Monikulttuuria pohjoismaalaisittain - suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

[Aldaron]

vain pieni osa ymmärtää esimerkiksi alkukielisiä tekstejä sillä tasolla, että viitsisi lukea vähänkään pitempää ruotsinkielistä tekstiä, norjalaisesta tai tanskalaisesta puhumattakaan.

Tuota en usko, ainakaan ruotsin osalta. On muistettava ettei kyse ole aktiivisesta vaan passiivisesta kielitaidosta, siis ei ruotsin puhumisesta eikä kirjoittamisesta vaan pelkästään ymmärtämisestä. Suomalaisten ruotsin taitoa on mitattu erilaisilla tutkimuksilla, ja kyky ymmärtää ruotsia on todettu keskimäärin suhteellisen korkeaksi. Mitä tähän foorumiin taas tulee, täällä aktiivisen väen keskimääräinen koulutustaso on jokseenkin varmasti korkeampi kuin väestöllä keskimäärin, joten väki täällä ymmärtää ruotsia keskivertosuomalaistakin paremmin.

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

[Siili]

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

Minusta ei ole ollenkaan tyhmää tai epäkohteliasta todeta asioiden oikea laita:  yleinen kielitaito tällä foorumilla menee järjestyksessä: suomi > englanti >> ruotsi.  Eipä muilla kielillä tulevia (harvoja) viestejä tarvitse poistaa, mutta lähettäjän on mielestäni hyvä tietää, ettei niillä tule olemaan kovin kummoista lukijakuntaa.

[Aldaron]

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

Minusta ei ole ollenkaan tyhmää tai epäkohteliasta todeta asioiden oikea laita:  yleinen kielitaito tällä foorumilla menee järjestyksessä: suomi > englanti >> ruotsi.  Eipä muilla kielillä tulevia (harvoja) viestejä tarvitse poistaa, mutta lähettäjän on mielestäni hyvä tietää, ettei niillä tule olemaan kovin kummoista lukijakuntaa.

No sitten meillä on hieman erilainen käsitys siitä, kuinka moni tulee ne lukemaan.

[Siili]

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

Minusta ei ole ollenkaan tyhmää tai epäkohteliasta todeta asioiden oikea laita:  yleinen kielitaito tällä foorumilla menee järjestyksessä: suomi > englanti >> ruotsi.  Eipä muilla kielillä tulevia (harvoja) viestejä tarvitse poistaa, mutta lähettäjän on mielestäni hyvä tietää, ettei niillä tule olemaan kovin kummoista lukijakuntaa.

No sitten meillä on hieman erilainen käsitys siitä, kuinka moni tulee ne lukemaan.

Niin on.  En kuitenkaan oikein luota objektiivisuuteesi tässä asiassa. Esimerkiksi omalla kohdallani (olen omakotiasuja) olen huomannut, että minun on usein vaikeuksia asettua kerrostaloasujan housuihin.

[Lauri Karppi]

Minä ajattelin, että jos kielet olisivat suomi ja englanti, muu maailma eksyisi tänne helpommin lukemaan. Passaa miten vaan.

^ Tuo on erittäin hyvin sanottu. Huonosti puhuttu englanti on maailman yleisimpiä kieliä, ja kääntäjä toimii varmaan ihan hyvin sitten niille vähemmistöille jotka eivät sitä osaa.

Suurin osa kommunikaatiosta tulee joka tapauksessa tapahtumaan englanniksi, koska skandinaavit vastaavat englanniksi jos heitä puhuttelee tällä kielellä. Pointtini on se ettei ole hyvä idea erikseen kieltää skandinaaveja kirjoittamasta ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi. Tuollaisella kiellolla ei saavutettaisi mitään positiivista.

Ei kai täällä ole erikseen espanjankaan käyttöä kielletty, mutta ne kaksi kotimaista ymmärretään vaan paljon helpommin kuin ruotsi. Ja se pihvi oli tosiaan siinä, että englannin kieli on kohtuullisen unversaali nettikieli, kaikki ymmärtävät sitä ainakin vähän.

