Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Kuvitteellinen hahmo]

Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman.

Tämä etulyöntiasema tulee kuitenkin teennäisesti ja epäreilusti. Ei viiden prosentin vähemmistön kielestä voi oikeasti olla universaalia hyötyä ilman että sitä on lobattu ja annettu ylimitoitettu erityisasema. Ruotsinkieliset osaavat myös suomea, jolloin ruotsin kielen tarve on sitä, että joku kärttyinen täti kieltäytyy puhumasta suomea ja asiakaspalvelija tarvitsee ruotsia.

Mietitään asiaa näin: miten 5 020 000 suomenkielistä joutuisi oikeasti tarvitsemaan 290 000 ruotsinkielisen äidinkieltä, kun näistä ruotsinkielisistäkin suurin osa osaa suomea? Kyse on vaan teennäisestä kielilainsäätövaatimuksesta ja virkamiesruotsipakosta.

Ehkä tämä minulle pohjoissuomalaisena on vielä selvempää kuin teille, jotka asutte kaksikielisissä kunnissa.

Kunnista päästään mielenkiintoiseen kysymykseen kaksikielisten kuntien tulevaisuudesta. 2010 alusta ruotsienemmistöiset Pernaja ja Liljendal liittyivät Loviisan kaupunkiin, ja Itä-Uusimalla ei ole enää yhtään ruotsia pääkielenään käyttävää kuntaa. Ruotsinkieliset kunnat kokivat suuria muutoksia jo vuonna 2009 kun muodostettiin Länsi-Turumaa, Raasepori ja Kemiönsaari. Kaksikielisten kuntien määrä väheni paljon. Tämä on hyvä asia säästöjen ja palveluiden kannalta. Miksi järjestää kaksikielisiä palveluita samalla alueella monen kunnan toimesta? Mutta jos ajatellaan ruotsinkielisyyden tulevaisuutta, luultavasti kuntaliitokset auttavat ruotsin kielen haihtumista: kun ruotsinkielesten osuus kunnan väestöstä vähenee, ei se tule nousemaan tulevaisuudessakaan luultavasti. Mitä suuremmiksi alueiksi ja kaupungeiksi kunnat liittyvät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne suomenkielistyvät ainakin Etelä-Suomessa. Mutta tämä on sinällänsä luonnollinen kehitys joka on jatkunut jo 1600-luvulta.

Uudellamaalla Inkoo on konkurssikunnossa myös, joten senkin on joko liityttävä suomenkieliseen kuntaan tai sitten Raaseporiin.

[do.ut.des]

Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.  

Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?

Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.

Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.

Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?

Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.

Ei. Ei ajatuksessani ole päättelyvirhettä. Kysyin, että millä perusteella väität että ainoastaan toinen väittämä on tosi? Muistetaan nyt, että molemmat hokemat ovat useaan kertaan kuultu samasta lähteestä eli kansanedustajien suusta, samasta puolueesta.

Miksi siis ainoastaan toinen olisi paikkaansa pitävä tai pitämätön?

[Jaakko Sivonen]

Kokoomus on äänestänyt pakollisen ruotsinopetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoo, että mitään sellaista ei viedä eteenpäin, koska päätös on vastoin perustuslakia.

- Jos ruotsi on kansalliskieli, niin ei ole mitään mahdollisuutta lopettaa kouluruotsia.

Kimmo Sasi yksinkertaisesti valehtelee. Perustuslaissa ei sanota mitään ruotsin kielen pakollisesta opettamisesta. Kielten aseman osalta perustuslaki on ollut sama vuodesta 1919 lähtien, mutta pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa.

Sitä paitsi, vaikka ehdotus olisikin vastoin nykyistä perustuslakia (mitä se ei ole), entä sitten? Siinä tapauksessa Kokoomuksen johdon pitäisi toimia puoluekokouksensa viitoittamalla tiellä perustuslain muuttamisen puolesta.

Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville

Välillä on epäselvää, onko Sasi Kokoomuksen vai RKP:n edustaja. RKP tuntuu hänelle rakkaammalta kuin oman puolueen puoluekokous.

Taas nähdään, ettei perustuslakivaliokunta ole puolueeton perustuslain tulkitsija. Se toteuttaa hallituspuolueiden politiikkaa, tai tässä tapauksessa hallituspuolue Kokoomuksen vähemmistösiiven politiikkaa.

Kaikkien pakkoruotsia vastustavien kokoomuslaisten kannattaa äänestää Perussuomalaisia ensi vaaleissa. Ainoastaan tuntuva vaalitappio voi muuttaa Kokoomuksen johdon linjauksia; puoluekokouksen enemmistöhän ei siihen näköjään pysty.

[Aldaron]

Tämä etulyöntiasema ... viiden prosentin vähemmistön kielestä

Ota huomioon että viittasin tuossa vain kaksikieliseen väestönosaan, en läheskään kaikkiin ruotsinkielisiin. Kaksikielisten osuus ruotsinkielisestä väestöstä on noin kolmasosa. Näin suuri osa suomenruotsalaisista nimittäin ilmoitti kyselyssä suhtautuvansa suomeen toisena äidinkielenään. Nuorimmissa ikäluokissa kaksikielisten osuus on tietenkin selvästi suurempi kuin ruotsinkielisessä väestössä keskimäärin. Lisäksi on otettava huomioon, että tietty osa kaksikielisistä on rekisteröity suomenkielisiksi. Suomenkielisiksi rekisteröityjen kaksikielisten osuus kaikista kaksikielisistä on suurempi vanhemmissa ikäluokissa kuin nuoremmissa.

Niillä jotka osaavat suomea huonosti tai vain keskinkertaisesti ei totisesti ole mitään "etulyöntiasemaa".

[Kimmo Pirkkala]

Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on. Jos se ei ole hyödyllistä, valitaan joku muu. Kuten Lappeenrannassa tai Haminassa.

Pitäisi olla perustelu sille miksi juuri ruotsinkielen opiskelu on pakollinen koko maassa. Sellaista perustelua ei ole ja pakollisuus tekee ruotsinkielestä monille vastenmielisen ja antipatioittaa monia suomalaisia ehkä myös ruotsinkielisiä kohtaan.

[Aldaron]

Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.  

Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?

Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.

Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.

Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?

Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.

Ei. Ei ajatuksessani ole päättelyvirhettä. Kysyin, että millä perusteella väität että ainoastaan toinen väittämä on tosi? Muistetaan nyt, että molemmat hokemat ovat useaan kertaan kuultu samasta lähteestä eli kansanedustajien suusta, samasta puolueesta.

Miksi siis ainoastaan toinen olisi paikkaansa pitävä tai pitämätön?

Perustelin sen melko yksityiskohtaisesti tuossa yllä. Lyhyesti: se että hallitsee molemmat kansalliskielet täydellisesti antaa tietyn etulyöntiaseman työmarkkinoilla. Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme substantiivia ovat elettyä elämää.

Väittäisin jopa, että tiedän mistä puhun.  

Mutta, kuten sanottu, ymmärrän hyvin jos pihlajanmarjat ovat happamia.

[Topi Junkkari]

Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme adjektiivia ovat elettyä elämää.

Mitkä kolme adjektiivia? Suomen osaamisesi ei taida olla "äidinkielenomaista", jos väität sanoja rikkaus, voimavara ja hyödyllisyys adjektiiveiksi.

[Aldaron]

Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on. Jos se ei ole hyödyllistä, valitaan joku muu. Kuten Lappeenrannassa tai Haminassa.

Pitäisi olla perustelu sille miksi juuri ruotsinkielen opiskelu on pakollinen koko maassa. Sellaista perustelua ei ole ja pakollisuus tekee ruotsinkielestä monille vastenmielisen ja antipatioittaa monia suomalaisia ehkä myös ruotsinkielisiä kohtaan.

