Suomi Remix-kirja osallistuu kuumaan maahanmuuttokeskusteluun

[Iloveallpeople]

Suomi Remix osallistuu kuumaan maahanmuuttokeskusteluun

Tuomas Martikaisen Into-pamfletti Suomi Remix on tarkka analyysi suomalaisesta maahanmuutosta. Se vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistuu keskusteluun.  

Mistä maahanmuuttajat tulevat? Mitkä voimat pitävät yllä kansainvälistä liikkuvuutta? Mikä on uskonnon rooli kotoutumisessa? Mistä maahanmuuton kritiikki kumpuaa? Globaalia liikkuvuutta ei ole mahdollista täysin kontrolloida. Kansainväliset muuttoliikkeet luovat sekä uusia mahdollisuuksia että ongelmia. Maahanmuuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Mutta missä on suomalainen globaalin liikkuvuuden politiikka? Lue Suomi Remix, niin tiedät.

Like

Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa

Kirja ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa. Se on rauhallisen analyyttinen katsaus asiaan, jossa ylilyönnit ovat tavallisia ja tietämättömyys on ennakkoluulojen kukkamultaa.

Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa. Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää joka tapauksessa liikettä yli rajojen. Suomi on maahanmuuttomaa ja useimmat tulijat ovat täällä jäädäkseen, joten tulijoiden määrä tulee kasvamaan. On yhteinen asiamme, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa.

Like

Tuomas Martikainen

Olen turkulainen uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija. Toimin tällä hetkellä yliopistotutkijana Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineessa. Hanke käsittelee muslimiyhteisöjä Suomessa. Erityisalani on maahanmuuttajien uskonnollinen toiminta. Olen koulutukseltani filosofian tohtori. Lisäksi olen uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

Diaspora

[Roope]

Globaalia liikkuvuutta ei ole mahdollista täysin kontrolloida.

Onhan tämä edistystä verrattuna Husein Muhammediin, jonka mukaan parlamentti ei voi juurikaan päättää siitä, ketkä tänne muuttavat.

Maahanmuuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa.

No, nyt kun taas muistan tuon, niin entä sitten?

[M.]

No, nyt kun taas muistan tuon, niin entä sitten?

No tätä sitten tietenkin:

1. Maahanmuuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa.
2.
3. Maahanmuuttokritiikki kumottu.

Lukijana sinulla on suorastaan velvollisuus täyttää suviksen argumentin aukot oma-aloitteisesti pelkkänä kiitollisuuden osoituksena tuosta edistyksellisestä heittolaukauksesta.

[ibn ghul]

Mitä kompetenssia uskontotieteilijällä on analysoida tällaista sen enempää kuin naapurin muurari-Pertillä, eikö kukaan aiheeseen liittyvän alan tutkija esittänyt oikeita mielipiteitä että olisi saanut kirjansa julkaistua? No jaa, kai tuon voi kirjastosta lainata mielenkiinnosta ja vilkaista.

[Phantasticum]

Globaalia liikkuvuutta ei ole mahdollista täysin kontrolloida. Kansainväliset muuttoliikkeet luovat sekä uusia mahdollisuuksia että ongelmia. Maahanmuuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa.

http://www.like.fi/2011/03/suomi-remix-osallistuu-kuumaan-maahanmuuttokeskusteluun

Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää joka tapauksessa liikettä yli rajojen. Suomi on maahanmuuttomaa ja useimmat tulijat ovat täällä jäädäkseen, joten tulijoiden määrä tulee kasvamaan. On yhteinen asiamme, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa.

http://www.like.fi/kirjat/suomi-remix

Kuka on se tutkija, joka uskaltaa ensimmäisenä käsitellä humanitaarista maahanmuuttoa muutoinkin kuin vain lakonisesti toteamalla, ettei globaalia liikkuvuutta voi täysin kontrolloida. Tutkija syyllistyy älylliseen epärehellisyyteen, mikäli hän rinnastaa nykyisen turvapaikkajärjestelmän kautta tapahtuvan maahanmuuton turismiin (olen kyllä kuullut puhuttavan turvapaikkaturismista), vaihto-oppilaihin ja rakkauden vuoksi maahan muuttaviin. Minun maahanmuuttokritiikkini kohdistuu ainoastaan ja vain nykyiseen humanitaariseen maahanmuuttoon.

Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön on mahdollista vaikuttaa vetovoimatekijöiden poistamisella. Tähän tarvitaan vain poliittista päätöksentekoa. Yhtä mieltä olen siitä, että tulevaisuus on yhteisissä käsissämme. Kirjaa lukemattakin olen varma siitä, että tutkijan ja minun käsitykseni yhteisestä asiastamme ja sen hoidosta sekä visio tulevaisuudesta eroavat merkittävällä tavalla toisistaan.

[Roope]

Kuka on se tutkija, joka uskaltaa ensimmäisenä käsitellä humanitaarista maahanmuuttoa muutoinkin kuin vain lakonisesti toteamalla, ettei globaalia liikkuvuutta voi täysin kontrolloida.
[...]
Kirjaa lukemattakin olen varma siitä, että tutkijan ja minun käsitykseni yhteisestä asiastamme ja sen hoidosta sekä visio tulevaisuudesta eroavat merkittävällä tavalla toisistaan.