[Aldaron]

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

Minusta ei ole ollenkaan tyhmää tai epäkohteliasta todeta asioiden oikea laita:  yleinen kielitaito tällä foorumilla menee järjestyksessä: suomi > englanti >> ruotsi.  Eipä muilla kielillä tulevia (harvoja) viestejä tarvitse poistaa, mutta lähettäjän on mielestäni hyvä tietää, ettei niillä tule olemaan kovin kummoista lukijakuntaa.

No sitten meillä on hieman erilainen käsitys siitä, kuinka moni tulee ne lukemaan.

Niin on.  En kuitenkaan oikein luota objektiivisuuteesi tässä asiassa. Esimerkiksi omalla kohdallani (olen omakotiasuja) olen huomannut, että minun on usein vaikeuksia asettua kerrostaloasujan housuihin.

Tuolla logiikalla ei voi luottaa kenenkään objektiivisuuteen, sillä omat arkielämän kokemukset  vaikuttavat pakostakin kaikkien käsitykseen sosiaalisesta todellisuudesta.

[Siili]

Niin on.  En kuitenkaan oikein luota objektiivisuuteesi tässä asiassa. Esimerkiksi omalla kohdallani (olen omakotiasuja) olen huomannut, että minun on usein vaikeuksia asettua kerrostaloasujan housuihin.

Tuolla logiikalla ei voi luottaa kenenkään objektiivisuuteen, sillä omat arkielämän kokemukset  vaikuttavat pakostakin kaikkien käsitykseen sosiaalisesta todellisuudesta.

Totta.  Siksi en ota anonyymejä nettisaarnoja kovin tosissaan, varsinkin jos saarnaajan perustelut ovat anekdootteja tai mutuja.  Minusta se on tervettä skeptisyyttä.

[Roope]

vain pieni osa ymmärtää esimerkiksi alkukielisiä tekstejä sillä tasolla, että viitsisi lukea vähänkään pitempää ruotsinkielistä tekstiä, norjalaisesta tai tanskalaisesta puhumattakaan.

Tuota en usko, ainakaan ruotsin osalta. On muistettava ettei kyse ole aktiivisesta vaan passiivisesta kielitaidosta, siis ei ruotsin puhumisesta eikä kirjoittamisesta vaan pelkästään ymmärtämisestä.

Suosittelen uskomaan. Huomaa, että potentiaalinenkin passiivinen kielitaito on aivan eri asia kuin kielitaidon käyttäminen lukemiseen, puheenymmärtämisestä puhumattakaan. Minäkin sentään parin vuoden harjaantumisen jälkeen pystyn ymmärtämään kirjoitettua tekstiä tutusta aiheesta melko hyvin, mutta riikinruotsin ymmärtäminen livenä olisi edelleen melko toivotonta. Onneksi konsernikielenä käytetään englantia.

[Luotsi]

hep hep, käsi pystyyn moniko on keskustellu tanskalaisten ruotsalaisten ja norskien kanssa

Monen monituista kertaa kaikkien noiden, sekä työn että vapaa-ajan merkeissä. Aina luontevasti englanniksi.

[Aldaron]

Niin on.  En kuitenkaan oikein luota objektiivisuuteesi tässä asiassa. Esimerkiksi omalla kohdallani (olen omakotiasuja) olen huomannut, että minun on usein vaikeuksia asettua kerrostaloasujan housuihin.

Tuolla logiikalla ei voi luottaa kenenkään objektiivisuuteen, sillä omat arkielämän kokemukset  vaikuttavat pakostakin kaikkien käsitykseen sosiaalisesta todellisuudesta.

Totta.  Siksi en ota anonyymejä nettisaarnoja kovin tosissaan, varsinkin jos saarnaajan perustelut ovat anekdootteja tai mutuja.  Minusta se on tervettä skeptisyyttä.

