2009-04-05 Libero 2009/1: Maineensa moukaroima Varissuo

[Roope]

Anderssonia eivät kiinnosta maahanmuuttopolitiikan vääristä valinnoista johtuvat kouluympäristön(kin) lisääntyvät ongelmat vaan "eriarvoisuuden" mörkö. Sitten on hyvin, kun kaikilla on yhtä huonosti. Siihen asti sosiaalista sekoittamista, erityistukia, oppilaaksiottoalueiden uudelleenmäärittelyä ja muuta puuhastelua, jolla ei ole pitkässä juoksussa vaikutusta lopputulokseen, ellei maahanmuuttopolitiikassa tehdä täyskäännöstä.

Kuvaavasti Varissuolla vierailleen Anderssonin huoli Svenska Ylen haastattelussa oli, että kun maahanmuuttajataustaisia koululaisia vapautetaan opiskeluvaikeuksien takia pakkoruotsista, heidät asetetaan muiden kanssa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi korkeakouluopintojen suhteen. Andersson kyseenalaisti vapautukset, koska tutkimusten mukaan kun oppii yhden kielen, niin toisen kielen oppiminen on helpompaa.

[Tomatoface]

– Varissuon koulu ja Pääskyvuoren koulu tarvitsevat ison remontin 2020-luvun aikana. Mitä jos silloin rakennettaisiin uusi koulu Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle? Silloin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia, Jalonen heitti.

Pari vuotta kun kantislapset saavat maistaa kulttuuria niin tuo osuus on taas 20%. Pitäisikö Ohisalon tehdä jotain rasistiselle muuttoliikkeelle ja pakottaa koulukiintiöt?

[Kai Sorto]

Vastaavat suunnitelmat ovat jo nyt käynnissä Itä-Turussa Lausteella, jossa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on ajat sitten ylittänyt 20 prosentin rajan. Lausteen koulu suljettiin alkuvuodesta sisäilmaongelmien takia, nyt kysymys kuuluukin saako Lauste uuden lähikoulunsa vai rahdataanko oppilaat rakenteilla olevaan Skanssin monitoimitaloon, johon nykyinen Vasaramäen koulu aikanaan siirtyy.

Pohjaesitys kasvatus- ja opetuslautakunnan viimeisestä kokouksesta:
http://ah.turku.fi/kasopelk/2019/1030013t/3955354.htm

"Sivistystoimialan näkökulmasta heterogeeninen kouluympäristö Skanssissa on tärkeämpi arvo kuin lähikoulu Lausteella eikä kaupungin pidä koulutuspolitiikallaan tukea alueiden eriarvoistumista osassa Itä-Turkua."

[Roope2]

Siinähän riittää Liille työsarkaa, kun yrittää muuttaa ihmisen perimää ja luonnetta asuntopoliittisin toimenpitein.

[Outo olio]

Andersson kyseenalaisti vapautukset, koska tutkimusten mukaan kun oppii yhden kielen, niin toisen kielen oppiminen on helpompaa.

Arvaan että tutkimusten otantana oli ÄO~100 normaalilapset joiden kotona arvostettiin ja tuettiin uusien kielten oppimista. Mutta ovatko nämä tulokset yleistettävissä myös humamulapsiin? Jos tähän kielikylpyyn lähdetään niin kyseessä on ihmiskoe juuri siitä. Pelottaa ajatella että mamuilla menisi vieläkin huonommin kuin nyt.

[HDRisto]

"Svenska Ylen haastattelussa oli, että kun maahanmuuttajataustaisia koululaisia vapautetaan opiskeluvaikeuksien takia pakkoruotsista, heidät asetetaan muiden kanssa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi korkeakouluopintojen suhteen".

Kuin ni?. Jos haluaa korkeakouluun niin sitten varmaankin opettelee sen ruotsinkielen vapaaehtoisesti, ei ne pakkoruotsitetutkaan kaikki mene korkeakouluun.
Jos ei älli riitä yhden kielen opetteluun, silloin ei todennäköisesti ole asiaa vaativampaan koulutukseen.

[Roope]

Andersson kyseenalaisti vapautukset, koska tutkimusten mukaan kun oppii yhden kielen, niin toisen kielen oppiminen on helpompaa.

Arvaan että tutkimusten otantana oli ÄO~100 normaalilapset joiden kotona arvostettiin ja tuettiin uusien kielten oppimista. Mutta ovatko nämä tulokset yleistettävissä myös humamulapsiin?

Ei heidän tilanteessaan, kun sen ensimmäisenkin vieraan kielen eli S2-suomen oppiminen ja sen kautta ylipäätään opetuksen ymmärtäminen ottaa koville. Ruotsi olisi heille suomen ja englannin lisäksi jo kolmas opiskeltava vieras kieli, ja sen opetushan alkaa nykyään alakoulussa.

Totta kai opetusministeri Andersson tietää tämän, mutta pakkoruotsitus menee hänellä sittenkin kaiken edelle vaikka tekosyynä eriarvoisuuteen vedoten.

"Svenska Ylen haastattelussa oli, että kun maahanmuuttajataustaisia koululaisia vapautetaan opiskeluvaikeuksien takia pakkoruotsista, heidät asetetaan muiden kanssa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi korkeakouluopintojen suhteen".

Kuin ni?. Jos haluaa korkeakouluun niin sitten varmaankin opettelee sen ruotsinkielen vapaaehtoisesti, ei ne pakkoruotsitetutkaan kaikki mene korkeakouluun.
Jos ei älli riitä yhden kielen opetteluun, silloin ei todennäköisesti ole asiaa vaativampaan koulutukseen.

