Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,

kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.

Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.

Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....

Nämä ala-asteen ruotsinopettajat ovat tietysti aineenopettajia, joten luokanopettajilta ei suinkaan edellytetä ruotsinopettajan pätevyyttä.

Sinänsä tämä ehdotus pakkoruotsin aikaistamisesta on täysin sairas.

puutun tässä lähinnä täällä landella oleviin pieniin ala-asteisiin, ja erilaisiin kyläkouluihin, niihin, joissa opettaja opettaa lähes kaikkia aineita. Läheskään kaikilla ala-asteen opettajilla ei ole pätevyyttä ruotsin opettamiseen.
tämä koskee myös monien kuntien keskuskouluja. Tulevaisuudessa niin Kauhajoen, Kurikan, kuin Kauhavankin kaupungit joutuvat siis palkkaamaan ala-asteita varten ruotsinopettajia.

Olet harvinaisen huonosti perillä Suomen koulujärjestelmästä.

Peruskoulussa A-kieli alkaa 3. luokalla. Noin 90 prosentilla peruskoululaisista on A-kielenä englanti. Toiseksi yleisin A-kieli on ruotsi. Luultavasti kolmanneksi yleisin A-kieli on saksa ja neljänneksi yleisin venäjä.

B-kielenä on ruotsi kaikilla niillä, joilla ruotsi ei ole A-kielenä. Tämä B-ruotsi on se pakkoruotsi.

Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.

B-kieli alkaa yleensä 7. luokalla. Joissakin kouluissa voi vapaaehtoisesti aloittaa B-kielen jo 5. luokalla.

C-kielen voi aloittaa 8. luokalla. Lukiossa voi ottaa D-kieliä. Esim. minulla oli A-kielenä ruotsi, B-kielenä englanti, C-kielenä saksa ja D-kielinä ranska, italia ja latina.

Tässä ei ole kyseessä "jokin yksityinen kokeilu", vaan vallitseva järjestelmä.

tuo nyt on selvää pässinlihaa. Monella pakkakunnalla ei kuitenkaan ole ollut valinnaista mahdollisuutta ja kunnat ovat säästäneet sillä, etteivät ole sellaista alkaneet järjestämäänkään. Eipä silti, tuskin olisi ollut halukkaitakaan. Tulevaisuudessa tämä vapaaehtoisuus jää kuitenkin pois ja monet kunnat joutuvat uhraamaan veroäyrejään pakkoruotsin alttarille.

[EL SID]

Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.

Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin de facto, mutta ei de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.

eipäs viedä keskustelua pois pakkoruotsista. Englannin erityisasemalle voit perustaa oman ketjun. 

[mikkoellila]

Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.

Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin de facto, mutta ei de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.

Se nimenomaan on niin, että A-ruotsin lukijoille on pakollisena B-kielenä englanti.

Tämä johtuu siitä, että mitään muita B-kieliä ei ole kuin ruotsi ja englanti.

Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan lukemalla A-kielenä jotain muuta kuin ruotsia tai englantia (esim. saksaa, venäjää tai ranskaa) ja sitten B-kielenä ruotsia ja olemalla ottamatta englantia C-kieleksi.

[mikkoellila]

Tulevaisuudessa tämä vapaaehtoisuus jää kuitenkin pois ja monet kunnat joutuvat uhraamaan veroäyrejään pakkoruotsin alttarille.

Tämä on todella sairasta. Kirjoitin taannoin tästä opetusministeri Henna Virkkusen perverssistä ehdotuksesta:
Kokoomus: Lisää pakkoruotsia!

Se kuvastaa Kokoomuksen jäsenten totaalista munattomuutta, että eivät ole vaatineet opetusministeri Virkkusen eroa.

[Janus]

Yleisesti ottaen uskon, että suomen- ja ruotsinkielisillä väestönosilla on edessään yhteinen, valoisa tulevaisuus, kunhan ärkoopeeläisen kielipolitiikan järjettömyydestä luovutaan.

Kieliryhmien molemminpuolisen ymmärryksen edistämiseksi soisin kuitenkin yhä useampien ruotsinkielisten toimijoiden tulevan esiin, ja myöntävän nykykäytännön suomenkielisiä syrjivän luonteen. Näin toimiessaan ruotsinkieliset paitsi nopeuttaisivat lähivuosina väistämättä toteutuvaa kielipolitiikan tasa-arvoistumista, myös tulisivat tehneeksi valtavan symbolisen kädenojennuksen suomenkielisen kansanosan suuntaan.

