Timo Hännikäinen: blogi ja muita kirjoituksia

[IDA]

Jos Timo Hännikäinen hankkisi suomenruotsalaisen kulturellin vaimon, joka editorializoisi miehensä kännijutuista kirjallisesti korkeatasoisia omaelämänkerrallisia romaaneja, kaikki olisi hyvin.

Sen pitäisi vielä olla kommunisti.

[kriittinen_ajattelija]

Jos Timo Hännikäinen hankkisi suomenruotsalaisen kulturellin vaimon, joka editorializoisi miehensä kännijutuista kirjallisesti korkeatasoisia omaelämänkerrallisia romaaneja, kaikki olisi hyvin.

Sen pitäisi vielä olla kommunisti.

Vieläkö mies sinkkuna vaeltaa?

[IDA]

Kyllä Hännikäinen on tietääkseni naimisissa. Jos ei ole niin langetan hänen päälleen kirouksen avoliitossa elämisestä.

[J. Lannan haamu]

^,^^, kyllä on naimisissa, siinä radiohaastattelussa 'Suomalainen mies' tulee ilmi, aivan loistava haastattelu muutenkin.

Seuraavassa lyhykäinen kenties poikkeava pohdinta Hännikäisen kirjasta 'Kunnia'. Niille, jotka sen tulevat lukemaan eikä halua tietää sisälöä, niin ei passaa lukea tulevaa lyriikkaa.

Vertaan jokseenkin paljon kirjaa Liberalismin petokseen, joka oli suosikkikirjani muutenkin. Siitäkin syystä, että molemmat ovat käsittämättömän soveltuvia ajan trendiin. Tiedän sisällöllisesti joitain asioita yhteiskunnan, organisaatoidoen sekä kuluttajien 'eettisyydestä', joita Liberalismin petoksessa käsiteltiin konkreettisestikin ja ihmettelin, kuinka Hännikäinen oli päässyt niin syvälle siihen identiteettiin. Joskin hänhän keskusteli asiasta asiantuntevasti jossain tv2:sen ekokeskustelussa, muut edustivat pintaekologia-hipsterismiä ja Hännikäinen syvempiekologista kantaa.

No mutta, siinä missä Liberalismin petos käsitteli uus-liberalismin ja minun mielestä progressiivisen kulutuskäyttäytymisen kummalluuksia, Kunnia lähtee jo pohtimaan 'post-apocalyptista' aikaa, eikä todellakaan ihan sanan siinä merkityksessä, mutta Hännikäinen kuvaa loistavasti myös 'aateveljensä' Jack Donovanin kautta maskuliinisuuden, anti-modernin ja tribalismin merkitystä ja paluuta. Ja ennen kaikkea, mitä kunnia edusti siinä contextissa.

Vaikka kirja on moniulotteinen, kunnian ja maskuliinisuuden luonne on sen ydin, ja tosiaan kuinka nämä ilmiöt konkretisoituvat traditionalistisessa sekä modernissa miesten elämäntyylissä. Tai kuinka ne asiat loistavat poissaolollaan tässä meikäläisten aikakaudella. On helppo ymmärtää, miksi tämä kirja on saanut pelkoa eritoten näissä kultturelleissa tai pseudokultturelleissa 'mies'piireissä! Nimittäin kirja edustaa sitä todellista kestävää kehitystä ja maskuliinisuuden hyveitä, joita näissä nykyajan metroseksuelleissa miehissä ei ole, mutta mitä hyvin useat kuitenkin vähintään alitajuisesti kaipaavat, myös naiset tietyllä tavalla. Liberalismin petoksen kritiikin kohteena olivat mielestäni enemmän naiset. Kunnia taas puhuttelee sitä, kuinka miehet keskenään kokevat näitä asioita. Jos ois halunnut ihan sen kaiken kosmisemman hymyn saada naamalle, niin ois kaivannut vielä enemmän intellektuellia vittuilua. Tosin sitäkin oli ja ne esimerkit olivat hyviä, mutta Timo Hännikäinen toisaalta on sen alan erityisasiantuntija  .

Näki myös jännästi Hännikäisen kehityksen siinä, mistä hän kirjoitti. Mietinkin jo vähän peloissani, että jos hän suhtautuu 'kunniaan' yhtä intohimoisesti, mitä teki Ilmanin tapauksessa, niin käsitteleekö esim. joku lyhyempi essee 'jaloa-villiä'. Jack Donovania oli suhteessa mukavasti, eritoten niille, jotka eivät hänestä ole kuulleet tai lukeneet, joten aika hemmetin monet. Miesten kunniaa pelimiskulttuurissa myös, luonnollisesti, ja jotain kivoja aiheita, mitä Sarastuksessa on käsitelty.

Se asia oli älyttömän painavaa, jos miettii mitä uhkaa maskuliniisuden ja kunnian, sekä tietynlaisen 'low-tech' mentaliteetin paluu edustaa tälle hyper-turbulentille yhteiskuntamallille. Se antaa käytännössä ratkaisun osittaiseen kulttuuriin luomaan illuusioon ja asettaa ihmiset hieman toisenlaiseen lähtökohtaan, jos aletaan soveltamaan teoriaa.

No joo, koska selkeästi ihmisen luontosuhde toistuu näissä eri esseekokoelmissa, niin kenties tuota metafyysistä ympäristöfilosofiaa voisi pohtia jossain kirjassa  . Sitä, mikä palauttaa miehen luontosuhteen tekno- ja antroposentrisyydestä biosentriseen, siellä kunnia saa vielä toisen ulottuvuuden ja mies ammentaa identiteettiään mm. noituudesta ja totemismista 

Yllättävän mukavasti kerrotaan samoja asioita, joita Homman Mies vs. Nainen ketjussa on käyty viime aikoina.

Edit. lisäys. Ois ehkä jossain mielessä vielä voinu tuoda esiin enemmänkin, miksi kunnian tai tiettyjen hyveiden paluu tekisi niin hyvää. En tiedä onko vain omassa päässä, mutta oisko Hännikäinen ihan pikkasen karttanu tuoda niitä syvimpiä mietteitään. Ainakin oliko hesarin vai minkä uudehkossa haastattelussa mies kysyi Timolta aiheesta, tai että sitä on vähän jossain sivulauseessa kinuttu eri meedioissa, luulen ma.

