Seminaari: Maahanmuutto – rasite vai lisäarvo taloudelle? (Espoo 4.4.)

[Iloveallpeople]

Maahanmuutto – rasite vai lisäarvo taloudelle?

Aika: 4.4.2011
Paikka: Hanasaari, Espoo

Seminaari ja puoluepoliittinen keskustelu.

Maahanmuutto nähdään usein rasitteena. Maahanmuuttajat vievät kantaväestön työpaikat ja aiheuttavat sosiaalikustannuksia, sanotaan. Mutta millainen taloudellinen merkitys maahanmuutolla oikeastaan on ja kuinka maahanmuuttajat osaltaan tukevat maan taloudellista vaurautta?

Ajatushautomo Magma esittelee uudessa tutkimuksessaan kokemuksia Suomen työmarkkinoilta. VT, Jan Saarela, joka on kansantaloustieteen dosentti Åbo Akademissa, esittelee omia tutkimustuloksiaan verraten niitä kansainvälisiin kokemuksiin. Ruotsalainen taloushistorioitsija Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa. Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat aikojen kuluessa edistäneet Ruotsin talouskasvua. Näin eduskuntavaalien alla seminaarin päättää puoluepoliittinen keskustelu. Onko meillä varaa maahanmuuttoon? Onko meillä varaa olla ilman? Vievätkö maahanmuuttajat työpaikat vai tuovatko he uusia työpaikkoja ja yrityksiä?

Järjestäjät: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, ajatushautomo Magma ja SNS.

Hanasaari

[Alkuasukas]

Eikös tämä ajatusripuloima Smegma ole kunnostautunut aiheesta aikaisemminkin?

[Embo]

Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat aikojen kuluessa edistäneet Ruotsin talouskasvua.

Avainsanat: yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Siis ei lukutaidottomia, työllistymättömiä, sopeutumishaluttomia.

[Rouge]

Maahanmuuttajat vievät kantaväestön työpaikat ja aiheuttavat sosiaalikustannuksia, sanotaan. Mutta millainen taloudellinen merkitys maahanmuutolla oikeastaan on ja kuinka maahanmuuttajat osaltaan tukevat maan taloudellista vaurautta?

Jaahas, RKP:n Ajatushauta Magmasta purkautuu ilmoille taas väsynyttä propagandaa. Yllä tulikin jo päivän epistola selväksi: Oikeastaan maahanmuuttajat tukevat Suomen taloudellista vaurautta. Ei ainoastaan intialaiset it-spesialistit vaan myös lukutaidottomat kamelikuskit klaaneineen. Bussiliikenne pysähtyisi ja kantaväestö kuolisi kebabinpuutteeseen jne jne jne. Virallinen niputuspäivä tulossa taas...

Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa.

Eli kerrataan paikalliset fazerit, finlaysonit ja stockmannit. Toivottavasti Anders kertoo myös ajantasaista tietoa kustannuksista. Pari vuotta sitten maahanmuutto söi 22 % Ruotsin verokertymästä. Olisiko 25 % jo viimein saavutettu?

[Roope]

Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa.

Eli kerrataan paikalliset fazerit, finlaysonit ja stockmannit. Toivottavasti Anders kertoo myös ajantasaista tietoa kustannuksista.

Toisesta ketjusta:

Sama argumentti Ruotsissa:

Kuvittele Ruotsi ilman Kallen mätitahnaa, Felixiä, Findusia, Marabouta, Cloettaa, Mazettia ja Bonnierin lehtiä.

Eikö kuulostakin vaikealta?

Monet Ruotsin tunnetuimmista yrityksistä ja tuotemerkeistä ovat maahanmuuttajien luomia.  (käännös)

Tämän päivän Höblässä aukeaman juttu Svartskallarna gjorde Sverige rik ("Mutakuonot tekivät Ruotsista rikkaan"). Kyse ei tällä kertaa ole Ruotsin syyllistämisestä siirtomaataustansa takia, vaan Anders Johnsonin kirjasta Garpar, gipskatter och svartskallar, jossa käydään läpi Ruotsia rakentaneiden maahanmuuttajien historiaa keskiajalta lähtien.

Jutun ja kirjan idea on se, että ilman maahanmuuttajia Ruotsi olisi köyhä maa. Kaupan ja teollisuuden edistysaskelissa on lähes poikkeuksetta ollut mukana joku maahanmuuttaja, yleensä saksalainen. Hieman ihmetyttää, että näitä Ruotsia vuosisatojen aikana kehittäneitä englantilaisia, hollantilaisia, puolalaisia, baltteja, juutalaisia ja pohjoismaalaisia maahanmuuttajia kutsutaan otsikossa ihonväriin viittaavalla halventavalla ilmaisulla svartskalle, joka on vasta viime vuosikymmenien perua.

Mutta niin, rikas tehtailija Saksasta tai laiton siirtolainen Gambiasta, molemmat ovat tehneet Ruotsista rikkaamman. Ruotsi on svartskalleille velkaa. Velka on maksettava.

[ihminen]

UK:

Immigration 'small benefit' to UK
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/7322825.stm

[atella]

Vaikuttaa siltä että Vantaalla ainakin Maahanmuuttajat ovat rikkaus.

Juuri postiluukusta tuli VAV:n, Vantaan kaupungin asuntoyhtiön lehti. Yllä lihavoitu oli lehdessä olleen artikkelin luvun otsikkona. Kun kirjoitusta tarkemmin luin etsiäkseni tätä rikkautta, niin löytyihän se. Siellä rouvat Tiilikainen ja Virtala totesivat että kun taloon muutti somaleja, niin he opettivat muille asukkaille sikäläisten leivonnaisten tekoa. Mitään muuta todistetta rikkaudesta ei esitetty. Tähän liittyen, epäilen vahvasti että Vantaalla olevat maahanmuuttajat aiheuttavat mielettömät kustannukset veronmaksajille: tuhannet maahanmuuttajat asuvat täydellä ylöspidolla, valden taikaseinästä valutetulla rahalla. Useat koko elämänsä ajan.



Asukkaiden äidinkielestä oli seuraavat luvut:

Suomenkielisiä  72%
Ruotsinkielisiä   1%
Muunkielisiä      27%

[Roope]

Ilmoittautuminen viimeistään huomenna keskiviikkona. Ruotsalaisten vierailijoiden osuuksia varten simultaanitulkkaus.

Maahanmuutto – rasite vai lisäarvo taloudelle?          

Aika: 4.4.2011 klo 13-16
Paikka: Hanasaari, Espoo
Ryhmä: Yhteiskunnallinen keskustelu

Seminaari Suomen ja Ruotsin kokemuksista sekä puoluepoliittinen keskustelu

Maahanmuuttoa pidetään usein rasitteena ja sanotaan, että maahanmuuttajat vievät paikallisten asukkaiden työpaikat ja aiheuttavat sosiaalikustannuksia.  Mikä taloudellinen vaikutus maahanmuutolla oikeastaan on, ja miten maahanmuuttajat edistävät maan taloudellista hyvinvointia? Ajatushautomo Magma esittelee uudessa tutkimuksessaan kokemuksia Suomen työmarkkinoilta. VT, Jan Saarela, joka on kansantaloustieteen dosentti Åbo Akademissa, esittelee omia tutkimustuloksiaan verraten niitä kansainvälisiin kokemuksiin. Ruotsalainen taloushistorioitsija Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa. Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat aikojen kuluessa edistäneet Ruotsin talouskasvua. Näin eduskuntavaalien alla seminaarin päättää puoluepoliittinen keskustelu. Onko meillä varaa maahanmuuttoon? Onko meillä varaa olla ilman? Vievätkö maahanmuuttajat työpaikat vai tuovatko he uusia työpaikkoja ja yrityksiä?

