2011-04-19 VU: PKS:n koulujen väliset erot muuta maata selvästi suureemmat

[juge]

PISA-tutkimuksen mukaan Suomessa on edelleen melko valikoitumaton peruskoulu. Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmassa mukana olevan tutkimuksen mukaan PISAn tulokset pätevät valtaosaan kuntia, mutta eivät enää suurimmissa kunnissa Vantaata lukuun ottamatta.

Koulujen väliset erot ovat suurimmat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella ja seuraavaksi suurimmat viidessä muussa kaupungissa. Vantaa sen sijaan on lähempänä muuta Suomea kuin muita suuria kaupunkeja.

- Yläkoulujen suuret erot vanhempien koulutustasossa ja oppilaiden keskimääräisessä koulumenestyksessä ovat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella jo erittäin hälyttäviä ja ansaitsisivat paljon enemmän huomiota kuin ne ovat tähän mennessä saaneet, sanoo tutkimusta johtava dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta.

- Koulutuspolitiikassa tulisi PISA-tutkimuksen rinnalla käyttää hyväksi myös muuta saatavilla olevaa tietoa, jotta emme eläisi yhden sinänsä arvokkaan tutkimuksen tietojen varassa, hän painottaa.

Tutkimuksessa lähdetään siitä, että alueellinen eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Siksi seudullisen kehityksen ja lasten osaamisen, hyvinvoinnin ja terveyden välisiä suhteita selvitetään monitieteisellä tutkimuksella.

Rimpelän mukaan teemojen tarkastelu yhdessä tuottaa kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa, joka myös auttaa peruskoulujen ja oppilaiden tuen aiempaa tehokkaammassa suunnittelussa.

Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla -tutkimuksessa (MetrOP) aineistona ovat olleet vuosien 2002–2010 kouluterveyskyselyn peruskoulujen 8.-9. luokkien oppilaat. Helsingin metropolialueeseen on tutkimuksessa otettu mukaan 14 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen.

Tutkimuksessa yhdistetään aikaisemmin erikseen tutkitut alueiden sosiaalinen eriytyminen, oppiminen ja hyvinvointi samaan kokonaisuuteen. Tavoitteena on rakentaa tutkimusasetelma ja aineistokokonaisuus, jota päivittämällä voidaan seurata MetrOP-alueen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimukseen osallistuu useiden tieteenalojen tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista, Opetushallituksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=53291:paeaekaupunkiseudun-koulujen-vaeliset-erot-muuta-maata-selvaesti-suuremmat&catid=5:tiede&Itemid=7

[juge]

Syy otsikkoon on tietenkin se, että pääkaupunkiseudulla on niin paljon mamuja (ja myös muuta alueellista segragaatiota), että koulujen välille tulee väkisinkin suuria eroja. Jossakin Alajärvellä kaikki ovat samaa pottunenäistä keskiluokkaa, mutta Munkkieniemeä ja Jakomäkeä ei äkkiseltään tunnista samaksi maaksi, saati kaupungiksi.

[Aldaron]

Syy otsikkoon on tietenkin se, että pääkaupunkiseudulla on niin paljon mamuja (ja myös muuta alueellista segragaatiota), että koulujen välille tulee väkisinkin suuria eroja. Jossakin Alajärvellä kaikki ovat samaa pottunenäistä keskiluokkaa, mutta Munkkieniemeä ja Jakomäkeä ei äkkiseltään tunnista samaksi maaksi, saati kaupungiksi.

Totta puhut. Koska asuinalueiden segregaatio on edennyt Helsingissä pitemmälle kuin missään muualla Suomessa, Helsinki on (huonossa mielessä) Suomen eurooppalaisin kaupunki. Kuten tiedämme, jokaisessa itseään kunnioittavassa eurooppalaisessa suurkaupungissa kuuluu nykyisin olla gettoja...

[juge]

Laskin kaupunginosaindeksin, joka perustuu puolueiden kannatusprosentteihin kullakin Helsingin äänestysalueella eduskuntavaaleissa 2011.

Indeksiin on laskettu yhteen tai vähennetty puolueiden kannatusprosentit kaavalla +KOK+RKP-SDP-VAS-PS. PS on mukana siksi, että sen kannatus korreloi erittäin vahvasti vasemmistopuoluiden kannatukseen. Pikkupuolueet (KESK ml.) on indeksin kannalta turhina jätetty pois.

