toki hankalaa - melkein yhtä hankalaa kuin selvinpäin olo. Mielestäni kuitenkin tulisi määritellä "geneettisesti kauempana/lähempänä olo". Jos geenit määrittävät taipumuksina tekemisiämme, voidaan myös ajatella, että samankaltaisesti käyttäytyvillä kansoilla on joitakin yhteneväisiä geneettisiä komponentteja - mikäli muut muuttujat on voitu uskottavasti sulkea pois. Näin ollen vaikka suomalaispopulaation sisällä olisi tiettyä geneettistä variaatiota, on myös yhteistä ainesta olennaisilta osin, koska muutoin emme kansakuntana olisi näin jakautumattomia ja samankaltaisen arvopohjan jakavia.

Suomen kieli on kuitenkin keksitty kirjakielenä vasta pieni hetki sitten..

Kirjakielen luomisen historiallisella ajankohdalla ei ole mitään tekemistä kielen historian tai sen muista kielistä eriytymisen ajankohdan kanssa. Toisaalta myöskään suomen kielen historiallinen kronologia ei säätele sitä geenipoolia, joka tänään muodostaa Suomen valtion.

[IDA]

Suomen kieli on kuitenkin keksitty kirjakielenä vasta pieni hetki sitten, että yhteiseen kieleenkään ei voi liikaa vedota. En ole lingvisti (eikös Halla-Aho ole?), mutta uskaltaisin epäillä että joitain satoja vuosia sitten vaikkapa Kuusamossa asuvan "suomea" puhuvan ja nykyisen Tohmajärven alueella asuvan "suomea" puhuvan oli kohtuullisen vaikea ymmärtää toisiaan.

Ei kuulemma ollut. En itsekään ole linqvisti, mutta niin olen ymmärtänyt, että meidän olisi melko helppo ymmärtää muinaista suomea.

Kirjakielenä suomi on suurin piirtein yhtä vanha, kuin Euroopan muutkin kirjakielet.

[Pohjolan puolesta]

Nykyinen geneettinen tutkimus on alkanut paljastaa että kielellisten eroja takana on myös genetiikkaa.
Kuitenkin esimerkiksi viimeaikainen tutkimus on paljastanut että kielisukulaisemme Unkarissa eivät olekaan aivan läheisintä geneettistä sukua.

http://www.economist.com/blogs/johnson/2010/09/evolution_language

Nationalismin vastakohta multikultturalismi on jo teoriassa tuhoon tuomittu.
Meidän moku-imperialistimme vaativat valtaväestöltä tuntemaan erilaisia kulttureeja, jotka vuorostaan eläisivät omissaan lokeroissa.
Miten ihmiset voivat oppia tuntemaan edes elinaikanaan sellaista kaaosta. Paitsi ne loisivat "leipäpapit" jotka elävät ns. monikulttuuriteollisuudessa, jonka rahoitus on otettu meidän selkänahastamme.

Hyvinvoinnin tae on se että meillä on yhteiset normit joihin kaikki voivat luottaa.
Monikulttuurisuus on helvetin esikartano, jota alan ihmiset väittävät rikkaudeksi.

Moku-imperialistit haluavat häivyttää oman kansallisen identiteettimen toisten "parempien" kulttuurien tieltä. Tämä ei oikeastaan ole mitään muuta kuin imperialistista hajota ja hallitse taktiikkaa. Se on vain alastatonta ja häikelemätöntä vallanjanoa.

[Haima]

Suomen kieli on kuitenkin keksitty kirjakielenä vasta pieni hetki sitten, että yhteiseen kieleenkään ei voi liikaa vedota. En ole lingvisti (eikös Halla-Aho ole?), mutta uskaltaisin epäillä että joitain satoja vuosia sitten vaikkapa Kuusamossa asuvan "suomea" puhuvan ja nykyisen Tohmajärven alueella asuvan "suomea" puhuvan oli kohtuullisen vaikea ymmärtää toisiaan.

Ei kuulemma ollut. En itsekään ole linqvisti, mutta niin olen ymmärtänyt, että meidän olisi melko helppo ymmärtää muinaista suomea.

