2009-04-02 HS Syrjintä Suomessa 2008 raportti

[Wanha Käpy]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oikeuden+syrjint%C3%A4tapauksista+suurin+osa+koskee+etnist%C3%A4+syrjint%C3%A4%C3%A4/1135244888013

Oikeuden syrjintätapauksista suurin osa koskee etnistä syrjintää

2.4.2009 13:30
A A

STT

Etninen syrjintä päätyy Suomessa käräjille muuta syrjintää useammin. Toissa vuoden tammikuun ja viime vuoden elokuun välisenä aikana käräjäoikeudet ratkaisivat yli 80 juttua, joissa epäiltynä rikoksena oli syrjintä etnisen alkuperän vuoksi.

Sukupuolen tai terveydentilan vuoksi tapahtunut syrjintäepäily oli syynä vajaassa kymmenessä jutussa. Vammaisuus, uskonto tai ikä ei ollut syynä yhdessäkään jutussa.

Tiedot selviävät tänään julkistetusta Syrjintä Suomessa 2008 -raportista.



Olisiko kenelläkään tätä raporttia saatavilla? Olisi mielenkiintoista lukea, mitkä ovat näiden oikeudenkäyntien tuomiot. Siis moniko näistä yli 80:sta jutusta oli aiheettomia ja rasistikortti oli vedetty esiin kaiken varalta?

[Roope]

Tässä on:

http://www.ihmisoikeusliitto.fi/sivut_print_book.pdf

Sisällys

1. Syrjinnästä tarvitaan monipuolista tietoa

2. Syrjinnän tarkastelun lähtökohdat
2.1. Syrjinnän vastainen lainsäädäntö
2.2. Syrjinnän ilmenemismuodot
2.3. Moniperusteinen syrjintä
2.4. Syrjinnän taustatekijöitä
2.5. Syrjintätilanne asenne- ja uhritutkimusten perusteella

3. Syrjinnän seuranta oikeusviranomaisten tietojärjestelmien avulla
3.1. Syrjintärikosasiat yleisissä tuomioistuimissa
3.2. Syrjintäkanteiden määrät yleisissä ja hallinnollisissa tuomioistuimissa
3.3. Yhdenvertaisuuslain valvonnan määrällinen tarkastelu
3.4. Oikeusturvakeinoihin turvautuminen syrjintäasioissa

4. Keskeisiä lainsäädäntöuudistuksia
4.1. Yhdenvertaisuuslainsäädännöstä halutaan yhtenäisempi
4.1.1. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan vähän
4.1.2. Uudistukselle tarjolla useita malleja
4.1.3. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki: yhdessä vai erikseen?
4.1.4. Direktiiviehdotus yhdenmukaistaisi syrjintäsuojaa
4.2. Uusi vammaispalvelulaki vahvistaa vammaisen oikeuksia
4.3. YK:n vammaissopimuksen ratifioimista odotetaan yhä
4.4. Pohjoismainen saamelaissopimus etenee hitaasti

5. Tarkastelussa syrjintä sukupuolen perusteella
5.1. Miehet ja syrjintä sukupuolen perusteella
5.2. Syrjintäkielto koskee myös sukupuolivähemmistöjä
5.3. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmalla on laaja tavoitelista

6. Syrjintä koulutuksessa
6.1. Koulukiusaamiseen yritetään puuttua tehokkaammin
6.2. Vähemmistöuskontojen opetus on puutteellista
6.3. Romanien koulutukseen liittyy useita ongelmia
6.4. Saamen opetuksen tilanne on hälyttävä
6.5. Maahanmuuttajilla on useita esteitä koulutuksessa
6.6. Opiskelupaikkojen ovet avattava myös vammaisille
6.7. Koulutus on edelleen jakautunut sukupuolen mukaan
6.7.1. Häirintään puututaan harvoin