No sitten olemme tasoissa, sillä

a) mitä anonymiteettiin tulee, ymmärtääkseni "Siili" ei ole oikea nimesi.

b) "Anekdootteja" en ole kertonut, mutta sanalla "mutu" viittaat ilmeisesti siihen että perustelin omalla kokemuksellani sen väitteen jonka mukaan kirjoitettu tanska on helposti ymmärrettävissä ruotsin pohjalta. Käytit vastaperusteena omaa "mutuasi": kerroit suorittaneesi ns. pienen kielikokeen. Kerroit myös, että kirjoitetun tanskan ymmärtäminen tuottaa sinulle vaikeuksia. Olen toki valmis tarkentamaan lausuntoani siltä osalta että varmasti on merkitystä silläkin, hallitseeko ruotsin äidinkielentasoisesti vai pienen kielikokeen tasoisesti. Toinen seikka jolla on hieman merkitystä asian kannalta on se, osaako saksaa vai ei, sillä tanskassa on jonkin verran enemmän saksalaisperäisiä lainasanoja kuin ruotsissa.

[Siili]

Totta.  Siksi en ota anonyymejä nettisaarnoja kovin tosissaan, varsinkin jos saarnaajan perustelut ovat anekdootteja tai mutuja.  Minusta se on tervettä skeptisyyttä.

No sitten olemme tasoissa, sillä

a) mitä anonymiteettiin tulee, ymmärtääkseni "Siili" ei ole oikea nimesi.

b) "Anekdootteja" en ole kertonut, mutta sanalla "mutu" viittaat ilmeisesti siihen että perustelin omalla kokemuksellani sen väitteen jonka mukaan kirjoitettu tanska on helposti ymmärrettävissä ruotsin pohjalta. Käytit vastaperusteena omaa "mutuasi": olet suorittanut ns. pienen kielikokeen ja kirjoitetun tanskan ymmärtäminen tuottaa sinulle vaikeuksia. Olen toki valmis tarkentamaan lausuntoani siltä osalta että varmasti on merkitystä silläkin, hallitseeko ruotsin äidinkielentasoisesti vai pienen kielikokeen tasoisesti. Toinen seikka jolla on hieman merkitystä asian kannalta on se, osaako saksaa vai ei, sillä tanskassa on jonkin verran enemmän saksalaisperäisiä lainasanoja kuin ruotsissa.

Ymmärrän hyvin, etteivät omat kokemukseni ole välttämättä yleispäteviä.  Siksi pyrin välttämään saarnaamista.  Ei minulla esimerkiksi ole kanttia esittää "asiantuntevia" argumentteja suomenruotsalaisten suhteesta suomen kieleen.

Muuten, osaan saksaa erittäin hyvin (asunut siellä useita vuosia).  Eipä tuo kummoisesti auta tanskan kielen ymmärtämistä.  Jopa norjan lukeminen sujuu (ruotsin pohjalta) paremmin.  Tosin sekin on melkoista tervan juontia.  Vähemmän tärkeäksi kokemiani norjankielisiä dokumentteja en taatusti lue.  En todellakaan usko, että käyttäytymiseni on kovin uniikkia.

[Aldaron]

osaan saksaa erittäin hyvin (asunut siellä useita vuosia).  Eipä tuo kummoisesti auta tanskan kielen ymmärtämistä.  Jopa norjan lukeminen sujuu (ruotsin pohjalta) paremmin.  Tosin sekin on melkoista tervan juontia.

Huomaa että kirjoitin "hieman". Sekä ruotsissa, tanskassa että norjassa on erittäin paljon saksalaisperäisiä lainasanoja. Suurin osa näistä on lainattu keskiajalla ja uuden ajan alussa alasaksasta, joka oli Hansan ja koko Itämeren alueen lingua franca. Esimerkkejä: frihet, språk, ära. Jos jatkaisin listaa, siitä tulisi erittäin pitkä. Tanskassa ja norjassa on vielä jonkin verran enemmän saksalaislainoja kuin ruotsissa. Esimerkki: kartoffel.