[kriittinen_ajattelija]

Tasa-arvo hukassa? Vaimot määräävät miehille kotiintuloajat! Nainen saa raivarin, jos mies käy yhdellä kaljalla töiden jälkeen! Tosiasiassa miehet haluavat puolisokseen mukavan kodin hengettären. Koska mies ja nainen eivät ole enää riippuvaisia toisistaan, yhtälailla nainen on hukassa. Vahva nykynainen syö yleensä psyykelääkkeitä, käy terapiassa ja harrastaa yhden yön seksisuhteita.

Näin kirjailija Timo Hännikäinen tylyttää yhteiskuntamme tilaa. Hänen helmikuussa ilmestynyttä Kunnia-miespamflettia vaadittiin sensuroitavaksi jo ennen kuin se tuli painosta. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Hännikäinen ärsytti. Punavihreän suvaitsevaiston vihat mies sai niskoilleen jo naisen puutteesta kertoneella Ilman-kirjallaan (2009).

Timo Hännikäisen maailma on konservatiivinen ja muutosvastainen. Ajatukset miehen kriisistä saivat kuitenkin tukea monien yllätykseksi Hesarissa, joka julkaisi Kunnia-kirjasta keväällä ison arvion. Kuunnellaan siis Hännikäistäkin ennakkoluulottomasti.

Uudessa pamfletissaan Hännikäinen lataa nykymiehestä uuden käsitteen: kodin ja rautakaupan välinen kuhnuri. Se on mies, joka on uhrannut elämänsä, työnsä, harrastuksensa ja ystävänsä naisen eteen. Hännikäisen mukaan miehestä on tullut naisen palvelija.
"Yleinen sukupuolirooli miehelle nykyään on, että hän korjaa yhteistä kotia ja nikkaroi kaikenlaista, kuljettaa lasta harrastuksissa ja tuo rahaa. Sitten kun jossain vaiheessa nainen kyllästyy, hän lemppaa miehen pois", Hännikäinen tiivistää kriisin.

Tosielämässä moni mies kuitenkin haluaa mielummin mukavan kodin hengettären eikä kovanaamaista uraohjusta
Hetkinen?! Keitä nämä kuhnurit ovat? Hännikäisen maailman kuhnuri muistuttaa erehdyttävästi miestyyppiä, jonka tunnetaan myös termillä pehmoisä tai latteisä. Hän on nykyajan moderni mies, usein liberaali cityvihreä koti-isä, joka kuskaa tytärtä neuvolassa ja taitoluistelukoulussa, eikä viihdy työpäivän jälkeen kaljalla. Hän jää koti-isäksi, kun vaimo palaa töihin.

Moni syyttää, myös feministit itse, että 2000-luvun feminismistä on kadonnut pointti, kun se on keskittynyt vaatimaan naisille lupaa uida yläosattomissa uimahalleissa ja antamaan nuhteita tarhatädeille, jotka kutsuvat lapsia tytöiksi ja pojiksi. Tämä todettiin muun muassa Yle Femman kevätsarjassa Ruotsalaisen feminismin historia, jossa tunnettu ruotsalainen mediafeministi Belinda Ohlsson teki tiliä menneisyytensä kanssa.
Feministien ajaman koti-isyyden hyödyt ovat kai kuitenkin kiistattomat!? Nykyaikainen moderni latteisyys on mahdollistanut isälle aktiivisen roolin lastenkasvatuksessa ja avannut miehelle ovet perheen yhteiseen kotiin, joka ennen oli naisen valtakuntaa.
Eikö se olekaan saavutus? Hännikäisestä ei.

"Tällainen "latteisähahmo" on usein kasvanut keksiluokkaisissa oloissa, ja hänen maailmankäsityksessään ei ole pahuutta ja rikollisuutta. Hän uskoo, että kaikki menee hyvin, kun ollaan kilttejä kaikille. Poika- tai tyttölapsi tarvitsee valmistautumista raastavan maailman kohtaamiseen", Hännikäinen sanoo.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/timo-hannikainen-tylyttaa-pehmoisa-kuhnuri

Timo vauhdissa ja hyvä haastattelu-video tuossa linkin takana. Ei voi muuta sanoa kuin, että hieno mies.

[no future]

(https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xap1/t31.0-8/10862576_822712841103595_800133653187333560_o.jpg)

[J. Lannan haamu]

Hännikäiseltä ajankohtainen ja hemmetin hyvä kirjoitus Teekkareiden miesporukoista etc. Kiva huomata, miten Hännikäisellä on ns. paketti kasassa aiheineen ja ideologineen.

http://timohannikainen.blogspot.fi/2015/04/pitakaa-pintanne-teekkarimiehet.html

Miksi Persut eivät aja enemmän tuollaisia asioita? Ei tuo radikaalia ole ja saisi puettua edukseen...jos omaa strategista ajattelua...

[Myrkkymies]

Tämä Hännikäinen on vaikuttanyt ihan asialliselta. Onko noi viestit jotain kännisekoilua vai onko Hännikäisellä päässä vikaa?

[J. Lannan haamu]

Hehe, Myrkkymies kuulostaa ekan kerran asialliselta, jopa yllättyneeltä . Eikai nuo Hännikäisen läpät ole edes pahimmasta päästä, vaan kuka tietää tuntemattomia ovat miehen polut. Mutta veikkaisin vahvasti, että kännillä on osuutta asiaan.

[kriittinen_ajattelija]

Hehe, Myrkkymies kuulostaa ekan kerran asialliselta, jopa yllättyneeltä . Eikai nuo Hännikäisen läpät ole edes pahimmasta päästä, vaan kuka tietää tuntemattomia ovat miehen polut. Mutta veikkaisin vahvasti, että kännillä on osuutta asiaan.

+ Kirjailijat on yleensä outoja, usein hullujakin. Se ei mitenkään vähennä silti heidän kirjojensa tai puheittensa merkitystä.

Hännikäinen ei ehkä ole poliittisesti korrekti, so what. Miten tuo muutenkaan eroaa esim. monien kuuluisien vasemmistohahmojen persufobiasta kuten tässä: https://www.youtube.com/watch?v=0Yq0pREm-nU

[Tavan]

Tämän saman aihepiirin tiimoilta nythän on valtava äläkkä päällä, kun joku naisteekkari on kertonut somessa, että häntä ei otettu töihin metsuriksi, koska on nainen. Puhelimessa oli mies sanonut, että ei ole tapana ottaa naisia näihin hommiin. Vissiin kertonut syyksi, ettei naisten fysiikka kestä.