Tervetuloa
Gunvor Kronman, johtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Nils Erik Forsgård, johtaja, ajatushautomo Magma

Maahanmuuton yhteiskuntataloudellinen merkitys – ajatushautomo Magman selvitys
Jan Saarela, VT, kansantaloustieteen dosentti, Åbo akademi
Garpar, gipskatter och svartskallar – maahanmuuttajat, jotka rakensivat Ruotsin
Anders Johnson, kirjailija

Suomen elinkeinoelämän kommentit
Risto E.J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Hallituksen kommentit
Anni Sinnemäki, työministeri
Astrid Thors, maahanmuutto- ja Eurooppaministeri

Paneelikeskustelu maahanmuuton merkityksestä taloudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille
Ahmed Ladarsi, Kokoomus
Maria Björnberg-Enckell, Ruotsalainen kansanpuolue
Pekka Haavisto, Vihreät
Maarit Feldt-Ranta, Sosiaalidemokraatit
Laura Kolbe, Keskusta
Arto Välikangas, Perussuomalaiset
Heikki Patomäki, Vasemmistoliitto
Kermen Soitu, Kristillisdemokraatit

Keskustelua johtaa: Marianne Lydén, politiikan toimittaja, Hufvudstadsbladet

Kahvitarjoilu

Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ilmoittautumista viimeistään 30.3.
Ilmoittautumiset Hanasaaren internetsivuilla www.hanaholmen.fi

Kielet: suomi ja ruotsi, simultaanitulkkaus
Järjestäjät: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, ajatushautomo Magma ja SNS.

Kyselyt: Björn Sundell, [email protected], 050-5947550, Tina Räihä, [email protected], 040-5636846.

[Alkuasukas]

Jos keskustelussa edelleenkin rinnastetaan Fazerit, Sinebrychoffit ja lukutaidottomat kamelikuskit toisiinsa niin lupaan tirauttaa pienen epätoivon kyyneleen, kiljupäissäni tietenkin.

[Ari-Lee]

Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa. Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat aikojen kuluessa edistäneet Ruotsin talouskasvua.

Vai onko nyt niin ettei maahanmuuttajille anneta tarpeeksi rahaa? Heitä ei tueta tarpeeksi vieläkään? Jos annettavan rahan määrä pitäisikin nostaa eikä laskea? Sittenhan voisivat alkaa yrittämään ilman toimeentulemisen paineita? Syntyisi uusia Fazereita ja Sinebrychoffeja ja Finlaysoneita! 5000€/kk/apina ja meillä on keksijöitä ja yrittäjiä aika monta. Näin se menee, oikeasti. 

[Alfresco]

Siellä rouvat Tiilikainen ja Virtala totesivat että kun taloon muutti somaleja, niin he opettivat muille asukkaille sikäläisten leivonnaisten tekoa.

Eiköhän tuosta kannata maksaa ihan kunnon veroja. Juolahti muuten vaan mieleen, että hiekkakakkujako ne aavikon moniosaajat opettivat vantaalaisia tekemään.

[Roope]

Ulkomaalaisilla on paikkansa taloudessa

Maahanmuuttajat eivät tuhoa yhteiskuntaa, vaan heillä voi päinvastoin olla elvyttävä vaikutus talouteen. Näin kirjoittaa tutkija Jan Saarela huomenna julkistettavassa raportissaan. Me matkustimme Närpiöön, kuntaan, jota uhkaisi näivettyminen ilman maahanmuuttajia.
[...]
Huomisessa seminaarissa tutkija Jan Saarela esittelee raporttinsa maahanmuuton vaikutuksista talouteen. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi maahanmuuttajilla kuin suomalaisilla, hän sanoo.
[...]
Raportin johtopäätös on, että maahanmuuttajat eivät vie suomalaisten töitä.
- Heidät työllistetään usein sellaisiin töihin, joihin on vaikea saada syntyperäisiä.

Kuten Närpiön kasvihuoneisiin ja metallialan yrityksiin. Nuoret muuttavat pois opiskelemaan, eikä Närpiössä ole töitä, jotka vastaisivat heidän koulutustaan. Töitä on turkistarhoilla, kasvihuoneissa, metallifirmoissa, maataloudessa. Töitä, joita suomalaiset eivät halua.

Toinen johtopäätös on, että maahanmuutto ei kuormita virallista taloutta pitkällä tähtäimellä.
- Toki maahanmuutto on taakka lyhyellä tähtäimellä. Tulokkaat ovat enemmän riippuvaisia tuista, mutta ajan myötä tämä vähenee, eikä ole tuhoisaa pitkällä tähtäimellä.

Maahanmuuttajien työttömyys on kuitenkin korkeampaa kuin suomalaisten. Saarela toivoo, että uusi kotouttamislaki vähentäisi maahanmuuttajien työttömyyttä.
- Se painottaa neuvottua, tuettua ja nopeaa tutustuttamista työelämään ja jokaisen maahanmuuttajan koulutustarpeiden räätälöityä arviointia.
[...]
Närpiö on onnistunut parhaiten ruotsinkielisessä Suomessa työllistämään maahanmuuttajat. Siellä 93 prosenttia miehistä ja 73 prosenttia naisista oli työllistetty Jan Saarelan raportissaan lainaamien vuoden 2007 lukujen mukaan. Työnantajat ovat auttaneet asunnon hankinnassa, järjestäneet päivähoitoa ja ottaneet yhteyttä viranomaisiin. Kielen he ovat oppineet työn ohessa.
- Maahanmuutto on luonut valtavasti lisäarvoa Närpiössä. Ilman maahanmuuttajia olisi yritysten ollut pakko muuttaa täältä työvoimapulan vuoksi, sanoo Lilian Ivars, joka johtaa projektia Osallisena Suomessa.

Kun näemme tomaatit, jotka pyörivät mainospylvään päässä valtatie 8:n varrella, tiedämme olevamme Närpiössä. Mainos ei ehkä pyörisi siellä ilman maahanmuuttajia.
- Ei meillä olisi tätä nykyistä tomaatti- ja kurkkuteollisuutta, sanoo Ivars.

Siitä saakka kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat, on heitä tarvittu kasvihuoneissa ja metalliyrityksissä. 1990-luvun lopulla työvoimapula oli niin suurta, että työnantajat ryhtyivät kysymään työntekijöiltä, voisivatko he kysellä kotimaassaan, haluaisiko joku muuttaa sieltä Närpiöön töihin. Vuoden 2002 jälkeen Närpiö ei ole ottanut vastaan pakolaisia. Sen sijaan työvoiman maahanmuutto on kasvanut.
[...]

HBL: Utlänningarna har sin plats i ekonomi 3.4.2011

Jan Saarela päätyy maanantaina julkistettavassa tutkimuksessaan vähemmän yllättävään tulokseen. Maahanmuutto voi olla taloudelle piristysruiske. Esimerkkikunta on tietenkin Närpiö.

