Rökälevoiton jälkeinen aika I

[Hessu]

Tässä ketjussa vietetään jo juhannuksena joulua.

Substanssia vai substanssin puutetta?

Nykyinen eduskunta on taatusti substanssivapain koskaan Suomessa istuneista. Kansanedustajat ovat tällä kaudella osoittaneet useaan otteeseen, että heillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaisia lakeja he ovat kannattaneet. Tai jos ovat käsittäneet kannattamiensa lakien sisällön, he ovat vieläkin tyhmempiä kuin olettaa saattaa.

Eduskunta ei nykyisestä enää hölmömmäksi tule. Suunta voi olla ainoastaan ylöspäin. Kyse ei ole siitä, onko kokemusta eduskuntatyöstä, vaan siitä, onko ihmisellä ns. maalaisjärkeä/kaupunkilaisjärkeä ja normaalin ihmisen käsityskyky.

Kansanedustajan työ ei ole mitään avaruustiedettä. Kun kusettajat lentävät kartanolle tilalle saadaan oletettavasti huomattavan paljon rehellisempiä ihmisiä, joilta puuttuu poliittisen kieroilun meininki. Mielestäni se on erinomainen asia.

Vanhat joutuvat opettelemaan uusille tavoille. Se on hemmetin hyvä juttu. Vanha kaarti tulee jäämään selkeään vähemmistöön jo siitä syystä, että niin moni jää vapaaehtoisesti pois. Lisäksi moni, joka yrittää jatkaa uraansa, lentää pellolle kuin leppäkeihäs.



Vaalien jälkeiseen tilanteeseen ja yleensä elämään on omat kommenttinsa aikoinaan heittänyt Alvin Lee.

http://www.youtube.com/watch?v=SEFgzTndM88 Ten Years After: Circles


Sanoitus kuuntelun tueksi

Life is going around in circles
Wonder will it ever end
If I die, baby, will you miss me
Or just find another friend
Does it matter what I do
Live life right or bear a grudge?
Does it matter what I do
Is there anyone to judge?

I have been to many places
I have journeyed through the mind
Though I've found some different faces
Another answer I can't find
Does it matter what I do
Is there anyone to say?
Does it matter what I do
Is there any other way?


I have got what I once dreamed of
As a child, so long ago
But my life just goes in circles
'cause one answer I don't know
Does it matter what I do
Who will hear me if I cry?
Does it matter what I do
Does it matter if I die?

[mikkoellila]

Politiikassa ei ole kyse asiantuntemuksesta, vaan arvovalintojen pohjalta tehtävistä päätöksistä.

Nykyinen hallitus ja eduskunta ovat täynnä kansasta vieraantuneita, norsunluutornissa vuosikausia eläneitä huru-ukkoja ja -akkoja, jotka ovat menettäneet kosketuksensa tavallisten kansalaisten elämään ja arvomaailmaan.

Normaalien ihmisten saaminen eduskuntaan ja hallitukseen nykyisten friikkien sijalle on positiivinen asia. On yhdentekevää, onko näillä kansan syvien rivien keskuudesta valituilla uusilla päättäjillä "juridista substanssiosaamista" tms. "asiantuntemusta". Virkamiehet ovat olemassa teknistä detaljiosaamista varten. Poliitikkojen ei tarvitse opetella nippelitietoja ulkoa. Virkamiehet hoitavat nippelitiedot, poliittiset päättäjät tekevät ratkaisut suurista linjoista.

Kansanedustajien tehtävänä on tehdä arvovalintoja. Kansanedustajan homma ei ole sellainen virka, johon olisi edellytyksenä akateeminen loppututkinto tms. muodollinen pätevyys. Kansanedustajia ei valita koulutuksen tms. pätevyyden perusteella, vaan edustamansa poliittisen linjan perusteella.

[Runner]

^ Niin, mutta tornissa asustelevat politikot tahtovat kansan ymmärtää että se tarvitsee heidän ymmärryksen ylittäävää koulutusta ja taitoa.

[Virkamies]

Politiikassa ei ole kyse asiantuntemuksesta, vaan arvovalintojen pohjalta tehtävistä päätöksistä.

