Pitäisikö rahalla päästä opiskelemaan?

[Roope Luhtala]

Homman vaalikoneessa on väite:

"43. Yliopistojen tulisi tarjota opiskelupaikka normaalin sisäänoton lisäksi niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit maksamaan opiskelunsa aiheuttamat kustannukset."

Tällä hetkellä hieman yli 60% ehdokkaista on väitteestä eri mieltä.

Yhteiskunnalle koituu taloudellista hyötyä siitä että opinnot aloitetaan  mahdollisimman aikaisin (käymättä useita kertoja pääsykokeissa), sekä siitä että opiskelun aiheuttamat kulut maksetaan omasta pussista. Valtiontalouden kannalta opiskelemaan pääseminen maksua vastaan siis lienee varsin hyvä juttu.

Olisiko sillä kuitenkin jotain haittapuolia jos opiskelemaan pääsisi rahalla? Kertokaas mielipiteitä asiasta.

[Jaakko Sivonen]

Tarkoittaako tuo sitä, että rikkaan perheen lapsi pääsisi opiskelemaan, vaikka rahkeet eivät riittäisi pääsykokeen läpäisemiseen? Että esimerkiksi lääketieteelliseenkin otettaisiin hieman tyhmemmänpuoleisia opiskelijoita, kunhan vain pappa betalar?

Soveltuvuuden tulee olla ainoa kriteeri opiskelijoita valittaessa, ei lompakon paksuuden.

[Jouko]

Homman vaalikoneessa on väite:

"43. Yliopistojen tulisi tarjota opiskelupaikka normaalin sisäänoton lisäksi niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit maksamaan opiskelunsa aiheuttamat kustannukset."

Tällä hetkellä hieman yli 60% ehdokkaista on väitteestä eri mieltä.

Yhteiskunnalle koituu taloudellista hyötyä siitä että opinnot aloitetaan  mahdollisimman aikaisin (käymättä useita kertoja pääsykokeissa), sekä siitä että opiskelun aiheuttamat kulut maksetaan omasta pussista. Valtiontalouden kannalta opiskelemaan pääseminen maksua vastaan siis lienee varsin hyvä juttu.

Olisiko sillä kuitenkin jotain haittapuolia jos opiskelemaan pääsisi rahalla? Kertokaas mielipiteitä asiasta.

Kyllä rahan voimalla pitää voida päästä opiskelemaan mutta se ei saa viedä paikkaa muilta hyväksytyiltä. T.s. pääsykoe ratkaisee pääosin. Tässä olisi jonkinmoisen kiintiöinnin paikka kerrankin hyvästä syystä. Systemiin voisi kuulua se että köyhemmät pääsisivät opiskelemaan palkkiostipendeillä kun ovat kykynsä osoittaneet. Tämä tietysti johtaa eliittiyliopistojen syntyyn suuren maailman tapaan. Mutta mitä pahaa siinä olisi?

[Roope Luhtala]

Tarkoittaako tuo sitä, että rikkaan perheen lapsi pääsisi opiskelemaan, vaikka rahkeet eivät riittäisi pääsykokeen läpäisemiseen? Että esimerkiksi lääketieteelliseenkin otettaisiin hieman tyhmemmänpuoleisia opiskelijoita, kunhan vain pappa betalar?

Lääkärin tutkinnon saadakseen tulee läpäistä tutkintoon kuuluvat kurssit. Pääsykoe ei ole tutkintoon kuuluva kurssi, joten sen suorittamatta jättäminen ei vähennä lääkäriksi valmistuneen pätevyyttä.

Onko mielestäsi parempi että rikkaan perheen lapsi menee johonkin ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan, jos ei suomalaiseen yliopistoon ensiyrittämällä pääse?

[Luotsi]

Rahallahan pääsee jo opiskelemaan, tosin täytyy siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Mutta ongelmakos tuo?