Muuten: tanskan ja norjan (etenkin jos puhutaan bokmålista/riksmålista) väliset sanastolliset erot ovat (jos ei erilaisesta ääntämisestä johtuvaa erilaista oikeinkirjoitusta oteta huomioon) ainoastaan suurin piirtein samaa luokkaa kuin suomenruotsin ja riikinruotsin väliset. Vielä 1800-luvun alkupuolella Norjan ainoa virallinen kieli oli tanska, joka sisälsi tietyn määrän ns. norvagismeja (verrattavissa suomenruotsin finlandismeihin) ja jota tietenkin äännettiin norjalaisittain (kuten suomenruotsia äännetään suomalaisittain). Se oli Norjassa säätyläistön ja pikkuporvariston puhekieli, mutta ns. rahvas puhui edelleen aitoja norjalaismurteita. Näiden murteiden pohjalta luotiin 1800-luvun aikana uudelleen "aitonorjalainen" kirjakieli, Nynorsk (jota tuolloin kutsuttiin nimellä Landsmål). Se liike joka ajoi tämän "aitonorjalaisen" kielen asiaa on verrattavissa Suomen 1800-luvun fennomaniaan. Se myös onnistui tekemään Landsmålista/Nynorskista toisen virallisen kielimuodon. Samanaikaisesti Norjassa käytetyn tanskaan oikeinkirjoitukseen alettiin vähitellen tehdä muutoksia siten että sitä lähennettiin kaupunkien puhekieleen. Monissa sanoissa b, d ja g muuttuivat p:ksi, t:ksi ja k:ksi jne. Myös monen verbin taivutusmuodot muutettiin kaupunkien puhekielen mukaisiksi. Myös syntaksiin tuli jonkin verran muutoksia. Vähitellen nämä muutokset johtivat siihen ettei säätyläisten ja kaupunkien puhekieltä enää kutsuttu tanskaksi vaan nimellä Riksmål. 1900-luvulla sitä norjalaistettiin vielä hieman lisää ja sille annettiin nimeksi Bokmål. Perinteisellä Riksmål-normilla on tosin vielä paljon kannattajia etenkin konservatiivisemmissa piireissä.

Toisin sanoen: jos olet kokenut ymmärtäväsi kirjoitettua norjaa paremmin kuin kirjoitettua tanskaa, se on johtunut siitä että norjan (siis Bokmålin) kirjoitusasu muistuttaa enemmän ruotsia kuin tanskaa (paitsi että siinä on tanskan ä- ja ö-kirjaimet jäljellä), joten se näyttää "tutummalta" kuin kirjoitettu tanska. Sanaston puolestahan norja (siis Bokmål/Riksmål) on lähes pelkkää tanskaa, tosin norjalaisittain kirjoitettua ja puhuttua.

[Siili]

Toisin sanoen: jos olet kokenut ymmärtäväsi kirjoitettua norjaa paremmin kuin kirjoitettua tanskaa, se on johtunut siitä että norjan (siis Bokmålin) kirjoitusasu muistuttaa enemmän ruotsia kuin tanskaa (paitsi että siinä on tanskan ä- ja ö-kirjaimet jäljellä), joten se näyttää "tutummalta" kuin kirjoitettu tanska. Sanaston puolestahan norja (siis Bokmål/Riksmål) on lähes pelkkää tanskaa, tosin norjalaisittain kirjoitettua ja puhuttua.

Kiitän, että jaksoit luennoida asiasta noinkin paljon, vaikka se onkin OT.  Itsetuntemukseni lisääntyi dramaattisesti!  

[Alfresco]

Aloof it is!

Aloof käännökseksi nuivalle on omituinen. Aloof on olotila missä ollaan jotenkin henkisesti etäisessä mielentilassa, ehkä poissaoleva, varautunut. Aloof on siis mielentila eikä mielipide. Jos britille alkaisi puhua, että "olen nuiva mitä tulee maahanmuuttoon", "I'm aloof when it comes to immigration", alkaisi sananvalinta kyllä hymyilyttää.