Paha sanoa, olisiko noin, mutta suomen kieli on hyvin konservatiivinen kieli, mikä tukee oletusta. Eri asia tietenkin, mitä muinaisella suomella tarkoitetaan, varhaiskanta- vai myöhäiskantasuomea vai kenties jotakin vielä aikaisempaa haaraa kieliperheessä.

Suomen yksi keskeinen sana, äiti, on muuten lainaa. Ei pääse sanomaan, että suomi olisi ollut ennenkään täysin umpiossa

[Peril]

Reimen tulisi myös yrittää ymmärtää, että kansallisuusaate ei ole vain jotakin, jota jotkut ihmiset keksivät alkaa vaalia sosiaalisena konstruktiona, vaan että kansallisuusaate kumpuaa ihmisryhmien luontaisesta erilaisuudesta, joka puolestaan suurelta osin palautuu geeneihin. Toisinsanoen Reimen hahmottelema ja kaipaama, eräänlainen kansallisuustunteesta vapaa ja keskinäistä veljeyttä ilmentävä maailma olisi mahdollinen vain geenien uudelleenohjelmoinnilla.

Mutta sitähän kommunistit eivät voi myöntää, vaan he Marxin tapaan johtavat kaiken ihmiskäytöksen juuret ympäristöstä ja sosiaalisista rakenteista nouseviksi kieltäen synnynnäisten ja geneettisten vaikutteiden osan tyystin, mikä on suuri virhe ja johtaa virheelliseen maailmankuvaan joka taas puolestaan johtaa toimimattomaan politiikkaan, kuten monikultturismiin ja kansallisvaltioiden romuttamispyrkimyksiin.

Ennen kansallisvaltioiden syntyä porukat ja geenit liikkuivat vapaasti. Nykyisten suomalaisten geenit ovat sekoitus. Alueelliset kielet synnyttivät ja kultttuuri synnyttivät kansalisvaltiot ja rajat. Kansallisvaltioille ominainen ja yhtenäinen geenistö vakiintui  vasta myöhemmin. Ei se niin mennyt, että tietyt geenit omaavat tunsivat pakottavaa halua muuttaa yhteen ja geenien ohjaamana keksittiin kielin ja tavat. Etelässä näkyi balttien ja germaanien vaikutus ja niin myös saamelaisten ja suomalaisten kieli kulttuuri erosivat toisistaan. Suomesta löytyy alueita, jotka ovat olleet sisäsiittoisia ja nykyisin siis geenitutkijoille aarreaittoja. Mutta nämä sisäsiittoisetkin alueet tai niiden asukkaat puhuvat suomea ja ovat suomalaisten kanssa tekemisissä. Geeneistä heidän suomalaisutensa ei ole kiinni. Kuten ei myöskään sylivauvana KIinasta Suomeen adoptoidun lapsen suomalaisuus, jos adoptoijat ovat suomalaisia ja lapsi kasvaa suomalaisessa kulttuurissa. Kansallisvaltioita on, mutta kyse on kielestä, tavoista eli kulttuurista. Kansallisvaltion geenistö voi muuttua, ja kulttuuri muuttua, mutta ei nämä muutokset poista kansallisvaltioita. Suomalaisetkin imevät vaikutteita ulkomailta koko ajan ja silti ollaan vielä suomalaisia. Näin siis omasta mielestäni.

Kommunismiin tämä liittyy etenkin siten, että monissa kommunistimaissa geenistön eriytyminen oli erittäin tehokasta, kun liikkuminen eri valtioiden välillä oli erinomaisen hankalaa ellei peräti mahdotonta. Sama pätee tietysti myös kulttuuriin. Itse en ole koskaan diggaillut esim. Pohjois-Koreaa, mutta pakko myöntää siellä vallitsevan lähes täydellinen monokulttuuri eikä ole suurta pelkoa geneettisistä eroavaisuuksistakaan ja kansallisvaltion rajat on tiukasti kiinni. Onko heillä sitten oikea ja terve maailmankuva ja toimiva politiikka, vaikea sanoa. Jotenkin paikalleen jämähtäneeltä touhu kuitenkin vaikuttaa.

[IDA]

Ennen kansallisvaltioiden syntyä porukat ja geenit liikkuivat vapaasti.