[Jaakko Sivonen]

Lääkärin tutkinnon saadakseen tulee läpäistä tutkintoon kuuluvat kurssit. Pääsykoe ei ole tutkintoon kuuluva kurssi, joten sen suorittamatta jättäminen ei vähennä lääkäriksi valmistuneen pätevyyttä.

Jos ei läpäise pääsykoetta, ei ole tarpeeksi soveltuva edes opiskelemaan niitä kursseja.

(Se, onko opiskelupaikkoja liian vähän, on tähän liittymätön kysymys.)

Onko mielestäsi parempi että rikkaan perheen lapsi menee johonkin ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan, jos ei suomalaiseen yliopistoon ensiyrittämällä pääse?

Ketään ei pidä päästää opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon ilman pääsykokeen läpäisemistä. Muut maat päättävät itse omista kriteereistään; ne ovat minulle yhdentekeviä.

Kaiken kaikkiaan tuosta ehdotuksesta paistaa läpi kokoomuslainen uusliberalismi, joka laittaa rahan sivistyksen edelle, ja jonka läpiajama yliopistouudistus on jo tehnyt tuhoisaa jälkeä korkeakouluissamme.

[Jouko]

Rahallahan pääsee jo opiskelemaan, tosin täytyy siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Mutta ongelmakos tuo?

Käsitin kysymyksen niin että Suomen rajojen sisäpuolelle. Olisi verratonta että meilläkin olisi jonkin Cambridgen, Princetonin tai Harwardin kaltainen maailmankuulu opinahjo, johon hakeutuvat maailman parhaat opettajat. Siihen liittyy tietysti muutakin, kuten se verotus houkuttelevana tekijänä. Mutta sellaisia mamujahan me kaivataan.

[Tuomas Tähti]

"Raha ratkaisee" -periaate asettaisi opiskelemaan pyrkivät henkilöt keskenään räikeästi epätasa-arvoiseen asemaan. Sen sijaan olisi järkevää karsia pääsykokeiden määrää ja myöntää nykyistä enemmän opiskelupaikkoja ylioppilastutkintoarvosanojen perusteella. Muutamia vuosia sitten käyttöön otettu ainereaali tukee ja helpottaa tätä kehitystä useiden koulutusohjelmien osalta.

[Luotsi]

Rahallahan pääsee jo opiskelemaan, tosin täytyy siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Mutta ongelmakos tuo?

Käsitin kysymyksen niin että Suomen rajojen sisäpuolelle. Olisi verratonta että meilläkin olisi jonkin Cambridgen, Princetonin tai Harwardin kaltainen maailmankuulu opinahjo, johon hakeutuvat maailman parhaat opettajat. Siihen liittyy tietysti muutakin, kuten se verotus houkuttelevana tekijänä. Mutta sellaisia mamujahan me kaivataan.

Asiaa taitaa kovasti hämärtää se fakta että globaalisti kaikkiin yliopistoihin pääsee opiskelemaan "rahalla" - tietysti myös muiden edellytysten täyttyessä. Suomalainen opiskelun "ilmaisuus" on poikkeus.

[Jääpää]

