2011-02-22 Opettaja: Kolmannes riittäisi maahanmuuttajaoppilaiden osuudeksi

[Sanglier]

Nyt myös Hesarissa.

Opettajat: Maahanmuuttajien määrää koulussa rajoitettava

Ei riitä että vaaditaan. Pitäisi olla esittää keinot.

Tässä ne ovat:

Opettajat: Maahanmuuttajien määrää rajoitettava.

Riippumatta siitä mitä intenseiivisimmät vänkkääjät ovat mieltä demografiasta, kantokyvystä, ongelmakynnyksestä, asuntopolitiikasta etc, lisää maahanmuuttajia tarkoittaa lisää maahanmuuttajia koulussa.

[Haima]

Siihen hiljenemiseen on varmasti jokin syy, jonka voi melko helposti päätellä: julkinen ammatti, johon kohdistuu joka mahdolliselta taholta vaatimuksia ja venymisvaatimuksia, kun samaan aikaan valtuuksia on kavennettu. Lisätään siihen se fakta, että suurella osalla etenkin nuorista opettajista pestit ovat määräaikaisia. Alapa siinä kritisoida vallitsevaa ideologiaa ja tehdä yhden miehen kapinaa.

[Haima]

Niin, alkaahan se täyttyä mutta syitä on varmasti monia muitakin. Muistaakseni pelkästään pääkaupunkiseudulla joka kolmas nuori opettaja (viittaa opeen, joka on ollut alalla max viisi vuotta) vaihtaa alaa. Muutamassakin lähteessä tällaista juttua on ollut, olisiko peräti Opettaja-lehdessä ollut aikanaan. Kun ei uskalla/pysty/viitsi suullisesti avatua, jalat äänestävät. Olisiko muita ammatteja, joissa olisi yhtä suuri hukkaprosentti? Saattaa olla.

[Roope]

Seija Blomberg on tutkinut opettajankoulutuksen näkökulmasta pääkaupunkiseudulla ensimmäisen luokan opettajien työtä. Eri kouluissa oli erilainen tilanne. Keskeinen tekijä oli maahanmuuttajien erilainen määrä koulujen välillä. Ongelmatilanteita muodostui, kun kesken vuotta luokkaan tuli lähes puhe- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Tämä johti siihen, että suomalaiset lapset hakeutuivat toiseen kouluun.

- Tässä ei ole mietitty riittävästi sitä, kuinka opettajan työ muuttuu tällaisissa tilanteissa. Vuorovaikutus ja dialogisuus muuttuu. Opettaja voi joutua olemaan tulkkina tai käyttämään selkokieltä. Tämä vaikuttaa olennaisesti koko opetustyöhön.

- Tällaiset asiat ovat tulevaisuuden isoja kysymyksiä, joita ei peruskoulu-uudistuksessa otettu tarpeeksi huomioon, kertoo Kajaanin normaalikoulun rehtori Seija Blomberg.

- Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita.

YLE: Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon 3.3.2011

[normi]

Niin, alkaahan se täyttyä mutta syitä on varmasti monia muitakin. Muistaakseni pelkästään pääkaupunkiseudulla joka kolmas nuori opettaja (viittaa opeen, joka on ollut alalla max viisi vuotta) vaihtaa alaa. Muutamassakin lähteessä tällaista juttua on ollut, olisiko peräti Opettaja-lehdessä ollut aikanaan. Kun ei uskalla/pysty/viitsi suullisesti avatua, jalat äänestävät. Olisiko muita ammatteja, joissa olisi yhtä suuri hukkaprosentti? Saattaa olla.

eiköhän löydy kun katsoo mihin tietyt kansanryhmät ovat työllistyneet eniten...

[Siili]

- Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita.

YLE: Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon 3.3.2011

Siis minkä ikäisille tuota etiikkaa ja filosofiaa olisi opetettava, jotta he ymmärtäisivät paremmin lisääntyvän kaaoksen?

[Pike84]

Vasta huomasinkin, että tuossa alkuperäisessä jutussa on yhdessä kohtaa käytetty sanaa "kiintiö" väärin, ja tästä on sitten otettu (tarkoituksella?) otsikko joihinkin muissa medioissa olleisiin uutisiin. Vikahan on siinä, että kiintiö tarkoittaa jotain tiettyä asetettua määrää - ei yli eikä alle - ja jos otsikko on tyyliin, että opettajat haluavat maahanmuuttajille kiintiöitä, niin tämän voi tosiaan ymmärtää kovin väärin.

Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita.

Muutin vähän boldausta tärkeimmän esiin tuomiseksi - eiköhän se ole niille maahanmuuttajalapsille vähän tärkeämpää .

[Wanhapoika]

Tulos: opettaja itse on velvollinen maksamaan lasiensa korjauksen.

Tämä siitä huolimatta, että silmälasit ovat välttämättömät työssä, lasien rikkoja on tiedossa, rikkomistapahtumalle on todistajat. Sanalasku toteutuu: Suomalainen maksaa aina.

kor 9:29. Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Jumalaan ja viimeiseen päivään, eivätkä pidä kiellettynä sitä, minkä Jumala on julistanut kielletyksi, eivätkä tunnusta totuuden uskontoa, niiden joukosta, jotka ovat saaneet kirjan, kunnes he auliisti antavat veron ja nöyryyttävät itsensä

Kufri maksaa aina,  ja nöyrtyy.