091 003A Kaartinkaupunki 53,2
091 030B Munkkiniemi B 49,7
091 030A Munkkiniemi A 46,4
091 007C Ullanlinna C 44,4
091 013A Etu-Töölö A 41,8
091 031E Lauttasaari E 40,6
091 031B Lauttasaari B 39,8
091 007B Ullanlinna B 39,8
091 055A Itäsalmi 37,4
091 042A Kulosaari 36,1
091 031A Lauttasaari A 35,7
091 014B Taka-Töölö B 34,4
091 031F Lauttasaari F 33,1
091 007A Ullanlinna A 32,5
091 004A Kamppi 31,2
091 013C Etu-Töölö C 30,7
091 005C Eira 30
091 013B Etu-Töölö B 26,7
091 031C Lauttasaari C 26,6
091 014A Taka-Töölö A 26,3
091 034B Pakila 26,3
091 004B Hietalahti 25,1
091 031D Lauttasaari D 24,7
091 001A Kruununhaka A 24,4
091 013D Hietaniemi 24
091 090B Ä-alue 090B 23,9
091 030C Munkkiniemi C 22,3
091 005B Punavuori B 22,2
091 035A Paloheinä 22,2
091 014C Taka-Töölö C 20,5
091 034A Länsi-Pakila 20,3
091 005A Punavuori A 19,3
091 014D Taka-Töölö D 18,9
091 044A Tammisalo 18,6
091 049D Jollas 17,8
091 030E Munkkivuori B 17,1
091 002A Kruununhaka B 14,7
091 008A Katajanokka 14,1
091 030D Munkkivuori A 14
091 034C Itä-Pakila 13,4
091 004C Lapinlahti 13,2
091 049A Laajasalo A 11,3
091 015B Meilahti B 10,9
091 029D Haaga 10,6
091 045H Marjaniemi 9,4
091 029C Etelä-Haaga C 6,6
091 016A Ruskeasuo 5,2
091 029B Etelä-Haaga B 3,5
091 054D Vuosaari D 1,5
091 015A Meilahti A 0,9
091 035B Torpparinmäki 0,5
091 049C Yliskylä 0
091 028E Oulunkylä B -0,4
091 028F Oulunkylä C -2,5
091 039A Tapaninvainio -2,6
091 023B Toukola B -3,3
091 029A Etelä-Haaga A -3,8
091 033E Hakuninmaa -4,8
01 Helsingin vaalipiiri -7,7
091 Helsinki -7,7
091 038H Viikki A -8,1
091 045A Vartioharju A -8,1
091 006A Ruoholahti -8,5
091 029G Lassila A -8,5
091 054E Vuosaari E -10
091 016B Pikku Huopalahti -10,1
091 039B Tapaninkylä -10,7
091 046A Pitäjänmäki A -11,6
091 045B Vartioharju B -12,1
091 032A Konala A -12,4
091 046C Pitäjänmäki C -12,7
091 054C Vuosaari C -12,9
091 046B Pitäjänmäki B -13,1
091 029F Pohjois-Haaga B -13,3
091 029H Lassila B -13,9
091 041A Puistola -14,4
091 028G Veräjämäki -14,6
091 043G Herttoniemenranta B -14,7
091 011A Siltasaari -15,4
091 041B Heikinlaakso -15,7
091 032B Konala B -15,8
091 090A Ä-alue 090A -17,2
091 043F Herttoniemenranta A -17,5
091 045G Myllypuro C -17,5
091 039C Tapanila -18,2
091 038J Viikki B -18,4
091 010B Merihaka -18,6
091 029E Pohjois-Haaga A -18,8
091 049B Laajasalo B -18,8
091 033C Kannelmäki C -19,4
091 012D Alppila D -20,9
091 043A Herttoniemi A -21,1
091 023A Toukola A -21,3
091 011E Kallio C -22,3
091 010A Sörnäinen -23
091 040C Töyrynummi -23,1
091 011B Linjat -23,9
091 054B Vuosaari B -23,9
091 045C Puotila -24
091 028B Maunula B -24,1
091 054G Vuosaari G -24,2
091 017C Länsi-Pasila B -24,5
091 012C Alppila C -25,2
091 028D Oulunkylä A -25,4
091 037A Pukinmäki A -25,6
091 033A Kannelmäki A -26
091 054F Vuosaari F -26,4
091 054H Vuosaari H -27,4
091 011C Kallio A -28,2
091 012A Alppila A -28,3
091 040B Suutarila -28,4
091 011D Kallio B -28,5
091 011F Kallio D -29
091 025A Käpylä A -29
091 040D Tapulikaupunki A -29,9
091 045J Itäkeskus -30,3
091 052A Suomenlinna -30,5
091 033G Malminkartano B -31,1
091 025B Käpylä B -31,2
091 017A Länsi-Pasila A -31,3
091 040E Tapulikaupunki B -31,7
091 021A Hermanni -31,9
091 012B Alppila B -32,1
091 017B Itä-Pasila -32,4
091 033B Kannelmäki B -32,8
091 047F Vesala A -32,9
091 033D Kannelmäki D -33
091 040A Siltamäki -33,3
091 047D Mellunkylä -33,4
091 037B Pukinmäki B -33,9
091 022B Vallila B -34,1
091 022A Vallila A -34,2
091 038E Ala-Malmi B -34,7
091 028A Maunula A -34,8
091 038G Ylä-Malmi B -35,8
091 045E Myllypuro A -36,2
091 047J Mellunmäki B -36,6
091 054A Vuosaari A -36,8
091 045D Puotinharju -37,5
091 024A Kumpula -38
091 033F Malminkartano A -38,6
091 038B Pihlajamäki A -38,9
091 026A Koskela -40,3
091 038C Pihlajamäki B -40,5
091 038A Pihlajisto -40,6
091 043B Herttoniemi B -40,6
091 043D Roihuvuori A -41,1
091 043E Roihuvuori B -41,4
091 047H Mellunmäki A -41,4
091 045F Myllypuro B -43,4
091 038F Ylä-Malmi A -44,7
091 038D Ala-Malmi A -45,5
091 047K Kivikko -46
091 047A Kontula A -46,8
091 047B Kurkimäki -47
091 047E Kontula C -48
091 047C Kontula B -49,5
091 047G Vesala B -51,3
091 041C Jakomäki A -56,9
091 041D Jakomäki B -60,1