Et selvästikään ole sisäistänyt eriarvoisuuslogiikkaa. Kaikki vapaaehtoinen tai omaan aktiivisuuteen perustuva on poissuljettua. Samoin ajatus ihmisten erilaisista kyvyistä on verboten.

[Niobium]

Poistetaan se pakkoruotsi sekä virkamiesruotsi.

Problem solved, vai mitä Li?

Typo.

[migri]

Noniin.. Monikulttuurisuus tuo turvallisuutta!!!

Varissuon lähiöpoliisi Vesa Jauhiainen on jo eläkeiässä, mutta seuraajaa työlle ei ole löytynyt

Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Siellä partioivan poliisin työ onkin muun muassa tästä syystä ihan omanlaisensa pesti. Vuoden poliisiksi 2019 valittu Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen on yksi Turun kolmesta lähiöpoliisista, muut löytyvät Halisista ja Pansio-Pernon alueelta. Jauhiaisen mukaan Varissuolla on nykyään turvallisempaa ja rauhallisempaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Jauhiainen olisi itse jo eläkeiässä, mutta sopivaa seuraajaehdokasta Varissuon aluepoliisiksi ja vanhemman kosntaapelin mentoroitavaksi ei ole vielä löytynyt poliisin vahvuudesta.

Nyt vuoden poliisi on ehdolla myös Vuoden turkulaiseksi. Kalle Talonen partioi Vesa Jauhiaisen kanssa hänelle niillä kaikkein tutuimmilla kulmilla Varissuolla.

https://areena.yle.fi/1-50425166

[Golimar]

X

Turun Varissuo on Suomen kansainvälisin lähiö. Valokuvaaja ja tutkija liikkuivat siellä kaksi vuotta ja tekivät toisistaan tietämättä saman havainnon.

Varissuota voi empimättä sanoa Turun tunnetuimmaksi lähiöksi. Sen asukkaista yli 40 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. He edustavat lähes kuuttakymmentä eri kansallisuutta. Ekaluokkalaisista peräti 80 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea.

X

Ihmisiä, joita valokuvaaja Sanni Saarinen on kuvannut yli kahden vuoden ajan.

"Varissuohon liittyy stigma", sanoo Saarinen. "Turkulaisetkin pitävät sitä vaarallisena. Samaan aikaan asukkaat kokevat sen poikkeuksetta hyväksi paikaksi elää."

Tätä hän pitää kaksi vuotta kestäneen kuvausprojektinsa tärkeimpänä havaintona. On muiden näkemä ongelmalähiö – ja toisaalta maailma maailman sisällä, turvallinen ja tuttu kotilähiö metsineen.

"Ihmiset kokevat, että julkisuudessa esitetyt ongelmat eivät johdu Varissuosta vaan jostain muusta."

Saman löydöksen "kahdesta eri Varissuosta" teki Helsingin yliopiston tutkija Marko Juntunen, joka vietti lähiössä kaksi vuotta Koneen säätiön rahoittamaa tutkimusta varten. Juntunen vieraili kodeissa ja muslimien rukoushetkissä, kahvitteli eläkeläisten kanssa ja kuunteli baarissa, kun varissuolaiset laulavat karaokea.

Nuorten maahanmuuttajien haastatteluissa piirtyi esiin vahva solidaarisuuden tunne eri etnisiin ryhmiin kuuluvien kesken. "Vakkelaiset" kertoivat tunnistavansa toisensa jopa murteesta ja pukeutumistyylistä.

Eläkeikäisille alkuperäisasukkaille taas muutos Suomen kansainvälisimmäksi lähiöksi on ollut vaikeakin. Moni kertoi kokevansa turvattomuutta. Tunne liittyi pitkälti sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteeseen: ne, jotka olivat tekemisissä naapureiden kanssa, kokivat olonsa turvallisemmaksi.

X

Varissuon historiaa kertaavassa tuoreessa artikkelissaan Juntunen kertoo asukastilaisuudesta, joka pidettiin Normaalikoulussa. Pakolaisten tuloa oli valmisteltu hartaasti. Tupa oli täynnä. Ilta alkoi yleisöstä esitetyllä kysymyksellä: "Onko niille tehty edes aidstestiä?"

Iäkkäimmät argumentoivat, että "ensin on laitettava omat asiat kuntoon ja vasta sitten voidaan ottaa pakolaisia'.

Kotouttamista juhlittiin lopulta menestystarinana. Vajaasta 50 vietnamilaisesta melkein kaikki työllistyivät.

Sitten tuli 90-luvun lama, joka pudotti Varissuon monet suomalaiset teollisuustyöläiset kortistoon. Samaan aikaan elementtitaloihin alkoi ilmestyä väkeä uusilta alueilta: Somaliasta, Jugoslaviasta, entisestä Neuvostoliitosta. Ostarin vuokrataloihin asutettiin vankilasta vapautuneita päihdeongelmaisia.

Varissuo nousi otsikoihin gettoutumisen, rikosten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Juntunen kuvailee tätä "keitokseksi", jota hämmensi entisestään päätään nostava muukalaisvihamielisyys.

X

Kuvaaja halusi tietää, minne Varissuon maahanmuuttajat kokevat kuuluvansa: Suomeen vai sinne mistä lähtivät? Ja monenko vuoden jälkeen maahanmuuttajuus loppuu?

Valokuvaajaa hätkähdytti, kuinka monessa kodissa hän oli ensimmäinen kantasuomalainen vieras, vaikka Suomessa oli asuttu vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

"Monissa tarinoissa on tullut esiin hirvittävä yksinäisyys. Se on ollut koskettavaa."