Tuo mitä viimeksi kirjoitat onkin ehkä paras argumentti ruotsin kielen vapaaehtoistamisen puolesta. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että näkisin vapaaehtoistamisessa sekä todennäköisiä plussia että todennäköisiä miinuksia. En tämän vuoksi suhtaudu tuohon kysymykseen kovinkaan jyrkästi, jos se rajataan tiukasti siihen, tulisiko ruotsin olla pakollinen kouluaine vai ei.

Asia ei nimittäin ole ihan niin yksinkertainen. Ongelmana on se, että jos lähtee edes alustavasti kehittelemään mahdollisia tai todennäköisiä skenaarioita siitä, mitä tuollaisen päätöksen jälkeen käytännössä luultavasti seuraisi, siitä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Olen joskus aikaisemminkin spekuloinut erilaisilla skenaarioilla, jotka voisivat olla vapaaehtoistamisen seurauksina, mutta täytynee taas lähiaikoina palata asiaan ja paneutua yksityiskohtiin vielä vähän tarkemmin.

[Aldaron]

Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme adjektiivia ovat elettyä elämää.

Mitkä kolme adjektiivia? Suomen osaamisesi ei taida olla "äidinkielenomaista", jos väität sanoja rikkaus, voimavara ja hyödyllisyys adjektiiveiksi.

Niin, substantiivejahan ne ovat. Tiedät kuitenkin ihan hyvin, että tuollaisia mokia tulee hyvin helposti tehneeksi kun kirjoittaa nopeasti. Jos ihan oikeasti en tuntisi substantiivin ja adjektiivin välistä eroa, se ei kertoisi mitään varsinaisesta kielitaidosta, vaan siitä etten tietäisi minkään kielen kieliopista edes niitä perustermejä jotka opitaan ihan ensimmäiseksi. Sanat substantiivi ja adjektiivi kun ovat varsin kansainvälisiä.

Kolmannella kotimaisella: I thank you for your contribution, but this time it was totally beside the point.

Yritäpä seuraavaksi vaikka löytää suomenkielisestä proosastani sijamuotovirheitä. Kai silläkin tavalla saa ajan kulumaan.

EDIT: No niin, nyt korjasin sen muotoon "substantiiveja".  Är du nöjd nu?

[Aldaron]

Kimmo Sasi yksinkertaisesti valehtelee. Perustuslaissa ei sanota mitään ruotsin kielen pakollisesta opettamisesta. Kielten aseman osalta perustuslaki on ollut sama vuodesta 1919 lähtien, mutta pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa.

Muista kuitenkin että ruotsi oli oppikoulussa jo valmiiksi pakollinen kieli, samoin kuin suomi ruotsinkielisissä oppikouluissa. Ylioppilaaksi ei siis myöskään vuosien 1919 ja 1972 voinut päästä, ellei lukenut toista kotimaista.

Kansakoulut olivat toki eri asia.

[Topi Junkkari]

Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?

Vielä pieni kielellinen huomautus. Sana "rahvas" on kollektiivinen termi. Voit toki sanoa kuuluvasi rahvaaseen (mitä ikinä tuolla sääty-yhteiskuntaan kuuluvalla termillä sitten nykyoloissa tarkoitatkin), mutta et voi kutsua itseäsi "rahvaaksi". Tuohon "rahvas"-sanan väärään käyttöön yksilöä kuvaavana terminä olen kyllä törmännyt joskus ennenkin.

Ymmärsit taas kerran väärin. Koska olemme julkisella ja suurta kansansuosiota nauttivalla foorumilla, on luonnollista, että nimimerkki do.ut.des pyysi sinua ilmaisemaan näkemyksesi kaikelle kansalle, ei pelkästään yhdelle ihmiselle. Me olemme paljasjalkainen rahvas.

Kielitoimiston sanakirjan ensisijainen määritelmä sanalle rahvas on tavallinen kansa, maalaisväestö, maalaiset (sivistyneistön, säätyläisten vastakohtana).