Ei sillä niin väliä, vaikka näkemykset ja ratkaisuehdotukset ovat erilaisia. Kaikesta päätellen on kuitenkin kyseessä kirja maahanmuutosta, ei maahanmuuttokeskustelusta, kuten ne muutamat edelliset. Ainakin tämä on viimein avaus uuteen, parempaan suuntaan. Ehkä vielä parin vuoden sisällä julkaistaan vertaileva tutkimus Suomen ja muiden maiden maahanmuuttopolitiikan ratkaisuista.

[Late]

Maahanmuuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa.

Hoh hoijaa taas. Maahanmuuttopolitiikkaa onkin kertakaikkisen turhaa kritisoida kun sitä voi itsekin ostaa omalla rahalla lentolipun vaikka Venäjälle ja viipyä siellä viisumista riippuen omalla kustannuksellaan vaikka kuukauden. Tai mennä esim. yliopiston vaihto-ohjelman kautta vaikka Englantiin opiskelemaan lukukaudeksi.

[Phantasticum]

Kuka on se tutkija, joka uskaltaa ensimmäisenä käsitellä humanitaarista maahanmuuttoa muutoinkin kuin vain lakonisesti toteamalla, ettei globaalia liikkuvuutta voi täysin kontrolloida.
[...]
Kirjaa lukemattakin olen varma siitä, että tutkijan ja minun käsitykseni yhteisestä asiastamme ja sen hoidosta sekä visio tulevaisuudesta eroavat merkittävällä tavalla toisistaan.

Ei sillä niin väliä, vaikka näkemykset ja ratkaisuehdotukset ovat erilaisia. Kaikesta päätellen on kuitenkin kyseessä kirja maahanmuutosta, ei maahanmuuttokeskustelusta, kuten ne muutamat edelliset. Ainakin tämä on viimein avaus uuteen, parempaan suuntaan. Ehkä vielä parin vuoden sisällä julkaistaan vertaileva tutkimus Suomen ja muiden maiden maahanmuuttopolitiikan ratkaisuista.

No joo. Ehkä olen turhankin pessimistinen, kun kirjan esittelyteksti lupaa tarkkaa ja rauhallista analyysiä suomalaisesta maahanmuutosta ja heti seuraavassa lauseessa puhutaankin turisteista ja vaihto-oppilaista. Humanitaarinen maahanmuutto on kuitenkin se osa-alue, joka enemmistössä ihmisissä herättää (kielteisiä) tunteita. Tutkijan aikaisemmat kannanotot tuntien pelkään, että luvassa on sitä samaa tuubaa, jota olemme kuulleet viime aikoina kyllästymiseen saakka. Ehkä pitäisi kuitenkin ensin tutustua opukseen. Mene ja tiedä.

Voisin lisätä edelliseen viestiini vielä yhden näkökulman, joka globaalin liikkuvuuden puolustajilta (tai niiltä, joiden mielestä globaali liikkuvuus vain tapahtuu ilman, että siihen on mahdollista vaikuttaa) tuntuu niin usein unohtuvan. Jos globaali liikkuvuus on kirjaimellisesti globaalia liikkuvuutta, miksi tämä koskee pääasiassa vain Eurooppaa ja muita länsimaita. Miksei esimerkiksi Japanilla ole osallistumisvelvollisuutta humanitaarisen maahanmuuton taakanjakotalkoisiin, vaikka siis globaali liikkuvuus.

Tällaisiin peruskysymyksiin toivoisin tutkijoilta vastauksia. Muuten rauhalliset ja tarkat analyysit jäävät tälläkin kertaa pelkiksi korulauseiksi.

[Roope]

Tutkijan aikaisemmat kannanotot tuntien pelkään, että luvassa on sitä samaa tuubaa, jota olemme kuulleet viime aikoina kyllästymiseen saakka.

Tässä oli jo hieman eri näkökulmaa, vaikka onkin maahanmuuttokeskustelusta:
Tuomas Martikainen: Maahanmuuttopolitiikka ja intressiryhmät 8.6.2010

Jos globaali liikkuvuus on kirjaimellisesti globaalia liikkuvuutta, miksi tämä koskee pääasiassa vain Eurooppaa ja muita länsimaita. Miksei esimerkiksi Japanilla ole osallistumisvelvollisuutta humanitaarisen maahanmuuton taakanjakotalkoisiin, vaikka siis globaali liikkuvuus.

Tällaisiin peruskysymyksiin toivoisin tutkijoilta vastauksia. Muuten rauhalliset ja tarkat analyysit jäävät tälläkin kertaa pelkiksi korulauseiksi.

Mikäs siinä, mutta itse toivoisin tutkijoilta jotain ihan muuta kuin taakanjaon kohtuullisuudesta väittelyä. Kun nyt ensin hahmottaisimme edes tämän maahanmuuton pelikentän paremmin. Sen selvittämisessä on paljon tekemätöntä työtä ennen kuin mennään mihinkään arvottamisiin. Nämä ovat hyviä kysymyksiä:

Mistä maahanmuuttajat tulevat? Mitkä voimat pitävät yllä kansainvälistä liikkuvuutta? Mikä on uskonnon rooli kotoutumisessa?

[Phantasticum]

Jos globaali liikkuvuus on kirjaimellisesti globaalia liikkuvuutta, miksi tämä koskee pääasiassa vain Eurooppaa ja muita länsimaita. Miksei esimerkiksi Japanilla ole osallistumisvelvollisuutta humanitaarisen maahanmuuton taakanjakotalkoisiin, vaikka siis globaali liikkuvuus.