X

Varissuolaiset ovat tottuneet siihen, että heidän kotikulmansa esitetään ikävässä valossa. Se tekee epäluuloiseksi.

X

"Yksi korkeasti koulutettu syyrialainen nainen sanoi minulle, että 'Sanni, meillä oli siellä kotona fantastinen elämä'. Ja sitten he ovat yhtäkkiä täällä täysin tarpeettomia, ainoa mitä tarjotaan on työkokeilu siivoojana."

X

Maahanmuuttajia vetävät "Vakkeen" edulliset vuokra-asunnot mutta myös "rasismista vapaa kosmopoliitti yhteisö", kuten tutkija Juntunen kuvailee. On turvallista hakeutua sinne, missä on muitakin samankielisiä ja samanmielisiä.

X

https://dynamic.hs.fi/a/2020/varissuo/

https://www.google.com/search?q=Karim+Muthana+Varissuo&oq=Karim+Muthana+Varissuo&aqs=chrome..69i57.9694j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[Uuno Nuivanen]

On turvallista hakeutua sinne, missä on muitakin samankielisiä ja samanmielisiä.

Kun matut tekevät näin, se on ymmärrettävää ja ihqua. Kantapottujen osalta sama on mitä kaameinta rasismia ja impivaaralaisuutta.

[Niobium]

^ Onkohan täällä impivaarassa jo noita maailmalta tuttuja aidattuja hienostoalueita?

Nehän menevät ihan saman määritelmän alle.

Sitä ulinaa odotellessa pitää tämä artikkeli muistaa ja hieroa sitä toimittajien naamaan.

[Blanc73]

"Ihmiset kokevat, että julkisuudessa esitetyt ongelmat eivät johdu Varissuosta vaan jostain muusta."

Varissuon asukkaista,  kenties?

[JP73]

Turun pääkirjastossa on Varissuo 2.0 -näyttely.

https://www.turku.fi/tapahtuma/07022020-0900-varissuo-20-tarinoita-maailman-kylasta-nayttely

Varissuo 2.0 hanketta on toteutettu keväästä 2019 alkaen kolmen ammattitaiteilijan vetämänä, ja hanke huipentuu näyttelyyn Turun pääkirjastossa.

Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Hankkeessa on keskitytty varissuolaisten kokemuksiin naapuruudesta, identiteetistä ja lähiöstä arjen elinympäristönä. Varissuo näyttäytyy paikkana, jossa ihmisillä on tilaa olla oma itsensä.

Kirjoittaja Veera Lehtolan ja valokuvaaja Sanni Saarisen toteuttamassa Naapuriviesti -hankkeessa Varissuon tärkeitä ihmisiä on etsitty kyselemällä lähiön asukkailta itseltään. Naapuriviestikapula on kulkenut ihmiseltä toiselle – opettajille, yrittäjille, lapsille ja vanhuksille – muodostaen verkoston yksilöiden välille. Lehtola ja Saarinen ovat tallentaneet kohtaamisia runon ja valokuvan keinoin.

Veera Lehtola on pitänyt Varissuolla Yhdessä-yhdistyksellä ja Tyttöjen Talolla videotyöpajoja. Niissä on syntynyt tyttöjen ja naisten videoteoksia Varissuosta. Elokuussa julkaistaan runoilija Tommi Parkon Yhdessä-yhdistyksessä pitämissä runotyöpajoissa valmistunut, varissuolaisten kirjoittama runoantologia.

Pääkirjaston toisen kerroksen tieto-osastolla on esillä Sanni Saarisen Kahtaalla-valokuvanäyttely. Saarinen on valokuvannut muotokuvia kahden kulttuurin välillä elävistä ihmisistä heidän kodeissaan.

[Golimar]

Kielteiset kliseet taipuvat huumoriksi Turun Varissuolla: "Se on sama asia kuin se, että aasialaiset vitsailevat syövänsä kissoja ja koiria"
Tutkija Marko Juntusen tuore teos pureutuu Turun lähiön kansainvälistymiseen.

Toni Lehtinen HS
Julkaistu: 10.8. 2:00 , Päivitetty: 10.8. 6:30

Turun Varissuolla asuvat Awin Rasuli ja Bagdad Muthana tunnistavat itseironisen huumorin. Kun asuu Varissuolla, huumoria voi käyttää kilpenä. "Se on sama asia kuin se, että aasialaiset vitsailevat syövänsä kissoja ja koiria.
TILAAJILLE

X

https://www.hs.fi/paivanlehti/10082020/art-2000006596896.html

[Roope]

^Odotettavissa tarinointia ja islamin valkopesua. Aiemman perusteella arvaan, että vaikka kirjan luulisi mainostekstien perusteella esittelevän Turun muslimiyhteisöjä, Juntunen ei tule kirjassaan syventymään Turun fundamentalistimuslimeihin kuten mullah Krekarin opetuslapsiin vaan etenkin Varissuolla asuvien maahanmuuttajanuorten puhetavan "ironiaan", jonka tietokirjassa käsittelyn informaatioarvo lähenee nollaa. Lyhyesti summattuna varissuolaiset muslimit puhuvat toisistaan ironisesti terroristeina, koska ovat kokeneet niin paljon rasismia.

Uutuuskirja vie matkalle islamilaiseen Suomeen – julkaisutilaisuus 10.8. Helsingissä

Varissuo, Hervanta, Halinen. Ovatko nämä Suomen vaarallisia lähiöitä, vai syntyykö mielikuva vaarasta pikemminkin joidenkin kansalaisten kokemasta hapertuneesta turvallisuuden tunteesta? Millaista lähiöarkea Suomen muslimiyhteisöissä eletään? Marko Juntusen tietokirja Matkalla islamilaisessa Suomessa perehtyy näihin kysymyksiin.