[mikkoR]

Jokin aika sitten tulleessa ulkolinja ohjelmassa myös Hollannin kasvihuoneet pysähtyisi ilman mamuja.
Molemmissa on kyse paskan työn teettämisestä mahdollisimman halvalla.

Ulkomaalaisilla on paikkansa taloudessa

Maahanmuuttajat eivät tuhoa yhteiskuntaa, vaan heillä voi päinvastoin olla elvyttävä vaikutus talouteen. Näin kirjoittaa tutkija Jan Saarela huomenna julkistettavassa raportissaan. Me matkustimme Närpiöön, kuntaan, jota uhkaisi näivettyminen ilman maahanmuuttajia.
[...]
Huomisessa seminaarissa tutkija Jan Saarela esittelee raporttinsa maahanmuuton vaikutuksista talouteen. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi maahanmuuttajilla kuin suomalaisilla, hän sanoo.
[...]
Raportin johtopäätös on, että maahanmuuttajat eivät vie suomalaisten töitä.
- Heidät työllistetään usein sellaisiin töihin, joihin on vaikea saada syntyperäisiä.

Kuten Närpiön kasvihuoneisiin ja metallialan yrityksiin. Nuoret muuttavat pois opiskelemaan, eikä Närpiössä ole töitä, jotka vastaisivat heidän koulutustaan. Töitä on turkistarhoilla, kasvihuoneissa, metallifirmoissa, maataloudessa. Töitä, joita suomalaiset eivät halua.

Toinen johtopäätös on, että maahanmuutto ei kuormita virallista taloutta pitkällä tähtäimellä.
- Toki maahanmuutto on taakka lyhyellä tähtäimellä. Tulokkaat ovat enemmän riippuvaisia tuista, mutta ajan myötä tämä vähenee, eikä ole tuhoisaa pitkällä tähtäimellä.

Maahanmuuttajien työttömyys on kuitenkin korkeampaa kuin suomalaisten. Saarela toivoo, että uusi kotouttamislaki vähentäisi maahanmuuttajien työttömyyttä.
- Se painottaa neuvottua, tuettua ja nopeaa tutustuttamista työelämään ja jokaisen maahanmuuttajan koulutustarpeiden räätälöityä arviointia.
[...]
Närpiö on onnistunut parhaiten ruotsinkielisessä Suomessa työllistämään maahanmuuttajat. Siellä 93 prosenttia miehistä ja 73 prosenttia naisista oli työllistetty Jan Saarelan raportissaan lainaamien vuoden 2007 lukujen mukaan. Työnantajat ovat auttaneet asunnon hankinnassa, järjestäneet päivähoitoa ja ottaneet yhteyttä viranomaisiin. Kielen he ovat oppineet työn ohessa.
- Maahanmuutto on luonut valtavasti lisäarvoa Närpiössä. Ilman maahanmuuttajia olisi yritysten ollut pakko muuttaa täältä työvoimapulan vuoksi, sanoo Lilian Ivars, joka johtaa projektia Osallisena Suomessa.

Kun näemme tomaatit, jotka pyörivät mainospylvään päässä valtatie 8:n varrella, tiedämme olevamme Närpiössä. Mainos ei ehkä pyörisi siellä ilman maahanmuuttajia.
- Ei meillä olisi tätä nykyistä tomaatti- ja kurkkuteollisuutta, sanoo Ivars.

Siitä saakka kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat, on heitä tarvittu kasvihuoneissa ja metalliyrityksissä. 1990-luvun lopulla työvoimapula oli niin suurta, että työnantajat ryhtyivät kysymään työntekijöiltä, voisivatko he kysellä kotimaassaan, haluaisiko joku muuttaa sieltä Närpiöön töihin. Vuoden 2002 jälkeen Närpiö ei ole ottanut vastaan pakolaisia. Sen sijaan työvoiman maahanmuutto on kasvanut.
[...]

HBL: Utlänningarna har sin plats i ekonomi 3.4.2011

Jan Saarela päätyy maanantaina julkistettavassa tutkimuksessaan vähemmän yllättävään tulokseen. Maahanmuutto voi olla taloudelle piristysruiske. Esimerkkikunta on tietenkin Närpiö.

[OTU]

Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat aikojen kuluessa edistäneet Ruotsin talouskasvua.

Avainsanat: yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Yrittäjiä, keksijöitä ja urakoitsijoita. Siis ei lukutaidottomia, työllistymättömiä, sopeutumishaluttomia.

Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä ovat Ruåtsin mokuttajien liturgiassa gutzeitteja sun muita fatzereita. Onkohan listassa suomalaisia, koska esim. aikoinaan  Tukholman suurin veronmaksaja oli suomalainen.

Ps. Tuoltahan se löytyikin. " År 1462 var Heikki Finne den största skattebetalaren i Stockholm, det svenska rikets huvudstad. Även några av stadens rådmän hade rötter i Finland. Så mycket mer vet vi inte om Heikki Finne och de tidiga finnarna i Stockholm, men deras namn vittnar om att finnar ända sedan medeltiden har bott och arbetat i staden. Från 1600-talet framåt kan man med säkerhet säga att finnar har utgjort ett centralt inslag i Stockholms gatubild."
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:DRuKIuyWWrgJ:www.igrevenstid.fi/greven/finnar_i_stockholm/+heikki+finne+tukholma&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=opera&source=www.google.fi

[Parasiittiö]

Ei kai siinä mitään, jos joku Finlaysonin tyyppinen rahakas ulkolaiskapitalisti tulee ja perustaa tehtaan ja työllistää porukkaa - maksaen palkkaa, joka on kilpailukykyistä suomalaisduunarien entisen homman tuottoon verrattuna. Sehän on kansantalouden kannalta helvetin hyvän kuuloinen juttu. Siksihän esimerkiksi Kiinallakin menee lujaa nykyään taloudellisesti.

Mutta kuinka suuri osa Suomen mamuista on investoivia kapitalisteja?

Ja mitä iloa siitä Närpiön halvalla mamutyövoimalla pyörivästä kurkkuteollisuudesta on suomalaiselle työttömälle, joita kuulemma siellä Närpiössä ei ole saatavilla? Jos niitä mamuja ei olisi saatu sinne Närpiöön, niin ties vaikka kurkkufarmi olisi lähtenyt jonnekin, jossa suomalaisia työttömiä olisi saatavilla hommiin... Kurkunpoiminta kuulostaa semmoiselta työltä, joka onnistuisi ÄO:ltaan keskimääräistä alhaisemmalta kantaväestön työttömältäkin.

[TheJ]

Kurkunpoiminta kuulostaa semmoiselta työltä, joka onnistuisi ÄO:ltaan keskimääräistä alhaisemmalta kantaväestön työttömältäkin.

Ongelmana on se että suurin osa työttömistä ei suostu tekemään pimeänä eikä suostu tekemään liksalla joka on vain himpun verran enemmän kuin työttömyyskorvaus.

Ja kurkkufarmarit taas eivät halua maksaa käypää liksaa kun - ei voisi kilpailla vilunkipeliä harrastavien kanssa.