Mitä enemmän alue on miinuksella, sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaa välttää asuinalueena. Vasemmistopuolueiden ja myös persujen tuomat miinuspisteet kertovat ikävistä sosiaalisista ongelmista, vähävaraisuudesta ja Monikulttuurista™.

Kokoomuslaisten ja RKPläisten asuttamat plussalle päätyneet alueet ovat keskimäärin mukavan varakkaita ja miellyttäviä niin katukuvaltaan kuin ilmapiiriltään

Esim. asunnot ovat keskimäärin kalliimpia listan kärjessä. Listan loppupäässä on enemmän työttömyyttä ja alhaisempi koulutustaso. Voisin lyödä vetoa, että huonoimmat koulut ovat listan häntäpäässä, mutta listaa niistä ette tule mediassa näkemään.

[ekto]

Aika oiva keksintö. Kunpa joku lehti arvaisi tehdä samanlaisen 

[Marius]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

[juge]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

Monikulttuuri™ on edennyt. Pitääkin joskus kaivella vanhemmat indeksit ja tehdä vähän tilastoa muutoksista.

Toisaalta kyse on siitä, että plussaa tulee vain kahdesta puolueesta ja miinusta kolmesta. Jos vaikka KD ja KESK olisivat plussaa, niin indeksin luvut olisivat isompia.

[juge]

Aika oiva keksintö. Kunpa joku lehti arvaisi tehdä samanlaisen 

Vinkki toimittajille: tiedot tilastoon linkin takaa 
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=130_evaa_tau_103_fi&ti=3.+Puolueiden+kannatus+eduskuntavaaleissa+2011&path=../Database/StatFin/vaa/evaa/Eduskuntavaalit%20-%202011/&lang=3&multilang=fi

[Mika.H]

Juge on rasisti.

Koulumenestykset syyt löytyvät betonilähiöiden rakennuskannan ilmanvaihdosta, ei muusta!

[Köyhä kylddyyri]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

Eikä pidä muutenkaan paikkansa (toki mielenkiintoinen laskelma) - miinuksella on mm. oma synnyin kaupunginosa ja siellä ei ole yhden yhtä turvapaikanhakijaa ja käytännössä maahanmuuttajat aivan häviävän pieni osa. Puhun Vartiokylästä, siis.

EDIT: Puhun Vartioharjusta

[juge]

Kannettu vesi ei näköjään pysy kaivossa:

Positiivisen diskriminaation määrärahaa jaetaan Helsingissä lukuvuosina 2009-2012 seuraaville kouluille:

