2011-03-10 UM: Maahanmuuttajat – kehitysyhteistyön unohdettu voimavara

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajat – kehitysyhteistyön unohdettu voimavara

Maahanmuuttajien ottaminen mukaan kehitysyhteistyöhön kiinnostaa eurooppalaisia yhä enemmän. Pelko työn politisoitumisesta kuitenkin vaikeuttaa yhteistyötä.

"Maahanmuuttajayhteisön sisäisen hajanaisuuden vuoksi kehitysyhteistyötoimijat ovat hämmentyneitä siitä, kenelle niiden pitäisi puhua ja kenen kanssa olla tekemisissä", sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Päivi Pirkkalainen.

Pirkkalainen on yksi juuri päättyneen Diaspeace-projektin tutkijoista. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa tutkimusprojektissa selvitettiin, millaisia vaikutuksia diasporalla, eli kotimaansa ulkopuolella elävillä maahanmuuttajayhteisöillä, on kotimaidensa konfliktin- ja rauhankehitykseen.
...

Maahanmuuttajat sitoutuvat

Käsikirjan mukaan maahanmuuttajat tekevät jo nyt paljon kotimaidensa kehityksen ja rauhan eteen esimerkiksi lähettämällä kotimaahan jääneille sukulaisille rahaa, lobbaamalla uusien kotimaidensa hallituksia ja järjestöjä sekä perustamalla omia kehitysyhteistyöprojekteja.

Virallisissa kehitysyhteistyöinstituutioissa he ovat kuitenkin aliedustettuina. Käsikirjassa suositellaankin maahanmuuttajien ottamista mukaan myös viralliseen kehitysyhteistyöhön ja rauhantyöhön, sillä heillä on monia vahvuuksia, joita ammattilaisilla ei ole.
...

Politisoituminen ongelmana

...
Yksi suurimmista huolenaiheista on, että diaspora on sisäisesti erimielinen ja hajaantunut. Esimerkiksi Suomessa somaliyhteisöön vaikuttavat muun muassa klaanit ja aluerajat, mikä on toisinaan aiheuttanut ristiriitoja.

Niinpä kehitysyhteistyötoimijat pelkäävät, että kehitysyhteistyö politisoituu, jos diaspora otetaan siihen mukaan.

"Jos ryhdytään yhteistyöhön yhden ryhmän kanssa, tuloksena saattaa olla, että toinen ryhmä syyttää, että toista tuetaan poliittisesti", Pirkkalainen kuvailee.

Käsikirjan mukaan ristiriitoja voidaan kuitenkin ratkoa esimerkiksi lisäämällä ryhmien välistä vuoropuhelua. Suomessa siitä on esimerkkinä vuonna 2004 perustettu Suomen Somalia-verkosto. Se on onnistunut tuomaan yhteen 28 Somaliassa toimivaa suomalaisten ja somalien järjestöä.

Verkoston puheenjohtajan Abdirizak Mohamedin mukaan somalidiasporan hajaantuminen ei olekaan Suomessa enää kovin suuri ongelma juuri kattojärjestön ansiosta.

Työ on vasta alussa

...
Varsinaisia mitattavia tuloksia diasporan vaikutuksista ei ole vielä olemassa.

Cindy Horstin mukaan diasporan työn tuloksia ei voikaan tarkastella samalla tavoin kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä.

"Usein tulosten odotetaan näkyvän kansallisella tasolla, vaikka diaspora tekee työtä nimenomaan paikallisesti. Esimerkiksi rahan lähettäminen sukulaisen koulunkäyntiä varten on kehitysyhteistyötä. Kyse onkin siitä, että kehitys on nähtävä uudesta näkökulmasta."
...

Ulkoministeriön kehitysviestintä

[LVirus]

Ihmettelen, että miten tämä on "paljon" kun on kovin vaikea edes mitata, että miten nämä toimet vaikuttavat. Tosin on hyvä, että yrittävät. Ihmettelen myös, että kun kehitysyhteistyötä on tehty pirun kauan ja tuloksia ei ole. Ei ole edes merkkejä siitä, että kehitysyhteistyö olisi auttanut mitenkään, lukuunottamatta koulutuksen viemistä. Tosin ihmettelen, että miksi ns. virallisemmilla tahoilla on miljoona välikättä kehitysyhteistyössä, kun mamut onnistuvat lähettelemään rahaa sukulaisilleen suoraan..?

Niin, ehkäpä tässä on jutun juuri. Rahat menevät suoraan ilman välikäsiä niitä tarvitseville sissitaistelijoille. Miksei siis voida lopettaa kaikki avunanto virallisia käsiä kautta afrikkaan ja lähi-itään (Näistähän maista on kyse 99%:sesti) ja oteta sieltä lisää tänne mamuja jotka voivat sitten jakaa sitä rahaa ilman välikäsiä!

Lainatakseni Jykä Käteisen hyvää kaiffaria, Stubbi-poikaa: Fantastista!