[M.K.Korpela]

Olisi muuten ollut mielenkiintoista nähdä oliko mielipiteiden ja maahanmuuttajien määrän välillä yhteyttä. Eli esimerkiksi oliko tuo liki kolmannes, joka ei kannata kintiöitä erityisesti niistä kouluista, joissa on paljon vai niistä, joissa on vähän tai ei ollenkaan mamulapsia?

Eräänlaisena vertailukohtana todettakoon, että Ruotsidemokraattien kannatus on korkeinta Skoonessa, jossa maahanmuuttajia on paljon, mutta Norrbottenissa (Ruotsin Lappi) jossa rikastus on alhaista Ruotsidemokraatteja kannatetaan tuskin ollenkaan.

[Iloveallpeople]

Suomalaisia voisi kouluttaa

...
Koululla ja opettajalla on äärimmäisen tärkeä merkitys maahan muuttaneelle lapselle ja itse asiassa koko perheelle. Opettaja-lehti kertoo, että lähes joka toinen opettaja rajoittaisi maahanmuuttajien määrää luokassa.

Mielipidettä perustellaan muun muassa sillä, että maahanmuuttajaoppilaat voivat paremmin, kun ympärillä on enemmän suomalaisia. Voisiko oikea syy olla se, että maahanmuuttajien opettaminen vaatii opettajalta paljon enemmän kuin "tavallisesta" luokasta selviytyminen?

Maahanmuuttajien aina opittava kieltä, totuttava, osattava elää uudessa kulttuurissa ja säilyttää sopivasti myös oma kulttuurinsa. Entäs jos käännettäisiin koko homma toisin päin. Meidän suomalaisten pitäisi opetella elämään toisten ihmisten kanssa, oppia katsomaan asioita myös muualta tulleiden vinkkelistä, ottaa jopa oppia.
...

Tiina Ojutkangas
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimituspäällikkö.

KP24

[Steinerlapsi]

Suomalaisia voisi kouluttaa

...
Koululla ja opettajalla on äärimmäisen tärkeä merkitys maahan muuttaneelle lapselle ja itse asiassa koko perheelle. Opettaja-lehti kertoo, että lähes joka toinen opettaja rajoittaisi maahanmuuttajien määrää luokassa.

Mielipidettä perustellaan muun muassa sillä, että maahanmuuttajaoppilaat voivat paremmin, kun ympärillä on enemmän suomalaisia. Voisiko oikea syy olla se, että maahanmuuttajien opettaminen vaatii opettajalta paljon enemmän kuin "tavallisesta" luokasta selviytyminen?

Maahanmuuttajien aina opittava kieltä, totuttava, osattava elää uudessa kulttuurissa ja säilyttää sopivasti myös oma kulttuurinsa. Entäs jos käännettäisiin koko homma toisin päin. Meidän suomalaisten pitäisi opetella elämään toisten ihmisten kanssa, oppia katsomaan asioita myös muualta tulleiden vinkkelistä, ottaa jopa oppia.
...

Tiina Ojutkangas
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimituspäällikkö.

KP24

Tässä kohtaa taas toivoisi, että avattaisiin vähän tarkemmin mitä tarkoittaa "säilyttää sopivasti omaa kulttuuriaan". Ja ainahan toki oppia voidaan näin kantapeikkonakin ottaa vastaan. Mutta mistä asioista, nyt vaikkapa jos keskustellaan konkreettisesti Romanian romaneista?

[Juffe]

Maahanmuuttajien aina opittava kieltä, totuttava, osattava elää uudessa kulttuurissa ja säilyttää sopivasti myös oma kulttuurinsa. Entäs jos käännettäisiin koko homma toisin päin. Meidän suomalaisten pitäisi opetella elämään toisten ihmisten kanssa, oppia katsomaan asioita myös muualta tulleiden vinkkelistä, ottaa jopa oppia.
...

Tiina Ojutkangas
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimituspäällikkö.

KP24

Hätkähdyttävää vieläkin törmätä jossakin tuohon boldaamaani argumenttiin. Kun itselle ovat asiat selkiintyneet, en aina tahdo muistaa, että tuollaiset näkemykset yhä elävät ja voivat hyvin tuolla jossain.
Kyllä pitäisi olla helpompaa kouluttaa joitakin kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia tulemaan toimeen valtaväestön kulttuurin kanssa, kuin kouluttaa viisi miljoonaa kantaväestöön kuuluvaa tulemaan toimeen kymmenien eri tuontikulttuurien kanssa. Kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta yms vielä tarkastelematta.

Vai ovatkos kantasuomalaiset kenties jotenkin kyvykkämpiä oppimaan kuin muut ihmiset?

Ja itse asiassa onhan tuo homma oikeastaan ollut käännettynä toisin päin jo pitkään. Nyt on meneillään vastareaktio kun on tajuttu, ettei se toimi.