 Olenpa tampio..ei tainnut olla uutinen, mutta vaalikonetta nykiessä eteenpäin  vauhdilla maahanmuuttokriittisillä sinooperinkukertavillanyhreäklaseilla, lukihäiriöin tuon koskemaan ulkomaaliasia (ÄH..SUOMALIA )  pääsykokeen läpäiseviä maksukykyisiä opiskelijoita..
vastasin tottakai jes, kolmestakymmenestä paikasta saa kilpailla ISOLLA rahalla, en vain ymmärrä miksi..
Ai rahalla opintielle? No niin se on vähän aina ollut toisille helpompaa, mutta eiköhän meillä ole nyt tarpeeksi ylioppilas Larvantoja ja muita maisterin alkulimoja, joten..
Pääsykoe on pääsykoe, muumin huono tuuri, jos silloin on menkat, suvis tai rupsu muuten levällään, ei se rahalla aivot tai motivaatio olla huippututkija,virkamies..lisäänny, paikat vain nörteille ja niille tukevaa sopeutumiskoulutusta ihmisyhteisöön, vain niin voi taata parhaat kyvyt käyttöön.
Ryhmäko'oista vielä sen verran, että Suomen älykkäät ja vastuulliset opiskelijat mahtuvat noin kolmeen maantieteelliseen pisteeseen, Helsinki , Jyväskylä ja Rovaniemi..noo, jos sinne Itikseenkin sitten yhden..Turku? älkää edes al..ÅA:n näytöt pilas mahkut....
,mutta nyt näitä Nigerian vara-apukouluja rahoitetaan sinne sun tänne ja varmaan nekin pärjäävät jotenkin PISA- tutkimuksessa, HAMK kaltaiset laitokset, jotka syövät suomalaista rahaa vain syödäkseen rahaa, voi lopettaa tai muuttaa soveltuvin osin oikeiksi kansankorkeakouluiksi,SUOMALAISILLE!! (ei ollut tarkoitus huutaa..) , huuhaa linjat voi vetää vaikka Hymyilevä Tähti(http://www.smilingstars.fi/kukkauutetahtieliksiirit.html), mutta omaan piikkiinsä maksavilla asiakkailla , eli rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta ne koulutukset EIVÄT ole samoissa tiloissa..ja niillä  papruilla ei sitten päästä putkimieheksi, Der Vähemmistövaltuutetuksi kyllä on pieniä mahdollisuuksia, jos osaa suomenruotsia RKP korostuksella ja virka on vielä..olemassa?

[svobo]

Voihan nykyäänkin suorittaa opitoja maksullisessa avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistoissa ja tiedekunnissa lienee eroja käytännöissä, mutta aika montaa ainetta voi kai opiskella cum laudeen asti ja sitten jatkaa vakituisena opiskelijana, jos rahkeita riittää.

[Marjapussi]

Toisella kotimaisella kyllä pääsee opiskelemaan varsin helposti. Hankenin pääsykokeet olivat ainakin ennenvanhaa seuraava tasoa. Rehtori tuli koulun portaille ja huusi "välkommen".

[hyperbeli]

Kuten svobo totesikin, meillähän onkin jo tällainen järjestelmä käytössä, jossa rahalla voi opiskella yliopistossa melkein mitä ainetta tahansa. Joissakin aineissa käsittääkseni jo laudaatturiinkin ja maisterinpaperehini asti.

Kannatan sitä ajatusta, että annetaan kansalaisille mahdollisuus kustantaa resurssipulasta kärvistelevän yliopistolaitoksen opiskelukustannukset. Eikä tämä ainakaan vielä ole ollut köyhillekään mikään kustannuskysymys. Vuoden opintoja vastaava cumu on maksanut noin 600 €, eli viisi kymppiä kuussa.

[Mika]

Jos rahalla pääsisi opiskelemaaan, tutkintojen taso rapautuisi. Vanhan kansan sananlaskut pitävät edelleen paikkansa: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto", tai "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt".

Toisaalta, ei tutkinnoilla nykyäänkään paljon tasoa ole. Niin kauan kuin opiskelu on ilmaista, opiskelija-aines ei ole läheskään niin hyvää ja motivoitunutta kuin sen pitäisi olla.  Kannatan lukukausimaksuja.  Yliopistotasolla esim. 2000 € / lukuvuosi olisi ihan kohtuullinen maksu.

[Philiwil]

Lääkärin tutkinnon saadakseen tulee läpäistä tutkintoon kuuluvat kurssit. Pääsykoe ei ole tutkintoon kuuluva kurssi, joten sen suorittamatta jättäminen ei vähennä lääkäriksi valmistuneen pätevyyttä.

Jos ei läpäise pääsykoetta, ei ole tarpeeksi soveltuva edes opiskelemaan niitä kursseja.

(Se, onko opiskelupaikkoja liian vähän, on tähän liittymätön kysymys.)

Onko mielestäsi parempi että rikkaan perheen lapsi menee johonkin ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan, jos ei suomalaiseen yliopistoon ensiyrittämällä pääse?

