Virkkunen asetti työryhmän vahvistamaan ruotsin kielen opetusta kouluissa

[Patriootti]

Nyt tulee iso yllätys Hommafoorumin jäsenille. Kansanedustajat ovat erittäin niukasti pakkoruotsia vastaan 96 kannattaa 103 vastustaa: Kieltämättä tämä on yllätys myös minulle.
Puolueittain tilanne on seuraava, ensin kannatus ja sitten vastustus:
Kokoomus: 23-20
SDP:      25-17
Perussuomalaiset: 1-38 (Vain Tom Packalen kannattaa)
Keskusta: 18-17
vasemmistoliitto 6-8
Vihreät: 9-1
Kristillisdemokraatit: 4-2
RKP 10-0.

Tuosta kun laskee valtasuhteet niin onko jollekkin vielä epäselvää miksi Perussuomalaiset ajettiin oppositioon.
Kyllä Katainen tiesi mistä narusta vetää jotta saa Soinin perääntymään.
Taustalla polttava halu puolustaa RKP:n asiaa, Portugalipaketti vain hämäystä....

[Tomi]

Seuraavat henkilöt vastustavat pakkoruotsia: Kokoomus:
Sofia Vikman (Varsinais-Suomi), Sampsa Kataja (Satakunta), Pertti Hemmilä (Varsinais-Suomi), Pertti Salolainen (Helsinki), Outi Mäkelä (Uusimaa), Jaana Pelkonen (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Lenita Toivakka (E-Savo), Pauli Kiuru (Pirkanmaa), Kalle Jokinen (Häme), Heikki Autto (Lappi), Lasse Männistö (Helsinki), Jani Kopra (Kymi), Sinuhe Wallinheimo (Keski-Suomi), Eero Lehti (Uusimaa), Janne Sankelo (Vaasa), Pia Kauma (Uusimaa), Eero Suutari (Oulu), Marjo Matikainen-Kallström (Uusimaa) ja Sanna Lauslahti (Uusimaa).
Sosiaalidemokraatit
M. Guzenina-Richardson, H. Tainio, S. Karhu, J. Koskinen, J. Gustafsson,
T. Filatov, K. Rajamäki, T. Tuppurainen, M. Kari, J. Skinnari, M. Kuusisto,
M. Saarinen, T. Väätäinen, R. Piirainen, S. Kymäläinen, E. Eloranta, T. Peltonen
Keskusta:
A. Kalmari, M. Pekkarinen, K. Tiilikainen, E. Katainen, M. Vehkaperä, I. Kerola
M. Savola, S-L Anttila, J. Leppä, A. Pirttilahti, E. Reijonen, T. Kalli,
A. Torniainen, M. Lintilä, A. Paloniemi, M. Rossi, M. Lohi
Vasemmistoliitto:
M. Kyllönen, M. Mustajärvi, M. Korhonen, R. Kalliorinne,
A. Kontula, P. Anna-Kaisa, J. Myllykoski, E. Virtanen
Vihreät: O. Soininvaara.
KD: S. Ahvenjärvi ja L. Rauhala

Kaikki nämä äänestävät eduskunnassa aivan taatusti pakkoruotsin puolesta, jos nyt muodostettavan hallituksen aikana asia tulee äänestykseen eduskunnassa.

Ei se tule.  Kuten ei tule eläkeiän nostaminen, uusien ydinvoimalaiden luvat ja homoavioliitot.  Pitäähän joka hallituspuolueelle jättää keppihevonen, jolla ratsastaa.

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

[Topi Junkkari]

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

Ketäs sopivia itäsuomalaisia kansanedustajia meillä olisi aloitetta tekemään ja kannattamaan?

Kymen vaalipiiristä Juho Eerola (ps Kotka) ja Jukka Kopra (kok Lappeenranta) voisivat olla hyvä kaksikko viemään asiaa eteenpäin. Yrittäjinä he tietävät, mitä kieltä Kaakkois-Suomen liike-elämässä tarvitaan ja mitä ei.

Eikös Olli Immonen ole alkuaan Kainuusta? Siellä tilanne lienee myös selvä.

[mikkoellila]

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

Pakkoruotsi pitää poistaa kaikkialta Suomesta eikä vain Itä-Suomesta.

Ruotsin vaihtoehtona ei pidä olla vain venäjä, vaan myös saksa, ranska ja kysynnän ollessa riittävää myös espanja tai italia.

[JaskaJokunen]

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

Pakkoruotsi pitää poistaa kaikkialta Suomesta eikä vain Itä-Suomesta.

Ruotsin vaihtoehtona ei pidä olla vain venäjä, vaan myös saksa, ranska ja kysynnän ollessa riittävää myös espanja tai italia.

sekä tietysti englannin opetuksen lisääminen.

[AstaTTT]

Ruotsin vaihtoehtona ei pidä olla vain venäjä, vaan myös saksa, ranska ja kysynnän ollessa riittävää myös espanja tai italia.

Näihin vähän eksoottisempiin kieliin kannattaisi panostaa matkailupalvelujen takia. Italialaiset ja ranskalaiset (espanjalaisista en tiedä) eivät yleensä ottaen puhu englantia ja sen takia jää moni matkailueuro tulematta maahamme.

[mikkoellila]

Ruotsin vaihtoehtona ei pidä olla vain venäjä, vaan myös saksa, ranska ja kysynnän ollessa riittävää myös espanja tai italia.

