Miksi Eurooppa tuhoaa itsensä?

[Che Rapo]

Olen miettinyt aihetta, minkä takia koko Eurooppa halutaan tuhota islamisaatiolla? Pitkäjänteisesti sen eteen on töitä tehty. Mikä on se perimmäinen pointti, minkä takia kolmas maailma halutaan "pakko"siirtää Eurooppaan? Työllisyys/työttömyys/eläköityminen?? Jotenkin näin tässä kohtaa tuntuisi utopistiselta, että duunit on se syy. Mikä ihme voi olla se syy, että esim. Ruotsi on Tuhonnut/Tuhoutumassa omaan "rikkauteensa"? Ja paljonko se esim. ruotsille maksaa/on maksanut/tulee maksamaan? Käsittääkseni n.20% verotuloista ruotsissa menee maahanmuuttajien elättämiseen. Mielestäni se on ihan helvetin paljon. Kun miettii ruotsin ruusutarhaa, ghettoutumista, sen johdannaisia.. Yleensäkkin. Mutta mikä se perimmäinen syy on, miksi tänne tehdään helvetillisiä väestönsiirtoja? Suvishan sanoo, et meil on niinq soppari, ja kyl linnutki... Mutta se lopullinen syy.. Kaikkihan tietää, varmasti päättäjätkin, et multikulti on pelkkää utopiaa, eli miksi? Kertokaas viisaammat.

[Marius]

Bilderbergin Pena...  
Ei vaiskaan, oikea vastaus kaikkeen mahdolliseen on...neljä (4).

[Murkina]

Jos länsimainen kulttuuri ei ole elinvoimainen niin se kyllä tuhoutuu, tekeepä sen sitten suvis-suvi, mahmud-maahanmuuttaja tai vaikkapa täydellinen taloudellinen romahdus. Monikultturismi on oire, ei sairauden lähde.

[J. Lannan haamu]

Tämä on se miljoonan sillingin kysymys, joka tosin varmaan kaipaa tilaa Homman toisessa asiayhteydessä (muualla kuin Uutishuoneella...), mutta kerron kernaasti eräitä näkemyksiä. Jätän pallon edelleen jatkoa ajatellen viisaammille   

Perustavalaatuinen kysymys on, ketkä ja millaiset ihmiset Euroopassa haluavat tietoisesti tai tiedottomasti tuhota Euroopan kulttuurit ja kaataa maan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin seikkoihin. Vastaan sekä ajatellen omia näkemyksiä ex-vihervasemmistolaisena liberaalina (10 v sitten) sekä koitan näin jälkikäteen pohtia muiden ajatusten kulkua.

- Joissain Euroopan maissa ihmisten kohdalla hoivavietti, joka kohdistuu köyhien maiden auttamista kohtaan ja on jollain tapaa biologista sekä jollain tapaa kulttuurin opettamaa. Tällä jälkimmäisellä tarkoitan egoistista ajattelutapaa, että jos autan ns. hädässäolevaa, statusarvoni kasvaa sekä omassa mutta ennen kaikkea muiden silmissä.

- Kun kyse on yleisestä kulttuurien rikastamisesta ts. lisää väriä, kieltä ja kulttuuria, kyseessä voisi olla oma heikko kansallisidentiteetti. Jotkut tyypilliset oman kulttuurin kohdalla kulttuurishistorialliset elementit, jotka ovat siirtyneet perheen mukana sukupolvelta toiselle vahvoina kasvuympäristön yhteydessä. Mm. suo-kuokka-kärpässieni...hyvä esimerkki kansallisidentiteetistä on Suomen suhde Skandinaviaan. Itse näen itseni enemmän Skandinaavina (en kuitenkaan täysin, koska näen itseni suomalaisena ), mutta ymmärrän toisaalta niitä ketkä kategorisoivat itsensä slaavilaisten, baltialaisten ja skandinaavien välimaastoon tms.