Koko maa on harmaan talouden mädäntämä sellaisilla aloilla joissa työnantajat ovat pieniä ja on ylitarjontaa työn vaativuuden osalta. Lainkuuliaiset istuvat kortistossa, pimeästi tekevät istuvat kortistossa, työttömyys huitelee missä sattuu ja silti "tarttis lisää" (pimeää työtä halvalla tekeviä) maahanmuuttajia...

[Porilainen munalla]

TheJ kirjoitti

Koko maa on harmaan talouden mädäntämä sellaisilla aloilla joissa työnantajat ovat pieniä ja on ylitarjontaa työn vaativuuden osalta. Lainkuuliaiset istuvat kortistossa, pimeästi tekevät istuvat kortistossa, työttömyys huitelee missä sattuu ja silti "tarttis lisää" (pimeää työtä halvalla tekeviä) maahanmuuttajia...

Varmasti näinkin, mutta pienyritykset tekevät sitä nurkkaan ahdistettuina.

Suuryritykset taas joka seminaarissa kiljuvat huutavasta työvoimapulasta ja ovat aivan selvästi haluamassa ja ajamassa Suomeen matalapalkkaisten ulkomaalaisten ryhmää, josta ammentaa halpoja työntekijöitä.
Samaan aikaan nämä suuryritykset kuitenkin tahkoavat miljoonien ja miljoonien voittoja, siinä kun pienyrittäjä tekee 16 tuntista päivää ympäri vuoden jotenkin pärjätäkseen.

Viime viikolla, Tampereen kauppakierros vahvisti asian.
Tampereen Bauhaus, kassaneitinä kielitaidoton ulkomaalainen, kassajono tökki tämän johdosta erittäin pahoin koko ajan.
Tampereen Ikea, sama asia.
Illalla T:reen keskustan suuressa (kotimaisessa) ketjuravintolassa, tarjoilijana kaunis tumma tyttö,joka puhui erittäin heikkoa suomea.
Tämän johdosta myös palvelun taso oli erittäin heikkoa.

Ei tuntunut aivan oikealta, että silti maksoimme neljän hengen illallisesta lähes 200 euroa, vaikka aivan selvästi olimme eräänlaisessa "opettajan" asemassa koko illan ajan ja bisnesillallisemme osittain tärveltyi tämän kielitaidottomuuden takia.

[Iloveallpeople]

Ministeri Thors: Työperusteisen maahanmuuton vastattava työmarkkinoiden tarvetta

Maahanmuutto- ja europppaministeri Astrid Thorsin mukaan työperusteinen maahanmuutto on Suomelle kokonaistaloudellisesti lisäarvoa tuottavaa. – Magman tutkimus osoittaa, että helpoiten on osoitettavissa työperusteisen maahanmuuton lisäarvo maan taloudelle. Ulkomaiset työntekijät ovat monille yrityksille tärkeitä ja työlupaprosessin tulisi olla tehokas, ministeri Thors totesi tänään puhuessaan maahanmuuttajien työllisyyttä käsitelleessä seminaarissa Espoossa. 

Ministeri Thorsin mukaan työntekijöiden oleskelulupajärjestelmän kehittäminen on keskeinen tekijä, kun Suomi kilpailee osaavasta työvoimasta.  – Ongelmana on Suomen kahden päätöksen järjestelmä työntekijän oleskelulupa-asioissa. Asiaan olisi tullut parannus, jos eduskunta olisi käsitellyt hallituksen esityksen työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistamiseksi. Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja luotava työntekijän oleskelulupaprosessista yhden päätöksen prosessi, painotti ministeri Thors. 

Työperusteisen maahanmuuton on ministeri Thorsin mielestä vastattava tarvetta. – Nykyisenmuotoisesta viranomaisen suorittamasta saatavuusharkinnasta on luovuttava. Työnantajan on saatava palkata kolmannesta maasta, jos kotimaasta tai EU:n alueelta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Vain tällä tavalla työperusteinen maahanmuutto vastaa työmarkkinoiden tarvetta. 

Sisäasiainministeriö

Ihan en ymmärrä tuota viimeistä kappaletta. Eikös tuo saatavuusharkinta ole juuri sitä varten, että tarkistetaan löytyisikö työntekijää kotimaasta tai EU:n alueelta?

[Roope]

Nykyisenmuotoisesta viranomaisen suorittamasta saatavuusharkinnasta on luovuttava. Työnantajan on saatava palkata kolmannesta maasta, jos kotimaasta tai EU:n alueelta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Vain tällä tavalla työperusteinen maahanmuutto vastaa työmarkkinoiden tarvetta. 

Ruotsissa tarveharkinnasta luopuminen johti "työperäiseen" maahanmuuttoon etenkin niillä aloilla, joilla oli ennestään paljon työttömiä, sekä laittomaan bisnekseen työluvilla. Viranomaiset eivät voi kuin levitellä käsiään.

Magman tutkimus osoittaa, että helpoiten on osoitettavissa työperusteisen maahanmuuton lisäarvo maan taloudelle.

Niin varmaan olisikin, jos se työperäinen maahanmuutto perustuisi enemmän esimerkiksi pisteytykseen. Kebabkioskien pyörittäjiä on jo tarpeeksi. Käsitelläänköhän tutkimuksessa myös sosiaaliperäisen maahanmuuton taloudelle tuottamaa negatiivista lisäarvoa tai ylipäätään työperäisen maahanmuuton yhteiskunnallisia vaikutuksia?

[normi]

Se mikä on varmaa on, että ns. työperäinen maahanmuutto tuo harmaata taloutta ja/tai laskee palkkatasoa.

[Rafael K.]

TheJ kirjoitti

Koko maa on harmaan talouden mädäntämä sellaisilla aloilla joissa työnantajat ovat pieniä ja on ylitarjontaa työn vaativuuden osalta. Lainkuuliaiset istuvat kortistossa, pimeästi tekevät istuvat kortistossa, työttömyys huitelee missä sattuu ja silti "tarttis lisää" (pimeää työtä halvalla tekeviä) maahanmuuttajia...

Varmasti näinkin, mutta pienyritykset tekevät sitä nurkkaan ahdistettuina.

Suuryritykset taas joka seminaarissa kiljuvat huutavasta työvoimapulasta ja ovat aivan selvästi haluamassa ja ajamassa Suomeen matalapalkkaisten ulkomaalaisten ryhmää, josta ammentaa halpoja työntekijöitä.
Samaan aikaan nämä suuryritykset kuitenkin tahkoavat miljoonien ja miljoonien voittoja, siinä kun pienyrittäjä tekee 16 tuntista päivää ympäri vuoden jotenkin pärjätäkseen.

Viime viikolla, Tampereen kauppakierros vahvisti asian.
Tampereen Bauhaus, kassaneitinä kielitaidoton ulkomaalainen, kassajono tökki tämän johdosta erittäin pahoin koko ajan.
Tampereen Ikea, sama asia.
Illalla T:reen keskustan suuressa (kotimaisessa) ketjuravintolassa, tarjoilijana kaunis tumma tyttö,joka puhui erittäin heikkoa suomea.
Tämän johdosta myös palvelun taso oli erittäin heikkoa.

Ei tuntunut aivan oikealta, että silti maksoimme neljän hengen illallisesta lähes 200 euroa, vaikka aivan selvästi olimme eräänlaisessa "opettajan" asemassa koko illan ajan ja bisnesillallisemme osittain tärveltyi tämän kielitaidottomuuden takia.