Tällaisiin peruskysymyksiin toivoisin tutkijoilta vastauksia. Muuten rauhalliset ja tarkat analyysit jäävät tälläkin kertaa pelkiksi korulauseiksi.

Mikäs siinä, mutta itse toivoisin tutkijoilta jotain ihan muuta kuin taakanjaon kohtuullisuudesta väittelyä. Kun nyt ensin hahmottaisimme edes tämän maahanmuuton pelikentän paremmin. Sen selvittämisessä on paljon tekemätöntä työtä ennen kuin mennään mihinkään arvottamisiin. Nämä ovat hyviä kysymyksiä:

Mistä maahanmuuttajat tulevat? Mitkä voimat pitävät yllä kansainvälistä liikkuvuutta? Mikä on uskonnon rooli kotoutumisessa?

Itseilmaisuni jäi ilmeisesti puolitiehen. En tarkoita sitä, että taakanjaosta pitäisi väitellä, koska oma lähtökohtani on se, että mitään globaalia taakanjakoa ei ole olemassakaan. Tarkoitan sitä, että jos tutkijan lähtökohta on se, että kaikilla on oikeus tavoitella parempaa elämää, silloin maahanmuutto vain tapahtuu, vaikka se ei olisi kivaakaan, koska globaali liikkuvuus. Siksi kysyin, miksei globaali liikkuvuus ole globaalia liikkuvuutta kaikkialla maailmassa.

Hyviä kysymyksiä nuo ovat minunkin mielestäni. Ilman humanitaarisia maahanmuuttajia kysymykset olisivat epäolennaisia. Mutta tosiaan, ehkä minun pitäisi ensin lukea se kirja ja arvostella vasta sitten, jos ja kun jotain arvosteltavaa löytyy. Kommentti.fi:n linkki on muuten tyhjä.

[Roope]

Tarkoitan sitä, että jos tutkijan lähtökohta on se, että kaikilla on oikeus tavoitella parempaa elämää, silloin maahanmuutto vain tapahtuu, vaikka se ei olisi kivaakaan, koska globaali liikkuvuus.

Huono lähtökohta tutkimukselle, vaikka tutkijalla itsellään onkin oikeus mihin tahansa mielipiteisiin.

Suomessa on tuntunut olevan joko ihan oikeita tutkijoita, jotka tosin puuhastelevat nykyisen maahanmuuton kannalta toisarvoisten asioiden parissa ("siirtolaisuus Norjan Lappiin 1700-luvulla") tai sitten toisaalta monikulttuuri-ideologeja, joiden anti on tutkijan tittelillä allekirjoitettu satunnainen korahdus rasismista ja maahanmuuton välttämättömyydestä Hesarin mielipidesivuilla. En tiedä minkä kiven alta pitäisi etsiä suomalaisia tieteilijöitä, jotka olisivat kiinnostuneita maahanmuutosta ilmiönä ensisijaisesti tieteen ja tiedon lisäämisen kannalta. Tieto jää meillä edelleen analyysittä tilastoihin ja lakiesitysten taustaselvityksiin.

Kommentti.fi:n linkki on muuten tyhjä.

Kiitos. Korjasin.

[Phantasticum]

Tarkoitan sitä, että jos tutkijan lähtökohta on se, että kaikilla on oikeus tavoitella parempaa elämää, silloin maahanmuutto vain tapahtuu, vaikka se ei olisi kivaakaan, koska globaali liikkuvuus.

Huono lähtökohta tutkimukselle, vaikka tutkijalla itsellään onkin oikeus mihin tahansa mielipiteisiin.

Suomessa on tuntunut olevan joko ihan oikeita tutkijoita -- tai sitten toisaalta monikulttuuri-ideologeja, joiden anti on tutkijan tittelillä allekirjoitettu satunnainen korahdus rasismista ja maahanmuuton välttämättömyydestä Hesarin mielipidesivuilla. En tiedä minkä kiven alta pitäisi etsiä suomalaisia tieteilijöitä, jotka olisivat kiinnostuneita maahanmuutosta ilmiönä ensisijaisesti tieteen ja tiedon lisäämisen kannalta. Tieto jää meillä edelleen analyysittä tilastoihin ja lakiesitysten taustaselvityksiin.

Niin. Oliko tämä nyt sitten tutkimus vai pamfletti? Into-pamfletit tarkastelevat maailmaa eri kulmista, arkailematta, mutta puheet perustellen. Ärhäkät puheenvuorot avaavat uusia näkymiä, keskustelevat poliittisista vaihtoehdoista ja luovat suuntaa konkreettisille toimille, todetaan kustantajan esittelytekstissä.

Mutta okei. Myönnän auliisti yön yli nukuttuani, että älähdin ehkä turhan ennenaikaisesti luettuani nyt kommentti.fi:n tekstin. Mutta mitä muutakaan voisi ensimmäisenä tulla mieleen silloin, kun kirjan esittelytekstissä, joka voi hyvinkin olla kustannustoimittajan kirjoittama, luvataan tarkkaa ja rauhallista analyysiä maahanmuutosta puhumalla samaan aikaan suomalaisista turisteista ja vaihto-oppilaista. Se ei lähtökohtaisesti lupaa hyvää.