Ketään ei pidä päästää opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon ilman pääsykokeen läpäisemistä. Muut maat päättävät itse omista kriteereistään; ne ovat minulle yhdentekeviä.

Kaiken kaikkiaan tuosta ehdotuksesta paistaa läpi kokoomuslainen uusliberalismi, joka laittaa rahan sivistyksen edelle, ja jonka läpiajama yliopistouudistus on jo tehnyt tuhoisaa jälkeä korkeakouluissamme.

Näytät kuvittelevan, että suomessa olisi käytössä pääsykokeet, jotka pitäisi läpäistä päästäkseen opiskelemaan yliopistoon. Pääsykokeen läpäiseminen siten osoittaisi että on kyvykäs opiskelemaan alaa. Näinhän asia ei ole.

Opiskelupaikkojen määrä liittyy tähän nimenomaan oleellisesti. Valintakokeessa absoluuttinen taso ei merkitse mitään, vaan parhaiten menestyneet pääsevät sisään, eli sisään pääse niin monta kuin opiskelupaikkoja riittää. Jollain alalla pitää sisäänpäästäkseen saada lähes täydet pisteet ja osata asia hyvin, mutta jos haluaa päästä lappeenrantaan tai ouluun opiskelemaan tekniikkaa, riittää että osaa kirjoittaa nimen paperiinsa oikein.


Kokonaan toinen kysymys on tietenkin se mitä pitäisi tehdä opiskelijalle, joka on päässyt sisään, mutta joka ei pärjää kursseilla. Suuressa maailmassahan tuollaiset lentävät ulos, mutta suomalaisessa systeemissä opiskeluoikeutta ei kai tyhmyyden takia keneltäkään peruta.

[Janix]

Niin kauan kuin opiskelu on ilmaista, opiskelija-aines ei ole läheskään niin hyvää ja motivoitunutta kuin sen pitäisi olla.  Kannatan lukukausimaksuja.

Varakkailla opiskelijoilla on mahdollisuus valita asuinpaikkansa lähempää koulua (=enemmän aikaa opintoihin).
Varakkaiden ei tarvitse istua Alepan kassalla vapaa-aikana (=enemmän aikaa opintoihin).
-> Kyllä jo nyt varakkaan on paljon helpompi saada koulutus kun köyhän. Ei ne pääsykokeet ole vaikeita, niihin täytyy vaan lukea etukäteen riittävästi (=aikaa on oltava lukemiseen).

Jos lukukausimaksut tulevat, fiksuimmat köyhät eivät voi opiskella ja opiskelijoiden taso laskee. Ja mitä tulee motivaatioon, toivottavasti se löytyy sisältä. Lukukausimaksut voivat nopeuttaa valmistumista, mutta eivät ainakaan paranna opiskelutuloksia. Miltä tuntuisi joutua leikkaukseen jonka lääkäri on opiskellut hätäisesti ja huonoilla arvosanoilla, välttääkseen 2000 euron lukukausimaksun?

[Jaakko Sivonen]

Näytät kuvittelevan, että suomessa olisi käytössä pääsykokeet, jotka pitäisi läpäistä päästäkseen opiskelemaan yliopistoon.

Useimmissa yliopiston aineissa on pääsykoe. Minun mielestäni sellainen pitäisi olla kaikissa, sillä se mittaa soveltuvuuden ohella hyvin opiskelijan motivaatiota.

Suomi kirjoitetaan isolla; tule takaisin sitten, kun osaat kirjoittaa maan nimen oikein.

[Philiwil]

Useimmissa yliopiston aineissa on pääsykoe. Minun mielestäni sellainen pitäisi olla kaikissa, sillä se mittaa soveltuvuuden ohella hyvin opiskelijan motivaatiota.

Äh, siis pointtina oli että yliopistojen valintakokeet eivät ole pääsykokeita siinä mielessä, että olisi joku koe joka pitäisi läpäistä päästäkseen sisään. Siten että pitäisi päästä jonkun tietyn riman yli tai saada joku tietty pistemäärä. Valintakokeissa parhaiten pärjänneet pääsevät sisään riippumatta heidän absoluuttisesta tasostaan.