Näihin vähän eksoottisempiin kieliin kannattaisi panostaa matkailupalvelujen takia.

Ei, vaan yleissivistyksen takia. Sitä paitsi mikään yllämainituista kielistä ei ole eksoottinen.

[farewell]

Seuraavat henkilöt vastustavat pakkoruotsia: Kokoomus:
Sofia Vikman (Varsinais-Suomi), Sampsa Kataja (Satakunta), Pertti Hemmilä (Varsinais-Suomi), Pertti Salolainen (Helsinki), Outi Mäkelä (Uusimaa), Jaana Pelkonen (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Lenita Toivakka (E-Savo), Pauli Kiuru (Pirkanmaa), Kalle Jokinen (Häme), Heikki Autto (Lappi), Lasse Männistö (Helsinki), Jani Kopra (Kymi), Sinuhe Wallinheimo (Keski-Suomi), Eero Lehti (Uusimaa), Janne Sankelo (Vaasa), Pia Kauma (Uusimaa), Eero Suutari (Oulu), Marjo Matikainen-Kallström (Uusimaa) ja Sanna Lauslahti (Uusimaa).
Sosiaalidemokraatit
M. Guzenina-Richardson, H. Tainio, S. Karhu, J. Koskinen, J. Gustafsson,
T. Filatov, K. Rajamäki, T. Tuppurainen, M. Kari, J. Skinnari, M. Kuusisto,
M. Saarinen, T. Väätäinen, R. Piirainen, S. Kymäläinen, E. Eloranta, T. Peltonen
Keskusta:
A. Kalmari, M. Pekkarinen, K. Tiilikainen, E. Katainen, M. Vehkaperä, I. Kerola
M. Savola, S-L Anttila, J. Leppä, A. Pirttilahti, E. Reijonen, T. Kalli,
A. Torniainen, M. Lintilä, A. Paloniemi, M. Rossi, M. Lohi
Vasemmistoliitto:
M. Kyllönen, M. Mustajärvi, M. Korhonen, R. Kalliorinne,
A. Kontula, P. Anna-Kaisa, J. Myllykoski, E. Virtanen
Vihreät: O. Soininvaara.
KD: S. Ahvenjärvi ja L. Rauhala

Kaikki nämä äänestävät eduskunnassa aivan taatusti pakkoruotsin puolesta, jos nyt muodostettavan hallituksen aikana asia tulee äänestykseen eduskunnassa.

Ei se tule.  Kuten ei tule eläkeiän nostaminen, uusien ydinvoimalaiden luvat ja homoavioliitot.  Pitäähän joka hallituspuolueelle jättää keppihevonen, jolla ratsastaa.

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

Hei hyvät hommalaiset. Kaikki eivät taida tajuta nyt oikein mitä pitää tehdä, jotta tämä on mahdollista. Jos saisi valita peruskoulussa kakkoskieleksi venäjän ruotsin sijaan niin kai te nyt tajuatte, että samalla täytyy muuttaa lukion, ammatikorkean ja yliopistojen opetusta. Lukiossa täytyisi myös poistaa pakollisen ruotsin opiskelu ja ottaa kaveriksi venäjän opetus (ja luuletteko, että jokaiseen Itä-Suomen lukioon saadaan venäjän kielen opettaja?). Tai sitten täytyy muuttaa siten, että lukiossa tai yliopistossa ei tarvitse opiskella muuta pakollista kieltä kuin englantia. Sitten yliopistoon mennessä pitäisi ottaa pois virkamiesruotsi ja lisätä kaveriksi venäjän kieli. Eli siis ei ole mitenkään mahdollista muuttaa koko systeemiä vain Itä-Suomessa. Vai mitenkä meinasitte, jos joku opiskelee ylä-asteella venäjää ruotsin sijaan ja muuttaa pois Itä-Suomesta ja ohops pitäisi opiskella pakollista B-ruotsia kolme vuotta lukiossa ja lisää yliopistossa ja ammattikorkeassa vaikka ei ole lukenut, kuin venäjää?
Eli siis jos aiotte muuttaa peruskoulu järjestelmää niin kaikkien opiskeluasteiden järjestelmää täytyy muuttaa.  

[Siili]

Minusta Soininvaaralla oli melko terve näkemys asiasta:  peruskoulussa toinen kotimainen voisi olla vapaaehtoinen, lukiossa pakollinen. 

Itse pitäisin hyvänä, jos tuollaisen uudistuksen jälkeen lukion kurssin voisi suorittaa vapaaehtoisena jo peruskoulussa, jolloin lukiossa voisi keskittyä muihin asioihin.

Uuden hallituksen aikana ei todennäköisesti tapahdu minkäänlaisia muutoksia ruotsin kielen opetuksessa.  RKP:lle varmasti luvataan, että heikennyksiä siihen ei tehdä, mutta toisaalta persupelko ja vaalikoneiden osoittama edustajien voimakas pakkoruotsiskeptisyys johtaa siihen, etteivät myöskään Virkkusen vahvistuspyrkimykset ota tulta.  Ehkäpä sitten seuraavan eduskunnan aikana päästään tuhoamaan peruskoulun pakkoruotsia oikein toden teolla!

[foobar]

Tulevaisuudessa kenties Kiinan ja Intian kanssa kannattaisi olla hyvää pataa ja niidenkin kielen osaamiset voisivat olla hyväksi.