7. Syrjintä työelämässä
7.1. Tutkimukset paljastavat monenlaista syrjintää työpaikoilla
7.2. Monimuotoisuuteen suhtaudutaan positiivisesti
7.3. Maahanmuuttajan on yhä vaikea työllistyä
7.3.1. Kielitaitovaatimukset ovat kohtuuttomia
7.4. Asenteet vammaisten työllistymisen esteenä
7.5. Romani huonontaa yrityksen imagoa?
7.6. Syrjintä sukupuolen perusteella työelämässä
7.6.1. Perhetekijät heikentävät naisten työmahdollisuuksia
7.6.2. Miehellä on edelleen suurempi palkka
7.6.3. Sukupuolittuneista ammattinimikkeistä halutaan eroon

8. Syrjintä palveluissa
8.1. Palveluissa kohtaa monenlaisia syrjintäongelmia
8.2. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää kitketään pois palveluista
8.3. Syrjintä asumisessa
8.3.1. Maahanmuuttajat eivät halua asumisen keskittymistä
8.3.2. Romanien asumiseen kietoutuu monia ongelmia
8.4. Syrjintä liikunnassa ja urheilussa
8.4.1. Naisten ja miesten liikuntaa tuetaan epätasaisesti
8.4.2. Liikuntapalveluihin liittyy useita yhdenvertaisuuskysymyksiä
8.4.3. Rasismi on luultua isompi ongelma jalkapallossa

9. Syrjinnän seurantajärjestelmää on kehitettävä laaja-alaisesti

Tiivistelmä
Sammanfatning
Summary

--------------------------------------------

Nuoren kannalta olisi tärkeää, että opetuksessa ja koulun arjessa purettaisiin heteronormatiivisuutta ja käsiteltäisiin seksuaalisuuden moninaisuutta luontevasti. Jukka Lehtosen mukaan seksuaalivähemmistöön kuuluvat tai sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevat nuoret ovat suuremmassa riskissä joutua kiusatuksi jo pelkästään kouluissa vallitsevien asenteiden valossa. Uhka kiusaamisesta koskee yhtä lailla niitä nuoria joiden seksuaalinen suuntautuminen on tiedossa kuin myös niitä nuoria, joita epäillään homo- tai biseksuaalisiksi. Nimittelyssä (niin sanottu homottelu) homo-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä, jonka tarkoituksena ei varsinaisesti ole väittää nimittelyn kohteen olevan homo.

Maahanmuuttajataustaiset olivat suomalaisia lapsia useammin myös kiusaajia. Kiusaamista ei tapahtunut pelkästään maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten lasten kesken, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen tai saman vähemmistön sisällä. Erityisesti kiusaamista tapahtuu välituntien aikana, jolloin joka neljäs maahanmuuttajaoppilas ja joka seitsemäs suomalainen pelkää tulevansa kiusatuksi.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan vähemmistöuskontojen opetuksen tasossa ja kattavuudessa sekä pätevien opettajien saatavuudessa on vakavia puutteita. Ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa ehdotetaankin vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanteen selvittämistä.

Helsinkiläisellä ala-asteella voimassa olleen suosituksen mukaan oppilaiden pitäisi käyttää koulussa suomea riippumatta heidän äidinkielestään. Suositusta oli koulussa perusteltu sillä, että se helpottaa oppilaiden kotoutumista ja parantaa suomen kielen taitoa. Helsingin opetusvirasto piti kuitenkin kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Opetusviraston mukaan oppilaiden kotoutumista olisi vahvistettava muilla keinoilla.99 Vähemmistövaltuutettu piti Helsingin opetusviraston linjausta oikeana ja korosti oikeutta omaan kieleen ja kulttuurin säilyttämiseen.

Turvapaikanhakija- ja pakolaislasten koulutusmahdollisuuksia selvittävän tutkimuksen mukaan nuoret ovat vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Pakolaisuuden ja maahanmuuton aiheuttama stressi, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttömyys tukea koulunkäyntiä voivat laukaista negatiivisen kierteen, jolla on vaikutuksia koulutuksessa selviytymiseen ja sitä kautta myöhemmin työllistymiseen. Riittämättömän suomenkielen taidon vuoksi peruskouluopintojen päättäminen on jo itsessään haaste, ja jatkaminen toisen asteen koulutuksessa ilman tehokkaita tukitoimenpiteitä on vaikeaa.