Lähisukukielessämme virossa sana rahvas tarkoittaa yksinkertaisesti kansaa. Eesti rahvas = Viron kansa. Virossa se on yleiskielen sana, johon ei liity mitään arvolatausta. (Toinen hyvä esimerkki: viron kielen sana kusi tarkoittaa ihan samaa kuin meilläkin, mutta viron kielessä se on korrekti yleiskielen ja jopa lääkäreiden ammattikielen termi.)

[Aldaron]

Lähisukukielessämme virossa sana rahvas tarkoittaa yksinkertaisesti kansaa. Eesti rahvas = Viron kansa. Virossa se on yleiskielen sana, johon ei liity mitään arvolatausta. (Toinen hyvä esimerkki: viron kielen sana kusi tarkoittaa ihan samaa kuin meilläkin, mutta viron kielessä se on korrekti yleiskielen ja jopa lääkäreiden ammattikielen termi.)

Ma tean seda, sest ma saan väga hästi aru eesti keelest.

Hyvin vapaa käännös suomeksi: tuo ei varsinaisesti ollut minulle mikään uutinen.

[Luotsi]

Kylläpä melkoisia sammakoita uusi kepupomo suustaan muljautteli YLEn iltauutisissa: "Pakkoruotsista keskusteleminen on pään pistämistä pensaaseen". WTF 

[jupeli]

Kylläpä melkoisia sammakoita uusi kepupomo suustaan muljautteli YLEn iltauutisissa: "Pakkoruotsista keskusteleminen on pään pistämistä pensaaseen".

Mitähän ja ketiähän se tuo viimeinen lause voisi oikeasti tarkoittaa?

Pakkoruotsi ja maahanmuutofanaatikot ovat kehittäneet sarjan järjettömiä kliseitä asialleen, ikään kuin ne oikeasti merkitsisvätkin jotain.

[mikkoellila]

Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on.

Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.

[Turkulaine]

Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.

Useimmat kielet ovat tarpeettomia niille, jotka eivät niitä osaa tai halua käyttää. Kieltä pitää osata, jotta sitä voi hyödyntää. Meidän kulttuuripiirissämme ehkä englanti on ainoa kieli, jota käytännön syistä harvalla on varaa jättää opiskelematta. Toisaalta yhtään englantia osaamatonkaan ei kuole nälkään yhteiskunnassamme.

Minulle kaikista opiskelemistani kielistä vähiten hyötyä on ollut ehkä ranskasta. Sinulle kaiketi ranska on hyödyllinen kieli, sillä seuraat ranskalaista lehdistöä. Molemmat asumme Turussa.

Tämä ei tietenkään ole argumentti minkään kielen pakkosyöttämisen puolesta tai vastaan. Kielten hyödyllisyys yksilölle on kuitenkin niin moniulotteinen kokonaisuus, ettei nettiforumeilla kuullut julistukset yleensä tavoita sitä edes välttävästi.

[Turkulaine]

Avaan vielä sen verran, että monet vetoavat puhujamäärään kielten hyödyllisyydessä, vaikka todellisuudessa maantieteellinen ja sosio-kulttuurinen etäisyys on paljon tärkeämpi. On totta, että joitakin kieliä puhuu sadat miljoonat maailman asukkaat. Kuitenkin suomalaisilla on usein vain vähän yhteyksiä Etelä-Amerikan miljoonien espanjankielisten mestitsien kanssa tai mahdollisuuksia käydä viikonloppuristeilyllä Kiinassa.

Toinen on jatkuva takertuminen puhumiseen. On totta, että ruotsalaisen kanssa voi puhua englantia tai vaikka ranskaa. Kuitenkaan kun menee Ruotsiin, eivät kaikki tekstit, tiedonannot ja kyltit muutu englanninkielisiksi. On älyttömän vaikeaa tulla toimeen lukutaitoisten yhteiskunnassa, jos ei ikinä käsitä mitä ympärillä lukee ja mitä neuvotaan.