"Monissa maamme lähiöissä on käsillä perustavaa laatua oleva väestöllinen, kulttuurinen ja kielellinen muutos. Kirjani pyrkii pureutumaan yksityiskohtaisesti tähän muutokseen", Marko Juntunen sanoo.

Kirjassa Juntunen kuvaa vuosien tutkimustyötään Turussa sijaitsevassa Varissuon lähiössä. Juntunen on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä arabian kielen kääntäjä ja tulkki. Hän on tutkinut arabimaailman muuttoliikkeitä, muslimien järjestäytymistä ja Suomen muuttuvaa lähiötodellisuutta kahden vuosikymmenen ajan.

Teos avaa rikkaan näkökulman monikulttuuriseen lähiön arkeen sekä kuvaa kehityskulkuja, jotka ovat käsillä Suomessa jokaisella asuinalueella, jonka muslimiväestö on voimakkaassa kasvussa.

"Kirjoitin kirjan jokaiselle suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta kiinnostuneelle."

Väkivaltaa ja aseellisia konflikteja paenneet muslimiväestöjen edustajat rakentavat Varissuolla uutta elämäänsä. Kuinka traumaattiset muistot ja uudet haasteet lomittuvat toinen toisiinsa lähiön arjessa? Entä miltä Varissuo näyttää siellä kasvaneille musliminuorille?

"Lähiöistä puhutaan jatkuvasti eri etnisten tai uskonnollisten ryhmien asuinalueina. Kirjani tarkoitus oli osoittaa, että näkemys on hyvin yksipuolinen. Suomeen saapuneiden muslimitaustaisten ihmisten tiet – alkoivatpa ne Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Bosniasta tai mistä tahansa muualta – vievät hyvin moneen suuntaan. Jokainen 'maahanmuuttajaryhmä' on vuosi vuodelta sisäisesti yhä monimuotoisempi", Marko Juntunen sanoo.

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa. Vastapaino 2020, 228 s.

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa

Suomalaisten lähiöiden muuttuva todellisuus, maahanmuutto ja islamin lisääntynyt läsnäolo herättävät suomalaisissa mielipiteitä laidasta laitaan. Marko Juntunen kuvaa vuosien tutkimustyötään Turussa sijaitsevassa Varissuon lähiössä.

Teos avaa rikkaan näkökulman monikulttuuriseen lähiön arkeen sekä kuvaa kehityskulkuja, jotka ovat käsillä Suomessa jokaisella asuinalueella, jonka muslimiväestö on voimakkaassa kasvussa.

Väkivaltaa ja aseellisia konflikteja paenneet muslimiväestöjen edustajat rakentavat Varissuolla uutta elämäänsä. Kuinka traumaattiset muistot ja uudet haasteet lomittuvat toinen toisiinsa lähiön arjessa? Tuovatko muuttajat mukanansa kotimaidensa konfliktit? Tuottavatko he turvallisuusuhkia vai kantavatko he huolta omasta turvallisuudestaan? Entä miltä Varissuo näyttää siellä kasvaneille musliminuorille?

Teoksen kirjoittaja Marko Juntunen on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä arabian kielen kääntäjä ja tulkki. Hän on tutkinut arabimaailman muuttoliikkeitä, muslimien järjestäytymistä ja Suomen muuttuvaa lähiötodellisuutta kahden vuosikymmenen ajan.

Vastapaino

Kuten tässä artikkelissa olemme kuvanneet, Varissuolla kohtaamiemme musliminuorten harjoittama ironia on tarkkasilmäistä ja usein julkeaa tai armotonta, ja usein siinä yhdistyvät ironian peruspilarit, kuten komedia ja tragedia (Besnier 2016, 87) sekä monitulkintaisuus (Carrithers 2012). Ironia, jota tutkimuksemme nuoret viljelevät, nousee nuorten arkipäiväisistä kokemuksista sekä laajemmasta yhteiskunnallisten olojen ja lähiössä risteävien globaalien yhteyksien ja muualla tuotettujen merkitysten tulkinnasta.

"Mitä te tutkitte? Että mikä meissä mamuissa on vikana?" Musliminuorten yhteiskuntakriittinen ironia Turun Varissuolla

[zupi]

(...)

Kuten tässä artikkelissa olemme kuvanneet, Varissuolla kohtaamiemme musliminuorten harjoittama ironia on tarkkasilmäistä ja usein julkeaa tai armotonta, ja usein siinä yhdistyvät ironian peruspilarit, kuten komedia ja tragedia (Besnier 2016, 87) sekä monitulkintaisuus (Carrithers 2012). Ironia, jota tutkimuksemme nuoret viljelevät, nousee nuorten arkipäiväisistä kokemuksista sekä laajemmasta yhteiskunnallisten olojen ja lähiössä risteävien globaalien yhteyksien ja muualla tuotettujen merkitysten tulkinnasta.

"Mitä te tutkitte? Että mikä meissä mamuissa on vikana?" Musliminuorten yhteiskuntakriittinen ironia Turun Varissuolla

Jep, toiminta saattaa olla muissakin yhteyksissä välillä julkeaa ja/tai armotonta. Milloinkahan julkaistaan kirja esim matujen raiskaamiksi joutuneiden suomalaisten tyttöjen / naisten "arkipäiväisistä kokemuksista" sekä heidän näkemyksistään monikulttuurisesta Suomesta tai heidän "yhteiskuntakriittisestä ironiastaan"?