Tutkimuksessa oli haastateltu myös asuntoviranomaisia, joiden mukaan somalien asumiseen liittyy erityisiä haasteita. Viranomaiset saattoivat tulkita "uskonnollisin perustein" tehdyn asunnosta kieltäytymisen nirsoiluksi. Tutkimuksen tekijät ehdottavatkin, että kaupungin vuokra-asuntojen kieltäytymisen syiden kartoittaminen saattaisi ehkäistä asuntojonoissa mahdollisesti esiintyvää syrjintää. Myös huoltoyhtiöiden kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä olisi parannettava.

Joihinkin kulttuureihin tai uskontoihin kuuluvilla naisilla saattaa olla liikunnan harrastamismahdollisuuksiin vaikuttavia kulttuurisia tekijöitä, kuten se, että naiset ja miehet eivät voi harrastaa liikuntaa yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että naiset eivät voi harrastaa liikuntaa yleisövuorojen aikana tiloissa, joihin myös miehillä on sisäänpääsy samanaikaisesti. Erityisjärjestelyillä, kuten käyttämällä ikkunattomia tiloja tai peittämällä ikkunat verhoilla, liikunnan harrastaminen on mahdollista myös naisille.

Uimavuoron kohderyhmän muutokset tuovat hyvin esiin sen, kuinka vaikeaa musliminaisten uintiin liittyvä erityisjärjestely on ollut Helsingissä. Aivan ensimmäiseksi vuoro nimitettiin musliminaisten uintivuoroksi, jonka jälkeen nimi muutettiin maahanmuuttajanaisten uintivuoroksi, jotta se ei olisi sidoksissa pelkästään uskontoon ja mahdollistaisi myös muiden maahanmuuttajanaisten uintiharrastuksen. Tämän jälkeen nimi taas muutettiin musliminaisten uintivuoroksi, koska Helsingin kaupungin liikuntaviraston mukaan sillä haluttiin varmistaa, ettei liikuntavirasto järjestä kyseiselle ajalle uimahalliin miespuolisia työntekijöitä. Liikuntaviraston mukaan uintivuoron nimi on vastaisuudessa todennäköisimmin naisten vapaauinti.

Ei ole kovin mielenkiintoinen dokumentti.

[raato]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oikeuden+syrjint%C3%A4tapauksista+suurin+osa+koskee+etnist%C3%A4+syrjint%C3%A4%C3%A4/1135244888013

Oikeuden syrjintätapauksista suurin osa koskee etnistä syrjintää

2.4.2009 13:30
A A

STT

Etninen syrjintä päätyy Suomessa käräjille muuta syrjintää useammin. Toissa vuoden tammikuun ja viime vuoden elokuun välisenä aikana käräjäoikeudet ratkaisivat yli 80 juttua, joissa epäiltynä rikoksena oli syrjintä etnisen alkuperän vuoksi.

Sukupuolen tai terveydentilan vuoksi tapahtunut syrjintäepäily oli syynä vajaassa kymmenessä jutussa. Vammaisuus, uskonto tai ikä ei ollut syynä yhdessäkään jutussa.

Tiedot selviävät tänään julkistetusta Syrjintä Suomessa 2008 -raportista.



Olisiko kenelläkään tätä raporttia saatavilla? Olisi mielenkiintoista lukea, mitkä ovat näiden oikeudenkäyntien tuomiot. Siis moniko näistä yli 80:sta jutusta oli aiheettomia ja rasistikortti oli vedetty esiin kaiken varalta?

Uutta versioo pukannu...

Oikeuden syrjintätapauksista suurin osa koskee etnistä syrjintää
2.4.2009 13:30 | Päivitetty: 2.4.2009 16:01

Etninen syrjintä päätyy Suomessa käräjille muuta syrjintää useammin. Toissa vuoden tammikuun ja viime vuoden elokuun välisenä aikana käräjäoikeudet ratkaisivat runsaat 20 syrjintäjuttua, ja niissä kaikissa oli kyse syrjinnästä etnisen alkuperän vuoksi.

Sukupuolen tai terveydentilan vuoksi tapahtunutta syrjintää epäiltiin osassa työsyrjintärikoksia. Vammaisuus, uskonto tai ikä ei ollut syynä yhdessäkään jutussa.