Mielestäni tuon pitäisi riittää syyksi paremmin kuin hyvin, mutta syitähän on toki muitakin. Miehiset työyhteisöt tapaavat hajota henkisesti palasiksi, jos sinne sekaan heitetään joku teekkarityttö. Ainakin riski siihen on niin suuri, että on järjetöntä leikkiä tulella. On paljon fiksumpaa palkata joku rento julli siihen hommaan ja asia on selvä.

Toki taas rehellisyydestä sakotetaan. Jos mies puhelimessa olisi sanonut vaan, että kiitos mielenkiinnosta ja painanut sen jälkeen deleteä tytön hakemuksen kohdalla, olisivat välttyneet tältä paskamyrskyltä. Ilmeisesti ko. lafka nyt sitten taipui paineen alla ja lupaavat, että jatkossa ottavat sitten naisiakin noihin töihin. Surullista.

[O. M. Hietamaa]

Tämä Hännikäinen on vaikuttanut ihan asialliselta. Onko noi viestit jotain kännisekoilua vai onko Hännikäisellä päässä vikaa?

Ensiksi on muistettava, että Hännikäinen tekee raskasta henkistä työtä, joka vaatii vastapainokseen superhumoristisen raskaat huvit. Toiseksi kannattaa huomata, kenelle nuo kohuviestit on osoitettu: Paljastettu-sivuston paljastelijoille, joitten kyky ja halu ymmärtää paljasta järkipuhetta on sillä tasolla, että möbleerattuihin huoneisiin sopivammat puheenvuorot menisivät todennäköisesti hukkaan. Hännikäinen on kyllin etevä sanankäyttäjä osatakseen muotoilla viestin tyylin vastaanottajalle sopivaksi, ja tässä tapauksessa valittu tyyli on jokseenkin sellainen kuin panut ja jormareijat ansaitsevatkin.

[B52]

http://sarastuslehti.com/2015/06/08/olenko-rasisti/

Olenko rasisti?

Silloin tällöin minulta kysytään, olenko rasisti. Olen alkanut vastata kysymykseen myöntävästi, koska sen esittäjä on yleensä etukäteen päättänyt että olen ja haluaa vain kuulla minun selittelevän kiistääkseni asian, enkä halua antaa hänelle sitä tyydytystä. Nyt esitän saman kysymyksen itselleni, aivan vilpittömin mielin, voidakseni vastata perusteellisesti. Merkittävät kysymykset ovat yleensä sellaisia joihin ei ole yksiselitteistä vastausta ja joiden käsittely vaatii pikemminkin kirjan kuin kyselylomakkeen. Näissä puitteissa on kuitenkin tilaa vain lyhyehkölle esseelle, joten yritän kirjoittaa tiiviisti ja keskittyä olennaiseen.

Ensimmäinen ongelma kenen tahansa rasistisuuden määrittelyssä on koko käsitteen epämääräisyys. Kaikkiin akateemisiin rasismin määritelmiin kuuluu esimerkiksi rotujen sekoittumisen vastustaminen. Kuitenkin 1800-luvun ja 1900-luvun alun Yhdysvalloissa monet vastustivat neekeriorjuutta ja sen jälkeistä rotuerottelua sillä perusteella, että saadessaan tasa-arvoisen aseman yhteiskunnassa heikkolahjaiset mustat sulautuisivat ennen pitkää rodullisesti laadukkaampaan valkoiseen väestöön, mikä olisi heille itselleen parhaaksi.

Rasismin käsitettä tiettävästi ensimmäisenä käyttänyt Richard Henry Pratt (1840-1924) kannatti juuri tätä näkemystä. Hänestä rasismi eli rotujen yhteiskunnallinen eristäminen toisistaan pysäytti tai hidasti heikompien rotujen kehitystä, erityisesti mustien ja intiaanien. Pratt aloitti 1880-luvulla sittemmin Yhdysvaltain hallituksen viralliseksi politiikaksi vakiintuneen intiaanien koulutusprojektin, jossa intiaanilapset pakotettiin reservaateista sisäoppilaitoksiin, joissa heistä pyrittiin juurimaan kaikki heimon tavat ja korvaamaan ne valkoisen valtavirtayhteiskunnan tapakulttuurilla. Usein sadistisiakin menetelmiä käyttäen heille opetettiin uusi kieli ja uusi uskonto ja heidät koulutettiin teollisen yhteiskunnan ammatteihin. Tämä kaikki tehtiin antirasismin, tasa-arvoisuuden ja etnisen integraation nimissä.

En kuitenkaan aio problematisoida asiaa tämän enempää. Olkoon lähtökohtana se, että oman rasistisuuteni aste voidaan määritellä tyydyttävästi vastaamalla kolmeen kysymykseen:

1. Onko minulla kielteisiä käsityksiä ei-valkoisista etnisistä ryhmistä, ja toiminko niiden mukaisesti käytännön elämässä?

2. Onko tällainen käyttäytyminen mielestäni oikeutettua?

3. Vihaanko esimerkiksi mustia, aasialaisia tai arabeja ja katsonko että valkoisilla on oikeus alistaa heidät?

Ensimmäiseen kysymykseen voin vastata yksiselitteisen myöntävästi, ja esimerkkejä löytyy helposti. Jos kotikaupunginosastani tai asuintalostani tulisi maahanmuuttajavaltainen, alkaisin välittömästi suunnitella muuttoa alueelle, jossa kantaväestö olisi selvänä enemmistönä. Jos minulla olisi tytär, olisin ehdottomasti pettynyt jos hän jonakin päivänä tulisi kotiin mustan poikaystävän kanssa, kun taas vaikkapa virolainen tai ranskalainen sulhaskandidaatti ei harmittaisi lainkaan. Nähdessäni kaupungilla romanijoukon pysyttelen etäällä siitä, sillä heikäläisillä on kokemukseni mukaan usein taipumusta pummata tupakkaa, haastaa riitaa tai kaupitella jotakin. Kun kuulen kantaväestön edustajan joutuneen somalialaistaustaisen ryöstämäksi, raiskaamaksi tai mukiloimaksi, tunnen suurempaa suuttumusta kuin jos tekijä olisi suomalainen.