Nuiva on vastenhakoinen suhtautuminen johonkin asiaan. Enlgannissa ei taida löytyä suoraa vastinetta vaan juttu kääntyy väkisinkin jonkilaiseksi "conservative" tai "restricted".

Nyt vielä sama ruotsiksi.

Ruotsin kanssa on vähän sama juttu. Ruotsissa semanttisesti lähinnä olisivat sanat "ogin" (lausutaan uujiin) tai "motsträvig". Molemmat tarkoittavat vastenhakoinen mutta niitä ei voi helposti käyttää samalla lailla kun nuivaa. Ruotsissa lienee parasta sanoa olevansa vastustaja, "motståndare", tai kriittinen, "kritisk".

Suomen kieli on ihmeellinen monella tavalla. Meillä on paljon sanoja, joita on erittäin vaikea kääntää toiselle kielelle ilman, että tulee kömpelöitä selittäviä lauseita. Suomen expressiivisyys on ihan omaa luokkaansa. Pystymme sanomaan parilla sanalla sen mihin muut tarvitsevet kokonaisen lauseen.  

[Tomi Antila]

Aloof it is!

Aloof käännökseksi nuivalle on omituinen. Aloof on olotila missä ollaan jotenkin henkisesti etäisessä mielentilassa, ehkä poissaoleva, varautunut. Aloof on siis mielentila eikä mielipide. Jos britille alkaisi puhua, että "olen nuiva mitä tulee maahanmuuttoon", "I'm aloof when it comes to immigration", alkaisi sananvalinta kyllä hymyilyttää.

Nuiva on vastenhakoinen suhtautuminen johonkin asiaan. Enlgannissa ei taida löytyä suoraa vastinetta vaan juttu kääntyy väkisinkin jonkilaiseksi "conservative" tai "restricted".

Nyt vielä sama ruotsiksi.

Ruotsin kanssa on vähän sama juttu. Ruotsissa semanttisesti lähinnä olisivat sanat "ogin" (lausutaan uujiin) tai "motsträvig". Molemmat tarkoittavat vastenhakoinen mutta niitä ei voi helposti käyttää samalla lailla kun nuivaa. Ruotsissa lienee parasta sanoa olevansa vastustaja, "motståndare", tai kriittinen, "kritisk".

Suomen kieli on ihmeellinen monella tavalla. Meillä on paljon sanoja, joita on erittäin vaikea kääntää toiselle kielelle ilman, että tulee kömpelöitä selittäviä lauseita. Suomen expressiivisyys on ihan omaa luokkaansa. Pystymme sanomaan parilla sanalla sen mihin muut tarvitsevet kokonaisen lauseen.  

Tämä on aivan totta.

Toisaalta myös oma määritelmäni "nuivasta" oli hieman erilainen isäni käyttäessä lapsuudessani sanaa "nuiva" hieman eri merkityksessä, jossa se tuli vastaan näissä ympyröissä. Kyllä (ainakin täällä Tampereella) olen saanut monesti selittää miksi meitä kutsutaan nuiviksi.

Toisaalta sanalla "restricted" on ainakin omassa korvassani negatiivisempi sointi, kuin ehkä jopa hieman hassulla "aloof"- sanalla. "Conservative" on hyvä sana selittää nuiva, mutta korvaavaa sanaa siitä ei saa.

Aloof toisaalta, kuten aiemmin mainitsin, voisi toimia oikein markkinoituna. Oikeassa olet kyllä siinä, että se on mielentila, ei mielipide.

Suomen ilmaisukyky on todellakin omaa luokkaansa. Yritin selittää irlantilaisille ystävilleni sanaa "halla" (tällä kertaa liittymättä Mestariin). Frost on tietysti englanniksi yksi vastine, mutta se voi tarkoittaa kaikkea roudasta pakkaseen ja kuuraan. Joka tapauksessa sanaa "halla" ei voi kuvata vain yhdellä sanalla.