Samalla luotaisiin koko kansaa yhdistävä ilmapiiri, josta käsin voitaisiin paremmin vastata muihin, suomalaisista riippumattomiin haasteisiin, sekä ongelmiin, joita tulemme mm. monikulttuuritärähtäneistön ansiosta varmasti kohtaamaan myös tulevaisuudessa.

Muokkaus: Richard Järnefelt oli näemmä harjoittanut blogissaan samansuuntaista ruodintaa.

[skrabb]

LYHYESTI

Ilman Agricolaa meitä ymmärrettäisiin Skandinaviassa

Leila Salo

Osmo Asosen mielipiteestä (HS 22. 6.) ja pakkoruotsikirjoittelusta tuli mieleeni, että mitäpä jos Mikael Agricola tai kukaan muukaan ei olisi alkanut kehittää suomen kieltä. Kaikki into ja energia olisi käytetty rahvaan ruotsinkielistämiseen.

Nyt olisimme ruotsia puhuva kansa, jonka olisi helppo tulla ymmärretyksi koko Skandinaviassa. Englanti tietysti valtaisi alaa, ja toisena kielenä kaikki opiskelisivat venäjää. Tällä kielitaidolla jo pärjäisi melkein puolella maapallolla.

Kätevää, eikö?

Nurmijärvi

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Ilman+Agricolaa+meit%C3%A4+ymm%C3%A4rrett%C3%A4isiin+Skandinaviassa/1135258110181

Niinpä! Mitäpä sitä ainutlaatuista suomenkieltä suotta säilytettiin?
Kommentin täytyy olla sarkasmia - ei kukaan aito ja suomalaisuudestaan ylpeä suomalainen voi olla moista mieltä!
Vai voiko???

[Batman]

Kyllä olisikin ihanaa, jos.

[Reich]

Olisimme osa Ruotsia. Olisimme voittaneet monta jääkiekon olympiakultaa ja maailmanmestaruutta osana Ruotsia!

[VeePee]

Olipahan taas mielipide. Kyllä ainakin minua ymmärretään skandinaviassa vaikka en puhu sanaakaan ruotsia. Ihme juttu.

[JM-K]

Typeryyksiin pitää vastata typeryyksillä. Toivottavasti en nyt jotenkin loukannut Leila Salon kuuman kostean aivotuhnun tekijänoikeuksia. Loukkasin tai en, ihan sama:


LYHYESTI

Ilman Suomen puolustusvoimia meitä ymmärrettäisiin Siperiassa

Puna-armeija yritti kiihkeästi puolustaa meitä suomalaisia vuosina 1939-1944, vaikka emme edes itse tienneet, että meitä pitäisi puolustaa. Tuli mieleeni, että mitäpä jos Eino-pappani tai kukaan muukaan sadoista tuhansista kenttäarmeijan sotilaista ja kymmenistä tuhansista lotista ei olisi laittanut vastaan niin perkeleesti. Kaikki into ja energia olisi käytetty rahvaan venäjänkielistämiseen.

Nyt olisimme venäjää puhuva kansa, jonka olisi helppo tulla ymmärretyksi koko suuressa Venäjän maassa. Toisena kielenä kaikki opiskelisivat englantia. Tällä kielitaidolla jo pärjäisi melkein puolella maapallolla.

Kätevää, eikö?

[kohmelo]

Artikkelissa mielenkiintoisia korostuksia...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010062411904186_uu.shtml

Pakkoruotsia, JAVISST!

Kysymys pakollisesta ruotsin opetuksesta jakaa suomalaiset kahtia.

Lähes puolet suomalaisista säilyttäisi ruotsin pakollisena oppiaineena. Valinnaisuutta kannattaa enää pieni enemmistö, Iltalehden teettämä tutkimus paljastaa.

Suurimmat erot ovat nuorten ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten välillä. Pakollisuutta kannattaa nuorista, alle 25-vuotiaista suomalaista 39 prosenttia, kun iäkkäämpien joukossa tukijoita on 48 prosenttia.

Lue juhannuksen (24.-27.6.) Iltalehdestä Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkisen ja Svenska nu -verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipposen näkokulmat pakkoruotsista.

SARA KESKINARKAUS
[email protected]

[EL SID]

Artikkelissa mielenkiintoisia korostuksia...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010062411904186_uu.shtml

Pakkoruotsia, JAVISST!