Mielipidettä perustellaan muun muassa sillä, että maahanmuuttajaoppilaat voivat paremmin, kun ympärillä on enemmän suomalaisia. Voisiko oikea syy olla se, että maahanmuuttajien opettaminen vaatii opettajalta paljon enemmän kuin "tavallisesta" luokasta selviytyminen?

Eivät taida olla toisiaan pois sulkevia syitä. Jos luokan opettaminen on vaativampaa kuin mihin opettajan paukut riittävät, voi se hyvinkin heikentää myös luokan vointia.

[Roope]

Höblässä koko jutun painopiste on kääntynyt toisin päin, otsikko:
Invandrarelever avslöjar brister i lärarutbildningen eli vapaa käännös: maahanmuuttajaoppilaat paljastavat puutteet opettajakoulutuksessa...

Myös Ylen ruotsinkielisellä puolella on parin viikon pureskelun jälkeen päädytty tutkimuksesta siihen johtopäätökseen, että opettajat vain kaipaavat lisää monikulttuurisuuskoulutusta. Ongelmana on lähinnä opettajan kyky sopeutua oppilaan kulttuuriin, mutta tämä on ratkaistavissa opettajankoulutusohjelmaan tehtävillä muutoksilla. Millekään oppilasaineksen rajoituksille ei ole tarvetta, vaan tiedolle siitä, kuinka käsitellä erilaisia monikulttuurisuuden lisääntymisen luokissa esille tuomia tilanteita, sanoo erikoisopettaja Inger Damlin.

Svenska YLE: Lärare vill ha fortbildning i mångkulturalism

[Iloveallpeople]

Viikonloput monikulttuurisuuskoulutuksessa, niin varmasti alkaa taas opettajien jaksaminen parantua.

[hyperbeli]

Viikonloput monikulttuurisuuskoulutuksessa, niin varmasti alkaa taas opettajien jaksaminen parantua.

Ainakin, mikäli viikonloput ovat kiinni mokukoulutuksessa niin kauan, että ilmoittaa taas jaksavansa.

[ElinaElina]

Tällainen on pohjoismainen koulu Espanjan Costa Blancalla:

http://www.skandinaviskaskolan.com/

[Tomi Antila]

Viikonloput monikulttuurisuuskoulutuksessa, niin varmasti alkaa taas opettajien jaksaminen parantua.

Ainakin, mikäli viikonloput ovat kiinni mokukoulutuksessa niin kauan, että ilmoittaa taas jaksavansa.

Ja miten sitä monikulttuuria sitten opetetaan opettajille? Kuka on tämä velhoekspertti? Mitä siinä opetetaan? Onko syrjintää, jos kaikkia kulttuureita ei opeteta? Opetetaanko sitä monikulttuuria kalvosulkeisilla? Täytyykö ottaa muistiinpanovälineet mukaan? Miten monen eri kulttuurin edustajia tarvitaan opetustilaisuuteen? Miten pitkään monikulttuuria pitää opiskella, että saavuttaa halutun tason? Annetaanko kurssista numero? Tai sanallinen arvosana välillä "impivaaralainen - maailmankansalainen"? Ymmärtävätkö keskiaikaista uskontokulttuuria harjoittavat mamulapset sitä, että heidän opettajansa yrittävät kovasti ymmärtää heitä? Montaako ongelmamaahanmuuttajien kieltä opettajia vaaditaan oppimaan, että on aidosti monikulttuurinen? Onko oikein, että ikänsä suomalaisessa kulttuurissa elänyt opettaja joutuu vaihtamaan kulttuurillisen statuksensa suomalaisesta monikulttuuriseksi, jos vaihdosta ei itse halua? Riippuuko työpaikan pysyvyys monikulttuurikoulutuksesta?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.

[Roope]

Maahanmuuttajataustaisten lasten keskittyminen usein näihin samoihin kouluihin on monella tapaa ongelmallista. Heikentyvä oppimisympäristö tarkoittaa heikommin kehittyvää kielitaitoa ja muuta osaamista, vähäisemmät kontaktit kantasuomalaisiin lapsiin tekevät integraatiosta vaikeampaa ja niin edelleen. Tilanne käy pitemmän päälle erittäin kalliiksi. Huono koulumenestys säteilee pitkälle tulevaisuuteen heikompina työllistymismahdollisuuksina, työttömyysriskin suurenemisena ynnä muuna.

Lähiökoulujen ongelmiin olisi puututtava nyt, sillä hinta kasvaa päivä päivältä. Kannustavampi rahoitus, kohtuullisina pysyvät opetusryhmät sekä mahdollisesti kannustavampi palkkaus niille opettajille, jotka lähtevät opettamaan vaikeampiin olosuhteisiin voisivat olla osa ratkaisua. Laajemmin kyse on tasapainoisemmasta kaupungista, jossa ei ole selkeitä rikkaiden ja köyhien alueita sekä paremmista työllistymismahdollisuuksista, jotka omalta osaltaan luovat parhaat mahdollisuudet myös maahanmuuttajien integroitumiseen.

Nasima Razmyar: Tasa-arvoinen peruskoulu on integraation edellytys 10.3.2011