No, kiina (ts. keskushallinnon standardikiina (guanhua/mandarin) ja mannerkiinan yksinkertaistettu kirjoitusjärjestelmä) on varmasti hyödyllinen kieli, maailman puhutuin kieli ja vielä laajemmin ymmärretty (esim. Shanghain (wu) ja Kantonin (yue) kiinaa mannermaalla puhuvat lukevat kyllä samaa kirjoitettua kieltä).

Toinen asia sitten Intian kanssa; standardihindiä puhuu äidinkieleksi miellettävästi noin 200-300 miljoonaa intialaista, ja kaikkia muita virallisia kieliä kutakin reippaasti alle sata miljoonaa. Intianenglantia puhuu vajaat sata miljoonaa intialaista (vaikka äärimmäisen harvalle se on äidinkieli), ja vuorovaikutus sitä puhumattomien kanssa tahtoo täältä katsoen jäädä käytännössä täysin marginaaliseksi. Se, että opettelee edes hindiä ei tarkoita sitä, että sillä voisi Intiaa lähteä valloittamaan - niinkuin ei pelkästään englannilla, saksalla tai ranskalla valloiteta (bisnesmielessä) Eurooppaa.

Jos itse pitäisi päättää, suomalaisten kannalta tärkeimmät vieraat kielet joista valita muutama olisivat englanti, standardikiina, venäjä, espanja (ei niinkään se euroopan turistiespanja!) ja saksa. Mutta jokaiselta löytynee oma mielipiteensä. Ja ruotsia pidettäisiin vieraana kielenä, joka voisi olla mahdollista valita historiallisista syistä.

[elven archer]

Minusta Soininvaaralla oli melko terve näkemys asiasta:  peruskoulussa toinen kotimainen voisi olla vapaaehtoinen, lukiossa pakollinen.  

Itse pitäisin hyvänä, jos tuollaisen uudistuksen jälkeen lukion kurssin voisi suorittaa vapaaehtoisena jo peruskoulussa, jolloin lukiossa voisi keskittyä muihin asioihin.

Ei tuollainen paljoakaan auttaisi, koska kuitenkin jatko-opinnoissa tulee se virkamiesruotsi vastaan. Toki se auttaisi niitä, jotka jättäisivät opinnot peruskouluun, mutta moniko niin tekee? Ammattikoulussakin olisi tuossa mallissa pakollinen ruotsi, koska sitä kautta pystyy menemään ammattikorkeaan ja korkeakouluun. Ellei sitten lähdetä siitä, että kaikki muut menevät korkeakouluun ummikkona ruotsin suhteen paitsi lukion käyneet. Tietysti voisihan korkeakoulussa järjestää näille peruskursseja, vai voisiko? Nythän tuota luetaan 6 vuotta ennen korkeakoulua, joten melkoiset kurssitukset tarvittaisiin ennen virkamiesruotsin kurssia.

Ei, kyllä se pitää poistaa kokonaan virkamiesruotsia myöten. Kilpailu kiristyy, globaalien yritysten kieli on englanti, ei meillä ole varaa tuhlata resursseja äidinkielemme lisäksi toisen marginaalisen kielen opetteluun tässä laajuudessa.

[farewell]

farewell: Niin pitää ja se on tavoite... Koko Suomi virallisesti yksikieliseksi. Koko Suomesta jokaiselta asteelta pakollinen ruotsin kielen opiskelu pois. Peruskoulussa voisi olla pakollinen vieras kieli. Mitään virkamies ruotsia ei tarvita. Se näkyy jo siinä, että kukaan virkamies ei oikeasti osaa himppuakaan ruotsia.

Samoilla linjoilla. Halusin vain muistuttaa, että Itä-Suomessa ei voida systeemiä muuttaa, jos ei muuallakaan.

[Siili]

Ellei sitten lähdetä siitä, että kaikki muut menevät korkeakouluun ummikkona ruotsin suhteen paitsi lukion käyneet.

Olisi mukava tietää, kuinka valtavan joukon muodostavat nämä korkeakoulujen opiskelijat, jotka eivät ole käyneet lukiota.

En sitä paitsi näe ruotsin kielen yleistä pakollista opetusta korkeakouluissa mitenkään järkevänä.  Toki edelleen on aloja, joista valmistuu paljon virkamiehiä. Eri tehostusohjelmilla pyritään kuitenkin valtion elättejä kovasti vähentämään, joten erittäin suuren enemmistön valmistuneista pitää jatkossa hakea leipänsä sellaisilta aloilta, joissa ruotsin osaamista ei ole lailla velvoitettu. 

[Topi Junkkari]

Olisi mukava tietää, kuinka valtavan joukon muodostavat nämä korkeakoulujen opiskelijat, jotka eivät ole käyneet lukiota.

Tämän viestiketjun otsikossa mainitaan yksi tieteellisen jatkotutkinnon suorittanut (filosofian lisensiaatti), joka ei ole käynyt lukiota.

Pakkoruotsi joka kouluasteella on aika tuore juttu (muistaakseni 1970-luvulta), ja kyllä korkeakoulujärjestelmä toimi sujuvasti sitä ennenkin ja koulutti pätevää väkeä. Pakkoruotsin poistamisessa on kyse n. 40 v. sitten tehdyn poliittisen lehmänkaupan kumoamisesta tai korvaamisesta jollakin toisella lehmänkaupalla.