Kysymys pakollisesta ruotsin opetuksesta jakaa suomalaiset kahtia.

Lähes puolet suomalaisista säilyttäisi ruotsin pakollisena oppiaineena. Valinnaisuutta kannattaa enää pieni enemmistö, Iltalehden teettämä tutkimus paljastaa.

Suurimmat erot ovat nuorten ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten välillä. Pakollisuutta kannattaa nuorista, alle 25-vuotiaista suomalaista 39 prosenttia, kun iäkkäämpien joukossa tukijoita on 48 prosenttia.

Lue juhannuksen (24.-27.6.) Iltalehdestä Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkisen ja Svenska nu -verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipposen näkokulmat pakkoruotsista.

SARA KESKINARKAUS
[email protected]

tarkoituksenhakuista otsikointia. No, maahanmuuttokriittisenä on tottunut vääristelyyn.

Mielenkiintoista on, että mitä nuorempi ikäluokka on kyseessä, sitä vähemmän pakkoruotsia tuetaan. Yli 65-vuotiaat, kansakoulun käyneet, elävät menneisyydessä, ajoissa, jolloin ruotsi oli paremman kansanosan kieli ja ruotsi maa, johon lähdettiin vuolemaan kultaan urakkapalkoilla Volvon liukuhihnalla.

[do.ut.des]

Ruotsalaisen kansanpuolueen propagandakoneisto on polkastu jälleen käyntiin kokoomusväen pelotteesta. Saamme taas kuulle kuinka kivaa ruotsin kieli on ja kuinka ihanaa kaksikielisyys on. 

[Lodi]

On aivan selvä, että nuorempi ikäluokka ei kannata pakkoruotsia. Maailma nyt vain on meidän suomalaisten kannalta sellainen, että on syytä osata sujuvasti englantia ja sitten jotain muuta valtakieltä. Ruotsi ei ole tällainen valtakieli.

Työssäni, johon kuuluu miltei päivittäin kansainvälisiä kontakteja en ole tarvinnut ruotsinkieltä käytännössä koskaan. Ruotsalaiset ymmärtävät aina, että tärkeitä asioita puhuttaessa käytetään englantia.

Vastustan pakkoruotsia. Mielestäni se voi aivan hyvin olla valinnainen aine koulussa, mutta pakkovalintaan sen suhteen en usko.

Pakkoruotsin kannattajille kysymys: Mihin todellakaan suomalainen tarvitsee ruotsinkieltä? Vastauksena ei käy se valheellinen hokema pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on aivan bullshittiä koko argumentti.

Tietenkin on mukavaa, kun voi Tukholmassa tilata turkkilaiselta kebabyrittäjältä ruotsiksi annoksen, mutta ei sitä varten tarvitse koko kansaa pakko-opettaa ruotsinkielentaitajiksi.  

[Kimmo Pirkkala]

Pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä enää kielten oppimisen kannalta. Pakkoruotsi on poliittinen päätös, perusteluksi tulee aina liturgia "meidän puolueemme on sitoutunut kaksikielisyyteen jne." Kukaan poliitikko ei lähde spekuloimaan sillä tarvitseeko 95% kansasta oikeasti opettaa puhumaan kieltä, jota ylivoimaisesti suurin osa tuosta valtaväestöstä ei koskaan tarvitse. Eihän sillä uskalleta spekuloida, kun tiedetään mihin se johtaa => se johtaa nakukeisari-löydökseen. Siispä suu kiinni.

Sitten perusteluissa mennään tälle pakkosuomi-linjallekin... siis pitääkö myös suomea opettaa väkisin? Sehän on täysin epäolennainen kysymys, ja paljastaa mistä tässä oikeasti on kyse; Poliittisesta sulle-mulle-pelistä, eikä jälleen kerran olennaista kysymystä kysytä: Miksi opetetaan väenvängällä ihmisille kieltä jota ei koskaan tarvita? Vain se on kysymys, jolla on tässä merkitystä ja se on myös kysymys, johon ei löydy älykästä vastausta.

Itselleni pakkoruotsi ei aiemmin ole ollut mikään juttu, josta olisi ollut tiukka mielipide. Mutta Kokoomus-case ja keskustelut täällä ovat saaneet miettimään että mitäs järkeä tässä tosiaan on... eikä niitä perusteluja ole täälläkään kuulunut, vaikka ilmifanaattisesti pakkoruotsia puolustellaan. Jos ei muuten niin tuottamalla hyvin suuria määriä epäolennaista tekstiä.