[Ernst]

Uutinen mainitsee, että suurin osa oikeuden syrjintätapauksista koskee etnistä syrjintää. Tarkennusta seuraa: käräjäoikeuden jutuista on kyse, ja niitä oli 20 kappaletta 20 kuukaudessa.

1 etninen syrjintä / kk.  Onks se paljon vai vähä?

[raato]

Uutinen mainitsee, että suurin osa oikeuden syrjintätapauksista koskee etnistä syrjintää. Tarkennusta seuraa: käräjäoikeuden jutuista on kyse, ja niitä oli 20 kappaletta 20 kuukaudessa.

1 etninen syrjintä / kk.  Onks se paljon vai vähä?

Raportin sivulta 27 eteenpäin löytyy tietoa. 23 erillistä käräjäoikeuksissa käsiteltyä tapausta joista saatiin yhteensä 77 väitettyä etnistä syrjintää(eri syytekohtaa) joista 45 kohdassa tuli langettava tuomio ja 32 vapauttavaa. Muuta en saanu mokudokusta irti.

[ekto]

Eli han-suomalaiset ovat syrjineet etnisen väestön edustajaa 23 kertaa vuonna 2008? Tilanne on aika hyvä siinä mielessä, kun miettii kuinka monta kymmentä tuhatta näitä entisiä täällä on. Montako raiskausta, pahoinpitelyä tai ryöstöä etninen suoritti han-suomalaista kohtaan vuonna 2008?

[Lemmy]

146

Vuosina 2006–2007 Palloliiton kurinpitovaliokunta langetti kolme rangaistusta ulkomaalaistaustaisille pelaajille, jotka olivat haukkuneet tuomaria rasistiksi sen jälkeen, kun tämä oli antanut heille varoituksen tai punaisen kortin. Liikkukaa ry:n Monitoring Attitudes and Progress in Sport 2008 (MAPS) -projektin tekemän selvityksen mukaan erotuomarit antavat maahanmuuttajataustaisille pelaajille keskimäärin kolmekymmentä prosenttia enemmän varoituksia kuin valtaväestön pelaajille. Selvitystyö kattoi kaikki sarjatasot. Tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä rasismista, mutta ne voidaan ainakin tulkita merkiksi, ettei maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaaminen jalkapallokentällä nykyisellään suju kahnauksitta.

Eiks siitä voisi lähinnä tulkita siten, että 30% enemmän ei osaa pelata sääntöjen mukaan.

[Acres]

146

Vuosina 2006–2007 Palloliiton kurinpitovaliokunta langetti kolme rangaistusta ulkomaalaistaustaisille pelaajille, jotka olivat haukkuneet tuomaria rasistiksi sen jälkeen, kun tämä oli antanut heille varoituksen tai punaisen kortin. Liikkukaa ry:n Monitoring Attitudes and Progress in Sport 2008 (MAPS) -projektin tekemän selvityksen mukaan erotuomarit antavat maahanmuuttajataustaisille pelaajille keskimäärin kolmekymmentä prosenttia enemmän varoituksia kuin valtaväestön pelaajille. Selvitystyö kattoi kaikki sarjatasot. Tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä rasismista, mutta ne voidaan ainakin tulkita merkiksi, ettei maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaaminen jalkapallokentällä nykyisellään suju kahnauksitta.

Eiks siitä voisi lähinnä tulkita siten, että 30% enemmän ei osaa pelata sääntöjen mukaan.

Naurettavaa että syrjintä yhdistetään korttien saamiseen. Omalta mututuntumalta voisi sanoa että suomalaisessa futiskulttuurissa tuomarit eivät suostu kuuntelemaan raivoamista naaman edessä vihellyksen jälkeen, mikä voi olla syy suurempiin korttimääriin. Toisaalta joissakin kulttuureissa pää ei tunnu myöskään kestävän koko ottelun ajan. Etenkin jos vastapuoli lämittää myös sopivasti.

[ekto]

Siis varsinkin jalkapalloilioilta olen kuullut paljon juttuja kuinka näillä mamuilla on vaikeuksia pelata sääntöjen mukaan ja keskittyä pallon, ei vastustajan potkimiseen. Joku voisi jopa sanoa sitä genettiseksi piirteeksi, mutta itse en niin uskalla nykyaikana tehdä...