[Siener]

Niin, Varissuo...

Sen maa-alueet testamenttasi aikoinaan uskovainen leskirouva seurakunnalleen, ehtonaan, että alueelle rakennetaan asuntoja vähävaraisille.

Ja turkulaiseen grynderitapaan on mennyt: alkuperäisessä, lesken vielä hyväksymässä kaavassa, oli esim. keskuspuisto ja liikunta-alueita jne.

Grynderit hihkuivat ilosta, kun leskestä aika jätti: nyt päästiin rakentamaan halvinta mahdollista betonikuutiota, puistot ja muut viihtyvyyshömpötykset pois, nurkka nurkkaan kiinni vain, siinä on köyhälle viihdettä, kun keittiön ikkunastaan katsoo naapurin makuuhuonetta...

[Totuus EPT]

Vai itseironista huumoria on tämä mamujen puhelu, aikamoista valkopesu pehmittelyä sanon minä.

Nora oli kesällä 2015 vetämässä varissuolaistyttöjen ryhmän kesäretkeä Ouluun, jossa tavattiin eri puolilta Suomea saapuneita nuoria. Nora kuvasi tapahtumia näin: Kun me oltiin Torniossa reissussa niin meidän tytöt sano et nää (muualta tulleet) pojat on niin ihania kun ne on niin kohteliaita. Ne kuulemma sano vaan "vittu" ja "perse", ku Vakkessa pojat sanoo et "mä nussin sun äitiis, sulta ei kysytty mitää" [nauraa].

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa."

Oikein kohteliaita ollaan.

On pimeä, sateinen arki-ilta. Kansainvälinen joukko 17–18-vuotiaita nuoria, Abbas, Ali, Diako ja Saalim, istuvat nuorisotalon lämmössä sohvalla ja katsovat pohjoisamerikkalaisen naispuolisen fitness-tähden Instagram-kuvia. Abbas: Toi on mun vaimo! Saalim: Nii, yks niistä.Abbas: Joo, yks neljästä. Kyllä muslimilla nyt neljä vaimoo aina on.Saalim: Neljä vaimoo ja 12 lasta.Abbas: Jep. Ja mitkä [sosiaali]tuet

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa.

Perusmusuilua, kun tiedetään sosiaalituista näin hyvin. Ja näitä pitäisi täällä elättää prkl...

Jalkapallo on Varissuolla suuria intohimoja he-rättävä asia. Erään kerran joukko nuoria vertaili keskenään omien tai vanhempiensa lähtömaiden maajoukkueita:Ferzan (18): Hei mites Afganistanin maajoukku-eella menee?Almas (18): Ei oo paljon kertomista.Ferzan (18): No hei, mutta te teette sen omal-la tavallanne. Tekikö tuomari virheen? Aina voi ampua sen!Almas (18): *tekee latauseleen

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa.

Ironiaa tämäkinkö....

[foobar]

^ Näissä tapauksissa sanat eivät ilmeisesti johda tekoihin, toisin kuin nk. asiantuntijoiden mukaan esim. minkään PS:ään liittyvän tapauksessa (silloinkin kun ongelmallisten sanojen havaitsemiseksi pitää tehdä äärimmäisen pitkälle meneviä tulkintoja)...

Ja tässä siis oli valikoitu ilmeisesti ne keskustelut jotka soveltuvat aseteltuun tutkimusraamiin. Mitäköhän jos olisi otettu kaikki käyty dialogi huomioon?

[Roope]

Islam suomalaislähiössä: muslimimaailman moninaisuus pienoiskoossa?

Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen on tutkinut arabimaailman muuttoliikkeitä ja islamilaisen maailman saapumista suomalaiseen lähiötodellisuuteen. Millä tavoin muslimimaailman moninaisuus aukeaa yhden lähiön kautta? Tuovatko pakolaiset mukanaan lähtömaidensa konfliktit? Miten väitteet islamin ja terrorismin suorasta yhteydestä koskettaa Turun Varissuolla kasvaneen musliminuoren elämään?

Matkalla islamilaisessa Suomessa -kirjan kirjoittanut Juntunen on Juuso Pekkisen haastateltavana.

Yle Areena 10.8.2020

18:20-
Marko Juntunen
"Kiehtovaa oli myös miten esimerkiksi lehtien pilapiirtäjät käsitteli tematiikkaa [maahanmuuttoa] tavoilla, jotka  tänä päivänä ei – yllättävää kyllä – ei millään tavoin olisi tänäpäivänä poliittisesti korrekteja. Ja meillä jotenkin puhutaan siitä, että sananvapaus on kaventunut, mutta itse asiassa kaiken tämän hyvin kirjavan puhunnan joukossa meillä on ikään kuin jonkinlainen sisäsyntyinen roti syntynyt. Ei yksinkertaisesti mikään päivälehti julkaisisi enää tän kaltasta materiaalia kuin 1990-luvun alkupuolella."

Eli sananvapauden kaventuminen ei oikeastaan ole sananvapauden kaventumista vaan ihan normaalia kehitystä. Vastaavaa selittelyä kuulee nykyään paljon.

20:30-
Marko Juntunen
"...lääkkeeks [lähiönuorten ongelmiin] tarjotaan 80-luvulla sitä, että nuorille pitää olla mielekästä tekemistä. Et ne nuoret on tietyllä tavalla yhteiskunnallisten voimien tai yhteiskunnallisten kehityskulkujen tuotoksia. Mutta sitten kun alkaa etenkin muslimimaailmasta tuleva maahanmuutto ja islam tulee näkyvämmäksi, silloin lääkettä ei enää löydykään, koska vika on kulttuurissa ja uskonnossa."