[Nanfung]

- Laitoin presidentti Obamalle jo viestiä, että alahan jo ansaita se Nobelin palkinto, presidentti Martti Ahtisaari kertoi torstaina Savon Sanomille Kuopiossa.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/alahan-jo-ansaita-se-nobelin-palkinto/570275

Laitoin presidentti Ahtisaarelle jo viestiä, että alahan jo ansaita se Folktingetin palkinto.

http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=116290

[jupeli]

Mielenkiintoinen poiminta politiikka suomi24 palstalta.

0Käännös Ruotsin tilanne25.6.2010 11:37 Dagens Nyheter(Ruotsin päivälehti),pääkirjoitus:
"Englannin ehdoilla
2010-06-15 00:05
Englannin asema on niin vahva, että muita kieliä pitää erityisesti tukea koululaitoksessa (Ruotsin valtiossa siis(kääntäjänhuomautus)). On oikein antaa lisäpisteita nyt myös peruskoulussa espanjasta, saksasta tai ranskasta.
Kaikista koulun aineista ei mikään ole niin vahvassa asemassa kuin englanti. Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina. Ilman hyväksyntää näissä kolmea ainetta ei pääse lukiotasolle. Mutta myös tässä kolmen ydinaineen ryhmässä on englannilla erityisasema. Ei muodollisesti - mutta käytännössä. Melkein kaikki muut aineet voidaan jättää syrjään. Joku oppilas voi sanoa, että hänhän jo osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, eikä siksi tarvitse ruotsia kouluaineena. Toinen voi sanoa, että ei koskaan tarvitse matematiikkaa. Englannin ohi on vaikeampi mennä. Englanti on suuren maailman kieli. Se on populaarikulttuurin kieli. Mitä oppilaat sitten aikovatkin tehdä isoina, tulee englanti olemaan osa sitä. Että englannin asema on niin vahva, se helpottaa oppimista. Kaikki eivät pidä siitä kouluaineena. Mutta nekin, jotka eivät siitä pidä oppiaineena, omistautuvat sille varsin paljon vapaa-aikana, musiikin, filmin ja tietokonepelien kautta. Englannin osaamisen merkityksestä ei keskustella. Ongelma on, että muut kielet jäävät sivuun. Miksi omistaa paljon aikaa espanjalle, saksalle tai ranskalle, kun englanti on niin paljon tärkeämpää? Tähän vastaaminen ei ole helppoa. Jos muiden vieraiden kielten osaamisen hintana on huomattavasti heikompi englannin osaaminen, ei silloin ole tietenkään sanottua, että kaksi kieltä on parempi kuin yksi- erityisesti ei yksilön kannalta.
Ruotsille maana on helpompi perustella, että koulu panostaisi aikaa muille vieraille kielille kuin englannille. Kieliopinnoista seuraa laajemmat näkymät.Ne, jotka lukevat espanjaa, saksaa tai ranskaa saavat oppia jotain anglosaksisen maailman ulkopuolella olevista maista. Maailma tulee vähän suuremmaksi. Oppilaat saavat sekä kilellisesti että kulttuurisesti hieman laveamman näkemyksen. Se on merkittävä kansallinen etu.
Koulutuspoliittisesti on siksi hyvät syyt kannustaa oppilaita muiden kielten kuin englannin lukemiseen. Jotain vuosia sitten päätettiin, että kieliopinnot lukiossa antavat lisä meriittipisteitä. Se tehosi heti. Aikaisempi negatiivinen trendi murtui ja oppilaat virtasivat vieraidne kielten kursseille.
Eilen koulutusministeriI Jan Björklund kertoi, että hallitus haluaa tehdä samanlaisen muutoksen peruskoulussakin.Ne, jotka valitsevat lukea espanjaa, saksaa tai ranskaa, saavat lisäpisteitä todistukseensa.
16 ainetta on on korkein lukumäärä, jotka lasketaan mukaan loppupisteisiin, maksimipistemäärä on 320. Mutta ehdotuksen mukaan ne oppilaat, jotka valitsevat toisen vieraan kielen ska till värdet av de 16 aineen voivat asettaa todistuspainoarvon kielikurssille.Siten uusi maksimipistemäärä olisi 340 pistettä.
Kaikki aikaiset valinnat tarkoittavat, ettäjotkin oppilaat tekvät epäviisaita valintoja, joita myöhemmin katuvat. Olisi siksi voinut olla tehdä pakolliseksi opiskella toista vierasta kieltä.
Mutta vaikka siten voitaisiin välttää joitain väärinvalintoja, tulisi hintana varmaankin silloin olemaan, että usemmat oppilaat kuin nykyisin eivät yltäisi hyväksyttyihin pisteisiin noissa kolemessa ydinaineessa(ruotsi, englanti ja metematiikka) Ruotsin hallituksella on siksi hyvä tasapaino ehdotuksessaan. Ehdotus tekee kaikille selväksi, että toisen vieraan kielen opiskelu on viisas valinta, joka auttaa korottamaan todistuksen kokonaispistemäärää. Mutta että se ei sulje pois mahdollisuutta niille, jotka taistelevat tullakseen hyväksytyksi ydinaineissa, panostaa lisäaikaa parantaakseen taitojaan ruotsissa ja engalnnissa.
Toinen vieras keilieioleniin tärkeä kuin englanti. Mutta toinen vieras kieli on tärkeä. Ja juuri se tulee esiin peruskoulun sääntöihn tehdyssä ehdotuksessa, joka koskee meriittiarvotusta.
DN"