Suomenkieliset koulut

1. Jakomäen ala-asteen koulu
2. Meri-Rastilan ala-asteen koulu
3. Keinutien ala-asteen koulu
4. Myllypuron ala-asteen koulu
5. Vesalan ala-asteen koulu
6. Laakavuoren ala-asteen koulu
7. Soinisen koulu
8. Koskelan ala-asteen koulu
9. Pelimannin ala-asteen koulu
10. Kontulan ala-asteen koulu
11. Mustakiven ala-asteen koulu
12. Hietakummun ala-asteen koulu
13. Maunulan ala-asteen koulu
14. Pihlajiston ala-asteen koulu
15. Roihuvuoren ala-asteen koulu
16. Mellunmäen ala-asteen koulu
17. Länsi-Pasilan ala-asteen koulu
18. Pihjlajamäen ala-asteen koulu
19. Maatullin ala-asteen koulu
20. Pihkapuiston ala-asteen koulu
21. Eläintarhan ala-asteen koulu
22. Malminkartanon ala-asteen koulu
23. Tahvonlahden ala-asteen koulu
24. Jakomäen yläasteen koulu
25. Myllypuron yläasteen koulu
26. Vesalan yläasteen koulu
27. Malmin yläasteen koulu
28. Siilitien peruskoulu
29. Kallahden peruskoulu
30. Pitäjämäen peruskoulu

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/helsinki_antaa_lisarahaa_ongelmakouluille_1092052.html

[Aldaron]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

Monikulttuuri™ on edennyt. Pitääkin joskus kaivella vanhemmat indeksit ja tehdä vähän tilastoa muutoksista.

Toisaalta kyse on siitä, että plussaa tulee vain kahdesta puolueesta ja miinusta kolmesta. Jos vaikka KD ja KESK olisivat plussaa, niin indeksin luvut olisivat isompia.

Vihreillä on se yhteinen piirre Kokoomuksen ja RKP:n kanssa, että kannattajien keskimääräinen koulutustaso on keskiarvoa parempi. Minulla on se vaikutelma, että vaikka Vihreiden kannatus ei korreloikaan ihan yhtä vahvasti Kokoomuksen ja RKP:n kanssa kuin viimeksimainittujen kahden kannatus keskenään, se korreloi silti vahvemmin näiden kuin "työväenluokkaklusterin" (SDP+PS+Vas) kanssa. Pienet kommunistipuolueet SKP, KTP ja STP eivät ole tilastollisesti kovin merkityksellisiä, mutta nekin pitäisi ilmeisesti laskea mukaan "työväenluokkaklusteriin".

Täytyypä paneutua tutkimuksesi pohjana oleviin tilastoihin vähän tarkemmin.

[juge]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

Eikä pidä muutenkaan paikkansa (toki mielenkiintoinen laskelma) - miinuksella on mm. oma synnyin kaupunginosa ja siellä ei ole yhden yhtä turvapaikanhakijaa ja käytännössä maahanmuuttajat aivan häviävän pieni osa. Puhun Vartiokylästä, siis.

EDIT: Puhun Vartioharjusta

Indeksi järjestää alueet sen mukaan, kuinka paljon siellä äänestetään oikeistoa ja vasemmistoa.

Se kertoo alueiden sosioekonomiasta jakaumasta humanitaariset mamut ml. Vasemmistopuolueiden suuri kannatus kertoo kuitenkin ensisijaisesti muusta, kuten alhaisesta koulutus- ja tulotasosta sekä suuresta työttömyydestä. Mamuthan tuskin laajalti äänestävät persuja.

[Aldaron]

Tuossahan on yli puolet miinuksella.

Eikä pidä muutenkaan paikkansa (toki mielenkiintoinen laskelma) - miinuksella on mm. oma synnyin kaupunginosa ja siellä ei ole yhden yhtä turvapaikanhakijaa ja käytännössä maahanmuuttajat aivan häviävän pieni osa. Puhun Vartiokylästä, siis.

EDIT: Puhun Vartioharjusta

Indeksi järjestää alueet sen mukaan, kuinka paljon siellä äänestetään oikeistoa ja vasemmistoa.

Se kertoo alueiden sosioekonomiasta jakaumasta humanitaariset mamut ml. Vasemmistopuolueiden suuri kannatus kertoo kuitenkin ensisijaisesti muusta, kuten alhaisesta koulutus- ja tulotasosta sekä suuresta työttömyydestä. Mamuthan tuskin laajalti äänestävät persuja.

Tuskin mamut, mutta kaikesta päätellen mamujen naapurit. Käänteinen "kohtaamisteoria"...

[juge]

Vihreillä on se yhteinen piirre Kokoomuksen ja RKP:n kanssa, että kannattajien keskimääräinen koulutustaso on keskiarvoa parempi. Minulla on se vaikutelma, että vaikka Vihreiden kannatus ei korreloikaan ihan yhtä vahvasti Kokoomuksen ja RKP:n kanssa kuin viimeksimainittujen kahden kannatus keskenään, se korreloi silti vahvemmin näiden kuin "työväenluokkaklusterin" (SDP+PS+Vas) kanssa. Pienet kommunistipuolueet SKP, KTP ja STP eivät ole tilastollisesti kovin merkityksellisiä, mutta nekin pitäisi ilmeisesti laskea mukaan "työväenluokkaklusteriin".