[elven archer]

Olisi mukava tietää, kuinka valtavan joukon muodostavat nämä korkeakoulujen opiskelijat, jotka eivät ole käyneet lukiota.

Ei sillä ole merkitystä. Se on laillinen väylä. Moni jatkaa esim. aikuisena opintoja, eikä ole käynyt lukiota. Tuollainen linja olisi vain haitallinen, koska sitten voitaisiin sanoa, että ei meillä ole pakkoruotsia, vaikka se olisi kuitenkin pakollinen jokaiselle ylempää korkeakoulututkintoa suorittavalle, joita on aika merkittävä osa kaikista.

En sitä paitsi näe ruotsin kielen yleistä pakollista opetusta korkeakouluissa mitenkään järkevänä.  Toki edelleen on aloja, joista valmistuu paljon virkamiehiä.

Virkamiesruotsi kuuluu pakollisena kaikkiin vuoden 1994 jälkeisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin. Se on aivan järjetöntä. Mitä jokin kansainväliseenkin yritykseen työllistyvä DI sillä tekee? Usein vielä kielipää ja tekninen pää eivät mahdu samaan kehoon.

[Aldaron]

Pakkoruotsi joka kouluasteella on aika tuore juttu (muistaakseni 1970-luvulta), ja kyllä korkeakoulujärjestelmä toimi sujuvasti sitä ennenkin ja koulutti pätevää väkeä.

Muista kuitenkin, että ruotsi (ja ruotsinkielisissä kouluissa suomi) oli oppikoulussa mitä suurimmassa määrin pakollinen ja että sitä luettiin oppikoulun ensimmäiseltä asti eli kahdeksan vuotta, siis pitempään kuin suurin osa nykyisin lukee ruotsia. Ylioppilaaksi siis ei kukaan voinut päästä ilman kahdeksan vuoden kurssia toisessa kotimaisessa.

Ero nykyiseen:

1) Harvemmat kuin nykyisin osasivat ruotsia.

2) Ne jotka olivat lukeneet ruotsia hallitsivat kielen keskimäärin paremmin kuin ne jotka nykyisin alkavat lukea sitä vasta yläasteella, eli suurin osa (ruotsinkieliset taas lukevat suomea ala-asteelta saakka).

[Topi Junkkari]

2) Ne jotka olivat lukeneet ruotsia hallitsivat kielen keskimäärin paremmin kuin ne jotka nykyisin alkavat lukea sitä vasta yläasteella, eli suurin osa (ruotsinkieliset taas lukevat suomea ala-asteelta saakka).

Lihavointi minun.

Ai Närpiössä vai?     

Vaikka tarkoittaisit Espoota tms., niin milloin he sitten ehtivät opiskella englantia?

Onko koulujärjestelmä muuttunut jotenkin ratkaisevasti? Luulin, että peruskoulussa on edelleen kaksi pakollista vierasta kieltä, kolmannella alkava A-kieli ja seitsemännellä alkava B-kieli. Teoriassa tarjolla on vaihtoehtoja, mutta de facto A-kieli on kaikille englanti ja B-kieli joko pakkoruotsi tai maan pääkieli oppilaan vanhempien lapselleen virallisesti rekisteröimän äidinkielen mukaan (jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen arkipäivän äidinkielen kanssa).

[Tomi]

Tällä vaalikaudella voitaisiin hyvin yrittää pakkoruotsin poistoa Itä-Suomesta, niissä kunnissa, jotka sitä haluavat.
Eli siellä jokainen voisi valita Ruotsin ja Venäjän väliltä kakkoskielenä.
Se ei vaadi kuin yhden lakialoitteen ja äänestyksen eduskunnassa.

Pakkoruotsi pitää poistaa kaikkialta Suomesta eikä vain Itä-Suomesta.

Ruotsin vaihtoehtona ei pidä olla vain venäjä, vaan myös saksa, ranska ja kysynnän ollessa riittävää myös espanja tai italia.

Olen samaa mieltä tässä, mutta en menisi heti noin pitkälle. Annetaan alkuun Itä-Suomeen oikeus valita Ruotsi tai Venäjä ja sitten edetään vaiheittain tässä.
Muuten suomenruotsalaiset suuttuvat liikaa. Lisäksi se ei todennäköisesti mene kerralla läpi eduskunnassa, mutta Itä-Suomen kohdalla voisi hyvinkin onnistua.

[Aldaron]

2) Ne jotka olivat lukeneet ruotsia hallitsivat kielen keskimäärin paremmin kuin ne jotka nykyisin alkavat lukea sitä vasta yläasteella, eli suurin osa (ruotsinkieliset taas lukevat suomea ala-asteelta saakka).

Lihavointi minun.

Ai Närpiössä vai?      

Vaikka tarkoittaisit Espoota tms., niin milloin he sitten ehtivät opiskella englantia?

Onko koulujärjestelmä muuttunut jotenkin ratkaisevasti? Luulin, että peruskoulussa on edelleen kaksi pakollista vierasta kieltä, kolmannella alkava A-kieli ja seitsemännellä alkava B-kieli. Teoriassa tarjolla on vaihtoehtoja, mutta de facto A-kieli on kaikille englanti ja B-kieli joko pakkoruotsi tai maan pääkieli oppilaan vanhempien lapselleen virallisesti rekisteröimän äidinkielen mukaan (jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen arkipäivän äidinkielen kanssa).