--

Viitaten tämän ketjun yleiseen keskusteluun suosittelisin selvittämään moderaattoritahon mielipiteen eri kieliseen ketjuun. Tärkeintähän olisi pitää ketjut moderaattoreille helposti siivottavina ja ylläpidettävinä. Siksi ehkä tanskan tai norjan kohdalla voitaisiin ymmärrettävästi tehdä ohitusliike. Heillä on varmasti nuivat ketjunsa, joissa keskustelu käy omalla äidinkielellä kotimaassaan. Homma voisi siinä mielessä olla edelläkävijä, että forum tekisi aloitteen, jossa kerätään pohjoismaalaisia "saman katon alle" keskustelemaan englanniksi.

[Lalli IsoTalo]

Aloof it is!

"Grumpy."

Tämä nyt menee vähän ohi, mutta "Grumpy old men" -tv-sarjassa keski-ikäiset äreilijät kertoilivat, miten ennen kaikki oli paremmin. Kyse oli ehkä enemmän asenteesta kuin iästä.

grumpy = kärttyisä, äreä, hapan, ärtyisä

http://en.wikipedia.org/wiki/Grumpy_Old_Men_(TV_series)

The format shows a number of well-known middle-aged men talking about any issues of modern life which irritate them, from the proliferation of excessive road signs to unnecessary and overly-loud mobile phone conversations.

[Soromnoo]

Minä ajattelin, että jos kielet olisivat suomi ja englanti, muu maailma eksyisi tänne helpommin lukemaan. Passaa miten vaan.

^ Tuo on erittäin hyvin sanottu. Huonosti puhuttu englanti on maailman yleisimpiä kieliä, ja kääntäjä toimii varmaan ihan hyvin sitten niille vähemmistöille jotka eivät sitä osaa.

Suurin osa kommunikaatiosta tulee joka tapauksessa tapahtumaan englanniksi, koska skandinaavit vastaavat englanniksi jos heitä puhuttelee tällä kielellä. Pointtini on se ettei ole hyvä idea erikseen kieltää skandinaaveja kirjoittamasta ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi. Tuollaisella kiellolla ei saavutettaisi mitään positiivista.

Kai täällä nyt saa kirjoittaa vaikka Swahilia jos siltä tuntuu.

Mielestäni kansainväliseen kanssakäymiseen englnati on ainoa rationaalinen vaihtoehto.

[LW]

Grumpy kuulostaa hyvältä. Paras tähän mennessä.

Lähisukulainen "grouchy" olisi ehkä vielä parempi. Taipuvainen valittamaan tai nurisemaan; kärttyinen tai äreä. Molemmat ovat ehkä turhan aggressiivisen oloisia verrattuna nuivaan, joka on enemmänkin sellainen kuiva ja kitkerä asenne, mutta enpä keksi muutakaan vaihtoehtoa.

Edit: Tai sitten yksinkertaisesti "sour", eli hapan. Englannissa on ilmaisu "sweet on something/one", jonka merkitys lienee ilmiselvä, ja tuo olisi hyvältä kuulostava vastakohta sille.

[Frank Grimes]

Leery saattaisi olla aika lähellä (varautunut, epäluuloinen), mutta sen käyttö taitaa vaatia aina sanan "of" lisäksi. "Cautious" taitaa olla vähemmän varutunut.

Sitten olisi "averse": Having a feeling of opposition, distaste, or aversion; strongly disinclined: investors who are averse to taking risks.

[jupeli]

Lainaus Aldaron: "b) kirjoitettu tanska on helposti ymmärrettävissä ruotsin pohjalta, minkä tiedän hyvin omasta kokemuksestani."

Puhuttu tanska on melkeinpä mahdotonta ymmärtää ruotsin pohjalta ja kohtuullisen vaikeaa lukekakin, varsinkin elokuvien tekstityksiä.

Kuka tahansa ruotsia opiskellut voi ottaa puhelimen ja soittaa tanskalaiselle tai vaikka norjalaiselle ja koittaa vaikkapa hakea töitä. Vakuutan, että  varsinkin pakkoruotsitetuilta ja/tai enemmänkin ruotsia opiskelleelta ymmärtämättömäksi jää  ja englanti posahtaaa mieleen ja käyttöön ja se toimii.