Tähän kai voisi liittyä sekin, että Suomi on jollain tapaa maantieteellisesti (ONNEKSI) positioitunut 'reuna'paikkaan. Monen rikastajan kannalla olevan henkilön henkinen elämä voi olla hieman köyhää, ja 'rikkautta' halutaan piristämään elämää. Itsellä tämä oli syy, onneksi siihen löytyi lääke...

-  Syyt voivat olla myös poliittisia ja uskonnollisia. Italian kohdalla katolilaisuus on ainakin eräiden haastattelemieni ihmisten kohdalla eräs syy, eli halutaan auttaa. Aika rajuja kommentteja on tullut kun olen kyseenalaistanut Lampedusan katastrofaalisen tilanteen. Ruotsissa ja pohjoismaissa taas valtaeliitti on tietyllä tapaa todella feministinen, joka mielestäni on jollain tapaa kulttuurillis-biologisesti johtava siihen, että poliittista järjestelmää hyväksikäytetään maskuliinisemman ja suuremman valtaetäisyyden omaavien poliittisten tahojen puolelta. Tämä liittyy laajemmassa kontekstissa tuohon ensimmäiseen seikkaan. Tähänkin seikkaan tietty liittyy suuri tietämättömyys, ja tätä kautta vastuuttomuus ettei asioista suostuta ottamaan selvää

- Kyvyttömyys nähdä kausaalisuutta ja perspektiiviä. Tämä ei ole pelkästään oire, vaan mielestäni eräs juurisyistä. Psykologinen ilmiö (Chiras, D. 2001, Environmental Science, creating a sustainable future) ihmisessä kieltää, 'ei ilmiö ole niin paha' ns. muuta sontaa. Onneksi ihmislajiin kuuluu monenmoista Hommaa tekeviä ihmisiä, joilla on kykyä käsitellä asioita rehellisesti ja moniulotteisemmin.

Voisiko em. aspekteista saada perspektiiviä siihen, miksi ihmeessä niin useat vihervasemmistolaiset feministi-liberaalit eivät näe omaa ahdasmielisyyttään, fanaattisuuttaan, elitististä mentaliteettiaan ja samaan aikaan vihamielistä suhtautumistaan oman maan kansalaisia kohtaan...

[Anti-Utopisti]

Mutta mikä se perimmäinen syy on, miksi tänne tehdään helvetillisiä väestönsiirtoja?

Väestönsiirrot johtuvat ensinnäkin siitä, että mm. afrikkalaistaustaiset maahanmuuttajat on saatu manipuloitua kultakuumeen mentaliteettiin, jossa he uskovat, että tallustelu Eurooppa-nimisellä maaperällä olisi jollain mystisellä tavalla parempaa verrattuna tallusteluun Afrikka-nimisellä maaperällä. Toiseksi väestönsiirrot johtuvat siitä, että Euroopan poliittinen eliitti on päästään sekaisin ja mennyt mukaan yliopistojen tuhoamisvimmaisten radikaalien yhteiskuntavisioihin.

Tämä ei ole mitään uutta, sillä tuhoamisvimmainen radikalismi on ollut keskeinen osa länsimaiden poliittista kulttuuria ainakin Ranskan vallankumouksesta lähtien. Esimerkiksi Dostojevski on kuvannut varsin osuvasti tuhoamisvimmaisten radikaalien maailmankuvaa:

"The novel is about a group of revolutionaries who plot the destruction of a small provincial town — and, by extension, the whole of Russia and of human civilization. The intricate plot involves the governor of the province, who is continually beset by his wife and her liberal intellectual friends: they take up fashionably radical ideas almost, it seems, just to show him up as a bore. Members of this devilish clique have insinuated themselves into the higher social circles and, Rasputin-like, have bewitched the governor's wife and high society in general, all the while plotting and scheming behind the scenes.
...
The fire does not break out as a result of spontaneous combustion, as Barone seems to imply: it is deliberately set by disgruntled workers acting under the influence of a nihilistic cabal. This is meant to dramatize Dostoyevsky's view of the Russian revolutionaries of his time, whom he saw as possessed by a desire to destroy and little else."