Suomi kirjoitetaan isolla; tule takaisin sitten, kun osaat kirjoittaa maan nimen oikein.

Oletko varma että käytit puolipistettä oikein?

[Pliers]

Jos ei läpäise pääsykoetta, ei ole tarpeeksi soveltuva edes opiskelemaan niitä kursseja.

Tämä ei kylläkään pidä paikkaansa. On todettu, etteivät pääsykokeet useinkaan mittaa kovin hyvin juuri asia sisällön osaamista. Vaikka joku on huono monivalintakysymyksissä ja yksityiskohtien muistamisessa, saattaa hänellä silti olla lahjoja alalle ja saattaa ymmärtää kokonaisuuden paremmin.

Ajatellaan toisin päin. Järjestelmän tarkoitus on saada lahjakkaat ihmiset taustaan katsomatta koulutettua veronmaksajan rahoilla. Keneltä se on pois, jos joku maksaa opiskelunsa, vaikkei olisi lahjojakaan. Omatpahan ovat rahansa. Mielestäni rahalla pitää saada palvelua. Johan nytkin MBA:n voi suorittaa, kun vaan on pinkkaa. Miten tämä eroaa?

[TJK]

Kunkin alan opiskelijamäärä pitää mitoittaa sen mukaan, miten paljon kyseisellä alalla tarvitaan työvoimaa. Näin ollen kiintiöitä ei voi pitää ennallaan, jos päälle tulee paljon itsemaksavia opiskelijoita.

Ajatus on hyvä, mutta ei toimi käytännössä. Seurauksena on joko ylikoulutus tai pääsykokeilla valittavien opiskelijoiden määrän vähentäminen.

[Philiwil]

Kunkin alan opiskelijamäärä pitää mitoittaa sen mukaan, miten paljon kyseisellä alalla tarvitaan työvoimaa. Näin ollen kiintiöitä ei voi pitää ennallaan, jos päälle tulee paljon itsemaksavia opiskelijoita.

Ajatus on hyvä, mutta ei toimi käytännössä. Seurauksena on joko ylikoulutus tai pääsykokeilla valittavien opiskelijoiden määrän vähentäminen.

Olen periaatteessa samaa mieltä. Kuitenkin kun puhutaan yliopistotutkinnoista on aika vaikea arvioida alan työvoimatarvetta 5, 10 tai 20 vuotta eteenpäin. Lisäksi moni tutkinto on sellainen ettei se edes valmista mihinkään tiettyyn ammattiin. Jos joku haluaa opiskella taidehistoriaa tai kirjallisuustiedettä yliopistosasolla ihan omaksi ilokseen ja on valmis maksamaan tästä, niin en näe että miten se olisi joltain pois.

[RP]

Jos joku haluaa opiskella taidehistoriaa tai kirjallisuustiedettä yliopistosasolla ihan omaksi ilokseen ja on valmis maksamaan tästä, niin en näe että miten se olisi joltain pois.

Googlehaku "avoin yliopisto kirjallisuustiede" tuo sen verran tuloksia, että tuo näyttäisi olevan varsin mahdollista nykyäänkin. Kukaan ei kai tuota nykyistä mahdollisuutta ollut viemässä poiskaan.

[Pliers]

Kunkin alan opiskelijamäärä pitää mitoittaa sen mukaan, miten paljon kyseisellä alalla tarvitaan työvoimaa. Näin ollen kiintiöitä ei voi pitää ennallaan, jos päälle tulee paljon itsemaksavia opiskelijoita.

Ajatus on hyvä, mutta ei toimi käytännössä. Seurauksena on joko ylikoulutus tai pääsykokeilla valittavien opiskelijoiden määrän vähentäminen.