Ja jos yrittää tehdä arvojensa mukaisia valintoja, niin olisi hyvä ymmärtää, että mitä seurauksia niillä valinnoilla on. Jos ei ole muuta ymmärrystä kuin se, että miten asian esittelevä virkamies asian ilmaisee, niin silloin antaa pitkälti vallan näiden esittelevien virkamiesten käsiin. Asioista näet on usein helppo tehdä juuri sen näköisiä kuin itse haluaa.

Jos ei ole ymmärrystä arvovalintojensa seurauksista, niin silloin on vietävissä kuin pässi narussa. Esimerkkejä meillä on useita. Oli kyseessä sitten hyvinvointivaltion säilyttäminen tai vihreys tai moni muu arvo, niin näillä arvoilla voidaan perustella keskenään hyvinkin erilaiset toimintamallit.

Nykyinen hallitus ja eduskunta ovat täynnä kansasta vieraantuneita, norsunluutornissa vuosikausia eläneitä huru-ukkoja ja -akkoja, jotka ovat menettäneet kosketuksensa tavallisten kansalaisten elämään ja arvomaailmaan.

Osa on, osa on taas katsonut metsää liian läheltä puita. Liian harvalla on kokonaisuuksista hyvää kuvaa.

Virkamiehet ovat olemassa teknistä detaljiosaamista varten. Poliitikkojen ei tarvitse opetella nippelitietoja ulkoa. Virkamiehet hoitavat nippelitiedot, poliittiset päättäjät tekevät ratkaisut suurista linjoista.

Ja kun näin on, niin sinä et usko, etteikö niillä ihmisillä, jotka valitsevat nippelien asennot, olisi melko suuri vaikutusvalta niiden päätösten suhteen?

Kansanedustajien tehtävänä on tehdä arvovalintoja. Kansanedustajan homma ei ole sellainen virka, johon olisi edellytyksenä akateeminen loppututkinto tms. muodollinen pätevyys. Kansanedustajia ei valita koulutuksen tms. pätevyyden perusteella, vaan edustamansa poliittisen linjan perusteella.

Niin. Kuulostaa teoriassa melko hyvältä, mutta käytäntö on vähän sellaista, että nämä arvovalitsijat tekevät päätöksiä arvojensa perusteella tietämättä oikeastaan kunnolla, että miten ne päätöksen seuraukset ja ne arvot oikeastaan kohtaavat. Mitä vähemmän niillä arvovalitsijoilla on ymmärrystä mekanismeista ja vaikutuksista, sitä enemmän he ovat sen varassa, mitä valmisteleva virkamies heille kertoo valinnasta seuraavan.

[Oami]

Kovalla työmoraalilla ja ryhmäkurilla (juuri niin) persuilla on mahdollisuus onnistua.

Juuri ryhmäkuri on yksi nykyeduskunnan vakavimmista ongelmista. Yhteiskunta on kuopassa ja toivon kovasti että persujen voitto ei tarkoita sitä, että vaihdetaan vain lapio toiseen.

Persujen nykyinen eduskuntaryhmä, joka antoi tukensa Braxin vihapuhepaketille, ei ole ratkaisu. Persujen täytyy uudistua, ja mikäli siellä tosiaan on ryhmäkuria, tarkoittaa se, että nuivalistalaisten pitäisi saada tulevasta persujen eduskuntaryhmästä enemmistö.

[Turjalainen]

Rökälevoiton jälkeen koittaa henkinen krapula?

Mutta voin kuvitella, mitä minun kuvitellaan tekevän rökälevoiton jälkeen:

Minun kuvitellaan menevän jollekin metsäaukiolle Ylikiiminkiin, pystyttävän ison kokon sen keskelle, ja... 

[Axl]

Poliittisesti taas se, että Halmeen parlamentaristinen ura oli surkuhupaisa vitsi, ja aivonsa tietoisesti tuhonnut mies roikkui kansanedustajana, vaikkei mitään edellytyksiä siihen enää ollut. Tämänkin Soini hyväksyi.

Kyllähän Soini demokratian kannattajana hyväksyy senkin, että eduskunnassa istuu aivonsa tietoisesti tuhonnut lauma: Vihreät de röda, joiden parlamentaristinen ura on surkuhupaisa vitsi ja joilla ei ole enää mitään edellytyksiä sinne. 