Hakkasin aikani kuluksi vähän lukuja SPSS:llä. Tässä Helsingin äänestysalueiden väliset korrelaatiot puolueiden kannatusprosenteista laskettuna:

(http://farm6.static.flickr.com/5270/5633760571_7a89ed54b3_b.jpg)

Havaitaan, että SDP:n ja PS:n korrelaatio on 0,807**. Demarius ja persulaisuus ovat pitkälti käsi kädessä.

KOK:n ja PS:n korrelaatio on -0,624**. Eivät juurikaan esiinny samoilla alueilla.

KOK:n ja SDP:n korrelaatio on -0,755**. Eivät juurikaan esiinny samoilla alueilla.

Vihreät korreloivat positiivisesti vain Vasemmistoliiton kanssa (0,501**).

Aika mielenkiintoisia lukuja taulukossa.

[juge]

Se kertoo alueiden sosioekonomiasta jakaumasta humanitaariset mamut ml. Vasemmistopuolueiden suuri kannatus kertoo kuitenkin ensisijaisesti muusta, kuten alhaisesta koulutus- ja tulotasosta sekä suuresta työttömyydestä. Mamuthan tuskin laajalti äänestävät persuja.

Tuskin mamut, mutta kaikesta päätellen mamujen naapurit. Käänteinen "kohtaamisteoria"...

Juuri näin. Kohtaamisteoria on täyttä p*skaa. Ihmiset äänestävät persuja kun altistuvat laajamittaisesti mamuille - juuri kuten lähiöissä on käynyt.

[Marius]

Mutta hei, miinus on kansainvälistä!

Suomalaisuus olisi plussaa, mutta se ei sitten taas olisi kansainvälistä
ja suomalaisuus ei voi ola plussaa, joten sitä ei lasketa, vain kansainvälisyys lasketaan, joka onkin siis plussaa, mutta todistuksissa vain suomalaisuus on
plussaa, mikä taas on rasismia ja miinusta, siten kansainvälisyys on plussaa
ja todistukset ovat rasismia, koska mitään eroja oppilaiden välillä ei voi olla,
paitsi että kansainväliset oppilaat tarvitsevat tasoitusta voidakseen olla
kansainvälisiä, joka taas on miinusta, sillä kansoja ei oikeasti ole, vaan
kaikki ovat yhtä miinuksella....(POKS)

[Aldaron]

Vihreillä on se yhteinen piirre Kokoomuksen ja RKP:n kanssa, että kannattajien keskimääräinen koulutustaso on keskiarvoa parempi. Minulla on se vaikutelma, että vaikka Vihreiden kannatus ei korreloikaan ihan yhtä vahvasti Kokoomuksen ja RKP:n kanssa kuin viimeksimainittujen kahden kannatus keskenään, se korreloi silti vahvemmin näiden kuin "työväenluokkaklusterin" (SDP+PS+Vas) kanssa. Pienet kommunistipuolueet SKP, KTP ja STP eivät ole tilastollisesti kovin merkityksellisiä, mutta nekin pitäisi ilmeisesti laskea mukaan "työväenluokkaklusteriin".

Hakkasin aikani kuluksi vähän lukuja SPSS:llä. Tässä Helsingin äänestysalueiden väliset korrelaatiot puolueiden kannatusprosenteista laskettuna:

(http://farm6.static.flickr.com/5270/5633760571_7a89ed54b3_b.jpg)

Vihreät korreloivat positiivisesti vain Vasemmistoliiton kanssa (0,501**).

Huomaa kuitenkin että Vihreiden korrelaatioluku on kuitenkin positiivisella puolella RKP:n ja Kokoomuksen kanssa, vaikkakin selvästi heikommin kuin Vasemmistoliiton kanssa. SDP:n ja PS:n kanssa Vihreät korreloivat negatiivisesti, mikä oli odotettua.

[sattuma]

Vihreät korreloivat positiivisesti vain Vasemmistoliiton kanssa (0,501**).
Aika mielenkiintoisia lukuja taulukossa.

Eli kun vastaava korrelaatio SDP/Vas on  (0.269**),  niin perinteisen vasemmiston fuusio kasvattaisi enemmän Vihreitä kun demareita!?

Tämä tosiasia ei taida olla kaalissa Vihreiden "porvariäänestäjillä", he tanssivat vasemmiston pillipiipareiden tahdissa.