Tämäntyyppisiä asenteita on hyvin monilla, luultavasti jossain määrin jokaisella. Tämän huomaa muun muassa siitä, että kaikissa länsimaissa suvaitsevaisuuttaan korostavat keskiluokkaiset liberaalit viihtyvät muiden valkoisten parissa, vaikka heidän lähipiiriinsä saattaakin kuulua muutama koulutettu ja hyvin sopeutunut "laatumaahanmuuttaja". Rehelliset antirasistit myöntävätkin, että jokainen on "vähän rasisti". Heille rasismi on eräänlaista perisyntiä, jonka vuoksi on oltava jatkuvasti varuillaan: on tarkkailtava sekä omia että muiden asenteita, kielenkäyttöä ja ajatuksia, sillä ne saattavat minä hetkenä hyvänsä lipsahtaa etnosentrisyyden puolelle, mistä on tietenkin vain kukonaskel Ku Klux Klaniin ja kaasukammioihin.

Minä en puolestani pidä kuvatun kaltaisia asenteita ja käyttäytymismuotoja ehdottoman kartettavina, ja tästä pääsemmekin kysymykseen numero kaksi. Vastaan siihenkin myönteisesti, ja tämä tekee minusta olennaisemmassa mielessä rasistin kuin kohta yksi.

Halu pysytellä oman etnisen ryhmän parissa ja pyrkimys suosia sitä on nykyään leimattu barbaariseksi. Kuitenkin ei-valkoiset ryhmät näyttävät harjoittavan sitä avoimesti. Japanissa turisti törmää siellä täällä "Japanese only" -kyltteihin baarien, kylpylöiden ja muiden vastaavien pienyritysten ovissa. Käytännön kerrotaan alkaneen 1990-luvulla erään kylpylän kyllästyttyä venäläisiin merimiehiin, jotka eivät piitanneet kylpylän säännöistä ja karkottivat kotimaiset asiakkaat. Baltimoren mellakoiden riehuessa kiivaimmillaan Yhdysvalloissa huhtikuussa, kilpailevien mustien katujengien jäsenet lyöttäytyivät yhteen suojellakseen mustien liikeyrityksiä väkijoukoilta ja ohjasivat ryöstelijät valkoisten, kiinalaisten ja arabien omistamien liikkeiden kimppuun. Israel on valtio, joka on rakennettu suosimaan yhtä etnistä ryhmää tarvittaessa muiden kustannuksella.

En pidä japanilaisten, mustien yhdysvaltalaisten tai juutalaisten menettelytapoja typerinä, vaikka ne saattavatkin toisinaan ylittää kohtuuden rajat. Omat etnosentriset asenteeni, joita aiemmin kuvasin, ovat tunnepohjaisia ja vaistonvaraisia, mutta silti puolustettavissa järkiperäisesti. Muuttaisin pois maahanmuuttajavaltaiselta alueelta siitä yksinkertaisesta syystä, etten halua olla etnisessä vähemmistössä kotimaassani. Viihdyn parhaiten kaltaisteni keskuudessa, en siksi että pitäisin heistä kaikista yksilöinä, vaan siksi että tunnen heidän tapansa, huonotkin, osaan tulkita heidän ruumiinkieltään ja ennen kaikkea siksi etten joka hetki erotu heistä silkan ulkonäköni perusteella.

Jos muuttaisin vaikkapa Malawiin tai Indonesiaan, olisin aina ulkopuolinen, riippumatta siitä kuinka hyvin opettelisin kielen ja sopeutuisin paikalliseen elämänmenoon. Ihoni ja hiusteni väri, kasvonpiirteeni ja ruumiinrakenteeni viestittäisivät aina, että juureni ovat jossakin muualla. En koskaan voisi kulkea ihmisten ilmoilla huomaamatta. Joutuisin kohtaamaan ennakkoluuloja joita kaikkialla joka tapauksessa ilmenee, olivatpa ne oikeita tai vääriä.

Moni vieraan rodun edustaja on yksilötasolla oikein miellyttävä. Voisin periaatteessa kuvitella puolisokseni mustan tai aasialaisen naisen, mutta pariutuessani sellaisen kanssa joutuisin tekemisiin myös hänen sukunsa kanssa, jonka kenties hyvinkin vieraisiin tapoihin ja käsityksiin minun olisi totuttava. Ja suoraan sanottuna minua häiritsisi se, että mahdollinen jälkikasvu olisi kovin eri näköistä kuin minä tai oman sukuni jäsenet.

Niin sanotut maahanmuuttokriitikot harvemmin ottavat esille edellä mainittuja näkökohtia. Sen sijaan he puhuvat Euroopan ulkopuolisten maahanmuuttajien huonosta sopeutumisennusteesta, heidän yliedustuksestaan rikostilastoissa, heidän uskontonsa tai perhemallinsa yhteensopimattomuudesta täkäläiseen yhteiskuntaan. Tällaisiin puhtaan järkiperäisiin näkökohtiin vetoaminen epäilemättä menee paremmin läpi poliittisessa kulttuurissa, jossa etninen identifioituminen on tabu.

Ongelma on kuitenkin siinä, että tällaisessa poliittisessa kulttuurissa on jotain perverssiä. Jos kansalaisia estetään "syrjinnän vastaisella" lainsäädännöllä suosimasta yhtä ihmistä toisen kustannuksella, ja jos tiettyjä motiiveja ei hyväksytä toiminnan perusteiksi, ihmisyyttä supistetaan humanismin nimissä. Silloin kielletään käytännössä itsesuojelu ja itsepuolustus. Kaikkein viheliäisintä on, jos etnosentrisyys kielletään yhdeltä ryhmältä ja sallitaan kaikille muille.

Viime viikolla tabua sohaisi Viron entinen ulkoministeri, europarlamentaarikko Kristiina Ojuland. Hän kirjoitti facebook-sivuillaan, että valkoiset eurooppalaiset ovat vaarassa hävitä maailmanhistoriasta Välimeren yli tulevan afrikkalaisen pakolaisaallon vuoksi. Kyseessä oli kenties ensimmäinen kerta sitten Enoch Powellin päivien, kun merkittävä eurooppalainen poliitikko on nostanut esille valkoisten etnisen edun, ja kohu oli taattu.

Ojulandin kommentin taustalla on ajattelumalli, joka on minusta itsestäänselvä. Jos Eurooppaan otetaan jatkuvasti suuria määriä afrikkalaisia ja arabeja, joiden perheet kasvavat kantaväestön perheitä nopeammin, ne ennen pitkää syrjäyttävät kantaväestön monilla asuinalueilla. Se ei tarkoita pelkästään ihonvärin tummenemista, vaan koko yhteiskunnan muuttumista: sosiaalihuollon joutumista kriisiin, kirkkojen muuttumista moskeijoiksi, kansallisvaltion hajoamista etnisiin eturyhmiin jne. Pahimmillaan tuloksena on kantaväestön jääminen marginaaliin maissa, jotka se on itse rakentanut. On varmasti niitä joiden mielestä tämä ei ole mikään ongelma, mutta useimpien valkoisten eurooppalaisten mielestä kohtalo olisi yhtä epämiellyttävä kuin Välimereen hukkuminen pakolaisen mielestä.