Muistan kun oli joku galluppi siitä, kokeeko suomalaiset olonsa epäturvalliseksi ja mikä siihen on syy. Suuri määrä ihmisiä oli listannut syyksi maahanmuuttajat, josta tehtiin päätelmä, että suomalaisten asenteissa on vielä kehittämistä  : Ei suinkaan että suuri määrä suomalaisia kokee olonsa turvattomaksi johtuen maahanmuuttajien käytöksestä ja asenteista...

[Roope]

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008 (pdf)

Ei ihmeempää uhoa netsejä vastaan tänä vuonna. Tosin Suurpää yrittää pelotella keskustelupalstojen ylläpitäjiä rikosoikeudellisella vastuulla palstan sisällöstä. Ei se niin mene, vaan kirjoittajat ovat edelleen itse vastuussa kirjoituksistaan. Ylläpitäjän vastuulla on pyynnöstä poistaa oikeudessa lainvastaisiksi todetut kirjoitukset.

Vuoden aikana vähemmistövaltuutettu oli yhteydessä
joihinkin keskustelupalstan ylläpitäjiin ja pyysi huomioimaan
ylläpitäjän vastuun valvontaan liittyen. Ylläpitäjän
rikosoikeudellinen vastuu voi tulla arvioitavaksi, jos esimerkiksi
sallii palstan muodostuvan rikollisten viestien
julkaisukanavaksi. Keskustelupalstoilla olevat rasistiset ilmaukset
saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön mutta
kyse saattaa myös olla yhdenvertaisuuslain kieltämästä
häirinnästä palvelujen tarjonnassa.

Vuonna 2008 ainakin kuusi henkilöä tuomittiin
rangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Rangaistus oli keskimäärin 25–60 päiväsakkoa. Yhdessä
harvinaisen törkeässä tapauksessa vastaaja tuomittiin
ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tässä tapauksessa
vastaaja tuomittiin paitsi kiihottamisesta kansanryhmää
vastaan, myös uskonrauhan rikkomisesta ja useista törkeistä
kunnianloukkauksista. Ainoastaan yksi vuoden aikana
annetuista tuomioista tuli lainvoimaiseksi vuoden aikana,
muissa jutuissa tuomitut henkilöt valittivat hovioikeuteen.

Lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossa vastaaja tuomittiin
sakkorangaistukseen. Tämän lisäksi tietyt lainvastaiset
verkkoviestit määrättiin poistettaviksi yleisön saatavilta
ja hävitettäviksi. Tuomittu henkilö oli internetissä
olevalla sivustollaan yleisön keskuuteen levittänyt lausuntoja
tai muita tiedonantoja, joissa paneteltiin ja solvattiin
muun muassa maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita,
afrikkalaisia ja romaniväestöön kuuluvia ihmisiä. Tekijä
oli itse luonut osan julkaisemistaan lausunnoista, osa aineistosta
koostui lausunnoista, joita hän oli kerännyt ja
koonnut sivustolleen muista lähteistä. Muualta hankitun
aineiston yhteyteen hän oli liittänyt omia kommenttejaan.
Tekijä oli lausunnoissaan mm. esittänyt, että ko. kansanryhmiin
kuuluvat ihmiset ovat vaarallisia, koska he ovat
luonteeltaan niin väkivaltaisia ja koska he syyllistyvät
rikoksiin niin usein. Käräjäoikeuden mukaan lausunnot
olivat ko. ryhmiä panettelevia ja solvaavia, koska niissä
vahvasti yleistäen kuvattiin kokonaiset kansanryhmät
alkeellisiksi, tyhmiksi, rikollisiksi ja loisiksi. Lausunnot
katsottiin loukkaavan ko. ryhmiin kuuluvien ihmisten
ihmisarvoa.

Vuosikertomuksen lopussa tällainen hauskuutus.