[thinkingmind]

Mitä onko koulujen välillä eroa? Ei kai.

Kyllä nyt heti täytyy niihin paremmin menestyneisiin kouluihin sijoittaa varsinaisia maahanmuuttajia vähintään 30% että myös kokoomusta ja RKP:tä ja Vihreitä äänestävien lapset saavat nauttia monikulttuurin tuomasta rikkaudesta ja oppivat elämään monikulttuurisessa ympäristössä jonka Kokoomus,Vihreät ja RKP haluavat suomeen rakentaa.

Keskusta rakentaa monikulttuurista suomea pelkästään vittuillakseen helsinkiläisille ja muille pääkaupunkiseutulaisille jotka eivät keskustaa juurikaan kannata.

[Aldaron]

Vihreät korreloivat positiivisesti vain Vasemmistoliiton kanssa (0,501**).
Aika mielenkiintoisia lukuja taulukossa.

Eli kun vastaa korrelaatio SDP/Vas on  (0.269**),  niin perinteisen vasemmiston fuusio kasvattaisi enemmän Vihreitä kun demareita!?

Tämä tosiasia ei taida olla kaalissa Vihreiden "porvariäänestäjillä", he tanssivat vasemmiston pillipiipareiden tahdissa.

Vihreiden positiivisessa korrelaatiossa Vasemmistoliiton kanssa on mitä ilmeisimmin nähtävissä "vasemmistoälymystöfaktori" (sana "älymystö" ymmärrettynä sen kaikkein laajimmassa merkityksessä). Siinä etteivät Vihreät myöskään korreloi negatiivisesti RKP:n ja Kokoomuksen kanssa on nähtävissä se, että Vihreiden kannattajien koulutustaso on keskimääräistä parempi.

[sattuma]

Mitä onko koulujen välillä eroa? Ei kai.

Kyllä nyt heti täytyy niihin paremmin menestyneisiin kouluihin sijoittaa varsinaisia maahanmuuttajia vähintään 30% että myös kokoomusta ja RKP:tä ja Vihreitä äänestävien lapset saavat nauttia monikulttuurin tuomasta rikkaudesta ja oppivat elämään monikulttuurisessa ympäristössä jonka Kokoomus,Vihreät ja RKP haluavat suomeen rakentaa.

Loppuvuonna 2011 pitäisi kaikki Helsingin uudet Mamuoppilaat sijoittaa ruotsinkielisiin kouluihin!

[RP]

Tulipa laskettua PS-VAS indeksi. Negatiivisemmillaan vanhoilla työläisalueilla (Kallio, Alppila, Vallila), lähellä nollaa pääsääntöisesti ns. paremmilla alueilla ja vahvasti positiivinen Itä-Helsingin lähiöissä.

[Aldaron]

Mitä onko koulujen välillä eroa? Ei kai.

Kyllä nyt heti täytyy niihin paremmin menestyneisiin kouluihin sijoittaa varsinaisia maahanmuuttajia vähintään 30% että myös kokoomusta ja RKP:tä ja Vihreitä äänestävien lapset saavat nauttia monikulttuurin tuomasta rikkaudesta ja oppivat elämään monikulttuurisessa ympäristössä jonka Kokoomus,Vihreät ja RKP haluavat suomeen rakentaa.

Loppuvuonna 2011 pitäisi kaikki Helsingin uudet Mamuoppilaat sijoittaa ruotsinkielisiin kouluihin!

Sinulta on ehkä jäänyt huomaamatta, että juuri suomenruotsalaiselta taholta on esitetty toivomuksia, että osa maahanmuuttajalapsista kävisi koulunsa ruotsiksi muuallakin kuin ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa. Kaikkia maahanmuuttajalapsia tuskin kukaan suomenruotsalainen haluaisi sijoitettavaksi ruotsinkielisiin kouluihin, sillä se tarkoittaisi sitä, että osassa kouluista maahanmuuttajalapset olisivat suurena enemmistönä. Lain mukaan kuvio menee niin, että maahanmuuttajavanhemmilla on periaatteessa oikeus sijoittaa lapsensa sekä suomen- että ruotsinkieliseen kouluun. Suomenkielisenemmistöisessä kunnassa (kuten Helsinki) kouluviranomaiset yleensä lähtevät siitä, että maahanmuuttajalapset käyvät koulunsa suomeksi, mutta jos vanhemmat välttämättä haluavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, heitä ei voi lain mukaan siitä estää. Helsingin ruotsinkielisissä kouluissa on toistaiseksi hyvin vähän täysin maahanmuuttajataustaisia lapsia. Jonkin verran on sellaisia, joiden toinen vanhempi on maahanmuuttaja ja toinen suomenruotsalainen.