Vielä yleinen huomio viittaamatta kehenkään yksittäiseen tutkijaan. Joillakin tutkijoilla tuntuu olevan käsitys siitä, että he pystyvät nousemaan jollekin kaiken yläpuolella olevalle jalustalle tarkastelemaan objektiivisesti sellaisia ilmiöitä, jotka ovat omiaan herättämään paljon polemiikkia.

Tämä pätee hyvin maahanmuuttotutkimukseenkin (vrt. esittämäni oletus tutkijan lähtökohdista). Jokainen tutkija kantaa aina mukanaan myös omia henkilökohtaisia uskomuksiaan ja kokemuksiaan. Tutkija voi joko tunnustaa (tiedostaa) tämän tai olla tunnustamatta (tiedostamatta).

Pyydän joka tapauksessa anteeksi, jos intouduin tuomitsemaan koko opuksen etukäteen edes lukematta sitä.

[Roope]

Tiedote ja kutsu medialle

Vilvoittava uusi analyysi suomalaisesta maahanmuutosta

Tuomas Martikaisen SUOMI REMIX -pamfletti julkistetaan tiistaina 15.3.
kello 14–15 Satkar-ravintolassa, Fredrikinkatu 46, Helsinki. Tervetuloa!
Tilaisuudessa kirjailija Tuomas Martikaista haastattelee Voiman toimitusjohtaja
Tuomas Rantanen. Tarjolla on pientä purtavaa.

Lehdistötilaisuuden jälkeen kello 15–16.30 vaalipaneeli siirtolaisuudesta.
Keskustelemassa Zahra Abdulla (vihr), Fatbardhe Hetemaj (kok),
Dan Koivulaakso (vas), Thomas Wallgren (sos.dem) ja Tuomas Martikainen.
Puheenjohtajana Voiman Tuomas Rantanen. Tilaisuus on avoin kaikille.

SUOMI REMIX on tarkka analyysi suomalaisesta maahanmuutosta. Mistä maahanmuuttajat
tulevat? Mitkä voimat pitävät yllä kansainvälistä liikkuvuutta? Mikä on uskonnon rooli
kotoutumisessa? Mistä maahanmuuton kritiikki kumpuaa? Globaalia liikkuvuutta ei ole
mahdollista täysin kontrolloida. Kansainväliset muuttoliikkeet luovat sekä uusia
mahdollisuuksia että ongelmia.

Maahan­muuttokriitikoilta usein unohtuu, että myös suomalaiset liikkuvat turisteina, vaihto-
oppilaina, maahanmuuttajina ja menemällä naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Mutta
missä on suomalainen globaalin liikkuvuuden politiikka?

Tuomas Martikainen (s. 1971) on yliopistotutkija ja uskontotieteen dosentti. Martikainen
on tutkinut laajasti moniuskontoiseksi ja -etniseksi muuttuvaa Suomea maahanmuuton
näkökulmasta. Hän on toimittanut useita kirjoja, muun muassa Ylirajainen kulttuuri,
Maahanmuuttajanaiset ja Maahanmuutto ja sukupolvet. Hän on myös Nordic Journal
of Migration Research -lehden päätoimittaja.

Kirja on toteutettu yhdessä Työväen Sivistysliiton TSL:n kanssa.

Tuomas Martikainen:
SUOMI REMIX
Intopamfletti, nidottu, ISBN 978-952-01-0619-5

Iso kansikuva: www.intokustannus.fi/images/isotkannet/Suomi_remix.jpg

Lisätiedot
INTO/Jaana Airaksinen, [email protected], 045 6334495
LIKE/Nora Varjama, [email protected], 050 5476868
TSL/Mervi Ylitalo, [email protected], 044 5122062
Arvostelukappaleet: [email protected]

Vai että vilvoittava. Käykääpä kuitenkin katsomassa vaalipaneeli. Siellä voi olla kohtuullisesti kierroksia, vaikka ei ihan Safkan tilaisuuden tasolle yllettäisikään.

[Reich]

Mikä idea tällaisissa paneeleissa on, joihin ei ole kutsuttu kuin samaa mieltä olevia? Noista Hetemaj on ainoa edes vähän järkevä ja toivottavasti puolustaa näkemyksiään.

[Maastamuuttaja]

Hegeliläis-marxilainen fatalismi tarjoaa pientä älyllistä purtavaa paikalle osuville mietiskelyn harrastajille. 

[Iloveallpeople]

Mikä idea tällaisissa paneeleissa on, joihin ei ole kutsuttu kuin samaa mieltä olevia? Noista Hetemaj on ainoa edes vähän järkevä ja toivottavasti puolustaa näkemyksiään.

Toisaalta Wallgren on kyllä rasisti.

Thomas Wallgren: Olen rasisti - mutta siitä voi yrittää parantua

On hulluutta ajatella, että politiikka voisi toimia hyvien ihmisten ja kulttuurien suojana pahoja ja huonoja kulttuureja vastaan. Ken tätä yrittää kasvattaa rasismia ja muuta pimeyttä itsessään.

[Roope]

nosto

Tiedote ja kutsu medialle

Vilvoittava uusi analyysi suomalaisesta maahanmuutosta

Tuomas Martikaisen SUOMI REMIX -pamfletti julkistetaan tiistaina 15.3.
kello 14–15 Satkar-ravintolassa, Fredrikinkatu 46, Helsinki. Tervetuloa!
Tilaisuudessa kirjailija Tuomas Martikaista haastattelee Voiman toimitusjohtaja
Tuomas Rantanen. Tarjolla on pientä purtavaa.