Jos jokin luonnonkatastrofi pyyhkäisisi pois koko Pakistanin tai Myanmarin väestön, olisin kenties hetken järkyttynyt, mutten menettäisi yöuniani. Tampereen tuhoutuminen olisi jo kokonaan toinen juttu, sillä kyse olisi omasta väestäni, johon minulla on henkilökohtaisiakin siteitä ja yhteyksiä. Sveitsin tai Portugalin kohtaamat katastrofit koskettaisivat nekin minua enemmän kuin kaukaisemmat, vaikken ole kummassakaan maassa käynyt. Kaikista eroista huolimatta ne ovat niin biologisesti kuin mentaliteetiltaan läheisempiä kuin mikään Afrikan, Lähi-Idän tai Aasian maa voi koskaan olla.

Ajatus yhteiset edut jakavasta "ihmiskunnasta" on aikamme suurimpia valheita. Emme puhu "myyräkunnasta" tai "lokkikunnasta", koska on selvää että saman lajin sisällä esiintyy yksilöiden, populaatioiden ja alalajien välistä kilpailua ja eturistiriitoja – en ymmärrä, miksi homo sapiens olisi tässä asiassa poikkeus. Ja huonoin tapa ristiriitojen sovitteluun on pakottaa keskenään selvästi erilaiset ihmisryhmät samalle maantieteelliselle alueelle kamppailemaan samoista resursseista.

Uskoisin nyt selvittäneeni asiaa siinä määrin, että voin siirtyä kolmanteen kysymykseen. Siihen vastaukseni on kieltävä. En ole koskaan osannut vihata ketään vain hänen rotunsa perusteella, ja vaikka toki pidänkin joistakin etnisistä ryhmistä enemmän kuin joistakin toisista, uskon että kaikista niistä löytyy yksilöitä, joiden kanssa tulisin toimeen mainiosti ja joita voisin jopa ihailla. Pidän arvossa arabien arkkitehtuurin saavutuksia ja kuuntelen paljon hip hopia edeltävää mustaa populaarimusiikkia. Kerron välillä rasistisia vitsejä ja käytän toisinaan halventavia etnisiä ilmauksia, mutta teen niin pikemminkin ärsyttääkseni suvaitsevaistoa kuin loukatakseni erirotuisia. En myöskään pidä valkoisten ylivaltaa tai muiden rotujen tuhoamista ratkaisuna etnisiin ristiriitoihin.

Joidenkin oikeistovirtausten edustajille rotu on pakkomielle, enkä oikein osaa samaistua heihin. Ajatus etnisesti täysin puhtaasta valtiosta on absurdi, koska historia ei sellaisia juurikaan tunne. Nykymaailmassa sellaisen ylläpitäminen vaatisi Pohjois-Korean tyyppistä militanttia eristäytymistä ja äärimmäisen tiukkaa totalitaarista valtakoneistoa. Natsi-Saksan kaltainen järjestelmä, jossa valtio valvoo jokaisen yksittäisen kansalaisen "veren puhtautta" on pikemminkin suuri kennel kuin terveelle etniselle ylpeydelle perustuva valtio.

Olennaista ei ole se, onko sivilisaatiossa tai yhteiskunnassa vierasta ihmisainesta, vaan kuinka paljon sitä on ja millaista se on. Muutamien satojen yksilöiden kokoinen afrikkalais- tai arabivähemmistö ei muuttaisi Suomen oloja mihinkään suuntaan, lojaalista ja kohtuullisissa rajoissa pysyvästä kaakkoisaasialaisesta vähemmistöstä saattaisi olla hyötyäkin. Kokonaan toinen tilanne syntyy silloin kun vähemmistö kasvaa niin suureksi että se muodostaa valtion valtiossa – tämä on tilanne esimerkiksi Ranskassa, jossa muslimiväestöä on enemmän kuin Suomessa asukkaita.

En myöskään näe syytä pitää automaattisesti hylkiönä ihmistä, joka valitsee erirotuisen puolison henkilökohtaisen kiintymyksen takia. Sellaista tapahtuu pienissä määrin niin kauan kuin matkustaminen vieraisiin maihin ja erilaisten ihmisryhmien väliset kontaktit yleensä ovat mahdollisia. Oikea ongelma ilmiöstä tulee silloin, kun ryhdytään solmimaan lumeavioliittoja maahanpääsyn helpottamiseksi, kuten nykyään usein tehdään.

Vaikka hyväksyn etnosentrisyyden ja aktiivisesti kannatankin sitä tietyissä tilanteissa, en pidä rotua ensisijaisena identiteettiäni muovaavana tekijänä. Se on vain yksi osatekijä kokonaisuudessa, jonka muut osat kiinnostavat minua enemmän: historia, kieli, kulttuuri, perinne. Olen ensi sijassa suomalainen, eikä suomalaisuus ole rotu vaan – vasemmistolaista jargonia käyttääkseni – kielellis-historiallis-kulttuurinen "konstruktio". Suomalaisuuden kannalta esimerkiksi venäläismiehitys olisi aivan yhtä tuhoisaa kuin väestömme kuihtuminen massiivisen afrikkalaismaahanmuuton seurauksena: venäläiset ovat valkoisia siinä missä suomalaisetkin, mutta venäläistyyppinen vähemmistöpolitiikka hävittäisi suomalaisuuden kielenä ja kulttuurina.

Kansassa on siis kyse paljon muustakin kuin biologiasta. Kuitenkin suomalaisen kulttuurin ovat luoneet kaukasialaiset ihmiset, joiden juurista tiedemiehet edelleen kiistelevät. Geeniperimämme poikkeaa varsin vähän muista eurooppalaisista kansoista. En usko, että tapamme, mentaliteettimme ja korkeakulttuurimme olisivat voineet syntyä jonkin ei-valkoisen, ei-eurooppalaisen kansan parissa. Jos suomalaiset korvautuisivat suureksi osaksi tai kokonaan muualta tulleilla ja sulautuisivat heihin, Suomesta ei voitaisi enää puhua muussa kuin maantieteellisessä merkityksessä. Etninen yhtenäisyys on kulttuurista jatkuvuutta, vaikka yhtenäisyyden ei tarvitsekaan olla absoluuttinen. Siksi suomalaisen tai eurooppalaisen kulttuurin puolustaminen edellyttää myös valkoisen väestön säilyttämistä valtaväestönä.