[thinkingmind]

Se kertoo alueiden sosioekonomiasta jakaumasta humanitaariset mamut ml. Vasemmistopuolueiden suuri kannatus kertoo kuitenkin ensisijaisesti muusta, kuten alhaisesta koulutus- ja tulotasosta sekä suuresta työttömyydestä. Mamuthan tuskin laajalti äänestävät persuja.

Tuskin mamut, mutta kaikesta päätellen mamujen naapurit. Käänteinen "kohtaamisteoria"...

Juuri näin. Kohtaamisteoria on täyttä p*skaa. Ihmiset äänestävät persuja kun altistuvat laajamittaisesti mamuille - juuri kuten lähiöissä on käynyt.

Näinhän se menee.

Toivottavasti kokoomus pitää vaalilupauksensa ja maahanmuuttopolitiikkaa ja erityisesti perheenyhdistämisiä kiristetään tuntuvasti muuten kohtaamisteoria saa aikaan sen että ensi vaaleissa kokoomus on vasta kolmanneksi suurin puolue ja persut suurin.

[juge]

Toivottavasti kokoomus pitää vaalilupauksensa ja maahanmuuttopolitiikkaa ja erityisesti perheenyhdistämisiä kiristetään tuntuvasti muuten kohtaamisteoria saa aikaan sen että ensi vaaleissa kokoomus on vasta kolmanneksi suurin puolue ja persut suurin.

Toivottavasti Soini panostaa asiaan. Hesarissahan oli pikkuisen huolestuttavia kommentteja:
http://hommaforum.org/index.php/topic,47826.0.html

(ei tämän säikeen asiaa)

[Ink Visitor]

Helsingin koulujen välille repesi hälyttävä kuilu

Peruskoulun tasaiset tulokset rakoilevat monissa kaupungeissa. Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa koulujen väliset erot oppilaiden koulumenestyksessä ovat tutkijan mukaan jo erittäin hälyttäviä

Suomen koulut eroavat toisistaan vain vähän oppilaiden koulumenestyksen ja lasten vanhempien koulutustason mukaan, selviää Suomen Akatemian Skidi-ohjelman tutkimuksesta.

Kolmessa kaupungissa erot koulujen välillä ovat kuitenkin revenneet vakaviksi.

– Yläkoulujen suuret erot vanhempien koulutustasossa ja oppilaiden keskimääräisessä koulumenestyksessä ovat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella jo erittäin hälyttäviä, tutkimusta johtava dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Suomalainen peruskoulutus on kerännyt maailmalla kehuja PISA-tutkimuksen kautta linjan korkeilla tuloksilla. Rimpelä kuitenkin kaipaa tunnetun PISA-mittarin rinnalle uusia lähestymistapoja.

– Koulutuspolitiikassa tulisi käyttää hyväksi myös muuta saatavilla olevaa tietoa, jotta emme eläisi yhden sinänsä arvokkaan tutkimuksen tietojen varassa.

Tuore Skidi-ohjelman tutkimus hyödyntää useita aineistoja eri aloilta. Oletuksena on, että alueiden sosiaalinen eriytyminen näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja koulujen oppimistuloksissa.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/04/19/helsingin-koulujen-valille-repesi-halyttava-kuilu/20115583/139

[_jaq_]

Tervehdys kaikille!

Käyn aina välillä lueskelemassa tätä palstaa, mutta nyt on kyllä pakko maksaa rekisteröitymisen vaiva ja kirjoittaa ensimmäinen postaus.

Ensiksi onnittelut perussuomalaisten kannattajille (joita ilmeisesi täällä on melkoisesti) hienosta vaalivoitosta! Itse alan vasta toipua järkytyksestä pikku hiljaa...

Mutta asiaan:

Nyt kyllä menee nimittäin puurot ja vellit sekaisin. Käyn tekemässä paljon opettajan viransijausuuksia eri kouluissa Helsingissä. Näen siis paljon kouluja, opettajia ja oppilaita. Kyllä ne ongelmalliset maahanmuuttajanuoret ovat HYVIN vähissä. Pääsääntöisesti he ovat niitä kilttejä kunnon oppilaita, jotka itse (tai heidän vanhempansa), ovat huomanneet koulujärjestelmän tuomat mahdollisuudet. Voisi sanoa että todelliset ongelmat oppimistilanteessa tuo hyvin usein suomalainen lapsi, jolla on kotona perheen kesken ongelmia. Toinen ongelmatapaus on lapsi, jonka ei ole koskaan tarvinnut tarvinnut tehdä mitään, ei edes yrittää.