Tehkää vaikka hommakokeilu, niin asia selviää, niin loppuu siitäkin turhat Hanasaareilut.

[Siili]

Muistutan vielä kerran siitä, että tässä ei keskustella siitä, pitäisikö foorumilaisten edellyttää kirjoittavan muille skandinaaveille ruotsiksi, tanskaksi tai norjaksi, sillä tällaista ei kukaan ole ehdottanut. Kyse on koko ajan ollut siitä, onko järkevää erikseen viestiä skandinaaveille etteivät ruotsin- tanskan- tai norjankieliset kontribuutiot muka ole toivottavia. Minun mielestäni tämä olisi vähemmän viisasta.  

Minusta ei ole ollenkaan tyhmää tai epäkohteliasta todeta asioiden oikea laita:  yleinen kielitaito tällä foorumilla menee järjestyksessä: suomi > englanti >> ruotsi.  Eipä muilla kielillä tulevia (harvoja) viestejä tarvitse poistaa, mutta lähettäjän on mielestäni hyvä tietää, ettei niillä tule olemaan kovin kummoista lukijakuntaa.

No sitten meillä on hieman erilainen käsitys siitä, kuinka moni tulee ne lukemaan.

Olisikohan tästä apua käsityksen muodostamisessa?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vajaa+kolmannes+suomalaisista+lukee+internetiss%C3%A4+vain+suomenkielisi%C3%A4+sivuja/1135266089115

[jahve]

Mielellään englanniksi, kun ajamme pakkoruotsin poistamista.  

Minä en aja pakkoruåtsin poistamista joten ME on turhan yleistävä  - kielen opiskeluun kuuluu myös kulttuurin opiskelu ja pohjoismaat ovat jo vuosia sitten toteuttaneet mm. vapaan liikkuvuuden rajojen yli periaatteen ja kaikissa pohjoismaissa on liki samat arvot ja tavat. Lisäksi Suomi on edelleen virallisesti kaksikielinen maa.

Pitäisikö pakkoruåtsin tilalla olla pakkovenäjä vai pakkoenglanti? http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/101907-yle-pakkoruotsille-yllatyskorvaaja-pakkovenaja
ja onhan kouluissa muitakin "pakkoaineita" vaikka harva opiskelija saa uran musiikin tai taiteiden parissa vaikka kaikkien on "pakko"-opiskella musiikkia ja kuvaamataiteita...(pl. muslimit joilla on vapautus http://nikopol2008.blogspot.com/2009/02/islam-ja-sen-vaatimat.html )

P.S Mielenkiintoinen opas: MAAHANMUUTTAJAT PÄIVÄHOIDOSSA YLÖJÄRVELLÄ
http://ylojarvi-fi-bin.directo.fi/@Bin/f5f938c028206fd10ac2669fa67fa04f/1306758014/application/pdf/277224/Maahanmuuttajat%20p%C3%A4iv%C3%A4hoidossa%20Yl%C3%B6j%C3%A4rvell%C3%A4.pdf  

josta lainaus

LASTENKIRJALLISUUS
Kuvakirjoja, joiden aihe käsittelee mm. eläinhahmojen kautta erilaisuutta, suvaitsevaisuutta/suvaitsemattomuutta

"Velthuijs, Max: Sammakko ja muukalainen (1993)
-eräänä päivänä seudulle tuli muukalainen, joka leiriytyi metsän reunaan
-"sinun ei pitäisi seurustella sen saastaisen rotan kanssa"
-"miksei?"
-"koska se on erilainen kuin me"
-vaan mitä tapahtuukaan, kun eläimet rohkenevat tutustua rottaan?"


haluasimpa nähdä kun ko. kirjaa luetaan sen kulttuurin edustajille joille koira, apina, sika ja rotta ovat hyvin saataisia eläimiä ja kuinka lastentarhanopettaja kertoo pikku pilteille mitä tarkoittaa sadun "saastainen" sana...