Jokainen tietysti joutuu arvioimaan investointiaan omalta kohdaltaan. Jos tuntee, että voi ottaa riskin sijoittaa 500 000 tutkintoon omalla riskillään, niin miksi ei? Johan nytkin kaikenmaailman medianomeja koulutetaan liikaa veronmaksajan rahoilla.

[Karvajalka]

Kunkin alan opiskelijamäärä pitää mitoittaa sen mukaan, miten paljon kyseisellä alalla tarvitaan työvoimaa. Näin ollen kiintiöitä ei voi pitää ennallaan, jos päälle tulee paljon itsemaksavia opiskelijoita.

Ajatus on hyvä, mutta ei toimi käytännössä. Seurauksena on joko ylikoulutus tai pääsykokeilla valittavien opiskelijoiden määrän vähentäminen.

Jokainen tietysti joutuu arvioimaan investointiaan omalta kohdaltaan. Jos tuntee, että voi ottaa riskin sijoittaa 500 000 tutkintoon omalla riskillään, niin miksi ei? Johan nytkin kaikenmaailman medianomeja koulutetaan liikaa veronmaksajan rahoilla.

Komppaan Pliersiä.

Ja jos oikeasti syntyy tilanne, jossa niin suuri määrä ihmisiä on halukkaita maksamaan oman kalliin opiskelunsa, että tällä määrällä on jotain konkreettista vaikutusta työmarkkinoihin, niin minä uskon paaaljon enemmän näiden maksuhalukkaiden kykyyn arvioida tulevia työmarkkinoita, kuin muiden rahoilla pelaavien virkamiesten ja poliikkojen visioihin. Kyllä kansa tietää tässä tapauksessa mihin omat rahansa laittaa. Omilla rahoilla ei tehdä yhtä herkästi typeryyksiä kuin yhteisillä varoilla.

[aivovuoto]

No mitä vikaa siinä avoimessa on? Tuntuu jotenkin hassulta puheelta tässä ylikouluttautumisen luvatussa maassa. Jotkin höpöhöpöalat voisivat toki  tuota hyödyntää. Vaikea uskoa, ettei pääsisi sisään jos on kykeneväinen opiskelemaan menestyksekkäästi.

Samapa se, jos on löysää rahaa.

[EL SID]

koska valtio rahoittaa opinahjojen toiminnan, tulee suomalaisilla olla yhdenveroiset,  vanhempien varallisuudesta riippumattamat, mahdollisuudet päästä niihin opiskelemaan.

jos on massia, mutta ei pääse haluamalleen alalle, niin siitä vain opiskelemaan ulkomaille.

[Axl]

Mielestäni rahalla ei pidä päästä opiskelemaan ja viemään opiskelupaikkoja paremmilta tai motivoituneimmilta. pääsykokeet, edellinen koulumenestys tms. ratkaiskoon opiskelupaikan, ei raha. Jos rahalla saisi opiskelupaikan, niin olisi lyhyt matka siihen, että tutkinnonkin saa ostettua.

[Pliers]

Kyllä on sosialismi tiukkaan juurrutettu Suomalaisiin 

[AuggieWren]

Jos lukukausimaksulla rahoitetaan kokonaan tai ainakin lähes kokonaan ko. opiskeluoikeuden ostajan kulut korkeakoululle eli kukaan ei vaihtokaupassa kärsi, en keksi mitään järjellistä syytä, miksi tuollaista ei voisi sallia.

[hyperbeli]

Tossa olisi mun malli.

Olet oikeassa mallisi kanssa. Tosin eipä silti, kyllähän nykyäänkin aika helposti pääsee opiskelemaan melkein mitä vaan. Varsinkin, jos on jo maisterinpaperit taskussa. Itsellänkin on kuulemma opinto-oikeus mihin tahansa suomalaiseen luonnontieteelliseen tiedekuntaan siksi, että mulla on luonnontieteistä maisterinpaperit. Kyllähän siihen pitää "lupa" käydä kysymässä, mutta ei niitä kuulemma ole jätetty käytännössä antamatta...