Juntunen kirjoittaa historiaa uusiksi. Viranomaistahot eivät ole esittäneet (lähiö)muslimien ongelmien johtuvan kulttuurista tai uskonnosta. Juntusen lailla maahanmuuton ongelmat on selitetty olosuhteilla, demografialla tai vastaavalla kikkailulla.

Se on sitten toinen juttu, että toimivaa lääkettä ei tosiaan ennaltaehkäisevän maahanmuuttopolitiikan kiristämisen lisäksi löydy, mutta toimimattomia on tarjottu vaikka kuinka paljon: sosiaalinen sekoittaminen, positiivinen syrjintä, maahanmuuttajapoliisit, valtaväestön antirasistinen koulutus jne.

23:50-
Toimittaja
"Mitä ajattelee siellä ns. maahanmuuttajalähiössä muslimitaustaiseen pakolaisperheeseen syntynyt teini, joka kuulee, kun vaikkapa kansanedustaja väittää islamilla ja terrorismilla olevan suora yhteys?"

Mitä tosiaan ajattelee teini, jonka vanhemmat ovat mahdollisesti saaneet Suomesta oleskeluluvat suojelun perusteella käytännössä islamin vuoksi?

27:50-
Marko Juntunen
"Meillä hirveän paljon huomio kiinnittyy juuri tilastojen valossa näihin epäkohtiin, ja lähtökohta mun mielestä on se, että tällainen kansallistava, etnistävä tai uskonnollistava tilastointi pimentää todella paljon keskeisiä kysymyksiä. Se on mun mielestä kieltämättä aika epäoikeudenmukaista."

Valitettavasti ei käynyt ilmi, mitä ne "keskeiset kysymykset" ovat, jotka maahanmuuttajien rikostilastot epäoikeudenmukaisesti pimentävät.

28:40-
Toimittaja
"Mitäs jos me käännettäs tilanne aivan toisinpäin? Siis niin, että Suomi olisi ollut vuosikausia, vuosikymmeniä kaaoksen tilassa, väkivallan kierre, maa aivan täysin polarisoitunut. Irakissa kaikki hyvin, loistava koulutusjärjestelmä, yhteiskunta supersstabiili. Ja jostain syystä suomalaiset nuoret miehet lähtisivät isoin joukoin Irakiin pakolaisiksi. Olisiko niin, että suomalaisnuoret tässä tilanteessa syyllistyisivät samalla tavalla tilastojen valossa rikoksiin kuin ehkä sitten tietty jengi täällä Suomessa [Juntunen mainitsi irakilaisten yliedustuksen seksuaalirikoksissa] tilastojen valossa?"

Marko Juntunen
"Mä tiedän, että tää keskustelu tulee herättämään paljon palautetta mun sähköpostissa, mutta kyllä me aina voidaan leikkiä ajatuksella, että otetaan... Irakista tuli Suomeen miltei 30 000 pääasiassa nuorta miestä, alle 30-vuotiasta. Kun me pistetään 30 000 suomalaismiestä leiriolosuhteisiin, niin jos heillä on siellä sokeripaketti ja jotakin joka käy, niin mitä alkaa tapahtua muutaman viikon kuluessa leiriolosuhteissa ja mihinkä tilanne johtaa?"

Voihan...

[Uuno Nuivanen]

^ Ancient astronaut theorists say no, but instead... 

[Pentecost]

Yksi asia on varma: Marko Juntunen ei asu Varissuolla, Hervannassa tai Halisissa. 

Olen kuullut maahanmuuttajanuorten keskustelevan KELAn tarjoamista eduista ja vertailevan niitä keskenään. Tämä kun johtuu siitä, että omakin perhe on maahamuuttajista koostuva eli kaksi kolmesta ei ole Suomen kansalaisia.

Tuo, että maahanmuuttajat ovat kohteliaampia, kun osaavat huudella VAIN 'vittua' ja 'persettä' johtunee siitä, ettei kielitaito tai osaaminen nyt vain muuhun riitä.

[skyuu]

Jaa siis mamut on meillä Hölmölässä leiriolosuhteissa hmmm? Nyt Ohisalot ja muut HALOO!!! siis leiritetään pikku ressukoita, ei helvetti, nyt hävettää olla suomalainen...

Nyt alan ymmärtää sitä paskaa riisiä "For woman or dog only!" juttua. Hyvä että näitä tutkitaan joo...

*10^666

btw. 30k suomiturskaa+poriseva poika = kännisekoilua + väkivaltaa. 30k läpsyä+khattia kanssa = väkivaltaa, raiskauksia, rasismiulinaa ja jatkuvaa matskua rikosuutisiin. Ihan noin tieteen tasolla olis kiva laittaa vaikkapa 30k työtöntä miestä kertausharjoituksiin, antaa niille viinaa, ammuksia ja kenttäolosuhteet. Väitän että telttoja ei poltettaisi, perseitä raiskattaisi yms. yms. Joku varmaan sais vahingossa luodista mutta niinhän noissa hiekkiksien häissäkin tuppaa tapahtumaan.

Joo ei... xyz muuminpikkumyy ton tyypin tajunnanvirtaa. Lähentelee poskettomuudessaan Taposkan vertausta mummolassa käyntiin.

[Roope]

Zahra Mahmood, 14, ei halua edustaa etnistä ryhmää vaan itseään – 300 tuntia haastatteluja paljastaa, miten maahanmuuttajanuoret rakentavat identiteettiään

[...]