Lehdistötilaisuuden jälkeen kello 15–16.30 vaalipaneeli siirtolaisuudesta.
Keskustelemassa Zahra Abdulla (vihr), Fatbardhe Hetemaj (kok),
Dan Koivulaakso (vas), Thomas Wallgren (sos.dem) ja Tuomas Martikainen.
Puheenjohtajana Voiman Tuomas Rantanen. Tilaisuus on avoin kaikille.

[ttw]

Ylen aamu-tv:ssä oli juttua ja T.Martikainen haastattelussa. Eipä mitään kovin erikoista jutellut, aika diipa daapaa. Yksi mikä pisti silmää oli Martikaisen puheessa kun hän kertoi maahanmuuton määristä. Eli suurin osa on muuta maahanmuuttoa kuin turvapaikanhakijoiden jne vaan tavallista sekä rakkauden perässä tulleita ja miksi tästä ei puhuta enempää. Miksi pitäisikään puhua tavallisesta maahanmuutosta, ei se ole mikään ongelma. Näihin epäkohtiinhan sitä pitää pureutua.

Japanilainen muuttaa suomeen ja sopeutuu. Hienoa ja so what. Sopeutumaton partaislamisti tulee valloittajana niin tämä on se mistä pitää puhua.

EDIT: Nyt areenassa. http://areena.yle.fi/video/1300176431161

[Brixton]

Mitäköhän järkeä on paneelissa, jossa kaikki ovat samaa mieltä. Paitsi että Koivulaakso on tuossakin porukassa täysin omassa sfäärissään ja Zahra Abdullah täyttämässä varsinaiskiintiötä.

[Roope]

Ylen aamu-tv:ssä oli juttua ja T.Martikainen haastattelussa. Eipä mitään kovin erikoista jutellut, aika diipa daapaa. Yksi mikä pisti silmää oli Martikaisen puheessa kun hän kertoi maahanmuuton määristä. Eli suurin osa on muuta maahanmuuttoa kuin turvapaikanhakijoiden jne vaan tavallista sekä rakkauden perässä tulleita ja miksi tästä ei puhuta enempää. Miksi pitäisikään puhua tavallisesta maahanmuutosta, ei se ole mikään ongelma. Näihin epäkohtiinhan sitä pitää pureutua.

Kieltämättä ei sanonut oikein mitään. Maahanmuuttokeskustelu on hänen mielestään pielessä, koska vaikka vain 15 prosenttia Suomessa asuvista maahanmuuttajista on pakolaistaustaisia, niin silti keskustelu pyörii turvapaikanhakijoissa. Eiköhän keskustelun painopiste johdu ensinnäkin tällaisen sosiaalisen maahanmuuton äkillisestä lisääntymisestä, sekä myöskin Martikaisen mainitsemien "pudokkaiden" (eli etenkin humanitaarisen maahanmuuton kautta tulleiden) muuttumisesta kumuloituessaan näkyvämmiksi. Jos jotkut maahanmuuton muodot "jäävät keskustelematta", niin entäs sitten. 20/80-sääntö pätee myös maahanmuuttoon.

Aika kevyesti Martikainen kuittaa parin sukupolven päässä olevat maahanmuuton vaikutukset tuntemattomina tai liioiteltuina valloitusskenaarioina, vaikka esimerkiksi vuodelle 2025 ennustetulla 20-25 prosentin maahanmuuttajaosuudella helsinkiläisnuorista on jo valtava vaikutus yhteiskuntaan. Martikainen ei tuossa puuttunut varsinaisesti maahanmuuttopolitiikkaan, mutta tuntuu silti toistavan sitä tuttua sanomaa, että haitalliseen maahanmuuttoon on turha yrittää vaikuttaa, koska kaikki selviää puhumalla ja neuvottelemalla sukupolven tai kahden aikana. Tällaiselle rauhoittavalle puheelle on aina tilausta. Eikä siinä mitään, ei Martikainen tainnut tuossa mitään varsinaisia sammakoita suustaan päästää, toi vain esille toisenlaista näkökulmaa.

[ttw]

Joo siis ei Martikainen kovin kriittinen ollut tai vastaavaa vaan puhe oli aika ympäripyöreää sekä vähän kuin säästä puhuisi. Antoi myös maahanmuuttokriitikoille tunnustusta epäkohtien esiin tuomisessa vaikka ei itse ehkä niin suuria ongelmia näekkään.

[Phantasticum]

Oliko kukaan tänään iltapäivällä vilvoittelemassa Satkar-ravintolassa?

[mikkoellila]

Mitä kompetenssia uskontotieteilijällä on analysoida tällaista sen enempää kuin naapurin muurari-Pertillä, eikö kukaan aiheeseen liittyvän alan tutkija esittänyt oikeita mielipiteitä että olisi saanut kirjansa julkaistua?

Tuomas Martikainen-Han on todellinen asiantuntija.

http://uusiviesti.blogspot.com/search/label/Tuomas%20Martikainen

keskiviikko, maaliskuu 11, 2009
Asiantuntijat-Han ovat aina oikeassa, osa I

Turun Pravda kertoi taas Totuuksia maahanmuutosta haastattelemalla Asiantuntijoita eli Edistyksellisiä Intellektuelleja:

- Kaikki osapuolet ovat syyllisiä. Vastustajat korostavat erilaisuuden merkitystä. Se on taikasana, jolla selitetään kaikki. Monikulttuurisesti orientoituneet taas vierittävät ainakin epäsuorasti kaiken syyn yhteiskunnan harteille. Totuushan on jossain siellä välissä, sanoo tutkija Tuomas Martikainen Åbo Akademista.