Käsittääkseni myös Närpiössä. Se että suomi alkaa jo ala-asteella on tosiaankin käytäntö. Muuten, ruotsinkielisen koulun oppilas lukee keskimäärin useampaa kieltä kuin keskimääräinen suomenkielisen koulun oppilas. Mielenkiintoista kyllä, sekä toisen kotimaisen (siis suomen) että vieraiden kielten asema (ja ilmeisesti myös arvostus) on vahvempi koululaitoksemme ruotsinkielisellä sektorilla.

[Aldaron]

Mun puolesta voidaan vaikka poistaa pakkosuomi suomenruotsalaisilta, jos ne ovat oikeasti tarpeeksi idiootteja, että valitsevat sen pois niin se on heidän ongelmansa...

Vitsi onkin siinä että "pakkosuomea" pidetään suomenruotsalaisella puolella itsestäänselvyytenä eikä kukaan vaadi sen lakkauttamista, joten "lupaus" lakkauttaa suomen kielen pakollisuus herättäisi suomenruotsalaisissa pelkkää hilpeyttä. Suomen opetus ruotsinkielisissä kouluissa eroaa suomenkielisten koulujen ruotsin opetuksesta kahdella tavalla:

a) Se alkaa normaalisti oppilaiden ollessa noin yhdeksänvuotiaita.

b) Se on eritytetty kahteen ryhmään: niihin jotka ovat täysin ruotsinkielisestä kodista ja niihin jotka puhuvat kotona myös suomea. Kaksikielisten ryhmään kuuluu esimerkiksi Pääkaupunkiseudun koulujen oppilaista selvä enemmistö. Kaksikielisille opetetaan suomea äidinkieliperiaatteella ("Modersmålsinriktad finska").

Niille kaksikielisille lapsille jotka käyvät koulua suomeksi ei ole tarjolla mitään "äidinkielisuuntautunutta ruotsia", vaan heille opetetaan ruotsia ikään kuin he eivät ymmärtäisi sitä jo valmiiksi. Tämä on eräs niistä "kilpailutekijöistä", jotka ovat ratkaisseet valinnan ruotsinkielisen koulun hyväksi valtaosassa kaksikielisiä perheitä: ruotsinkielisellä koulusektorilla kaksikieliset otetaan huomioon, suomenkielisellä taas ei.

Yleensäkin kielten oppimisella on selvästi korkeampi prioriteetti ruotsinkielisellä kuin suomenkielisellä koulusektorilla. Syitä tähän voisi olla mielenkiintoista pohtia. Eräs syy saattaisi löytyä siitä että ruotsinkielinen lapsi oppii esimerkiksi englantia ja saksaa pienemmällä vaivalla kuin suomenkielinen, sillä ne ovat sukukieliä ja sisältävät paljon sanoja jotka ovat helposti "tunnistettavissa". Näiden kielten oppimisen suhteellinen vaivattomuus taas omalta osaltaan luo positiivista asennetta vieraita kieliä kohtaan ylipäänsä, kun niitä ei koeta "tervanjuontina". Asiaa voi havainnollistaa ajatusleikillä: oletetaan että Venäjän yleiskielenä toimisi vepsä ja että Viro olisi suuri, Baltiasta Balkanille ulottuva valtakunta. Tällöin viro ja vepsä löytyisivät varmasti koulujen kielivalikoimasta - ja vihdoinkin tuohon valikoimaan kuuluisi kaksi kieltä, joita suomenkielinen oppii vaivattomammin kuin ruotsinkielinen.

[Topi Junkkari]

Tämä alkaa taas mennä lukitun ketjun aihepiiriin, mutta miksi, oi miksi, jäsen Aldaron, ajattelet, että meidän metsäapinoiden olisi jotenkin vaikeampi oppia tärkeitä ulkomaankieliä (lainaus sinulta: esimerkiksi englantia ja saksaa) kuin sinun porukkasi, puolikielisten suomea ja ruotsia sekaisin käyttävien?

Minä opin sujuvan suomenruotsin peruskoulussa ja lukiossa niin sanottuna B-kielenä. Aikuisena olen suorittanut ns. virkamiesruotsin parhaalla arvosanalla ja virallisen kääntäjän tutkinnot ruotsista suomeen ja ruotsista englantiin.

Jätäpä viimeinkin taaksesi tuo herrakansa-asenne. Se on juuri se syy, miksi me aitosuomalaiset - vaikka olisimme kieliammattilaisia - suhtaudumme nuivasti sinun kielesi ylikorostettuun asemaan nyky-Suomessa.

Toistan: minä olen kieliammattilainen, jolle ruotsin osaamisesta on omakohtaisesti todella paljon hyötyä. En kuitenkaan hyväksy sitä, että jokaisen syntyperäisen Suomen kansalaisen on pakko opetella ruotsia, halusipa hän kieliammattilaiseksi tahi ei.

[Aldaron]

Tämä alkaa taas mennä lukitun ketjun aihepiiriin, mutta miksi, oi miksi, jäsen Aldaron, ajattelet, että meidän metsäapinoiden olisi jotenkin vaikeampi oppia tärkeitä ulkomaankieliä (lainaus sinulta: esimerkiksi englantia ja saksaa) kuin sinun porukkasi, puolikielisten suomea ja ruotsia sekaisin käyttävien?