No no. Siis ennen kansallisvaltioiden syntyä suurin osa ihmisistä ei matkustellut juuri ollenkaan.

[xor_rox]

http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/
RepoYleisradion Ykkösaamun kaikki kolme vaalienjälkeistä poliittista kolumnia ovat tavalla tai toisella käsitelleet persuja. Ensimmäinen, Risto Uimosen Soini-Vennamo-vertailu pysytteli asialinjalla. Toinen, Hertta Kuusisen Jertta Blomstedtin "Persut eivät ole suomalaisia" meni täysin överiksi. Kolmas, Hannu Reimen kolumni julistaa väärin-äänestäjille että "Kansallisuusaate on väärinkäsitys".

Reime kertoo että persujen voitto sai hänet tarttumaan israelilaisen historioitsija Shlomo Sandin bestselleriin joka käsittelee juutalaisten kansallisuusaatetta. Reime muistuttaa heti alkuun että kirjaan mahdollisesti kohdistuva kritiikki on pelkkää huuhaata:

Kirjoittajan teesit [...] ovat nostattaneet vastaväitteitä [...], pääasiassa kuitenkin ammattihistorioitsijoiden suppean piirin ulkopuolella.

Ylläoleva lienee yksi vanhimpia Tampereen toimittajakoulussa opetettuja temppuja, eikä Reime välitä siitä että pikaisesti laskien neljä kuudesta Wikipedian mainitsemasta kirjaa kritisoineesta henkilöstä on historiantutkijoita.

Seuraavassa sivulauseessa Reime lyö ässän pöytään:

[...] Israel joka ikinen päivä nöyryyttää miehitettyjen alueiden palestiinalaisia samalla, kun "rauhanprosessi" on enää pelkkää julmaa pilaa.

Snif.

Lopuissa kappaleissa Reime silpoo olkiukkoja, yleistää kirjan sanoman kaikkeen kansallismielisyyteen ja käsittääkseni (kolumnin alkusanojen ja ajoituksen perusteella) yrittää rivien välissä kertoa että "kattokaa ny kuinka perseestä persut ja nationalismi on".

[Kansallisuusaatteella voi olla] monenlaisia seurauksia: myönteisiä kuten uusien kirjakielten ja kansallisten kulttuurien synty, mutta myös ja hyvin usein väkivaltaisia konflikteja toisten kansakuntien kanssa.
[...]
Kirjoittaja pyrkii osoittamaan myyteiksi eräät siionismin historialliset oletukset. Vastaavanlaista kuvainkaatoa voi kohdistaa poikkeuksetta kaikkiin muihinkin kansallismielisiin politiikan virtauksiin.
[...]
Kansallismieliseen ideologiaan liittyy aina [...] väärinkäsitys siitä, että kansakunnat ovat olleet olemassa ikiajat, että niiden synty ajoittuu tuhansien vuosien takaiseen, usein vielä suureksi ja kunniakkaaksi kuviteltuun kulta-aikaan.
[...]
Myyttien kaataminen ei vielä lopeta väkivaltaisia poliittisia konflikteja. Sillä on kuitenkin huomattava terapeuttinen vaikutus tässä kansallismielisten poliittisten intohimojen riivaamassa maailmassa.

Suora linkki kolumniin tässä.

Ilolla tulin tietoiseksi, että joku muukin kuuntelee näitä Ykkösaamuja. Mahtavaa!

Täytyy sanoa, että kiinnitin huomioni tuohon Reimen kolumniin, kuten myös Jertan kolumniinkin. Täytyy vain todeta, että jokin vipu näiden toimittajien päässä on eri asennossa kuin minun kallossani.

Omituisinta asiassa on se, että Hannu Reime omaa varmasti toimittajakunnan laajimman tietämyksen erilaisista kielistä tällä planeetalla. Kieliin liittyviä Hannun analyyseja kuuntelin joskus todella kunnioituksella.

[Marius]

Mutta itse peruskysymys aloittajan ansiokkaassa analyysissä jäi käsittelemättä: Onko kansallisuusaate ikiaikainen totuus, vai onko esimerkiksi suomalaisen kansan rakentaminen tietoinen historiallinen projekti (Lönnrot&Snellman&Porthan&co.)? Tiesivätkö nykyisen Kuusankosken asukkaat kolme sataa vuotta sitten olevansa suomalaisia?