Ai jaa. Totuushan on aina jossain kahden ääripään välissä. Tämä on siis taas tätä han-totuutta.



Raamatun mukaan maailma luotiin 6000 vuotta sitten. Minä olen saanut sellaisen käsityksen, että maapallo on n. 5 mrd vuotta vanha. Tuomas Martikainen Åbo Akademista kertoo meille, että totuushan on aina jossain kahden ääripään välissä.



Logaritmisella asteikolla tuhansien vuosien ja miljardien vuosien puolivälissä oleva vaihtoehto on miljoonien vuosien suuruusluokkaa. Tämä Totuushan brought to you by Tuomas Martikainen, Åbo Akademi.

- Jos on köyhä väestöryhmä, jonka koulutus ei vastaa Suomen työmarkkinoita, jolta ainakin alkuvaiheessa puuttuu kielitaito ja jotka kaiken lisäksi ovat mustia ja muslimeja, muodostuu moninkertainen syrjinnän kehä.

Millä tavalla se on syrjintää, että kouluttamattomat, kielitaidottomat ja jopa lukutaidottomat (somaleista n. 75 % on lukutaidottomia YK:n tilastojen mukaan) eivät saa hyväpalkkaisia töitä?

- Esimerkiksi muslimeihin liittyvässä moraalisessa paniikissa ei pitäisi unohtaa, että heidän valta-asemansa tässä maassa on nolla.

Ai jaa. Miksi heiltä sitten pyydettiin anteeksi heidän profeettaansa loukanneita pilakuvia, miksi heille on annettu omat uimahallivuorot, miksi heidän uskontonsa opetusta on kustannettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla, miksi heikäläisiä jatkuvasti kutsutaan tv-ohjelmiin ja sanomalehtiin esittämään vahvaa vihaa ja paheksuntaa heidän kanssaan eri mieltä olevia kohtaan?

- Vaikka mitään patenttiratkaisua ei ole, aivan väärin on lähteä siitä, että jokin ihmisryhmä on lähtökohtaisesti kykenemätön elämään Suomessa - varsinkin, kun se ei pidä paikkansa, Martikainen muistuttaa.

Ai jaa. Mikään ihmisryhmä ei voi olla lähtökohtaisesti kykenemätön elämään Suomessa siten, että kyseisen ryhmän kontribuutio suomalaiseen yhteiskuntaan olisi nettomääräisesti positiivinen?


Kiva, että Martikainen muistuttaa meitä tästä. Muuten olisimme voineet unohtaa tämän Han-Totuuden.

Perustelu tälle Han-Totuudelle olisi kiva ylläri.

Ai niin, eihän rasisteille tarvitse koskaan perustella mitään. Vain rasistit käyttävät keskustelussa jotain argumentteja. Suvaitsevaistohan saa vapaasti esittää mitä tahansa väitteitä ilman mitään perusteluja. Se riittää, että moraalisäteilijä muistuttaa: on-Han tämä totta.

Perustelu tosiaan olisi kiva ylläri, mutta sellaista lienee turha odottaa. Fakta-argumentit ovat homojen hommaa ja kaikki maahanmuuttokriittiset keskustelijat ovat natseja ja natsit ovat homoja.

[Roope]

Sulkeutuneen Suomen aika on ohi

– Globaalista liikkuvuudesta ei ole mahdollista poimia pikavoittoja, mutta fiksulla politiikalla sen hedelmistä voi nauttia ja pitää lieveilmiöt siedettävinä, sanoi tutkija ja uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen. Hänen maahanmuuttoaiheinen pamflettinsa Suomi Remix julkistettiin tiistaina Helsingissä teemaan sopivasti nepalilaisessa ravintolassa.
[...]
– Globaalia liikkuvuutta vain yhdestä näkökulmasta tarkasteleva potero-Suomi ei ole tätä päivää. Voimme sulkea silmämme ympäröivältä todellisuudelta, mutta se ei tähänkään mennessä ole auttanut, huomautti Martikainen, joka on tutkinut laajasti moniuskontoiseksi ja -etniseksi muuttuvaa Suomea maahanmuuton näkökulmasta.
[...]
Maahanmuutto nousi meillä poliittiseen keskusteluun kunnallisvaaleissa 2008, jolloin niin sanottu "maahanmuuttokriittinen" ääni alkoi haastaa poliittisen ja muun eliitin kykenemättömyyttä selittää globaalin Suomen kääntöpuolta. Nämä maahanmuuttokriitikot ovat Martikaisen mielestä pystyneet etenkin mediassa määrittelemään keskeiset puhumisen kohteet, jotka ovat kuitenkin jääneet suppeiksi ja näköalattomiksi.

– Globaalista liikkuvuudesta ja maahanmuutosta voi ja siitä tulee olla erilaisia mielipiteitä. Maahanmuuttokeskustelu ja -politiikka ovat kuitenkin reaktiivisia ja taaksepäin katsovia, eivätkä ne luo eväitä tulevaisuuden haasteille, totesi Martikainen.

Hänen mukaansa Suomi on osa maailmaa, jossa keskinäisriippuvuus on kasvanut. Meille on itsestäänselvää, että suomalaiset liikkuvat maailmalla. Myös Suomeen tulee väkeä, useimmat jäädäkseen, ja odotettavissa lienee tulijoiden määrän kasvua.