Tarjoaisikohan työvoimatoimisto työelämävalmennusta tällaisille, joita kukaan ei muuten palkkaisi:
http://www.esr.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/01_tyonhaku_suomessa/07_tyoharjoittelu_ja_tyoelamavalmennustuki/index.jsp

En ihmettelisi, jos KELA:lla olisi joku erityinen määräraha huippuosaajien työllistämiseksi.

Ja mitä iloa siitä Närpiön halvalla mamutyövoimalla pyörivästä kurkkuteollisuudesta on suomalaiselle työttömälle, joita kuulemma siellä Närpiössä ei ole saatavilla? Jos niitä mamuja ei olisi saatu sinne Närpiöön, niin ties vaikka kurkkufarmi olisi lähtenyt jonnekin, jossa suomalaisia työttömiä olisi saatavilla hommiin... Kurkunpoiminta kuulostaa semmoiselta työltä, joka onnistuisi ÄO:ltaan keskimääräistä alhaisemmalta kantaväestön työttömältäkin.

Tuollaiset hommat on kyllä sellaisia, joita suomalaiset ei vaan tee. Työttömyyskorvaukset on liian hyviä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja voi vanhasta tottumuksesta olla niin yritteliäs ja ahkera, että poimii kurkkuja. Ongelma on sitten, että toinen sukupolvi oppii usein jo "maan tavoille", laiskottelemaan. Vrt. turkkilaiset Saksassa.

Mutta tuossa Närpiön tapauksessa, jos työttömyyskorvauksia laskettaisiin, niin ei tämäkään maahanmuutto Suomea erityisesti rikastuttaisi.

[Roope]

Magman/Jan Saarelan rakentava tutkimus, joka keskittyy etenkin suomenruotsalaisiin kuntiin:

Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser – med fokus på Svenskfinland

I samhällsdebatten ses invandringen ofta som en börda. Det sägs att invandrarna tar lokalbefolkningens jobb och flyktingarna förorsakar kostnader. Men en debatt som främst fokuserar på problem är inte konstruktiv, och därför vill Magma med denna rapport belysa invandringens samhällsekonomiska konsekvenser ur flera synvinklar.

Med särskild tonvikt på Svenskfinland visar PD Jan Saarela hur Finland lyckats integrera invandrarna på arbetsmarknaden. Saarelas analys visar att invandringen kan ha stora effekter på samhällsekonomin, men att samhällsnyttan i hög grad beror på invandrarnas utsikter på arbetsmarknaden.

Analysen utmynnar i några rekommendationer gällande utformningen av en lyckad integrationspolitik.

[pdf] Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser

http://magma.fi/magma-media/invandringens-samhaellsekonomiska-konsekvenser

Suomenkielinen yhteenveto sivuilla 82-89.

Standardiargumenttien kierrätystä (bussit eivät kulkisi, Fazer&Paulig):

Magman tutkimuksen tarkoitus on näyttää tietä monipuolisemmalle keskustelulle maahanmuuton seurauksista ja korostaa positiivisia vaikutuksia, jotka helposti jäävät varjoon ongelmakeskeisessä keskustelussa.

Björn Sundell: Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser

[Roope]

Maahanmuuton yhteiskunta-
taloudelliset seuraukset

Suomenkielinen yhteenveto Jan Saarela

Tausta ja tavoite
Kahden viime vuosikymmenen aikana Suomi on muuttunut kan-
sakunnasta, jonka maahanmuutto koostui suurimmaksi osaksi pa-
luumuuttajista, maaksi, joka ottaa vastaan ulkomaiden kansalaisia
yhä suuremmassa määrin. Maahanmuuttajien määrä on nykyään
yli 200 000 henkilöä tai melkein neljä prosenttia maan väestöstä.
Nopea kehitys on todennäköisesti yksi syy hieman myöhään herän-
neeseen, mutta vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun. Tämän
raportin tarkoituksena on antaa monivivahteinen kuva maahan-
muutosta ja sen yhteiskuntataloudellisista seurauksista.

Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa täysin Suomen väes-
töstä. Iällisesti maahanmuuttajat koostuvat suurimmaksi osaksi
nuorista aikuisista ja lapsista, kun taas kantaväestön keskuudessa
hallitsevana ryhmänä ovat suuret sodanjälkeiset ikäluokat. Paran-
tunut kansanterveys ja suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen
vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen, hyvinvointipalveluihin ja
muihin julkisiin palveluihin. Työelämään suuntautunut maahan-
muuttopolitiikka voisi vastata siihen työvoiman puutteeseen, jota
esiintyy suomalaisen väestön ikääntymisen seurauksena. Työpe-
räisen maahanmuuton merkitys on käytännössä myös huomatta-
vasti lisääntynyt 1990-luvun alusta lähtien, jolloin maahanmuuton
taustalla olivat lähinnä humanitaariset tekijät.

Yli 60 prosenttia Suomen kaikista maahanmuuttajista asuu kak-
sikielisissä kunnissa tai yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa,
ja asuminen on keskittynyt Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun
seuduille. Vain Helsingissä maahanmuuttajien määrä on suurempi
kuin kymmenen prosenttia väestöstä. Ryhmänä maahanmuutta-
jat ovat kuitenkin kaukana työmarkkinoilla menestyjistä. Vuonna
2007 neljäsosa työkykyisessä iässä olevista maahanmuuttajamie-
histä oli työvoiman ulkopuolella verrattuna vain runsaaseen kym-
meneen prosenttiin suomalaismiehistä. Maahanmuuttajien työttö-
myysaste oli yli 15 prosenttia, kun taas suomalaisten keskuudessa
luku oli vain kuusi. Vain 63 prosenttia maahanmuuttajamiehistä
oli työllistettyjä verrattuna suomalaisiin, joiden kohdalla vastaava
luku oli 83 prosenttia. Erot ovat vieläkin suurempia naisten kes-
kuudessa. Vajaa kaksi kolmasosaa maahanmuuttajanaisista oli työ-
markkinoiden käytettävissä, heidän työttömyysasteensa oli yli 20
prosenttia, ja vain joka toinen oli työllistetty.

Tulokset
Raportissa keskitytään neljään osittain päällekkäiseen kysymyk-
seen. Ensimmäisessä analysoidaan sitä, miksi maahanmuuttajat
ovat taipuvaisia selviytymään työmarkkinoilla yleensä huonom-
min kuin syntyperäinen väestö. Kokonaisvaltaista selitystä tähän
etsitään maahanmuuttajaväestön rakenteesta verrattuna sekä syn-
typeräiseen väestöön että sen muuttumiseen ajan mittaan. Maa-
hanmuuttajien oleskeluajalla, alkuperämaalla, koulutuksella, kie-
litaidoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on keskeinen merkitys tässä
yhteydessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajien
integraatio Suomen työmarkkinoille tapahtuu parannetun työlli-
syyden, eikä niinkään parempien palkkojen myötä. Ensisijaisena
tavoitteena on siis se, että maahanmuuttajat saisivat nopeasti töitä.
Seurauksena huonommasta työllisyystilanteestaan maahanmuut-
tajataloudet ovat suurempia tulonsiirtojen vastaanottajia kuin
taloudet, jotka koostuvat pelkästään suomalaisista. Erot maahan-
muuttajaryhmien välillä ovat kuitenkin suuria. Kotitaloudet, joi-
hin kuuluu maahanmuuttajia OECD-maista, nostavat keskimäärin
yhtä suuria summia kuin suomalaistaloudet. Muut maahanmuut-
tajataloudet taas nostavat kaksi kertaa suuremman summan en-
simmäisen vuotensa aikana. Ajan myötä parantuvan työllisyyden
ansiosta erot syntyperäisiin suomalaisiin vähenevät kuitenkin no-
peasti.