Äänekkään maahanmuuttokriittisen
keskustelun rinnalla
on olemassa toinen, aivan
päinvastainen ilmiö. Suomalaiset,
jotka ovat huolestuneita etnisiin
vähemmistöihin kohdistuvasta
syrjinnästä ja rasistisista ilmiöistä
ja joiden oikeudentajua rasismi
loukkaa, ovat ottaneet aktiivisesti
yhteyttä vähemmistövaltuutetun
toimistoon. Yhteydenottoja
tuli yhteensä 62, joista 54 myönteisiä
(87 %) ja 8 yhteydenottoa
oli kielteisiä (13 %). Yli 40 %
myönteisistä yhteydenotoista
tulee suomalaisilta miehiltä,
jotka ilmoittavat erityisesti havaitsemastaan
nettirasismista,
enimmäkseen sähköpostin välityksellä.

Asioita, joista suomalaiset
ovat huolestuneita ja ovat ilmoittaneet
vähemmistövaltuutetulle
– netissä esiintyvä rasismi ja
kiihottaminen kansanryhmää
vastaan
– tv-ohjelmat, joissa esiintyy
rasistisia lausuntoja tai kiihottamista
kansanryhmää
vastaan
– etnisesti loukkaava mainonta
– rasistiset graffitit
– työpaikan syrjivä tai rasistinen
ilmapiiri, johon esimies
ei puutu tai jonka esimies
itse aiheuttaa
– maahanmuuttajiin kohdistuvat
solvaukset taloyhtiön
pyykkituvan varauskirjassa
– poliisin toimet ulkomaalaisten
oleskelulupatarkastuksissa
– ovelta ovelle kaupustelevien
ulkomaalaisten heikko
kunto ja mahdollisuudet
saada apua
– lastenlevy, johon sisältyy
laulu "neekereistä"
– bussinkuljettaja ei ottanut
ulkomaalaisen näköistä
lasta bussiin

[Nuivinaattori]

Vuosina 2006–2007 Palloliiton kurinpitovaliokunta langetti kolme rangaistusta ulkomaalaistaustaisille pelaajille, jotka olivat haukkuneet tuomaria rasistiksi sen jälkeen, kun tämä oli antanut heille varoituksen tai punaisen kortin. Liikkukaa ry:n Monitoring Attitudes and Progress in Sport 2008 (MAPS) -projektin tekemän selvityksen mukaan erotuomarit antavat maahanmuuttajataustaisille pelaajille keskimäärin kolmekymmentä prosenttia enemmän varoituksia kuin valtaväestön pelaajille. Selvitystyö kattoi kaikki sarjatasot. Tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä rasismista, mutta ne voidaan ainakin tulkita merkiksi, ettei maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaaminen jalkapallokentällä nykyisellään suju kahnauksitta.

Ei tainnut sujua kahnauksitta se maahanmuuttajienvälinenkään jalkapalloilu? Olisikohan "kahnauksiin" syitä muuallakin kuin rasistisissa tuomareissa?

[Maastamuuttaja]

Aina uskaltauduttuani yksiöstäni ulkomaailmaan, olen noudattanut liikkeissäni, puheissani ja eleissäni äärimmäistä varovaisuutta. Oppaanani on ollut mainio yhdysvaltalainen opaskirja "How to Make Your Daily Shopping Without Offending Bigheads, a Survival Story".

Oppaan kirjoittaja virui useiden osavaltioiden vankiloissa huolettoman kielenkäyttönsä ("I was so innocent, first I thought that I really didn`t know that deep down I´m just a damn racist"). takia. Ohion osavaltiossa hänet pidätettiin jazzklubilla, jossa hän oli innoissaan pyrkinyt basistiksi "I`m just a basist, like everyone" tulkittiin rasistiseksi revittelyksi. Kalifornialaisessa hotellissa hän heitti torakkaa sandaalilla, mikä tulkittiin jostain syystä rasistiseksi ylilyönniksi.

Näiden ja monien muiden rankkojen kokemusten pyörteestä toipunut kirjoittaja tallensi viisautensa helppolukuiseen -ja tajuiseen oppaaseen. Suosittelen sitä vilpittömästi kaikille, jotka haluavat säilyttää mahdollisuuden elämään sellien ulkopuolella, mielipiteistään huolimatta.

[Embo]

Myös huoltoyhtiöiden kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä olisi parannettava.

Ei siis ole niin, että maahanmuuttajien kykyä toimia suomalaisessa ympäristössä olisi parannettava.