Martikainen korostaa, että pelon politiikka ei ole ratkaisu: se johtaa vihaan ja tuhoon.

– Globaali liikkuvuus vaatii poliittista johtajuutta, ei populistista opportunismia. Pelon sijaan pitää kohdata ongelmat asioina ja etsiä niille ratkaisut.
[...]
Martikainen totesi, että suomalainen hyvinvointi on kaikkia varten.

– Osa maahanmuuttajista on tällä hetkellä yhteiskunnan vähäosaisimpien joukossa. Vähäosaisten pahoinvointi ei kerro ainoastaan heidän valinnoistaan, vaan suomalaisesta yhteiskunnasta, jolla on varaa jättää osa asukkaistaan kurjistumaan. Hyvinvoinnin tulisi olla kaikkia varten. Tämä koskee samalla tavoin maahanmuuttajia kuin muitakin suomalaisia, summasi Martikainen.

Tiedonantaja

Maahanmuuttokeskustelu ja -politiikka ovat kuitenkin reaktiivisia ja taaksepäin katsovia, eivätkä ne luo eväitä tulevaisuuden haasteille, totesi Martikainen.

Viime vuosien maahanmuuttopolitiikka on ollut tulipalojen sytyttelyä ja bensan levittämistä, maahanmuuttokeskustelu enimmäkseen tulipalojen sammutuksen järkevyydestä väittelyä. Toistaiseksi on ollut pakko keskittyä lähinnä nykyisen hallituksen tekemien virheratkaisujen kritisointiin.

Olisi suorastaan ylellistä päästä siihen tilanteeseen, että humanitaarisen, halpatyövoiman ja laittoman maahanmuuton pahimmat ongelmat on korjattu ja voidaan vihdoin suunnitella maahanmuuttopolitiikkaa puhtaalta pöydältä suomalaisten ja Suomeen muuttavien ulkomaalaisten kannalta. Aika monta korkeaa virkamiestä pitää ensin tiputtaa palliltaan. Pitää myös estää maahanmuuttopolitiikan päätösvallan siirtyminen EU:lle, mikä ei ole helppoa.

– Globaali liikkuvuus vaatii poliittista johtajuutta, ei populistista opportunismia. Pelon sijaan pitää kohdata ongelmat asioina ja etsiä niille ratkaisut.

Vähän enemmän konkreettisuutta tekisi terää. Miten Martikainen itse näkee ongelmat ja niiden ratkaisut? Ehkä/toivottavasti kirjasta selviää jotain.

Martikainen totesi, että suomalainen hyvinvointi on kaikkia varten.

– Osa maahanmuuttajista on tällä hetkellä yhteiskunnan vähäosaisimpien joukossa. Vähäosaisten pahoinvointi ei kerro ainoastaan heidän valinnoistaan, vaan suomalaisesta yhteiskunnasta, jolla on varaa jättää osa asukkaistaan kurjistumaan. Hyvinvoinnin tulisi olla kaikkia varten. Tämä koskee samalla tavoin maahanmuuttajia kuin muitakin suomalaisia, summasi Martikainen.

Ei siis pidä lisätä vähäosaisten määrää hyväntekeväisyyden varjolla. Nykyinen meno ei toimi, että hankitaan vuosittain ulkomailta Suomeen tuhansia köyhiä ja sitten arvostellaan yhteiskuntaa, kun se ei suostukaan muuttumaan täydelliseksi.

[Phantasticum]

Tiedonantaja, tuo kommunistinen työväenlehti ja SKP:n pää-äänenkannattaja, mainitsee jutussaan myös uskonnon. Länsimaiselle sekularisoituneelle yhteiskunnalle elämä ei ole (enää) pelkkää uskontoa. Länsimainen kulttuuri ja yhteiskunta on uskonnosta niin vieraantunut, ettei se omassa ylemmyydentunnossaan osaa enää edes kuvitella, että joillekin muille elämä on todellakin pelkkää uskontoa. Olen vakuuttunut siitä, että uskonto vaikuttaa olennaisesti joidenkin maahanmuuttajaryhmien huonoon sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.

Elämä ei pelkkää uskontoa

Uskontotieteilijän näkökulmasta kirjassa esiin nousee luonnollisesti myös uskonto. Martikaisen mukaan maahanmuuttajien elämän nähdään olevan uskonnon tai kulttuurin hallitsemaa. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska ne jättävät taka-alalle muut elämän osa-alueet, kuten sosiaalisen ja taloudellisen aseman.

http://www.tiedonantaja.fi/2011-16-3/sulkeutuneen-suomen-aika-on-ohi

[Iloveallpeople]

Kansan Uutisten arvostelu:

"Halusimme työvoimaa, saimme ihmisiä"

Alkuviikosta julkistettu tuore maahanmuuttopoliittinen kirja "Suomi Remix" muistuttaa, että maahanmuutto on erottamaton osa talouden globalisaatiota. Niin kauan kun maailmanjärjestys on nykyinen, maahanmuutto tulee olemaan erottamaton osa yhteiskuntaa.
...

Kirjassa esitetään kritiikkiä sekä maahanmuuttoa ihannoivia että maahanmuuttoa demonisoivia näkökulmia kohtaan. Martikaisen mukaan ylioptimismiin ovat sortuneet etenkin vihreiden ja kokoomuksen ajatushautomot Demos Helsinki ja e2. Ylipessimismiä suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa edustaa vastaavasti perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
...