Edellä esitetyin varauksin olen siis noin 66-prosenttisesti rasisti.

[no future]

olen rasisti, mutta... 

[Peltipaita]

Olen rasisti mutta...

Luulen että moni tämän Hännikäisen tekstin lukenut tunnustaa saman kuin sinäkin.

Kertakaikkiaan hieno kirjoitus.

[Yhteisöjäävi]

olen rasisti, mutta... 

Mitähän tarkoitat tällä sanoa? Facepalm peitti argumenttisi, joten voisitko ystävällisesti siirtää sen niin että perustelusi olisi luettavissa?

Hännikäinen tykittää taas. Kunnia on loistavasti kirjoitettu, ja tämä myös, vaikka olenkin monista asioista hieman eri linjoilla. Mitkä ne ovat, siitä sitten lisää kun saan tämän sulateltua.

[Rändöm]

olen rasisti, mutta... 

Aivan varmasti olet, mutta miksi naamapalmu? Hävettääkö sinua todellinen luontosi? Älä huoli, sitä kutsutaan ihmisluonnoksi.

Jos suvakki kysyisi minulta olenko rasisti*, sanoisin kyllä, aivan kuten sinäkin. Siinäpä menisi suvakilla pasmat sekaisin, kun hän joutuu puolustuskannalle hätäisesti perustelemaan, miksi ei ole rasisti. Kysyisin häneltä yksinkertaisen kysymyksen: "jos astut sisään kahvilaan, jossa on vain kaksi pöytää, toinen mustien täyttämä, toinen valkoisten, mihin pöytään menisit istumaan? Minkä tahansa pöydän ääreen istutkaan, olet rasisti ja motivaatiosi juuri tuon pöydän ääreen istumiseen ovat rasistiset. Ja ei, ajatus, ettei oman rotunsa edustajia kohtaan voi olla rasisti älyllistä itsepetosta. Suurimmat rasistit länsimaissa ovat valkoiset, jotka vihaavat omiaan. Vasta sen jälkeen tulee litanja muunrotuisia.

*rasismi käsitteenä tarkoittaa nykyisin mitä tahansa - etenkin valkoisen tekemää tai ajattelemaa - mutta lähen siitä lähtökohdasta liikkeelle, että rasismi tarkoittaa ensijaisesti sitä, että viihtyy paremmin oman rodullisen viiteryhmänsä seurassa, toivoo oman ryhmänsä menestymistä ja selviytymistä ja tunnustaa rodulliset erot eri ihmispopulaatioiden välillä. En sisällytä tähän rasismin määritelmään muiden ryhmien kimppuun hyökkäämistä puhtaasti rasistisin perustein tai valtion edessä eriarvoiseen asemaan asettamista rodun takia. Itse en ainakaan tässä vaiheessa hyväksy tällaista toimintaa ja esimerkiksi Suomen tilanteen tulisi eskaloitua melko radikaaliksi ennen kuin siunaisin kyseiset toimintatavat suomalaisten puolustamiseksi. Mutta sekin optio on olemassa. Esimerkiksi Suomen valtio harjoittaa rotusortoa, vaikka virallisesti sanoutuu siitä irti ja rasismi on olevinaan tabu virallisessa liturgiassa. Myös monet Suomen maahanmuuttajaryhmät ovat aktiivisia rotusorron/väkivallan harjoittajia. Tätä en hyväksy. 

[Isäntä ja loinen]

Rehellistä tekstiä Hännikäiseltä. Samaistuin jokaiseen kohtaan, paitsi tuohon pariutumisjuttuun. En voisi kuvitella pariutuvani mustaihoisen naisen tai aasialaisen naisen kanssa.

[MW]

Rehellistä tekstiä Hännikäiseltä. Samaistuin jokaiseen kohtaan, paitsi tuohon pariutumisjuttuun. En voisi kuvitella pariutuvani mustaihoisen naisen tai aasialaisen naisen kanssa.

Sama, aasialainen on kyllä siinä limiitillä. Jotenkin mindset kuitenkin paremmin yhteensopiva?

Kyllähän tosi oudoissa porukoissa voi olla intensiivistä, stimuloivaa ja kohottavaa menoa, tai sitten katastrofi, mutta ei sitä vain jaksa 24/7.

Arjelta odottaa ennakoitavuutta, ei yllätyksiä, oli ne sitten suuntaan mihin vain.

Siksi arki kaltaistensa joukossa.

[Kokoliha]

http://sarastuslehti.com/2015/06/08/olenko-rasisti/

Olenko rasisti?

Silloin tällöin minulta kysytään, olenko rasisti.
....
Edellä esitetyin varauksin olen siis noin 66-prosenttisesti rasisti.

Kerrassaan loistava kirjoitus!

Mitä sitten tähän tulee:

Tämä Hännikäinen on vaikuttanut ihan asialliselta. Onko noi viestit jotain kännisekoilua vai onko Hännikäisellä päässä vikaa?

Toiseksi kannattaa huomata, kenelle nuo kohuviestit on osoitettu: Paljastettu-sivuston paljastelijoille, ...

Hännikäinen on kyllin etevä sanankäyttäjä osatakseen muotoilla viestin tyylin vastaanottajalle sopivaksi, ja tässä tapauksessa valittu tyyli on jokseenkin sellainen kuin panut ja jormareijat ansaitsevatkin.

Juuri näin. Joillekin mikaelbruniloille, koivulaaksoille, lianderssoneille, veronikahonkasaloille, Hyvinkään härkösille ja vastaaville tuo on juurikin se tapa vastata, jonka he ansaitsevat ja järjellisen dialogin yrityskään ko. poolin kanssa on täysin turhaa hommaa. Tosin tuo "hevosen kyrpä" on aika mielikuvituksettomasti Hännikäiseltä sanottu. Jokin "natsihevosen fasistikyrpä" tjsp. rimmaisi jo paremmin. Toisaalta ymmärrän, että kyseisen vastapoolin kyseessä ollen, kannattaa mennä minimienergiaperiaatteella.