Ensimmäisessä tapauksessa ongelmat näkyvät usein häiriköintinä. Toisessa tapauksessa taas aneemisena makaamisena, niin ettei edes kynää saa käteen tunnin aikana.

Ongelmia maahanmuutajien ja kantaväestön kanssa syntyy tilanteessa kun oppilas integroidaan suomenopetuksen (yleensä pienryhmät mamuille) jälkeen normaaliin luokkaan. Suurin osa näistä integroiduista yläkouluikäisistä mamuista on kovin ujoja ja jopa pelokkaan oloisia, kun loppuluokka eristää tämän ihmisen täysin ulkopuolelleen samalla kun hyvin toimeentulevien (vaatteista näkee kyllä) perheiden lapset heittelevät rasistisia vitsejä luokassa. Pienenpieni osa näistä integroiduista oppilaista on tarpeeksi vahvoja henkisesti, jolloin he vastaavat rasismin provokaatioon. Alkaa panettelujen koston kierre, joka kärjistyy pahimmillaan sitten näiksi fyysisiksi loukkauksiksi.

Opettajana pyrin tietenkin luomaan luokkaan turvallisuuden tunnetta yhtäläisesti maahanmuuttajille, kuin suomalaisillekin oppilaille, mutta ymmärrän samalla kuinka jokapäiväistä on solvaus jota he saavat kuunnella.

Muistutankin siis että kouluttamattomia JA lapsistaan täysin piittaamattomia vanhempia on varmasti suhteessa enemmän kantaväestön piirissä (suomessa kun perheen merkitys on hyvin hauraampi, kuin monessa muussa kulttuurissa) eikä tutkimuksessa käsittääkseni syytetty ongelmista maahanmuuttajia. On turhaa yrittää syyttää jokaisesta ongelmasta maahanmuuttajia mikä kyllä leimaa joidenkin täällä kirjoittelevien tekstejä aika lailla.

[Marius]

Hyvä kirjoitus. Ei ole ammattikoululaisen vika se, että hän ei ole korkeakoululainen, ei sen vuoksi saa ihmisiä eri-ARVOISTAA, eikä kiusata.

Mutta tasaveroisiksi ihmisiä ei saa.

Minkäs teet?

[thinkingmind]

Muistutankin siis että kouluttamattomia JA lapsistaan täysin piittaamattomia vanhempia on varmasti suhteessa enemmän kantaväestön piirissä (suomessa kun perheen merkitys on hyvin hauraampi, kuin monessa muussa kulttuurissa) eikä tutkimuksessa käsittääkseni syytetty ongelmista maahanmuuttajia. On turhaa yrittää syyttää jokaisesta ongelmasta maahanmuuttajia mikä kyllä leimaa joidenkin täällä kirjoittelevien tekstejä aika lailla.

Keskustelin juuri vähän aikaa sitten erään somalin kanssa joka oli tullut etelä-euroopan maahan, jossa olin työmatkalla, hakemaan turvapaikkaa.
Kundi joi olutta tölkistä yhden baarin ulkopuolella jossa olin käynyt parilla drinkillä työkavereiden kanssa ja rupesi juttelemaan minulle ja minä sosiaalisena ihmisenä juttelin takaisin.

Jossain vaiheessa jäbä alkoi sitten kehuskelemaan kymmenellä lapsellaan ja kun ihmettelin miten hänellä voi olla niin monta lasta 28 vuotiaana niin hän kertoi että hänellä jäi somaliaan/afrikkaan yhteensä 3 vaimoa joiden kanssa nämä 10 lasta ovat.

Lapset olivat hänelle rahaa ja toisteli monta kertaa että "kids are money" kun sanoin että ihmettelin asennetta koska minulle lapsilla ja rahalla ei ole mitään yhteyttä niin kaveri sanoi että mitä enemmän lapsia niin sitä enemmän rahaa voi tienata sillä että pistää lapsensa töihin.

Luultavasti kaikilla somaleilla ei ole samaa asennetta mutta silti suurella osalla varmaan on kun ottaa huomioon että suomessa lapsista saa lapsilisää eikä tarvitse odottaa kasvamista työikään sekä sitä että somaleilla on ylivoimaisesti korkein yksinhuoltajaprosentti suomessa.

Osa somaleiden häiriökäyttäytymisestä kouluissa johtuu varmasti tämän kaltaisista asenteista ja siitä että isää ei juuri näy koska pitää juosta niin monen "yksinhuoltaja" äidin luona laittamassa lisää lapsia alulle joilla tienata rahaa.