Sen sijaan globalisaation pudokkaille muutos on ristiriitaisin. Lupaus paremmasta huomisesta on riistetty, ja kilpailu murusista on jatkuvasti haastavampaa.

Näitä pudokkaita löytyy sekä maahanmuuttajista että valtaväestöstä.

Toiset ovat turvapaikanhakijan statuksella maahan pyrkineitä heikosti koulutettuja kolmannen maailman asukkeja, toiset työttömiä ja heikosti koulutettuja suomalaisia.

Koko juttu: Kansan Uutiset

[Roope]

Yliopistotutkija Tuomas Martikaisen kirjassa huomautetaan, että mikäli suomalaiset voivat ja katsovat oikeudekseen muuttaa ulkomaille ja ainakin käydä siellä, on sillä inhimillisiä seurauksia.

Toisaalta Martikainen kritisoi keskustelun painottumista humanitaarisen maahanmuuton ympärille. Ei kai kukaan ole valittanut suomalaisten ulkomailla solmimista avioliitoista.

Martikaisen mukaan ylioptimismiin ovat sortuneet etenkin vihreiden ja kokoomuksen ajatushautomot Demos Helsinki ja e2.

e2 on keskustan pulju.

Ylipessimismiä suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa edustaa vastaavasti perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Kun Halla-aho on huomauttanut yhtäläisyyksistä Suomen maahanmuuttopolitiikassa tehtyjen virheiden ja muualla Euroopassa tapahtuneiden kehityskulkujen välillä, niin mikä siinä on ylipessimismiä? Thorsin ja Stubbin mukaan Merkel, Sarkozy ja Cameron eivät monikulttuurisen yhteiskunnan epäonnistumisen myöntäessään itse asiassa arvostelekaan monikulttuuria ja liiallista maahanmuuttoa, vaan valtion kotouttamistoimien riittämättömyyttä, joten Suomi jatkaa edelleen sinnikkäästi samalla kurssilla.

[Roope]

Kirjan arvostelu tänään Höblässä:

Maahanmuuttokeskustelu ja keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa muistuttavat toisiaan, vaikka ne eivät oikeastaan kuulukaan yhteen. Syynä tähän on se, että Suomen uusi nationalismi keskittyy vahvasti kieleen, kirjoittaa Mikael Kosk, joka luki Tuomas Martikaisen kootut tekstit.

http://epaper.hbl.fi/#/28

[Roope]

Suomi on maahanmuuttomaa

Yliopistotutkija ja uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen käsittelee maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä Magmalle kirjoittamassaan artikkelisarjassa. Martikainen pohtii samoja kysymyksiä vasta ilmestyneessä pamfletissa Suomi remix.

Mistä maahanmuuttajat tulevat? Mitkä voimat pitävät yllä kansainvälistä liikkuvuutta? Mikä on uskonnon rooli kotoutumisessa? Mistä maahanmuuton kritiikki kumpuaa. Muun muassa näitä kysymyksiä Martikainen pohtii kirjoituksissaan.

Haastattelu (video)

Artikkelisarja

Artikkelisarjan osat julkaistaan tulevien viikkojen kuluessa. Alla oleva lista päivitetään sen mukaan kun artikkelit ilmestyvät.

    * 1. Kansainvälinen liikkuvuus – globaali megatrendi
    * 2. Globaali työ
    * 3. Uskonto – skandaali ja dialogi
    * 4. Monikielisyys: Baabelin tornin juurella?
    * 5. Kotoutuminen
    * 6. Maahanmuuton voittajat ja häviäjät
    * 7. Maahanmuuttajasukupolvet
    * 8. Islam ja moderni
    * 9. Pärjääjät, palvelijat ja pudokkaat
    * 10. Tilastot ja maahanmuutto

Magma (5.4.2011)

[jupeli]

Magmahan on mm. yksi RKP:n agendan ideariihi ja käsikassaroina toimivat mm. kaikenlaiset tutkijat jotka seuraavat Toorssilaista taktiikkaa eli sekoittamalla asiat keskenään, niinkuin niissä olisi muka asiaakin. Perusteluja ei tarvita, koska kyseiset sillisalaatit paljastaisivat ise itsensä ja toimisivatkin agendaa vastaan.

Maahanmuutto- ja ruotsinkielikeskustelu kuuluvat mielstäni erottamattomasti yhteen, koska mm.  maahanmuutolla koitetaan saada uusia kaavakeruotsinkielisiä kansalaisia maahan tukemaan lukumääräisellä panoksellaan ruotsinkielisten asemaa eli etuoikeuksia maassamme. Kuitenkaan ruotsinkielisille seuduille heitä ei kaiketi huolita asukeiksi. RKP:n edustajathan ovat toimineet ja toimivat käsitykseni mukaan raivokkaimmin mokutuksen puolesta.

Kirjan arvostelu tänään Höblässä:

Maahanmuuttokeskustelu ja keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa muistuttavat toisiaan, vaikka ne eivät oikeastaan kuulukaan yhteen. Syynä tähän on se, että Suomen uusi nationalismi keskittyy vahvasti kieleen, kirjoittaa Mikael Kosk, joka luki Tuomas Martikaisen kootut tekstit.

http://epaper.hbl.fi/#/28

,