Geenit toki voidaan vetää mukaan, tietenkin, mutta kannattaa myös huomata siinäkin se, että geenitutkimus on hankalaa ja voi osoittaa esimerkiksi itä-suomalaisten ja länsi-suomalaisten olevan geneettisesti kovin kaukana toisistaan (esimerkiksi kauempana kuin itä-suomalaiset ja venäjää puhuvat Karjalan asukit tai länsi-suomalaiset ja ruotsalaiset) ks. http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0003519

Suomen kieli on kuitenkin keksitty kirjakielenä vasta pieni hetki sitten, että yhteiseen kieleenkään ei voi liikaa vedota. En ole lingvisti (eikös Halla-Aho ole?), mutta uskaltaisin epäillä että joitain satoja vuosia sitten vaikkapa Kuusamossa asuvan "suomea" puhuvan ja nykyisen Tohmajärven alueella asuvan "suomea" puhuvan oli kohtuullisen vaikea ymmärtää toisiaan. Toisaalta jos Suomi nyt päättäisi vallata pohjois-Norjan, niin muutamassa sukupolvessa kielikin muuttuisi - ainakin jos moista aatetta kuin nationalismi ei olisi keksitty ja norjalaiset eivät moista integraatiota ideologisista syistä lähtisi vastustamaan vaan pragmaattisesti haluaisivat oppia uuden isännän kielen.

Ainakin Ruotsi ja Venäjä ovat kyllä hyvinkin tienneet mikä on Suomi/suomalaiset jo tuhat vuotta ja pitempäänkin.
Ja on suomalaiset tunnettu alueena ja kansana jo aiemminkin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fennit#Tacituksen_kuvaus_fenneist.C3.A4

[Kitaransoittaja]

Suomessa kansallisuusaate on ollut voimakas kehitystä eteenpäinvievä voima.
Ilman kansallisuusaatetta olisimme vielä takapajula ja toisten kansojen alistama.

Emmekö mielestäsi ole? Ehkä tuo nimimerkki jo paljastaakin, miksemme olisi, mutta Suomessa kansallisuusaatetta ei mielestäni oikein ole olemassakaan. Harmi vain että muissa maissa sellainen on. Jos täällä olisi kansallisuusaatetta, ehkei nyt sitten kuitenkaan olisi kaikenlaisia haukkumisia suomalaisiin liittyen, joita uskovat --- noh, uskovaisia kirkko sanoo olevan 80 prossaa kansasta, kaippa tuossa on vastaavat lukemat.
Sama mitä sanotaan, kunhan oikein kovaäänisellä uhoavalla auktoriteetilla sanotaan, uskovathan nuo.

[Pöllämystynyt]

"Kansallisuusaatteen väärinkäsitys", koko esseen aihe, on räikeän valheellinen olkiukko. Ei kukaan kansallismielinen tai sellaiseksi väitetty usko tuollaista huuhaata. Kansallismielisyyden perusajatus on turvata kaikille kansoille eli etnisyyksille oikeus esi-isiensä maihin, ja oikeus päättää omista asioistaan ja omasta kehityksestään. Samalla tulee turvattua omankin etnisyyden oikeudet ja ihmisarvo. Kuvitelmalla, että kansakunta olisi aina ollut ikuinen ja muuttumaton monoliitti, ei ole mitään tekemistä kansallismielisyyden kanssa. Sellaiset opit, jos kukaan niihin edes nykypäivänä uskoo, ovat esimerkiksi mystiikkaa tai pseudotiedettä, eivätkä ne ole mitenkään ominaisia juuri kansallismielisyydelle tai kansallismielisille. Esimerkiksi monikultturismiin kuuluu paljon enemmän vastaavaa huuhaata.