[Miniluv]

Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina.

Wikipedian mukaan Ruotsilla ei ole virallista kieltä, mutta virallisia vähemmistökieliä sen sijaan löytyy.

Kuulostaa kyllä hommalaisen korviin niin ruotsalaiselta järjestelyltä, että

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi

[Ohni]

Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina.

Wikipedian mukaan Ruotsilla ei ole virallista kieltä, mutta virallisia vähemmistökieliä sen sijaan löytyy.

Kuulostaa kyllä hommalaisen korviin niin ruotsalaiselta järjestelyltä, että

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi

Vanhentunutta tietoa. Ruotsi on ollut Ruotsin virallinen kieli viime vuodesta lähtien.

[TurhakeTurja]

Mielenkiintoinen poiminta politiikka suomi24 palstalta.

Siellä politiikka/rkp palstalla kirjoittelee myös Suomalaisuuden liiton http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ aiempi puheenjohtaja Heikki Tala, jonka kirjoitukset ovat hyvinkin lukemisen arvoisia.
Kirjoittelee rkp palstalla siksi että kielipolitiikka-palsta lopetettiin sieltä (kuten myös hesarista, kun ensin oli kielletty kielipolitiikasta kirjoittaminen muualla.)
Viesteillä on taipumus kadota, mutta joitakin (ei kovin uusia, kannattaa lukea parin päivän välein tuota rkp palstaa mikäli tahtoo pysyä perillä tapahtumista) on tallessa täällä:
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.kielipolitiikka/topics?hl=fi&lnk
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9156575
Tuossa vielä tällä hetkellä siellä oleva viesti.
Kielipoliittisesta sensuurista:
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/

[jupeli]

Olisihan se Soini voinut Areenalähetyksessä pikkuisen söhäistä "pakkoruotsiampiaispesää" niin oltaisiin saatu taas palstoille pikkuisen säpinää.

[pelle12]

 Pakkosuomesta puheen ollen. Herää kysymys: Miksi niin moni suomenruotsalainen oppii varsin hyvän suomen kielen taidon? Vastaus: siitä on hyötyä. Kysymys: Miksi niin harva suomenkielinen oppii hyvän ruotsin kielen taidon? Vastaus: siitä ei ole juuri mitään käytännön hyötyä. Eikä tuota faktaa muuta miksikään tuhat ja yksi väitöskirjaa tai hokemaa, että kaksikielisyys on rikkaus. Mieleen tulee ex-ranskan kielen opettajani vastaus erään tyttöoppilaan kysymykseen miksei Suomen kouluissa enää opeteta latinaa. Vastaus oli: 'Maailmasta ei löydy mielenkiintoisia nuoria miehiä, joiden kanssa voisi keskustella latinaksi'. Karu totuus on se, että ruotsia tarvitsee vain, jos aikoo muuttaa Ruotsiin asumaan, ja sielläkin on paras puhua rikssvenskaa, sillä jos alkaa puhua muumiruotsia, vaihtaa svensson alta aikayksikön englantiin.