Lisätääs Ulkopuolinen tohon sun malliis vielä se, että tietty kurssi tuotetaan vain yhdessä yliopistossa yhden professorin alaisena. Hänellä on toki assareita tiimissään useita. Hyvät materiaalit ja videoidut luennot ovat netissä jaossa. Näin saisimme yliopistojärjestelmän huomattavasti halvemmalla, kun päällekkäisiä proffia voisi karsia. Tai jos ei karsisikaan, niin heille sitten jäisi enemmän aikaa perustutkimukseen tai tutkijakoulun vetämiseen yms.

[TJK]

Jokainen tietysti joutuu arvioimaan investointiaan omalta kohdaltaan. Jos tuntee, että voi ottaa riskin sijoittaa 500 000 tutkintoon omalla riskillään, niin miksi ei? Johan nytkin kaikenmaailman medianomeja koulutetaan liikaa veronmaksajan rahoilla.

Siksi ehkä ei, että ylikoulutuksesta kärsivät myös ne, jotka ovat saaneet opiskelupaikan opinto- ja pääsykoemenestyksen perusteella. Näin ollen vaikutukset ovat yhteisiä, eikä niitä siis pitäisi tarkastella pelkästään opintonsa maksavan näkökulmasta.

Joku voi tietysti olla sitä mieltä, että suosituimpien alojen ilmainen koulutus voidaan lopettaa kokonaan, kun maksavatkin opiskelijat täyttävät työmarkkinoiden koulutustarpeen.

[Salvation]

Homman vaalikoneessa on väite:

"43. Yliopistojen tulisi tarjota opiskelupaikka normaalin sisäänoton lisäksi niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit maksamaan opiskelunsa aiheuttamat kustannukset."

Tällä hetkellä hieman yli 60% ehdokkaista on väitteestä eri mieltä.

Yhteiskunnalle koituu taloudellista hyötyä siitä että opinnot aloitetaan  mahdollisimman aikaisin (käymättä useita kertoja pääsykokeissa), sekä siitä että opiskelun aiheuttamat kulut maksetaan omasta pussista. Valtiontalouden kannalta opiskelemaan pääseminen maksua vastaan siis lienee varsin hyvä juttu.

Olisiko sillä kuitenkin jotain haittapuolia jos opiskelemaan pääsisi rahalla? Kertokaas mielipiteitä asiasta.

Vie opiskelupaikan nuorelta, joka haluaa tehdä töitä paikan eteen? Eikö siinä ole ongelmaa riittävästi?

[citizen]

Vie opiskelupaikan nuorelta, joka haluaa tehdä töitä paikan eteen? Eikö siinä ole ongelmaa riittävästi?

Käytännössä kukaan ei maksaisi suomalaisesta opiskelupaikasta todellisia kustannuksia, koska ulkomaisista huippuyliopistoista saisi parempaa opetusta halvemmalla. Ja jos maksaisi, voisi opiskelupaikkoja helposti lisätä, niin kukaan ei menettäisi paikkaa.

[requiem]

No jos nykymallin valtion korkeakouluista on puhe, niin ei. Vähän vaikea edes kuvitella miten kyseinen asia edes järjestettäisiin nykymallissa.

Toisaalta jos jokin yksityinen taho alkaisi tarjota valtion korkeakoulutasoista koulusta Suomessa rahaa vastaan, niin mikä ettei.

Vastaavasti en näkisi mitään ongelmaa siinä, jos jokin yksityinen taho alkaisi houkutella hyvin lahjakkaita opiskelijoita puoleensa tarjoamalla valtiota parempaa tukea ja/tai opiskeluympäristöä.

[TJK]

Käytännössä kukaan ei maksaisi suomalaisesta opiskelupaikasta todellisia kustannuksia, koska ulkomaisista huippuyliopistoista saisi parempaa opetusta halvemmalla. Ja jos maksaisi, voisi opiskelupaikkoja helposti lisätä, niin kukaan ei menettäisi paikkaa.

Siinä tapauksessa eri alojen opiskelijavolyymi voisi määrittyä aika arveluttavin perustein. Koulutusjärjestelmän keskeinen tarkoitus on kuitenkin vastata työmarkkinoiden kysyntään.