Maahanmuuttokritiikki sinänsä ei edes tarvitse kansallismielisyyttä poliittisena ideologiana. Kritiikki voi perustua myös luonnolliseen etniseen orientaatioon, joka ei ole ismi tai ideologia, vaan kumpuaa suoraan ihmisyydestä. Etnisyys on aina ollut perustava osa alkuperäiskansojen jäsenten minuutta ja identiteettiä, jo paljon ennen kuin nämä ovat kuulleetkaan mistään kansallismielisyydestä. Kansallismielisyys on siis jokseenkin turhaa mamu/moku-kritiikin kannalta, koska ihmiset ovat jo luonnostaan, ilman mitään teoreettista rakentelua, kriittisiä homoetnofobista (oman etnisyyden vastaista) toimintaa kohtaan. Eivät intiaanitkaan olleet kansallismielisiä torjuessaan kalpeanaamojen maahanmuuttoaaltoa - ellei sitten "kansallismielisyyttä" tarkoituksella käytetä vihamielisenä leimaterminä näiden etnistä orientaatiota vastaan, kuten Reime esseessään tekee suomalaisille.

Kansallismielisyys ei siis hyödytä mokukriitikkoja, mutta tarjoaa homoetnofoobikoille mahdollisuuden leimata vihaamiensa etnisyyksien puolustajat ideologisiksi kiihkoilijoiksi.

Etnisen orientaation lisäksi on tietysti paljon muitakin painavia syitä torjua mokutusta, kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu, humanitääriset perusteet, ja toimivan kehitysyhteistyön rakentaminen ja ylläpito.

[Eino P. Keravalta]

Peril:

Ennen kansallisvaltioiden syntyä porukat ja geenit liikkuivat vapaasti

Pidän väitettä epäuskottavana. Tietenkään passintarkastuksia ei kivikaudella ole ollut, mutta ei myöskään "vapaata liikkuvutta": yhteisöt ovat kyllä tarkasti varjelleet resurssejaan ja toisten metsästysmaille ilmaantuva vierasheimolainen on saattanut pikaisesti löytää nuolen rinnastaan tai kirveen päästään.

Nykyisten suomalaisten geenit ovat sekoitus

Muu olisikin mahdottomuus. Kuitenkin suomalaisten geenit keskimääräisesti poikkeavat enemmän ja vähemmän muiden kansojen geeneistä ja tämä näkyy kansallisvaltiomme kulttuurissa, taloudessa ja arvoissa.

Alueelliset kielet synnyttivät ja kultttuuri synnyttivät kansalisvaltiot ja rajat. Kansallisvaltioille ominainen ja yhtenäinen geenistö vakiintui  vasta myöhemmin

Minusta on kokolailla mustavalkoinen ja naiivi sellainen käsitys, että "aikojen alussa" ihmispopulaatiot liikkuivat vapaasti ja sekoittuivat vapaasti toisiinsa ja että vasta suhteellisen myöhäisellä historiallisella ajalla yhtäkkiä keksittiin kansallisvaltiot. Mitä tarkoitamme valtiolla? Mielestäni esimerkiksi kivikautiset ihmisyhteisöt ovat olleet jo eräänlaisia valtioita siinä mielessä, että yhteisöt käsittivät melko yhtenäisen geenipoolin, niillä oli johtajat, omat lakinsa ja sääntönsä, omat arvonsa ja kulttuurinsa sekä puolustusjärjestelmä ja sisäinen väkivaltakoneisto, joka sääteli yksilöiden käytöstä yhteisen arvomaailman pohjalta. Lippu ehkä puuttui, mutta periaatteessa kivikautinen yhteisö muodosti jo kansallisvaltion, vaikka kukaan ei tuollaisia käsitteitä ammoin käyttänytkään. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö yhteisö ajan oloon olisi muuttunut tai etteikö se olisi ottanut geneettistä materiaalia itsensä ulkopuolelta: ottipa hyvinkin - esimerkiksi sodissa saatettiin ryöstää vihollisen naiset omaksi resurssiksi ja näin vähennettiin sisäsiittoisuuden mahdollisuutta. Tosin nämäkin olivat alueellisia ilmiöitä, joten mikään goottiheimo tuskin otti muinaisia somaleita vaimoikseen.