Toinen kysymys käsittelee aihetta "maahanmuuttajat vievät
meidän työmme". Suurin osa akateemisista asiantuntijoista on sitä
mieltä, että tällaiset syrjäytysvaikutukset ovat marginaalisia tai
jopa olemattomia. Syy tähän on se, että yksittäisen maan tai alueen
talouden ei tarvitse sopeutua muuttuneeseen työvoiman tarjontaan
ainoastaan palkka- ja työllisyysmuutosten kautta. Maahanmuut-
to voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia tuotantoprosesseissa, ja
työvoiman kysyntä voi sopeutua tarjonnan mukaan. Kouluttamat-
toman työvoiman maahanmuutto voi johtaa henkilökunnan palk-
kaamiseen sen sijaan, että tuotantotoiminta siirrettäisiin ulkomail-
le tai tehtäisiin kalliita sijoituksia automatisointiin. Tämäntyyppis-
ten töiden lisääntyminen voi taas vuorostaan luoda uusia työpaik-
koja muille aloille. Lisäksi tulee muistaa, että maahanmuuttajien
muodostama työvoima ja syntyperäinen työvoima ovat harvoin
täysin toisensa korvaavia. Maahanmuuttajat saavat usein töitä vä-
hän koulutusta vaativilta aloilta, joille on vaikea rekrytoida synty-
peräistä työvoimaa.

Kolmas kysymys koskee maahanmuuton vaikutusta julkiseen
talouteen. Suomen osalta ei ole tehty yhtään täydellistä laskelmaa
tästä aiheesta, mutta muissa maissa tehdyt tutkimukset viittaavat
siihen, että jos negatiivisia vaikutuksia on olemassa, ne lienevät
pieniä tai joissain tapauksissa jopa positiivisia. Maahanmuuttajat
ovat usein nuoria aikuisia, jotka synnyttävät tuloja isäntämaassa,
kun taas muut ryhmät yleensä aiheuttavat kustannuksia. Vasta-
saapuneet maahanmuuttajat ja henkilöt, joilla on heikko yhteys
työelämään aiheuttavat näin ollen korkeampia kustannuksia kuin
maahanmuuttajat, jotka ovat asuneet maassa pidemmän aikaa.
Tämäntyyppiset laskelmat perustuvat kuitenkin arvioihin olete-
tusta paluumuutosta sekä siihen, miten infrastruktuurin, julkisten
tuotteiden ja palveluiden menot sekä epäsuorat verot jakautuvat
syntyperäisen väestön ja maahanmuuttajien kesken. Ruotsin osalta
laskelmat ovat -70 000 ja +30 000 euron välillä, kun on kyse maa-
hanmuuttajan keskimääräisestä nettovaikutuksesta julkiseen talo-
uteen. Jos huomioidaan myös ikään, koulutustasoon ja sukupuo-
leen liittyvät erot, variaatio on vielä suurempi. Näin ollen yleinen
johtopäätös on, että jos maahanmuutolla on negatiivinen vaikutus
Suomen julkiseen talouteen, sen täytyy olla vähäinen. Tämä ei kui-
tenkaan tarkoita sitä, ettei maahanmuuttajilla olisi merkitystä työ-
markkinoiden toimintatavoille ja kansantaloudelle ylipäänsä. Mi-
ten esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimisi ilman
maahanmuuttajien työpanosta?

On myös puhuttu maahanmuuton mahdollisista positiivisista
vaikutuksista maan ulkomaankauppaan. Tämä selittyisi alentuneil-
la kaupan kustannuksilla, mikä johtuu tiedonkulun lisääntymisestä
maiden välillä. Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa tämän yhteyden,
ja seuraavassa tehdään vastaava empiirinen analyysi Suomen osal-
ta. Tulosten mukaan maahanmuuttajakannan kasvaminen kymme-
nellä prosentilla lisää Suomen vientiä noin puolella prosentilla ja
tuontia runsaalla prosentilla. Nämä arviot ovat huomattavasti ma-
talampia Ruotsiin verrattuna, mutta linjassa useista muista maista
saatujen tuloksien kanssa. Kun lukuja tarkastellaan eri yhteyksissä,
huomataan, että taloudellinen merkitys ei suinkaan ole olematon.
Ulkomailla syntyneiden määrän lisääntyminen esimerkiksi kym-
menellä prosentilla, eli runsaalla 23 000 henkilöllä, lisäisi vientiä
225 miljoonalla eurolla ja tuontia 480 miljoonalla eurolla. Suomeen
suuntautuva maahanmuutto voi siten tuoda lisääntyneen ulko-
maankaupan kautta merkittäviä epäsuoria etuja kansantaloudelle.

Päätelmät
Maahanmuuton lyhyen aikavälin negatiivisia seurauksia tulee pi-
tää lähinnä marginaalisina, kun on kyse sekä maahanmuuton vai-
kutuksista syntyperäisten suomalaisten ansiomahdollisuuksiin
sekä julkisen talouden kuormittamisesta. Väestön ikääntyminen
Suomessa, hiipuva talouskasvu, tahto ylläpitää laajaa hyvinvoin-
tijärjestelmää, ja innovaatioiden tarve paremminkin edellyttävät
maahanmuuttoa. Pidemmällä tähtäimellä Suomi, kuten useimmat
muut Euroopan maat, saavat suurta hyötyä maahanmuuttajista.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olemassa olevat ongelmat tu-
lisi jättää huomioimatta, erityisesti maahanmuuttajien vaikeudet
työnsaannissa. Maahanmuuttajaväestön työllisyyden parantami-
nen nostaa yksilöiden itseisarvoa, vähentää kriittistä asennoitu-
mista maahanmuuttajiin sekä parantaa julkisen ja yksityisen talou-
den tasapainoa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Onnistuneen maahanmuuttopolitiikan tulisi kulkea käsi kä-
dessä hyvin hoidetun työmarkkina- ja elinkeinopolitiikan kanssa.
Siksi on tärkeää, että perehtyminen uuteen yhteiskuntaan räätälöi-
dään yksilökohtaisesti maahanmuuttajan ja paikallisen elinkeino-
elämän tarpeiden mukaan. Myös hallituksemme vaikuttaa olevan
tietoinen tästä, sillä uusi laki maahanmuuttajien kotouttamisesta
astuu voimaan syyskuussa 2011. Lain tarkoituksena on valmistella
mahdollisimman tehokkaat mallit, mikä tarkoittaa vastasaapunei-
den maahanmuuttajien ohjaamista suoraan työmarkkinoille sekä
työmarkkinoilla jo olevien tukemista. Jos vastasaapuneet maahan-
muuttajat osallistuvat kielenopetuksen ja ohjauksen ohella myös
ammatillisiin opintoihin, ammattiin tähtäävään koulutukseen tai
harjoitteluun, he parantavat huomattavasti työnsaantimahdol-
lisuuksiaan. Vastasaapuneiden maahanmuuttajien hajautettu ja
työvaltainen perehdytys hyödyttäisi näin ollen koko väestöä sekä
Suomen taloutta.