Selitin sen jo edellä: lapsi joka puhuu äidinkielenään germaanista kieltä oppii nopeammin ja vaivattomammin toista germaanista kieltä kuin sellainen jonka äidinkieli ei ole germaaninen. Tuonhan sanoo jo talonpoikaisjärki. It ain't exactly rocket science. Itsekin opin saksan lukiossa alta aikayksikön, kun kieli vilisi sanoja joiden merkityksen ymmärsin ruotsin pohjalta välittömästi.
Suomenkielisen lapsen näkökulmasta noita tuttuja sanoja on hyvin paljon vähemmän. Tästä syystä perussanavaraston omaksuminen vaatii suomenkieliseltä lapselta enemmän työtä kuin ruotsinkieliseltä. Tämä ei ole mitään "herrakansaideologiaa", vaan yksinkertainen fakta, jonka ymmärtämiseksi ei tarvitse manata Axel Olof-vainajaa taas kerran esiin kumpujen yöstä.

Kaikkein helpointa on tietysti juuri meillä kaksikielisen taustan omaavilla. Meillähän on edellä mainitun lisäksi vielä sekin etu ettei meidän ole edes tarvinnut erikseen opetella suomea, sillä olemme puhuneet sitä sujuvasti niin kauan kuin voimme muistaa. Ei ole aivan sattuma, että hyvin moni merkittävässä asemassa oleva suomenruotsalainen on perhetaustaltaan kaksikielinen. Mainitaan vaikka Stefan Wallin, Alexander Stubb ja Eva Biaudet: jokaisella näistä kolmesta on suomenkielinen äiti. Erään stereotypian mukaan kaikkein kiintyneimpiä ruotsin kieleen olisivat juuri kaksikieliset. Tuo stereotypia sisältää joka tapauksessa ainakin osatotuuden, sillä kaksikielinen elää usein hyvin suomenkielivoittoisessa ympäristössä eikä voi pitää ruotsin kieltä itsestäänselvyytenä samalla tavoin kuin joku närpiöläinen tomaattifarmari. Ehkä juuri kaksikielisenä osaa antaa arvoa ruotsin kielelle enemmän kuin ne osaavat joille se on itsestäänselvyys.  Luin jokin aikaa sitten eräältä toiselta sivustolta katkeran "kielisoturin" vuodatuksen siitä, miten hänen käsityksensä mukaan juuri kaksikieliset ovat "niitä kaikkein pahimpia svekomaaneja", ja täytyy myöntää että hymyilin aika leveästi kun luin sitä. Kun ajattelee sitä minkä tyyppiset ihmiset inhoavat ruotsin kieltä ikään kuin tuo inho (ja samalla eräänlainen myrkyllinen yleisnegatiivisuus) olisi osa heidän olemustaan, tajuaa syvemmin, että jokainen lause jonka sanomme tai kirjoitamme ruotsiksi tässä meidän maassamme on sanan syvimmässä merkityksessä isänmaallinen teko. "Vårt land..."

[Kukko]

Tämä alkaa taas mennä lukitun ketjun aihepiiriin, mutta miksi, oi miksi, jäsen Aldaron, ajattelet, että meidän metsäapinoiden olisi jotenkin vaikeampi oppia tärkeitä ulkomaankieliä (lainaus sinulta: esimerkiksi englantia ja saksaa) kuin sinun porukkasi, puolikielisten suomea ja ruotsia sekaisin käyttävien?

Selitin sen jo edellä: lapsi joka puhuu äidinkielenään germaanista kieltä oppii nopeammin ja vaivattomammin toista germaanista kieltä kuin sellainen jonka äidinkieli ei ole germaaninen.

Tämähän nyt on hyvin tunnettu tosiasia. Topi Junkkarilla taitaa olla sen verran hyvä luontainen kielipää, ja kiinnostusta kielten opiskeluun, että tämä menee sen vuoksi jotenkin "yli hilseen"?  En ymmärrä miten Topin oma henkilökohtainen kielitaito olisi mitenkään relevantti vastaesimerkki. Eihän mikään tietenkään estä suomenkielistä oppimasta germaanisia (tai mitä tahansa) kieliä  jos vain on ahkera ja omaa edes jonkin verran lahjakkuutta (kaikille ei vain vieraiden kielten oppiminen onnistu). Kysehän tässä on siitä miten helposti keskimäärin opitaan. Yksilöllisiä eroja tietenkin aina on, suuntaan jos toiseen.

Ja tämä nyt ei todellakaan tarkoita että olisin Topin kanssa eri mieltä itse asiasta, eli ruotsin kielen asemasta Suomessa.

[elven archer]

Ehkä juuri kaksikielisenä osaa antaa arvoa ruotsin kielelle enemmän kuin ne osaavat joille se on itsestäänselvyys.

Kieli on kommunikoinnin väline, ei se ole itsessään arvokas. Kommunikaatio on arvokasta. Koska minulla ei ole ikinä käyttöä ruotsille, niin ei sillä ole minulle mitään arvoakaan.

Kun ajattelee sitä minkä tyyppiset ihmiset inhoavat ruotsin kieltä ikään kuin tuo inho (ja samalla eräänlainen myrkyllinen yleisnegatiivisuus) olisi osa heidän olemustaan, tajuaa syvemmin, että jokainen lause jonka sanomme tai kirjoitamme ruotsiksi tässä meidän maassamme on sanan syvimmässä merkityksessä isänmaallinen teko. "Vårt land..."