[jupeli]

Yllättävän vähän on palstalla kirjoiteltu Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan Sampo Terhon pakkoruotsia koskettelevasta kirjoituksesta Aamulehdessä.
Selkeää, ytimekästä ja avartavaa tekstiä.

http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo+Terho%3A+Vuosituhannen+kieliriita+leimuaa+%28AL+01.07.2010%29#artikkeli

[petebe]

Pahoittelen mikäli asiasta on jo ollut puhetta, mutta en nyt jaksanut alkaa lukea tarkasti läpi kaikkia liki 70 sivua. Se mikä minusta tässä asiassa on hauskaa/ihmeellistä/mielenkiintoista on se fakta, että suomalaiset lapset opiskellessaan suomenkielellä ulkomailla esim. Eurooppakoumuissa eivät ole lainkaan pakotettuja opiskelemaan ruotsinkieltä, ja jos sen vapaaehtoisesti valitsevat ns. lisäaineeksi niin voivat lopettaa opiskelun ko. aineessa koska vain haluavat. Ja nyt se kysymys: miksi suomalaislapset Suomessa eivät voisi valita samoin?

[Veli Karimies]

Vastaus on hyvin yksinkertainen. RKP.

[jupeli]

 Sekä kaavakeruotsinkielinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, että ministeri Katainen valehtelvat pakkoruotsin olevan perustuslakiin perustuva.

Jos näin on, miksi suomen kansalaiset eivät kyseisen perustuslain mukaisesti joudu opiskelemaan pakkoruotsia esim. eurooppakouluissa?

"Eurooppakoumuissa eivät ole lainkaan pakotettuja opiskelemaan ruotsinkieltä, ja jos sen vapaaehtoisesti valitsevat ns. lisäaineeksi niin voivat lopettaa opiskelun ko. aineessa koska vain haluavat. "

On muuten omituista, että perustuslaki ei koske muita kuin suomenkielisiä Suomen kansalaisia, sillä jos ilmoittaa äidinkielekseen ao. kaavakkeella joksikin muuksi kuin suomen kieli, niin pakkoruotsin lukemisvelvollisuus poistuu.
Eli Kataisen ja Sasin perustuslaki ei koskekkaan muita kuin suomenkielisiä Suomen kansalaisia.

[mikkoellila]

Vastaus on hyvin yksinkertainen. RKP.

Pakkoruotsia kannattaa eduskunnan enemmistö, joka muodostuu sellaisista puolueista kuin Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit. Jos vastustat pakkoruotsia, vaadi näitä puolueita poistamaan se. RKP ei yksinään voi päättää yhtään mitään mistään.

[Veli Karimies]

Olet siis sitä mieltä, että jos RKPta ei olisi olemassa niin pakkoruotsi olisi silti tässä asemassa?

[mikkoellila]

Olet siis sitä mieltä, että jos RKPta ei olisi olemassa niin pakkoruotsi olisi silti tässä asemassa?

Kyllä. Et kai luule, että Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jotain RKP:n käskyläisiä? Kyllä se on näiden puolueiden omaa tyhmyyttä, että Suomessa on pakkoruotsi.

RKP:läisten kanssa asiasta ei tarvitse edes keskustella. On yhdentekevää, mitä mieltä RKP on asioista. Esim. Kokoomus ja Keskusta voisivat jo kahdestaan poistaa pakkoruotsin, koska niillä on yhdessä enemmistö eduskuntapaikoista. Pakkoruotsista ovat siis vastuussa Kokoomus ja Keskusta (ja SDP), ei suinkaan RKP.

Kysy kaikilta Kokoomukseen kuuluvilta kavereiltasi, miten he suhtautuvat Kataisen päätökseen kieltäytyä noudattamasta puolueen jäsenistön kantaa pakkoruotsiin.

Kysy, miksi Kokoomuksen, Kepun ja SDP:n kansanedustajat eivät vastusta pakkoruotsia. He voisivat poistaa sen koska tahansa.

[Veli Karimies]

Kyllä. Et kai luule, että Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jotain RKP:n käskyläisiä? Kyllä se on näiden puolueiden omaa tyhmyyttä, että Suomessa on pakkoruotsi.

En, vaan syyllistä tässä etsin. Kyllä se minun nähtäväkseni on RKP. Mistä helvetistä muille puolueille tulisi mieleen ehdottaa pakkoruotsia jos sitä ei ole kukaan vaatimassa.

RKP vaatii ja muut hyväksyvät vaatimuksen. Syy -> seuraus.