[Make M]

Mukavan rehellistä ja suorasanaista tekstiä Hännikäiseltä! Suunnilleen samoja ajatuksia olen itsekin mielessäni elätelyt.

Vain tämä jäi vähän askarruttamaan:

Suomalaisuuden kannalta esimerkiksi venäläismiehitys olisi aivan yhtä tuhoisaa kuin väestömme kuihtuminen massiivisen afrikkalaismaahanmuuton seurauksena...

En usko, että venäläismiehitys olisi aivan yhtä tuhoisaa kun afrikkalaistuminen.

[MW]

Mukavan rehellistä ja suorasanaista tekstiä Hännikäiseltä! Suunnilleen samoja ajatuksia olen itsekin mielessäni elätelyt.

Vain tämä jäi vähän askarruttamaan:

Suomalaisuuden kannalta esimerkiksi venäläismiehitys olisi aivan yhtä tuhoisaa kuin väestömme kuihtuminen massiivisen afrikkalaismaahanmuuton seurauksena...

En usko, että venäläismiehitys olisi aivan yhtä tuhoisaa kun afrikkalaistuminen.

Niin,onhan tuosta selvitty ennenkin.

[Kaptah]

Minua kiinnostaisi kovasti tietää että kun Hännikäinen nyt on kirjoittanut ihan tolkun oloisiakin juttuja, niin onko mies puolisekopää aikapommi josta kaikkien järjellisten kansallismielisten ja nuivien kannattaa pysyä erossa vai mistä lienee kyse? Onko kenelläkään mitään tietoa mitä tässä on taustalla? Hännikäinen on hetkittäin vaikuttanut sellaiselta tervehenkisen nationalistiselta ihmiseltä, mutta onko arviointikykyni pettänyt pahasti?

(http://sakutimonen.com/uuninpankkopoika.byethost31.com/wp/wp-content/uploads/2014/12/h%C3%A4nnik%C3%A4inen2.jpg)

(http://sakutimonen.com/uuninpankkopoika.byethost31.com/wp/wp-content/uploads/2014/12/h%C3%A4nnik%C3%A4inen-a1.jpg)

(http://sakutimonen.com/uuninpankkopoika.byethost31.com/wp/wp-content/uploads/2014/12/h%C3%A4nnik%C3%A4inen4.jpg)

(http://sakutimonen.com/uuninpankkopoika.byethost31.com/wp/wp-content/uploads/2014/12/h%C3%A4nnik%C3%A4inen5.jpg)

[Almost human]

Kaptah, mies ei ole puolihullu sekopää paitsi humalassa, jossa nuokin linkkaamasi jutut on kirjoitettu. Hännikäisen kännitoilailut FB:ssä ovat tuollaisia. Politiikolle nuo olisivat turmiollisia, mutta kirjailijalle/kulttuurihenkilölle aivan sama. Vertauksen vuoksi Aki Kaurismäki oli sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä pitäisi tappaa tjs. Peace.

[Kaptah]

Selvä. Riittää minulle syyksi suhtautua henkilöön kuin sekopäähän. Olen aika monen humalaisen kanssa ollut tekemisissä niin kasvotusten kuin sosiaalisessa mediassakin, ja yksikään ei ole vajonnut noin alas.

Mikä perkele siinä on, ettei tässä maassa saada aikaiseksi terveen nationalistista, isänmaallista liikettä, joka ei perustuisi natsilarppaamiseen ja sionistisalaliittoihin tai vaihtoehtoisesti olisi kylähullujen hommia? Miksi ihmeessä aina se 1% jolla on eniten luurankoja kaapissa päätyy nationalistisen liikkeen äänitorveksi?

[Yhteisöjäävi]

Antakaa määkin huudan määkin olen kännissä! Almost human on mielestäni täysin oikeassa. Hännikäinen on nuo kirjoittaessaan kulkenut tien laitaa ojan pohjaa pitkin housut kintuissa ja makkaraperunat rinnuksilla. Joten ei noille pidä painoa pistää. Känniörvellystä vain, ja kukapa meistä ei olisi sitä lajia harrastanut.

Sen sijaan itse miehelle ja hänen sanomisilleen tulee antaa arvoa. Olin pitkään tietämätön koko sällistä, mutta sitten tuli tämä ns. sananvapauskausti, jossa tietyt tahot osoittivat mieltään Hännikäisen kirjan Kunnia julkaisemista vastaan, ja minäpä kiinnostuin oitis. Tilasin kirjan, luin sen ja aloin seuraamaan miehen muuta kirjoittelua netissä. Tiukkaan puristettu arvioni miehestä on, että tässä voisi hyvinkin olla nuivaston jollekin "alalahkolle" taikka sisäiselle "veljeskunnalle" tarkkanäköinen ja ilmaisuvoimainen suunnannäyttäjä, ellei peräti lipunkantaja tai "kotkansydäminen tiennäyttäjä". Seuraavassa perustelut.

Hännikäinen on kirjallinen tyylitaituri. Hänen tyylinsä on miekkailijan tyyliä: tarkkaa ja nopeaa, hyökkäävää mutta kontrolloitua, rohkeaa mutta ei pateettista. Kirjallisena hahmona hän täydentäisi mielestäni loistavasti sitä osastoa, jota nuivastossa nyt ehkä hallitsee liika yksitotisuus ja tietty monotonisuus. Hännikäinen pystyy tuomaan uskottavuutta koko joukueelle sen vuoksi, että häntä ei kirjallisissa mittelöissä helposti puhkuta kumoon.

Lukemani perusteella Hännikäinen on varsin nuiva. Mitä se nyt tarkkaan ottaen onkaan, en tiedä. Siitä huolimatta hänen rehellinen mielenlaatunsa ja kriittinen asenteensa suhteessa moniin "mokutotuuksiin" on kaikkien luettavissa hänen kirjoituksistaan, ja tästäkin syystä soisin hänen ottavan yhä näkyvämpää roolia nuivien ajatusten puhemiehenä. Hännikäinen on nähdäkseni älyllisesti ns. hyvin varusteltu. Hänellä on hyvä ymmärrys yhteiskunnasta.