Niiden Ruotsin kuntien, jotka ovat parhaiten onnistuneet maa-
hanmuuttajien kotouttamisessa, sekä Närpiön välillä on havaitta-
vissa muutamia silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä. Närpiöllä on maine
kuntana, joka huolehtii parhaiten maahanmuuttajista Suomessa.
Kuten näille Ruotsin kunnille, myös Närpiölle on tyypillistä yrittä-
jyys, pienimuotoinen tuotanto, hyvin toimivat työmarkkinat ja hyvä
yritysilmasto. Koska työllisyysaste syntyperäisten henkilöiden
keskuudessa näillä paikkakunnilla on korkea, yrityksillä on tarve
palkata maahanmuuttajia. Yhteys päättäjiin, elinkeinoelämään ja
julkiseen hallintoon vaikuttaa läheisemmältä ja suoremmalta kuin
suuremmilla paikkakunnilla, mistä johtuen epäviralliset verkos-
tot auttavat maahanmuuttajien pääsemisessä työelämään. Monille
näille aloille on myös tyypillistä, että työmarkkinoille pääsyyn ei
vaadita aikaisempaa kokemusta tai hyvää kielitaitoa. Toinen vah-
va yhteinen tekijä on se, että siviiliyhteiskunta ja yhdistystoiminta
ovat yleensä vahvoja.

Maahanmuutto voi lyhyellä aikavälillä aiheuttaa tiettyjä talou-
dellisia kustannuksia sosiaaliseen turvajärjestelmään kohdistuvien
rasitusten muodossa. Pitkällä aikavälillä sitä vastoin on olemassa
kaikki edellytykset sille, että nuori maahanmuuttajaväestö vahvis-
taa julkisen ja yksityisen talouden kantokykyä toimivien työmark-
kinoiden ja lisääntyneen tuottavuuden kautta.

[Roope]

Sitten propagandamylly pyörimään:

Magma: Maahanmuuttajat ovat korvaamattomia

Kuka ajaisi Suomessa busseja, ellei olisi maahanmuuttajia? Tämän kysymyksen asettaa ajatuspaja Magma tuoreessa raportissaan maahanmuuton yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Raportin johtopäätös on, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja maahanmuuttajat ovat kerta kaikkiaan korvaamattomia monilla aloilla.

Svenska YLE: Magma: Invandrarna är oumbärliga

"Maahanmuuttajat eivät vie suomalaisten työpaikkoja"

Silti työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on tuplasti korkeampaa kuin suomalaisilla, 15 prosenttia kuuteen verrattuna. Yleinen käsitys on, että "maahanmuuttajat varastavat työpaikkamme".

- Tällaista korvaamisilmiötä ei ole, ei ainakaan tuhoisassa määrin. Maahanmuuton tarkastelu suurena taakkana suomalaiselle taloudelle on suuresti liioiteltua, kun katsotaan kansainvälisiä tutkimuksia ja nykyistä maahanmuuttajien määrää, sanoo Saarela.

HBL: "Invandrare stjäl inte finländarnas arbeten"

Raportissa ei tutkittu suomalaisen maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia, vaan vedottiin aiempiin kansainvälisiin tutkimuksiin sekä siihen, että maahanmuutossa on periaatteessa potentiaalia, jos maahanmuuttajat menisivät nopeammin töihin. Erittelyä erilaisten maahanmuuttajaryhmien taloudellisten vaikutusten välillä ei raportissa tehty.

Executive summary:
Maahanmuutto on Suomen taloudelle hyödyllistä ja korvaamatonta, ainakin tietynlainen, eikä sillä ole muita kuin positiivisia seurauksia, ainakin kansainvälisten tutkimusten mukaan joissain historiallisissa tilanteissa muissa maissa. Ja jos seuraukset ovatkin Suomessa negatiivisia, niin eivät kovin paljon, eikä se silloinkaan tunnu juuri missään, koska Suomessa on maahanmuuttajia niin vähän.

[Roope]

Kaikki toivovat maahanmuuttajien löytävän töitä

Hallitus, yritykset ja seitsemän eduskuntapuoluetta ovat yksimielisiä - maahanmuuttajia tarvitaan. Mutta perussuomalaisten mielestä pakolaiset tulevat kalliiksi, käyttävät hyväksi sosiaaliavustuksia eivätkä halua tehdä töitä.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaat keskustelivat eilen Hanasaaren kulttuurikeskuksessa maahanmuutosta ja taloudesta.
- Ei ole kovin monta suomalaista, joka haluaa ajaa taksia tai bussia, sanoo rkp:n Maria Björnberg-Enckell.
- Työmarkkinat eivät ole mikään nollasummapeli, jossa viedään toisen työpaikka, sanoo sdp:n Maarit Feldt-Ranta.

Kun ehdokkailta kysytään, varastavatko maahanmuuttajat meidän työmme, vastaavat kaikki ei, paitsi perussuomalaisten Arto Välikangas.
- Minusta ei ole mitään ongelmaa niin kauan kuin maksetaan veroja, mutta kylläkin silloin, kun kilpaillaan epärehellisillä keinoilla. Suomessa on 20 000 työtöntä rakennustyöläistä ja samaan aikaan kaikuu viron kieli rakennuksilla. Toivottavasti se ei johdu siitä, että ei makseta veroja. Mutta pakolaiset, jotka tulevat kaukaisista kulttuureista eivätkä osaa kieltä, ovat todellinen ongelma. Se tulee kalliiksi.

Kristillisdemokraattien Kermen Soltu, itsekin maahanmuuttaja, sanoo, että täällä asuvat haluavat ja heidän pitää antaa tehdä töitä.
- Kun heidän pakotetaan odottamaan monta vuotta, katoaa silmistä hehku ja heistä tuntuu, että he eivät kelpaa.


Niitä ehdokkaita joiden mielestä on olemassa maahanmuuttajia, jotka eivät halua tehdä töitä, pyydettiin nostamaan kätensä. Hetken epäröinnin jälkeen nousee perussuomalainen käsi ja saa vastaansa buuausta.
- Turvapaikanhakijat tulevat tänne elääkseen sosiaaliturvalla. Se joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu, sanoo Välikangas ja saa väittelyn hetkeksi kuumenemaan.
- Pakolaiset ovat vain pieni osa maahanmuuttajista. Kuinka he voivat kaataa Suomen talouden, sanoo Soltu.

Hän ihmettelee, miksei julkinen sektori näytä hyvää esimerkkiä ja järjestä maahanmuuttajia korkeakoulututkintoa vaativiin virkoihin.

[...]

Lisäksi Suomessa on vain vähän kesätöitä Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille, muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi.
- Yksi ratkaisu on, että rekrytoidaan samanaikaisesti kaksi henkilöä tiimiksi. Esimerkiksi yksi suomalainen ja yksi kiinalainen.

[...]