Minä inhoan ruotsin kieltä. Minä vihaan sen opettelemista. Minusta se on teknisestikin huono kieli; syntaksi on kamala, sanasto vielä kamalampi. Luuletko siis jotenkin tuntevasi minut?

Se on varmasti paras kieli ruotsalaisille, mutta minun suuhuni ei sovi moinen itselleni täysin hyödytön laulun lailla lallatteleva kieli. Minua ihmetyttää se ylimielisyys, jolla pakkoruotsittajat katsovat olevansa oikeutettuja vaatimaan minulta ruotsin kielen osaamista, jotta minä voisin kommunikoida heidän kanssaan. Kaiken törkeyden lisäksi se on myös typerää. Minä en ikinä tule osaamaan ruotsia lähellekään yhtä hyvin kuin englantia, joten kommunikointi suomenruotsalaisen kanssa onnistuu taatusti paremmin aina englanniksi kuin ruotsiksi, jos suomella ei selviä.

Porttikielestä puhuminen on perusteetonta ainakin suomenkielisten kohdalla. Ei kukaan voi olla sitä mieltä, että jos haluaa oppia saksaa, niin ensin on hyödyllisintä lukea ruotsia, eikä esim. hmmmm... saksaa? Sitä paitsi minä osaan oikein hyvin englantia, silti ruotsin oppiminen on hyvin vaikeaa. Ei oikein taas porttiteoria toimi. Ongelma on, että en osaa ruotsin sanoja, vaikka porttiteorian mukaan pitäisi olla toisin. Kukapa osaisikaan sanoja? Pitää erikseen painaa mieleensä sanojen taivutusluokkia, joka on aivan naurettavan tehotonta. Kaiken lisäksi sotken englannin sanoja ruotsiin, jonka pitäisi olla porttiteorian mukaan etu. Todellisuudessa kukaan suomalainen ei hyödy ruotsin kielestä englannin opettelussa, vaan se vain sekoittaa kielioppia ja sanoja näiden välillä. Kukaan suomalainen ei taatusti myöskään tarvitse ruotsin kieltä englannin opetteluun, koska englannilta ei voi välttyä. Jos haluaa oppia saksaa, niin sitä voi lukea suoraan ja käyttää vaikka sitten porttina, jos siihen uskoo, muihin kieliin.

[jupeli]

Lainaus Aldaron:"Selitin sen jo edellä: lapsi joka puhuu äidinkielenään germaanista kieltä oppii nopeammin ja vaivattomammin toista germaanista kieltä kuin sellainen jonka äidinkieli ei ole germaaninen. Tuonhan sanoo jo talonpoikaisjärki. It ain't exactly rocket science. Itsekin opin saksan lukiossa alta aikayksikön, kun kieli vilisi sanoja joiden merkityksen ymmärsin ruotsin pohjalta välittömästi.

"Tuonhan sanoo jo talonpoikaisjärki". Linkki ko. yleistyksen vahvistukseksi olisi paikallaan.
Mitä tulee sekakielen opiskeluun, jolla ei pärjää ilman tulkkia jos mennään yli jokapäiväisen smaltalkin, asia on kutakuinkin näin. Mutta kun opiskellaan kieltä siten että sen kanssa pärjää vaikkapa kirjeenvaihtajana, ei opiskelijan alkuperäiskielellä ole mitään väliä lopputuloksen kannalta.

Miksi ruotsalaiset eivät opi norjaa norjassa, miksi eivät tanskaa tanskassa?

Miksi Virkkunen kuluttaa EU:n vakausrahston rahoja maamme edun vastaisiin toimiin?

[pallopaa]

Hatunnosto Aldaronille.

Kunnioittakaamme myös suomalaisen historiamme muitakin ruotsinkielisiä suurmiehiä (kuin Runebergiä, joka ruotsiksi Vårt land -laulumme sanoitti) aivan samalla tavalla kuin kunnoitamme historiamme suomenkielisiä suurmiehiä. Siinä on todellista kansallisuusaatetta ja aitoa nationalismia!

... että jokainen lause jonka sanomme tai kirjoitamme ruotsiksi tässä meidän maassamme on sanan syvimmässä merkityksessä isänmaallinen teko. "Vårt land..."

[Veli Karimies]

Selitin sen jo edellä: lapsi joka puhuu äidinkielenään germaanista kieltä oppii nopeammin ja vaivattomammin toista germaanista kieltä kuin sellainen jonka äidinkieli ei ole germaaninen. Tuonhan sanoo jo talonpoikaisjärki. It ain't exactly rocket science. Itsekin opin saksan lukiossa alta aikayksikön, kun kieli vilisi sanoja joiden merkityksen ymmärsin ruotsin pohjalta välittömästi.

Täytyy opetella ruotsia, jotta oppii sitten paremmin saksaa. Ei nämä pakkoruotsin perustelut kyllä yhtään paremmaksi ole viimeaikoina kehittyneet. 

[Aldaron]

Ehkä juuri kaksikielisenä osaa antaa arvoa ruotsin kielelle enemmän kuin ne osaavat joille se on itsestäänselvyys.

Kieli on kommunikoinnin väline, ei se ole itsessään arvokas. Kommunikaatio on arvokasta. Koska minulla ei ole ikinä käyttöä ruotsille, niin ei sillä ole minulle mitään arvoakaan.