[Kara]

Jos rahalla saisi opiskelupaikan, tämä johtaisi pitemmän päälle koulutuksen rapautumiseen. Minusta ainoa järkevä tie on karsia hakijoita pätevyyden mukaan, eikä varallisuuden. Nykyiset pääsykokeet ovat siitä hyvät, että ne indikoivat suoraan kyseisen hakijan kiinnostusta alaa kohtaan. Esimerkkinä voi käyttää mm. lääkärin opintoja, joihin en päästäisi ketään pelkällä rahalla. Pääsykokeet karsivat joukosta ne joilla ei ole rahkeita tai kiinnostusta tarpeeksi alaa kohtaan. Jos rahalla pääsisi opiskelemaan olisi opintojen keskeyttäminen todennäköisesti paljon yleisempää.

Opiskelupaikka täytyy ansaita työllä ja ahkeruudella, ei rahalla.

[Pliers]

Mielestäni 100 000 vuodessa viestii aika vahvasta motivaatiosta. Saattaisi kannustaa nopeaan valmistumiseen.

[requiem]

Jos rahalla saisi opiskelupaikan, tämä johtaisi pitemmän päälle koulutuksen rapautumiseen. Minusta ainoa järkevä tie on karsia hakijoita pätevyyden mukaan, eikä varallisuuden. Nykyiset pääsykokeet ovat siitä hyvät, että ne indikoivat suoraan kyseisen hakijan kiinnostusta alaa kohtaan. Esimerkkinä voi käyttää mm. lääkärin opintoja, joihin en päästäisi ketään pelkällä rahalla. Pääsykokeet karsivat joukosta ne joilla ei ole rahkeita tai kiinnostusta tarpeeksi alaa kohtaan. Jos rahalla pääsisi opiskelemaan olisi opintojen keskeyttäminen todennäköisesti paljon yleisempää.

Opiskelupaikka täytyy ansaita työllä ja ahkeruudella, ei rahalla.

En oikein näe miten rahalla kustannettu koulutus automaattisesti rapauttaisi koulutuksen laatua. Jos koulutuksen laatukriteerit pidetään entisellään, niin aivan samaan tapaan rahalla koulutuspaikan itselleen hankkineet henkilöt joutuvat rasittamaan perslihaksiaan ja polttamaan kynttilää pitkälle yöhön. Ja toisaalta monet tahot hankkivat jo nyt yksityistä koulutusta/valmennusta päästäkseen halutuille korkeakoululinjoille.

Mutta kuten jo edellä totesin, nykyiseen valtion korkeakoulujärjestelmään kyseistä lähestymistapaa ei pysty sovittamaan. Pääsykokeista läpipääsemällä lunastaa valtion opiskelupaikan ja opiskelijastatuksen. Jos taas joku yksityinen taho alkaisi tarjota laatuvaatimukset täyttäväviä koulutuspaikkoja, niin tällöin tuo palvelun tarjoava taho saisi luonnollisesti päättää omat valintakriteerinsä.

Mutta nykyinen pääsykoejärjestelmä ei todellakaan karsi kaikilla aloilla joukosta niitä huonosti motivoituneita, heikon pääsykoemenestyksen omaavia ja muutenkin rahkeiltaan riittämättömiä henkilöitä, kun taas toisaalla nykyjärjestelmän puitteissa opiskelupaikka urkenee vain sen rahkeiltaan täysin riittävän joukon kaikkein terävimmälle kärjelle.

http://193.166.173.45/til/kkesk/2009/kkesk_2009_2011-03-15_tie_001_fi.html

Ja kun nyt esim. tuo lääkärikoulutus nostetaan monesti esille, niin kyseisen alan opiskelijavalintahan suoritetaan puhtaasti pääsykokeen pohjalta, siihen ei liity mitään soveltuvuuskoetta, kuten taas vaikkapa luokanopettajan koulutuksen hakuun liittyy.