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoo, että istuva eduskunta hukkasi tilaisuuden luoda parempi päätöksentekojärjestelmä oleskelulupia varten, kun se ei käsitellyt hallituksen esitystä.
- Seuraavan hallituksen täytyy ryhtyä toimenpiteisiin.  (käännös)

HBL: Alla hoppas invandrare hittar jobb 5.4.2011

Höblän jutun tietonurkka:

Suomea rakentaneet maahanmuuttajat

Ruotsalaisen kirjailijan Anders Johnsonin esimerkit ulkomaisista yrittäjistä, jotka ovat olleet mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa:

• Sören Berner (Norja)
• Karl Fazer (Sveitsi)
• James Finlayson (Skotlanti)
• Hans Gutzeit (Norja)
• Gustav Paulig (Saksa)
• P C Rettig (Saksa)
• Nikolai Sinebrychoff (Venäjä)
• C F Stockmann (Saksa)

[huoltaja]

Liekö nyt hahmotuskyvyssäni jotain pielessä vai luinko vain huolimattomasti.

Tuntuu vain jotenkin koomiselta, kummalliselta ja ristiriitaiseltakin, että ensin pyritään kovasti kehittämään työperusteista maahanmuuttoa, mutta seuraavassa jo ihmetellään, että milläs tuon työperustaisen maahanmuuton porukkaa saataisiin ammattikoulutukseen.

Minä kun olen luullut, että työperäisellä tarkoitetaan jo ammattitaitonsa hankkinutta tänne töihin tulevaa...

[Rafael K.]

Ihme tutkimus tuo Saarelan, kun mitään ei ollut tutkittu. Kirjallisuuskatsauksia jostakin amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta maahanmuuttoa käsittelevästä tutkimuksesta, ihan niin kuin maailman ihmiset jakautuisivat kantaväestöihin ja maahanmuuttajiin ja näiden suhteista voisi tehdä jotakin yleisiä päätelmiä.

Näytti olevan 90 sivua diibadaabaa ja tekijän ennakkoluulot aiheesta toistettuna joka kappaleen kohdalla sekä päätelmissä. Ei vakuuta tämä Magman työskentely.

[Parasiittiö]

Ja mitä iloa siitä Närpiön halvalla mamutyövoimalla pyörivästä kurkkuteollisuudesta on suomalaiselle työttömälle, joita kuulemma siellä Närpiössä ei ole saatavilla? Jos niitä mamuja ei olisi saatu sinne Närpiöön, niin ties vaikka kurkkufarmi olisi lähtenyt jonnekin, jossa suomalaisia työttömiä olisi saatavilla hommiin... Kurkunpoiminta kuulostaa semmoiselta työltä, joka onnistuisi ÄO:ltaan keskimääräistä alhaisemmalta kantaväestön työttömältäkin.

Tuollaiset hommat on kyllä sellaisia, joita suomalaiset ei vaan tee. Työttömyyskorvaukset on liian hyviä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja voi vanhasta tottumuksesta olla niin yritteliäs ja ahkera, että poimii kurkkuja. Ongelma on sitten, että toinen sukupolvi oppii usein jo "maan tavoille", laiskottelemaan. Vrt. turkkilaiset Saksassa.

Mutta tuossa Närpiön tapauksessa, jos työttömyyskorvauksia laskettaisiin, niin ei tämäkään maahanmuutto Suomea erityisesti rikastuttaisi.

Tulee ihan helposti mieleen myös esimerkiksi semmoinen vaihtoehto, että palkkoja nostatettaisiin tai että työttömyyselatuksen vastineeksi velvoitettaisiin työhön. Tai että kalliissa kunnissa, vaikkapa Helsingissä, yhteiskunnan rahoilla asuvia työttömiä osoitettaisiin asumaan halvempiin kuntiin - vaikka sinne Närpiöön. Siinä olisi työvoimareserviä saatavilla, jolla olisi työmotivaationa mahdollisesti sekin, että rahalla pääsee takaisin mieluisampaan asuinpaikkaan.

Ei nykyinen järjestelmä todellakaan ole mikään muuttumaton luonnonlaki tai Jumalan sana. Kyllä suomalaisetkin poimii omat kurkkunsa (niin kuin oikein on, ei tässä mitään aatelista herrakansaa käsittääkseni ole tarkoitus olla), kun pannaan poimimaan.

[Roope]

Magman/Jan Saarelan rakentava tutkimus, joka keskittyy etenkin suomenruotsalaisiin kuntiin:
...
http://magma.fi/magma-media/invandringens-samhaellsekonomiska-konsekvenser

Suomenkielinen yhteenveto sivuilla 82-89.

Standardiargumenttien kierrätystä (bussit eivät kulkisi, Fazer&Paulig):

Magman tutkimuksen tarkoitus on näyttää tietä monipuolisemmalle keskustelulle maahanmuuton seurauksista ja korostaa positiivisia vaikutuksia, jotka helposti jäävät varjoon ongelmakeskeisessä keskustelussa.

Björn Sundell: Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser

Maahanmuutto voi antaa viennille uutta vauhtia

Maahanmuuttajien määrän merkittävä kasvu viime vuosina voi johtaa viennin kasvuun. Edellytyksenä on, että kaikki osapuolet tunnustavat nopean kotoutumisen tärkeyden ja ymmärtävät hyödyntää mahdollisuutta avata uusia vientimarkkinoita uussuomalaisten avulla.

– Tänne tulevat pitäisi kotouttaa mahdollisimman nopeasti. Mikäli he eivät saa luonnollista paikkaa yhteiskunnasta, se johtaa suuriin taloudellisiin ongelmiin, sanoo Jan Saarela, Åbo Akademin demografian professori Vaasassa.

On vaikea antaa tarkkoja lukuja, paljonko pakolaiset maksavat yhteiskunnalle, vaikka erilaisia laskelmia on tehtyä. Mutta Saarela sanoo, että mitä nopeammin maahanmuuttajilla on mahdollisuus tehdä työtä, sitä pienemmät tulee kustannuksista.

[...]

Yksi mahdollisuus, jonka Saarela näkee syntyneessä tilanteessa on yrittää hyödyntää tulijoiden erikoisosaamista, ei vähiten vientivetoisissa yrityksissämme. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat yrittäneet laskea maahanmuuton arvioidut positiiviset vaikutukset vientiteollisuudelle.

Saarela esittää varovaisen arvion, että jos maahanmuutto kasvaisi 10 prosentilla, voisi vienti hyötyä puoli prosenttia. Se johtaisi karkeasti arvioituna neljännesmiljardin euron kasvuun liikevaihdossa.

– On vaikea antaa tarkkoja lukuja, mutta on selvää, että tässä on mahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää sekä kontaktiverkkoja että kielitaitoja. Voidaan puhua esimerkiksi Iranista, joka on valtava markkina-alue, joka on juuri avautunut ulkomaailmalle. Mutta yritysten on oltava tietoisia mahdollisuuksista ja hyödynnettävä resurssit oikein.  (käännös)

Svenska Yle: Migrationen kan ge exporten ny fart 16.2.2016

[Gunnar Hymén]

haha tuo on kyllä helvetti soikoon, päästin oikein röhönaurun pihalle

"jos maahanmuutto kasvaisi 10%, siitä saataisiin 250miljoonaa euroa liikevaihtoa"

niin, no mutta ongelmaksi kun muodostuu nk. persnetto

10% kasvaminen maahanmuuttoon aiheuttaa noin 300miljoonaa euroa kuluja. milläs helvetin ilmeellä ja matikalla tuosta saadaan positiivinen asia?