Kun ajattelee sitä minkä tyyppiset ihmiset inhoavat ruotsin kieltä ikään kuin tuo inho (ja samalla eräänlainen myrkyllinen yleisnegatiivisuus) olisi osa heidän olemustaan, tajuaa syvemmin, että jokainen lause jonka sanomme tai kirjoitamme ruotsiksi tässä meidän maassamme on sanan syvimmässä merkityksessä isänmaallinen teko. "Vårt land..."

Minä inhoan ruotsin kieltä. Minä vihaan sen opettelemista. Minusta se on teknisestikin huono kieli; syntaksi on kamala. Luuletko siis jotenkin tuntevasi minut?

...minun suuhuni ei sovi moinen itselleni täysin hyödytön laulun lailla lallatteleva kieli. Minua ihmetyttää se ylimielisyys, jolla pakkoruotsittajat katsovat olevansa oikeutettuja vaatimaan minulta ruotsin kielen osaamista, jotta minä voisin kommunikoida heidän kanssaan. Kaiken törkeyden lisäksi se on myös typerää.
...ruotsin oppiminen on hyvin vaikeaa.
... on aivan naurettavan tehotonta.

Niin, mitä tulinkaan kirjoittaneeksi negatiivisuudesta? Kieli on avain kokonaiseen kulttuuriin. Jos olet jo etukäteen päättänyt, että suomenruotsalaisella, ruotsalaisella ja skandinaavisella kulttuurilla ei ole sinulle mitään annettavaa, tuo avain ei luonnollisestikaan kiinnosta sinua. Mutta onko asiaan pakko suhtautua noin voimakkaan negatiivisella tunteella? Se että ruotsin kieli herättää sinussa noin epäkypsiä tunteita - kuten sanavalinnoistasi käy ilmi - kertoo sinusta oikeastaan kaiken oleellisen. Pohjoismaisen kulttuurin parissa elävän ihmisen olettaisi suhtautuvan ruotsin kieleen asiallisemmin ja skandinaaviseen kulttuuriin myönteisemmin. Jos ihminen ei kunnolla ymmärrä oman kulttuurinsa juuria, hän ei viime kädessä ymmärrä itseään ja jää sivistyksellisesti ison lapsen asteelle loppuiäkseen.

Jos et koskaan kunnolla opetellut ruotsin kieltä, et ole välttämättä aivan paras asiantuntija arvioimaan sen syntaksia, jota ilmeisesti et myöskään hallitse. Tiedät siitä ilmeisesti vain sen verran että se jonkin verran poikkeaa suomen syntaksista - niin kuin monen muunkin kielen syntaksi.

Ilmeisesti et myöskään tiedä että suomenruotsin intonaatio poikkeaa vain hyvin vähän suomen intonaatiosta. Riikinruotsalaiset "laulavat", mutta esimerkiksi helsinginruotsia puhutaan täsmälleen samalla nuotilla kuin helsinginsuomea.

[Aldaron]

Selitin sen jo edellä: lapsi joka puhuu äidinkielenään germaanista kieltä oppii nopeammin ja vaivattomammin toista germaanista kieltä kuin sellainen jonka äidinkieli ei ole germaaninen. Tuonhan sanoo jo talonpoikaisjärki. It ain't exactly rocket science. Itsekin opin saksan lukiossa alta aikayksikön, kun kieli vilisi sanoja joiden merkityksen ymmärsin ruotsin pohjalta välittömästi.

Täytyy opetella ruotsia, jotta oppii sitten paremmin saksaa. Ei nämä pakkoruotsin perustelut kyllä yhtään paremmaksi ole viimeaikoina kehittyneet.

Tuo nyt on aivan klassinen olkiukko. Eihän kukaan ole väittänyt ruotsin taidon olevan välttämätön edellytys saksan oppimiselle. Oppivathan ranskalaisetkin saksaa, ainakin jollain tavoin. Se että ruotsin osaaminen edesauttaa saksan oppimista on kiistaton tosiseikka, samoin kuin se että se joka osaa jo valmiiksi suomea oppii viroa paljon helpommin ja nopeammin kuin sellainen joka ei osaa. Kun osaa yhtä germaanista kieltä, oppii helpommin myös toisia, minkä hyvin tiedän kokemuksesta. Ei siinä sen monimutkaisemmasta asiasta ole kysymys.

[Siili]

Mielenkiintoista kyllä, sekä toisen kotimaisen (siis suomen) että vieraiden kielten asema (ja ilmeisesti myös arvostus) on vahvempi koululaitoksemme ruotsinkielisellä sektorilla.

Oletko ihan oikeasti yllättynyt siitä, että 5%:n vähemmistö arvostaa enemmän 95% enemmistön kielen oppimista kuin toisin päin?  Tuo tosin pätee vain mannermaalla, eikö totta? 

En väitä vastaan, mutta miten tuo vieraiden kielten parempi asema ruotsinkielisissä kouluissa näkyy tilastoissa?  Eihän tuommoisia väitteitä kannata esittää pelkän mutun perusteella.  Vertailukelpoisuuden vuoksi kannattaisi moiset tilastot korjata myös sosioekonomisten tekijöiden suhteen.  Esim. varakkaissa kunnissa on paremmat mahdollisuudet järjestää laajempia kielipaletteja kuin köyhemmissä kunnissa.