Vaikka kuinka jankutetaan englannista, on edelleen hyödyllistä opetella muitakin meitä lähellä olevia kieliä. Auttavan kirjallisen osaamisen saavuttaa hyvin vähällä vaivalla. Lisäksi Euroopassakaan ei pärjää likipitäenkään kaikkialla puhutulla englannin kielellä.

Muoks:  kannatan lisää valinnaisuutta kieliopetukseen pakkosyötön sijaan sekä lisää valinnanvaraa kieliopintoihin. Kuitenkin kouluissa oppilaille tulee antaa realistista tietoa kielen käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä.

[Uljanov]

Tämä ei tietenkään ole argumentti minkään kielen pakkosyöttämisen puolesta tai vastaan. Kielten hyödyllisyys yksilölle on kuitenkin niin moniulotteinen kokonaisuus, ettei nettiforumeilla kuullut julistukset yleensä tavoita sitä edes välttävästi.

Ei. Kielten tarpeellisuuden yksilöllisyyshän on nimenomaan argumentti laajan valinnanvapauden puolesta.

edit:
Aldaronille ja muille kiitokset noiden tutkimustulosten etsimisestä.

Sinänsä kertoo aika ikäviä asioita kanssaihmisistämme, että täysin samaa asiaa kysyttäessä saadaan täysin erilainen tulos kysymyksen muotoa säätämällä. Tämä osoittaa, että merkittävällä osalla vastaajista ei ollut asiaan ennalta pohdittua kantaa, eikä kantaa myöskään huolella pohdittu vastattaessa, vaan vastaus heitettiin ensimmäisen impulssin mukaan. Muutenhan itse asia ratkaisisi, eikä kysymyksen rakenne.

[Turkulaine]

Ei. Kielten tarpeellisuuden yksilöllisyyshän on nimenomaan argumentti laajan valinnanvapauden puolesta.

Myöhästyit 56 sekuntia    Jeps, samoilla linjoilla ollaan.

[Uljanov]

Perskuta, ensi kerralla nopeammin

[Pöllämystynyt]

Katainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.

Puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskouluissa poistetaan. Samalla kokous kuitenkin päätti turvata ruotsin kielen perustuslaillisen aseman.

Tulkitsen Käteisen olevan idiootti koska hän ei ymmärrä pakkoruotsin ja ruotsin kielen perustuslaillisen aseman eroa.

Jos voin välillä palata tähän.

Kataisen kommentin kaltaiset rinnastukset uhkaavat ruotsin kielen asemaa. Valtion virallisen kaksikielisyyden rinnastaminen ruotsin pakollisuuteen koulussa on kuin naula kaksikielisyyden arkkuun. Pakollinen ruotsin opiskelu on se, joka varsinaisesti kohtaa vastarintaa ja provosoi, ei virallinen kaksikielisyys sinänsä. Ruotsin vapaaehtoistamisen kannattajia on paljon enemmän, kuin valtion yksikielisyyden kannattajia.

Aina, kun joku rinnastaa kaksikielisyyden ja pakkoruotsin, kehitetään ihmisten keskuudessa asenteita siihen suuntaan, että kaksikielisyys olisi pohjimmainen ongelma. Muistan omalta koulu- ja lukioajaltani tällaisia tapauksia. Ruotsin opettajilla oli tapana perustella joskus, varsinkin opiskelun alussa, miksi ruotsin opiskelu on hyödyllistä ja pakollista. Valitettavasti he perustelivat ruotsin pakollisuutta myös sillä, että Suomi on kaksikielinen maa. Tämän takia jotkut pakkoruotsiin tuskastuneista oppilaista alkoivat vastustaa Suomen kaksikielisyyttä.