Kasvaminen eri kulttuurien ja etnisten ryhmien ristiaallokossa on ominaista maahanmuuttajataustaisille nuorille. Yhteisön jäseneksi pääseminen voi olla erityisen vaikeaa tilanteissa, joissa ympärillä ei ole selvää enemmistöä, johon samaistua.

Asiaan on perehtynyt Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. Hän on tutkinut islamilaisuutta maassamme vuosien ajan. Häneltä julkaistiin elokuun alussa kirja Matkalla islamilaisessa Suomessa.

Siinä Juntunen kuvaa, miten islamilaisuus on Suomessa kehittynyt, millaisia asioita siihen liittyy ja miten lähiöt ovat muuttuneet. Teemoja käsitellään Suomen monikulttuurisimmassa lähiössä, Turun Varissuolla asuvien muslimien kautta. Varissuolla kaikki ovat vähemmistöjä.

– Nuoria ympäröi valtavasti ristiin vetäviä vaikuttimia. Mihin he integroituvat, kun ympärillä on afgaaneja, somaleja, vietnamilaisia, muutama etnisesti suomalainen, venäläisiä, virolaisia ja koko ajan tulee lisää ja lisää, Juntunen kuvailee.

[...]

Kulttuuri on maahanmuuttokeskustelussa usein hyvin keskeisessä roolissa. Puhutaan tietyn kulttuurin edustajista ja niputetaan heidät yhteen ryhmään. Marko Juntusen mukaan asetelma rantautui Suomeen Britanniasta 1980–90-luvuilla.

– Kun pakolaisuudesta tuli osa yhteiskuntaamme, alettiin ihmisistä puhua heti tietyn kulttuurin edustajina. Mutta hetkinen, silloin unohdimme kysyä heiltä: minkä vuoksi lähdit? Mitä kotimaassa tapahtui? Ketkä teitä vainosivat? Missä isäsi ja veljesi ovat?

Kysymättä jäivät kaikki avainkysymykset, jotka keskittyivät yksilöön, eivät massaan. Tapa elää yhä voimakkaasti monissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa, maahanmuuttajille suunnatuissa projekteissa sekä avun ja tuen muodoissa, sanoo Juntunen.

Yksi esimerkki tästä on tilastointi. Rikokset, työttömyys ja monet muut asiat tilastoidaan uskonnollisin tai etnisin termein. Se on erilaisista taustoista tulevien ihmisten mielestä epäreilua.

– Osa on lähtenyt kotimaastaan, kun tilanne on ollut vielä kohtuullisen hyvä ja koulutusjärjestelmä toiminut. 20 vuotta myöhemmin tulevat ovat koulutuksellisesti aivan toisessa asemassa kuin ne, jotka lähtivät, kun kaaos oli alussa. Tämä näkyy tietysti tilastoissa.

Yle 29.8.2020

[Aukusti Jylhä]

– Nuoria ympäröi valtavasti ristiin vetäviä vaikuttimia. Mihin he integroituvat, kun ympärillä on afgaaneja, somaleja, vietnamilaisia, muutama etnisesti suomalainen, venäläisiä, virolaisia ja koko ajan tulee lisää ja lisää, Juntunen kuvailee.

Ihan vain tästä lyhyestä pätkästä luulisi hitaammankin ymmärtävän, että monikulttuuri ei toimi. Mutta jollain poppakonsteilla se kuitenkin pitäisi saada toimimaan?

Koska Juntunen (en lukenut varsinaista juttua) on mahdollisesti aivan pihalla tutkimastaan aiheesta, voin yrittää hieman auttaa.

afgaaneja, somaleja, vietnamilaisia, muutama etnisesti suomalainen, venäläisiä, virolaisia

Nämä kyseiset ryhmät käytännössä kaikki vihaavat toisiaan. Ei näistä saa kavereita keskenään kuin pakottamalla, eikä sille tielle taida kukaan päättäjistämme lähteä.

[Niobium]

Mitä enemmän keskitämme maahantulijoita tiiviisti samoille seuduille, sitä varmemmin kaivamme verta nenästämme.

Verrataanpa tilannetta, jossa somaliperhe muuttaa perämetsiin edustamaan omaa kulttuuriaan yhden perheen voimin versus se, että sijoitetaan ko. perhe keskelle helsingin mamukeskittymää.

Kummassa vaihtoehdossa perhe kotoutuu ja lapset oppivat tähän kulttuuriin?

Meillä vedetään "ruotsalaispykälää" ihan toiselle tasolle. Pääkaupunkiseudulle imetään halpaa työvoimaa, maaseutu saa nuivettua rauhassa, kunhan cityvihreät saavat pyöräillä rauhassa lattebaariin.

Viedään se somaliperhe jonnekin muuttonegaatiokuntaan. Lapset paikalliseen kouluun ja aikuiset fillarilla kauppaan. Kylän lapset tottuvat tulijoihin nopeasti, kunhan vanhemmat oppivat välttävästi suomea, niin aivan sama. Jos isä on tekevä ihminen, niin naapuriapua antaessaan saa mainetta ahkerana äijänä. Siinä ihonväri ei merkitse mitään, kunhan klapi liikkuu.

Pääkaupunkiseudulla saa sama sakki muhia ihan rauhassa omissa piireissään. Kukaan ei huhuile perään, kunhan kupongit on kunnossa.

[Mr.Reese]

Verrataanpa tilannetta, jossa somaliperhe muuttaa perämetsiin edustamaan omaa kulttuuriaan yhden perheen voimin versus se, että sijoitetaan ko. perhe keskelle helsingin mamukeskittymää.