Se, mitä nyt tarkoitamme kansallisvaltiolla on käytännössä ollut aina olemassa ihmisyhteisöjen keskinäisenä järjestyksenä - ihminen on yhteiskunnallinen olento, jolla on geneettinen taipumus muodostaa ryhmiä ja suosia sellaisia geenejä, jotka ovat mahdollisimman lähellä omia geenejä. Rajoja on ollut jo vuosituhansia ennen kansallisvaltioita. Ainoa ero on  lähinnä siinä, että nykyisin oleskelulupapäätöksestä voi valittaa - ennen lyötiin vain kivikirves otsaan.

Geeneistä heidän suomalaisutensa ei ole kiinni. Kuten ei myöskään sylivauvana KIinasta Suomeen adoptoidun lapsen suomalaisuus, jos adoptoijat ovat suomalaisia ja lapsi kasvaa suomalaisessa kulttuurissa

Jos suomalaisuus ei ole kiinni geeneistä, se on kai kiinni sitten vain rajoista: kuka tahansa Suomessa asuva tai täällä syntyvä olisi suomalainen. Olen eri mieltä. Kiistämätön fakta on se, että eri kansat ovat erilaisia. Se juuri tekee niistä suomalaisia tai tiibetiläisiä. Ja tuo erilaisuus palautuu keskeisesti geeneihin. Suomalaisuus on siis kiinni nimenomaan geeneistä, vaikka käytännössä onkin mahdotonta määritellä "suomalaista geenipoolia" ja vaikka Suomen kansa kollektiivina muuttuukin vuosisatojen ja -tuhansien mittaan kuten kaikki muutkin kansat. Kiinasta adoptoidun lapsen geenit ovat geenejä, joita keskimäärin tavataan juuri Aasiassa ja erityisesti Kiinassa. Tuollainen lapsi voi olla suomalainen juridisesti mutta ei geneettisesti. Silti hänenkaltaisensa voi hyödyttää Suomea ja hänellä täytyy olla samat oikeudet kuin geneettisesti suomalaisillakin. Mutta samalla täytyy muistaa, että mikäli aiomme säilyttää Suomen leimallisesti Suomena, meidän on myös varjeltava geenipooliamme emmekä voi ottaa pieneen maahamme aivan mielin määrin suomalaisesta geenipoolista poikkeavien geenipoolien edustajia. Jos täytämme maamme afrikkalaisilla turvapaikanhakijoilla ja kiinalaisilla adoptiolapsilla, menetämme lopulta sen, mikä teki maastamme ainutlaatuisen ja näin jälleen vähennämme globaalia monikulttuuria tuhoamalla yhden kulttuurin: suomalaisen kulttuurin. Itse haluan suojella kulttuureiden moninaisuutta ja siksi vastustan lokaalia monikulttuuria ja kannatan globaalia monikulttuuria, sillä edellinen tuhoaa kulttuurit ja jälkimmäinen varjelee niitä.

[Louhi]

Erittäin järkeviä pointteja tuot ilmi. Boldasin tuosta yhden lauseen, noin niin kuin Ylen tai HS:n toimittajille mietittäväksi. Tai hra Reimen, kun kumminkin käy täällä kuikuilemassa, että "mitä ne netsit hänestä mesoovat."

Suomessa kansallisuusaate on ollut voimakas kehitystä eteenpäinvievä voima.
Ilman kansallisuusaatetta olisimme vielä takapajula ja toisten kansojen alistama.

Mitä muuta kansallisuustunne on kuin sitä peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä?

Yhteisöllisyydestä (tai vastuusta tai omastatunnosta tai oikeudenmukaisuudesta tai naisten asemasta tai tasa-arvosta tai itsetunnosta tai mistä tahansa) on kyllä tiedostavien intellektien mielestä kiva puhua punkkulasin ääressä, mutta ei niitä nyt herran jumala toteuttamaan pidä alkaa!

[Peril]

Ennen kansallisvaltioiden syntyä porukat ja geenit liikkuivat vapaasti.

No no. Siis ennen kansallisvaltioiden syntyä suurin osa ihmisistä ei matkustellut juuri ollenkaan.

Määrä on eri asia kuin vapaus liikkua.