Mutta sitten on nämä PR-asiat ja imagoveivaukset. On selvää, että Hännikäinen on jo suututtanut monet feministit ja heidän vaikutteille alttiit kaverinsa, eräät pitävät häntä jonakin puolifasistisena asehulluna (Kunnia -kirjassa on muuten runollisin kuvaus henkilön suhteesta aseisiin mitä missään olen nähnyt, s. 57), ja onhan hän jo ehtinyt saada vasemmistohuligaaneilta uhkaavanoloista postia. Nyt kun tässä on Immos-kausti myös päällä niin olen joutunut paljon pohtimaan näitä mainekysymyksiä, mutta järkeni aina lipeää niihin. Toisaalta on niin, että tietyt asiat näyttävät pahalta, joo, ja jos eivät näytä niin ne voidaan pahantahtoisten ihmisten toimesta saada näyttämään pahalta. Mutta taas toisaalta on niin, että jos joka askeltaan alkaa varoa ja kyttäillä olkansa yli niin mitä siitäkään tulee. Hännikäinen itse peräänkuuluttaa miehisyyttä ja kunniaa, suoruutta ja ryhtiä. Jos otamme nämä ajatukset todesta, meidän on kyllä sanottava Hännikäiselle: Hienoa että olet joukoissamme!

Viimeinen sana on annettava herralle itselleen. Lääkettä ahdistavien uutisten virtaan! "Tavoitteiden saavuttaminen ei riipu pelkästään uskosta mutta edellyttää sitä, aina siinä määrin että kokee onnistumisen olevan kohtalo. Jos uskoa puuttuu, on otettava käyttöön itsekuri ja tehtävä ne asiat, jotka tekisi optimistisemman mielialan vallitessa. Uskon puutteessa on useimmiten kyse vain välivaiheesta". (Kunnia, s. 202)
       

[Peltipaita]

.

[J. Lannan haamu]

Te ette silminnähden edelleenkään ymmärrä Hännikäistä. Kunnia on toki miehen mestariteos, mutta uskon vahvasti, että enemmän Hännikäiseen ovat vaikuttaneet eurooppalaiset 'traditionalistiset' ajattelijat, usein ketkä olivat vielä himpun verran nuivempia kuin mestari Mestari. Timo Hännikäinen edustaa viimeisen päälle älymystöä, hän on perillä eurooppalaisen kulttuurin syy-seuraussuhteista, liberalismin kaoottisuudesta sekä monesta asiasta, josta suurimmalla osalla hommalaisia, minulla mukaanlukien, ei ole käsitystä. Luetteko te helvetti sitä Sarastusta yhtään? Suosittelen myös lukemaan Timo Vihavaisen blogitekstin Teuvo Hakkaraisesta, tämä saattaa avata myös vähän noita kämäsiä facebook postauksia.

Timo Hännikäinen avasi sarastuksessa myös helvetin hyvin sitä, miksi perussuomalaisten jatkuvat irtisanoutumiset ja riittämätön nuivuus ovat haitaksi. Liittyy myös älyttömän hyvin tuohon Olli Immosen kaustiin tai Petteri Orvon tapaukseen.

Toivon, että en kuulosta ylimieliseltä tai mukamas tietäväiseltä, mutta sanon edelleen, suuri osa Homma-forumilaisista ei ymmärrä yhteiskunnan ja kulttuurin tilan vakavuutta. Miettikääpä hetki, mikä funktio tuollaisilla facebook postauksilla voisi olla? Jos se saa teidätkin repimään pelihousuja ja haukkomaan henkeä, niin mitä se tekee vasemmistosuvaitsevaistossa yms. viitekehyksessä.

Timo Hännikäinen on tämän hetken Suomen merkittävin maahanmuuttokriitikko sekä (traditionalistisen) identiteetin puolestapuhuja. Mestarilla ei ole mitään asiaa samaan pöytään (enää). Hännikäinen ymmärtää, mitä on rohkeus, osaaminen, voima sekä kunnia...

[Almost human]

J. Lanta: Amen.

[Yhteisöjäävi]

Te ette silminnähden edelleenkään ymmärrä Hännikäistä. Kunnia on toki miehen mestariteos, mutta uskon vahvasti, että enemmän Hännikäiseen ovat vaikuttaneet eurooppalaiset 'traditionalistiset' ajattelijat, usein ketkä olivat vielä himpun verran nuivempia kuin mestari Mestari. Timo Hännikäinen edustaa viimeisen päälle älymystöä, hän on perillä eurooppalaisen kulttuurin syy-seuraussuhteista, liberalismin kaoottisuudesta sekä monesta asiasta, josta suurimmalla osalla hommalaisia, minulla mukaanlukien, ei ole käsitystä. Luetteko te helvetti sitä Sarastusta yhtään? Suosittelen myös lukemaan Timo Vihavaisen blogitekstin Teuvo Hakkaraisesta, tämä saattaa avata myös vähän noita kämäsiä facebook postauksia.

Timo Hännikäinen avasi sarastuksessa myös helvetin hyvin sitä, miksi perussuomalaisten jatkuvat irtisanoutumiset ja riittämätön nuivuus ovat haitaksi. Liittyy myös älyttömän hyvin tuohon Olli Immosen kaustiin tai Petteri Orvon tapaukseen.

Toivon, että en kuulosta ylimieliseltä tai mukamas tietäväiseltä, mutta sanon edelleen, suuri osa Homma-forumilaisista ei ymmärrä yhteiskunnan ja kulttuurin tilan vakavuutta. Miettikääpä hetki, mikä funktio tuollaisilla facebook postauksilla voisi olla? Jos se saa teidätkin repimään pelihousuja ja haukkomaan henkeä, niin mitä se tekee vasemmistosuvaitsevaistossa yms. viitekehyksessä.

Timo Hännikäinen on tämän hetken Suomen merkittävin maahanmuuttokriitikko sekä (traditionalistisen) identiteetin puolestapuhuja. Mestarilla ei ole mitään asiaa samaan pöytään (enää). Hännikäinen ymmärtää, mitä on rohkeus, osaaminen, voima sekä kunnia...

Jep. Mietin tuossa että kommentoinko ollenkaan, mutta kommentoin nyt silti. Kehen viittaat, kun sanot, että "te ette ymmärrä" Hännikäistä? Mitä tarkalleen ottaen emme ymmärrä? Ja miten meidän siis pitäisi ymmärtää? Kysyn tätä kaikkea vain ymmärtääkseni paremmin. Voinet auttaa asiassa.

Lukukehotusten asemesta toivoisin, että vaikka mielummin sitten opettaisit meitä. Tuo mitä Hännikäisestä kirjoitin on tietysti vain omia ajatuksiani, joiden totuus on altis toisenlaisten totuuksien vaikutukselle, sikäli kuin ne ovat paremmin perusteltuja ja kuvaavat todellisuutta osuvammin.