Kummassa vaihtoehdossa perhe kotoutuu ja lapset oppivat tähän kulttuuriin?
...
Viedään se somaliperhe jonnekin muuttonegaatiokuntaan. Lapset paikalliseen kouluun ja aikuiset fillarilla kauppaan. Kylän lapset tottuvat tulijoihin nopeasti, kunhan vanhemmat oppivat välttävästi suomea, niin aivan sama. Jos isä on tekevä ihminen, niin naapuriapua antaessaan saa mainetta ahkerana äijänä. Siinä ihonväri ei merkitse mitään, kunhan klapi liikkuu.

Pääkaupunkiseudulla saa sama sakki muhia ihan rauhassa omissa piireissään. Kukaan ei huhuile perään, kunhan kupongit on kunnossa.

On sitä jo kokeiltu. Lieksassa, eikä ne tulokset olleet siellä sen parempia. Lisäksi tuollaisessa rauhallisessa ympäristössä somppujen äbäläwäbälä taatusti kiinnittää kaikkien huomion ja ärsyttää.
Eikä niistä tainnut olla klapihommiin, toisaalta eipä siellä töitä muillekaan ole. Lisäksi moskeijoiden, diskojen ja suvaitsevaiston puute. Ei ne siellä viihdy kuin sen kaksi vuotta.

Näitä aivottomia projekteja viritellään maakuntiin vain tukirahojen takia. Jämsässäkin varmaan jo kunnanisät laskee, että montako "hädänalaista afgaanilasta" tarvitaan Kreikasta, että se kuittaa paperitehtaan lähdön aiheuttaman kassavajeen talouteen.

Kyllä se vaan on sitä, että missä on talouden imua, niin siellä somppu on myös imemässä kukkaroasi.

Lopuksi tästä muodostuu ikävä kierre. Kukapa kantis muuttaa johonkin ghettoon matalapalkkatöiden perässä. Somppu taas trivs jättebra, muistuttaahan se Mogadishua.

[Aimo Räkä]

Viedään se somaliperhe jonnekin muuttonegaatiokuntaan. Lapset paikalliseen kouluun ja aikuiset fillarilla kauppaan.

Meinaatko että ne pysyy siellä? Kohta ne muuttaa isoon kaupunkiin. Siellä on moskeija ja lisää samaa heimoa. Taikaseinä toimii ja poliitikot ylistää.

[Bellerofon]

Mitä enemmän keskitämme maahantulijoita tiiviisti samoille seuduille, sitä varmemmin kaivamme verta nenästämme.

Verrataanpa tilannetta, jossa somaliperhe muuttaa perämetsiin edustamaan omaa kulttuuriaan yhden perheen voimin versus se, että sijoitetaan ko. perhe keskelle helsingin mamukeskittymää.

Kummassa vaihtoehdossa perhe kotoutuu ja lapset oppivat tähän kulttuuriin?

Meillä vedetään "ruotsalaispykälää" ihan toiselle tasolle. Pääkaupunkiseudulle imetään halpaa työvoimaa, maaseutu saa nuivettua rauhassa, kunhan cityvihreät saavat pyöräillä rauhassa lattebaariin.

Viedään se somaliperhe jonnekin muuttonegaatiokuntaan. Lapset paikalliseen kouluun ja aikuiset fillarilla kauppaan. Kylän lapset tottuvat tulijoihin nopeasti, kunhan vanhemmat oppivat välttävästi suomea, niin aivan sama. Jos isä on tekevä ihminen, niin naapuriapua antaessaan saa mainetta ahkerana äijänä. Siinä ihonväri ei merkitse mitään, kunhan klapi liikkuu.

Pääkaupunkiseudulla saa sama sakki muhia ihan rauhassa omissa piireissään. Kukaan ei huhuile perään, kunhan kupongit on kunnossa.

Meillä on pieniä kuntia, joissa kerrostalot rapistuvat pystyyn ja palvelut kuolevat, koska niille ei riitä käyttäjiä. Sitten meillä on taas helvetillinen pula asunnoista pk-seudulla ja osassa yrityksiä pula työntekijöistä, koska asuntoja ei ole saatavilla työntekijöille. Meillä on siis valtava määrä työhön kykenemättömiä henkilöitä asumassa alueella, joissa kaivataan työntekijöitä, mutta taas toisaalta tyhjiä asuntoja siellä, missä ei ole työpaikkoja. Äärimmäisen hankalasti työllistyvät mamuperheet olisi syytä sijoittaa muuttotappiokuntiin elävöittämään näiden kuntien taloutta. Kaikki ylenpalttinen paapominen helvettiin ja samat tuet kuin normaalille suomalaiselle työttömälle. Luulen, että aika tapahtuisi nopeampaa integroitumista. Mielestäni oikeus asuinpaikan valitsemiseen syntyisi vasta suomen kansalaisuuden saatuaan tai luonnollisesti toinen vaihtoehto on, että itse maksaa elämisensä, jolloin voi aivan vapaasti asua missä lystää. Valtio voisi vaikka lunastaa satakunta lähes ilmaista kerrostaloa ympäri maata näitä perheitä varten, jolloin voitaisiin välttyä näiltä osin asumistukien käytöstä. Tässä olisi jopa mahdollisuus valtion lahjoittaa perheelle asunto ylläpitoa vastaan. Isoille perheille löytyisi vaikka kuinka paljon tyhjiä omakotitalojakin, mutta pitäähän perheen asua Helsingissä ylimmässä kerroksessa saunallisessa 6h+k asunnossa, johon normaalia työtä tekevällä ei koskaan olisi varaa. Näin siis järkevässä maailmassa, mutta ihmisoikeudet...perustuslaki..persut...positiivinensyrjintä..oikeus valita asuinpaikka.....