Määristä puheenollen, niin suuret kansainvaellukset ovat totista totta. Siinä ei ole mitän rajoja tunnettu. Rooman ja Kreikan historia, miksei myös muslimien valta-aika suuressa osassa nykyistä Eurooppaa ja näiden kaikkien kulttuuri valottavat mitä myllerrystä oli ennen kansallisvaltioita. Matkustamisesta voidaan jatkaa muinaisilla kauppareiteillä, viikingeillä ja niin edelleen. Liikkuminen oli huomattavasti vapaampaa ennen. Toki myös riskialtista rosvojen ja itse liikkumisen vaikeuden takia. Kansallisvaltioita ei kuitenkaan ollut ja kaikkein vähiten geeniperimään pohjaavia kansallisvaltioita.

[Louhi]

Ennen kansallisvaltioiden syntyä porukat ja geenit liikkuivat vapaasti.

Mihin tutkimukseen tai tietoon perustat tämän väitteesi?  Aivan yhtä painokkaasti voi väittää päin vastaista.

Nykyisten suomalaisten geenit ovat sekoitus. Alueelliset kielet synnyttivät ja kultttuuri synnyttivät kansalisvaltiot ja rajat. Kansallisvaltioille ominainen ja yhtenäinen geenistö vakiintui  vasta myöhemmin.

Yhtenäinen geenistö on vain täydellisillä klooneilla, eikä semmoinen siis ole vakiintunut mihinkään ihmispopulaatioon, koska variaatio parantaa populaation hengissäsäilymiskykyä. Suomalaiset ovat muuten euroopan alkuperäisasukkaita, kun geenejä tarkastellaan. Mitä Pohjois-Koreaan tulee, ei näin lyhyessä ajassa ehdi tapahtua evoluution kannalta mitään oleellista muutosta sen takia, ettei matkustella. Nälänhädät tietenkin luovat pullonkauloja ja saattavat suosia sattumalta tiettyjä ja/tai karsia tiettyjä ominaisuuksia populaatiosta.

[Peril]

Mihin tutkimukseen tai tietoon perustat tämän väitteesi?  Aivan yhtä painokkaasti voi väittää päin vastaista.

Ei voi. Vastaukset löytyvät kansojen historiasta. Tutkimustietoa löytyy niin paljon, että valitse vapaasti mikä tahansa historiankirja ja ala lukemaan. Viestissä, johon vastasit, mainitsin muutaman poiminnan aiheesta. Lue kansojen historiaa ja miten ennen elettiin, muutettiin, vaellettiin ja tehtiin kauppaa. Feodaalivaltiosta on tultu tähän päivään. Keskiajalla tärkeätä ei ollut missä rajat kulkivat, vaan kuka herra rajojen sisäpuolista aluetta verotti ja hallinnoi. Suomen kansallisvaltion idea syntyi joidenkin mielissä 1600-1700 luvuilla, mutta vasta 1800-luvulla ajatus sai laajemmin kannatusta.

Yhtenäinen geenistö on vain täydellisillä klooneilla, eikä semmoinen siis ole vakiintunut mihinkään ihmispopulaatioon, koska variaatio parantaa populaation hengissäsäilymiskykyä. Suomalaiset ovat muuten euroopan alkuperäisasukkaita, kun geenejä tarkastellaan. Mitä Pohjois-Koreaan tulee, ei näin lyhyessä ajassa ehdi tapahtua evoluution kannalta mitään oleellista muutosta sen takia, ettei matkustella. Nälänhädät tietenkin luovat pullonkauloja ja saattavat suosia sattumalta tiettyjä ja/tai karsia tiettyjä ominaisuuksia populaatiosta.

Aamen. Olet oivaltanut asian, mutta silti väität päinvastaista eli kansallisvaltion olevan geeneistä kiinni.

Kansallisvaltiot nykyaikana ovat totta, sitä ei voi kiistää mitenkään enkä ole yrittänytkään. Mutta kansallisvaltioiden historia on lyhyt maailmanhistoriaa vasten tai evoluutiota vasten katsottuna. Maailmalta toki löytyy esimerkkejä myös vuosituhansia täysin eristyksissä olleista kansoista, joissa jo pakon edessä myös geenistö on muokkaantunut, kulttuurista puhumattakaan. Missä on ollut mahdollisuus olla tekemisissä toisten kanssa, siellä sitä on kautta historian myös tehty.