Lisäksi monikulttuuristuminen ja pseudokansainvälisyys joka tapauksessa syövät nopeasti pohjaa pakkoruotsin alta. Itse asiassa ne syövät lopulta pohjaa myös kaksikielisyyden alta, mutta näitä asioita ei silti tulisi sitoa toisiinsa. Pakkoruotsi on melko varmasti mennyttä jo nykyisen mokutusasteen säilyessä, mutta ruotsin kieli voi silti säilyttää asemansa Suomessa ja olennaisena osana Suomea, mikäli muutos saadaan kohtuullisessa ajassa.

[Kimmo Pirkkala]

Onko mahdollista, että perustuslailliseen asemaan takertuvat pakkoruotsin puolustajat upottavat loppujen lopuksi sen perustuslaillisen asemankin?

[Pöllämystynyt]

Onko mahdollista, että perustuslailliseen asemaan takertuvat pakkoruotsin puolustajat upottavat loppujen lopuksi sen perustuslaillisen asemankin?

Vaara on ilmiselvä, ja ihmetyttää, mikseivät edes RKP:n poliitikot tätä käsitä. Ilmeisesti "oikeaoppisuus" estää heiltä pragmaattisen ajattelun. Pakkoruotsi on poliittinen "saavutus", josta pidetään kiinni kynsin hampain, vaikka se on muodostunut raskaaksi taakaksi.

Kun valittua politiikkaa joutuu usein puolustelemaan ja mainostamaan muille, haittapuolia kiistäen, oppii tekemään näin myös itselleen. Silloin ei itsekään ymmärrä politiikkansa haittoja.

[Kimmo Pirkkala]

^Niin, mitä pitempään pakkoruotsi on voimassa, sen pidempään pakkoruotsista keskustellaan ja sen pidempään keskustellaan myös ruotsinkielen perustuslaillisesta asemasta ja mitä pidempään siitä keskustellaan sen useammin sen tarpeellisuutta myös kyseenalaistetaan.

RKP:n intresseissä pitäisi olla pakkoruotsin lopettaminen asap.

[M.K.Korpela]

Ilmeisesti useimmille kirjoittajille ei aukene se politiikan raadollinen arki, jossa Kokoomus arvelee vievänsä nuivien äänet epärelevantin kysymyksen varjolla. Ruotsinkieli ei ole se kohta, josta Suomi on rikki, mutta nähtävästi se joihinkin uppoaa. Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Kokkareille aika helppo äänisaalis, ja perheenyhdistäminen ja muu vastaava voi jatkua.

EDIT: Kyllä teille se puhumisen meinkinki riittää.

[MW]

Ilmeisesti useimmille kirjoittajille ei aukene se politiikan raadollinen arki, jossa Kokoomus arvelee vievänsä nuivien äänet epärelevantin kysymyksen varjolla. Ruotsinkieli ei ole se kohta, josta Suomi on rikki, mutta nähtävästi se joihinkin uppoaa. Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Kokkareille aika helppo äänisaalis, ja perheenyhdistäminen ja muu vastaava voi jatkua.

EDIT: Kyllä teille se puhumisen meinkinki riittää.

Aivan samaa mieltä. Ruotsin kielen nykyinen asema Suomessa ei ole koskaan ollut minulle minkäänlainen issue, vaikka kersana Porvoossa pohjanmaalaista joskus vähän vatuttikin. Demlan mokuttajien soluttama iki-virkamiehistö vie näitä vaaleilla valittavia kuin litran mittaa.

[Nanfung]

Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?

[Aldaron]

Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?

Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.

[Nanfung]

Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.

Voisitko osoittaa esimerkin, missä asiassa Halonen on ollut eri mieltä kuin Rkp?

[mikkoellila]

Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.

Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?

Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.

Millä perusteella RKP on oikeistoa?

Wallin vill hellre höja skatterna än skära ner välfärden
Publicerad: 12/06 10:37 ›uppdaterad: 12/06 13:17

I sitt tal till partidagen sa ordförande Stefan Wallin att han tror att vi måste räkna med en höjd totalskattegrad under nästa valperiod hellre än nedskärningar i välfärdsservicen.