Lähde: Justin Raimondo: Radical Son

http://www.amconmag.com/article/2005/feb/28/00007

Kannattaa ehdottomasti tutustua James H. Billingtonin klassikkoteokseen Fire in the Minds of Men: Origins of the Revolutionary Faith, josta käy ilmi, kuinka vinksahtaneita länsimaisessa poliitiikassa keskeisen roolin saaneet radikaali-ideologiat ovat. Siis eräänlaista tuhoamisen romantiikkaa, joka tyydyttää tietynlaista persoonallisuusrakennetta.

"Of all the secret conspiracies flourishing within the gardens of the Palais, the most secret and conspiratorial was the Social Circle, founded by the pioneer of revolutionary journalists, Nicholas Bonneville. The Social Circle formed the inner, ruling core of the 6000-member "Friends of Truth", a self-conscious, self-proclaimed, power-seeking intellectual elite, composed of "superior intelligences" who advocated "permanent insurrection" on behalf of universal social "equality" and "direct democracy." A standard pattern -- elitist egalitarianism -- was thus established, to be imitated and refined by dictatorial aspirants for centuries to come.
...
For Saint-Just, the function of the Terror was not to punish crime, but to excite the people, to fan their energy into a blaze. As he put it: "That which produces general good is always terrible" (p. 66)."

Lähde: http://www.entrewave.com/freebooks/docs/a_pdfs/newslet/preface/11pref.pdf

"The nineteenth-century revolutionary movements were dominated by a new class which came to be known as the 'intelligentsia' -- young, often lonely students driven by a vision of themselves as an intellectual elite directing and transforming all of culture. In terms of this vision they developed a new form of religious faith: 'ideologies'.

The nineteenth century was, of course, rife with ideologies of various kinds, but the really modern varieties were genuinely, consistently, and self-consciously secular religions, "all-inclusive in scope, universal in application, historical in focus" (p. 209). As such they provided a definite philosophy of history: a clear idea of how history works, what forces are shaping it, where it is going, how to discover one's own place in the cosmic unfolding of the great Plan, and what practical steps to take at every point.
...
Journalism: The Revolutionary Vocation

We have already seen something of the importance of journalism in the activities of those who brought about the French Revolution. Its significance did not end there, as Billington demonstrates: "Journalism was the most important single professional activity for revolutionary Saint-Simonians and Hegelians" (p. 308). The power of the press became so central for revolutionaries, in fact, that just as Christians look forward to the millennial day when "everyone shall sit under his vine and under his fig tree" (Mic. 4:4), the revolutionaries pined for "the day when every citizen shall be able to have a press in his home" (p, 311).
...
Journalists became -- in their own minds at least -- the vanguard of the revolution; the staff was seen as the prototype for the truly communal revolutionary society of the future, in which artisan and intellectual worked together harmoniously. The early vision of the journal staff as one unitary community dld not last long, but journalism has remained the most typical profession of the revolutionary, down to this day.

Ironically, "journalism produced by working people has almost always been non-ideological, and only rarely revolutionary" (p, 335)"

Lähde: http://www.entrewave.com/freebooks/docs/a_pdfs/newslet/preface/12pref.pdf

Viimeksi eilen saimme todistaa erään radikalismisuuntauksen tempausta Suomessa.

Ongelma on tiedetty jo pitkään, mutta Euroopan valtaapitävät eivät ole toden teolla pyrkineet radikalismin tuhovaikutusten minimoimiseen - ja väestönsiirtojen tapauksessa Euroopan valtaapitävät jopa menivät ainakin tilapäisesti mukaan radikaalien tuhotoimintaan.


[email protected]