Uussuomalainen työ 2011, Helsinki 16.3.2011

[Iloveallpeople]

Uussuomalainen työ 2011

Seminaari Säätytalolla

Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua työstä ja työllistymisestä uudenlaisessa Suomessa, jota ovat rakentamassa yhdenvertaisina suomalaisina myös maahanmuuttajat. Seminaarissa kohtaavat yritysmaailma, julkinen sektori ja järjestöt.

OHJELMA

13.00 Seminaarin avaus,

HR Housen toimitusjohtaja OUTI TAIVAINEN


13.10 Työmarkkinoiden kehittyminen, työllisyys,

uussuomalaisten kotouttaminen,

työministeri ANNI SINNEMÄKI


Puheenvuorot aiheesta

JUKKA ALHO, hyvän tahdon lähettiläs,

konsernijohtaja, Itella Oyj

NICOLE SAARI, Mundus

MOHAMED EL-FATATRY,

Muxlim.com –nettiyhteisön perustaja

Kysymyksiä puhuiille


14.00 Maahanmuutto ja kansainvälinen Suomi,

ulkoministeri ALEXANDER STUBB


14.30 Turun kaupungin puheenvuoro,

yhteysjohtaja MIKKO LOHIKOSKI


14.40 Maahanmuuttajan puheenvuoro,

kirjailija ALEXANDRA SALMELA


14.50 Debattipuheenvuoro,

EVA:n johtaja MATTI APUNEN


15.00 Paneelikeskustelu, vetäjänä kirjailija ja tuottaja

MARKO KULMALA

Mukana sekä uussuomalaisia että suomalaisia mielipidevaikuttajia:

Lakimies, Vihreiden kansanedustajaehdokas Husein Muhammed (Helsinki); Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen; Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen (Pirkanmaa); yrittäjä, SDP:n kansanedustajaehdokas Ahmed Al Chibib (Varsinais-Suomi); Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Simon Elo (Uusimaa)



Tervetuloa verkostoitumaan!

[email protected]

Husein Muhammed

[Iloveallpeople]

Suomalainen työelämä tarvitsee ulkomaalaisvahvistuksia

Uussuomalaiset rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa

Uussuomalaiset eli Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat tulee ottaa
mukaan työelämään, heitä tarvitaan monella alueella. Tämä todettiin
keskiviikkona järjestetyssä Uussuomalainen työ 2011 –seminaarissa Säätytalolla.

- Suomalainen hyvinvointivaltio ei pysy pystyssä, jollemme ota huomioon
uussuomalaisissa piilevää potentiaalia, korosti Outi Taivainen, HR Housen
toimitusjohtaja.

Suomessa on jo nyt aloja, joilla uussuomalaisten merkitys on suuri.

- Itellassa uussuomalaisten työpanos on keskeinen. Posti ei kulkisi
ilman heitä, kertoi konsernijohtaja Jukka Alho.

Viiden suurimman puolueen paneelikeskustelussa nousi selkeästi esiin se, että
maassa jo oleville uussuomalaisille pitäisi pystyä tarjoamaan työtä, jotta
heidät saataisiin mukaan rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Töiden saanti on
usean uussuomalaisen haave, mutta järjestelmä ja asenteet tekevät sen vaikeaksi.

Kirjailija ja Finlandia-palkintoehdokas Alexandra Salmelalla on kokemusta siitä,
että työnhakutilanteessa jo nimi, opiskelupaikka tai kielitaito, lähinnä suomen
kielen puute, voivat estää pääsyn hakuprosessissa eteenpäin.

- Toisen polven suomalaisille tästä tulee ongelmia, hehän ovat syntyneet
suomessa, vaikka heillä on ulkomaalainen nimi. Ihmiset, joita ei oteta vastaan
omassa kotimaassaan, voivat turhautua, ja turhautuminen johtaa ongelmiin, kuten
esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on käynyt, Alexandra Salmela korosti.

Suvaitsevuutta kannattaa myös ulkoministeri Alexander Stubb, jonka mukaan
moninapaisessa maailmassa myös pienellä maalla on menestymisen mahdollisuus.

- Se happi, jota hengitämme on avoimuus. Meidän pitää olla monikulttuurinen ja
hyvämaineinen, mutta maine ei pysy kunnossa ilman työtä, ja tässä
kansainvälisyys on olennainen osa, Alexander Stubb kertoi.

Kielimuuri kenties vain tekosyy?

Suomen kielen osaamisen tärkeys puhutti paljon. Monessa puheenvuorossa todettiin
hankalaksi yhtälö, ettei suomea ole helppo oppia, mutta ilman kieltä työtä on
lähes mahdoton saada. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Matti Apunen pohti
kielimuurin todellista korkeutta työnantajan näkökulmasta. Suomen kielen
osaamattomuuteen voidaan helposti vedota työhönottotilanteessa, vaikka joissain
töissä pärjäisi vähemmälläkin suomen kielen taidolla.

- Kielikysymyksestä tehdään usein syy, mutta taustalla voivat olla
epämukavuusasiat, joita pelätään. Työnantaja voi esimerkiksi miettiä, miten ei
loukkaisi toisen kulttuuria ja miten järjestää rukoushetket, Matti Apunen
aprikoi.

Uussuomalaiset ovat yrittäjähenkisempiä kuin kantaväestö, mutta yrityksen
perustamisen ensimmäinen edellytys on suomen kielen taito.
- Uussuomalaisissa on paljon potentiaalia yrittäjiksi, mutta järjestelmä tekee
yrittäjyyden hankalaksi, koska suurin osa ohjeista ja lomakkeista on suomeksi
tai ruotsiksi, korosti kansanedustaja Pekka Haavisto.

Suositun Muxlim.com -internetsivuston perustaneella Mohamed El-Fatatrylla on
kuitenkin esimerkillinen menestystarina. El-Fatatry kiittää suomalaisia arvoja
ja innovaatiosysteemiä inspiraatiosta, joka auttoi häntä tekemään jotain, mitä
hän ei ollut suunnitellut tekevänsä. Kieliasiaan ja siihen asennoitumiseen hän
kuitenkin toivoi parannusta.

- Hyvällä englannin kielellä ja auttavalla suomen kielelläkin pystyy tekemään
montaa työtä. Ottakaa uussuomalaisia töihin, kielen oppii töitä tehdessä, toivoi
El-Fatatry.

Kauppalehti/lehdistötiedote

[ihminen]

Kuulostaa tutulta referoituna,

- piilevää potentiaalia
- Posti ei kulkisi ilman heitä
- Töiden saanti on haave, mutta järjestelmä ja asenteet,
  nimi ja suomen kielen puute, voivat estää pääsyn...
- turhautuminen johtaa ongelmiin
- Suvaitsevuutta kannattaa myös ulkoministeri Alexander Stubb - Meidän pitää
  olla monikulttuurinen, Alexander Stubb kertoi
- miten järjestää rukoushetket
- Uussuomalaiset ovat yrittäjähenkisempiä kuin kantaväestö, mutta suomen kielen
  taito ja mutta järjestelmä

Tämä pitänee vielä toistaa että se ei pääse unohtumaan.

- meidän pitää olla monikulttuurinen, Alexander Stubb kertoi