[matkamasentaja]

Ensimmäisen kauden kansanedustajat pitäisi lähettää jonnekkin riittävän kauas Suomesta pariksi ensimmäiseksi vuodeksi (eikä sitten mihinkään lähetystön hommiin vaan vaikkapa kaivamaan niitä paskahuussin perustoja tulos- ja aikatauluvastuullisina) seuraamaan tätä menoa ulkopuolelta.

Silloin alalle valikoituisi runsaammin tosissaan olevia ehdokkaita julkkispelleporukan sijaan.

Kuten tiedämme, maailmankatsomus muuttuu toiseksi (rasismi "ennakkoluulot" realismiksi) jo parissa kuukaudessa alkuasukkaitten kanssa touhutessa.

[Oami]

Jos nuivat ovat tulevassa ryhmässä vähemmistönä, heidän pitää tietysti sitkeästi vaatia oman agendansa näkymistä koko ryhmän kannanotoissa, mutta kun päätökset on tehty, niin ulospäin pitää rintaman olla yhteneväinen, ts. pulinat pois.

Eli (teoreettista pohdintaa) jos eduskuntaryhmä päättää vaikkapa hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi heittää väärinajattelijat vankilaan, niin läpimenneiden nuivalistalaisten pitäisi siinä muiden mukana äänestää sen puolesta että väärinajattelijat heitetään vankilaan?

Palauttaisiko joku mieleen mikä tässä nuivaskenessä oikein on tarkoituksena? Yksittäisen puolueen menestys, hinnalla millä hyvänsä? Vai se, että päättäjät, ovat he sitten keitä tahansa, ajaisivat kansakunnan kannalta järkeviä asioita?

[LW]

Eli (teoreettista pohdintaa) jos eduskuntaryhmä päättää vaikkapa hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi heittää väärinajattelijat vankilaan, niin läpimenneiden nuivalistalaisten pitäisi siinä muiden mukana äänestää sen puolesta että väärinajattelijat heitetään vankilaan?

Avoin päätös heittää väärinajattelijat vankilaan on perustuslain vastainen, joten on hyvin epätodennäköistä, että jokin tuollainen päätös tehtäisiin. Tuollaisissa äärimmäisissä tilanteissa jopa kolmen suuren puoluekuri todennäköisesti hajoaisi.

Typeriä ja tympiviä päätöksiä sen sijaan kyllä voidaan ajaa läpi puoluekurin voimin. Niitä on ajettu, ajetaan ja tullaan ajamaan läpi. Harvalle täällä tarvitsee kertoa erikseen, että puoluekurissa on huomattavan kokoisia huonoja puolia.

Palauttaisiko joku mieleen mikä tässä nuivaskenessä oikein on tarkoituksena? Yksittäisen puolueen menestys, hinnalla millä hyvänsä? Vai se, että päättäjät, ovat he sitten keitä tahansa, ajaisivat kansakunnan kannalta järkeviä asioita?

Mikä tätä massiivisen hajanaista skeneä yhdistää? Maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen sitä kiristämällä. Siinä kaikki. Totta kai tästä skenestä löytyy paljon Muutoksen teemojen kannattajia, ja monesta muustakin asiasta monet ovat samaa mieltä, mutta silti, ei tässä skenessä ole kyse kuin siitä yhdestä ja ainoasta, miltei kaikille toissijaisen tärkeästä asiasta.

[Oami]

Eli (teoreettista pohdintaa) jos eduskuntaryhmä päättää vaikkapa hallitusyhteistyön ylläpitämiseksi heittää väärinajattelijat vankilaan, niin läpimenneiden nuivalistalaisten pitäisi siinä muiden mukana äänestää sen puolesta että väärinajattelijat heitetään vankilaan?

Avoin päätös heittää väärinajattelijat vankilaan on perustuslain vastainen, joten on hyvin epätodennäköistä, että jokin tuollainen päätös tehtäisiin. Tuollaisissa äärimmäisissä tilanteissa jopa kolmen suuren puoluekuri todennäköisesti hajoaisi.

Se on jo nähty mitä eduskunta perustuslailla pyyhkii.

Siksi toisekseen, jokainen eduskuntaryhmä on jo nyt yksimielisesti päättänyt, että väärien mielipiteiden esittäjät voidaan heittää vankilaan. Voi olla että tämä johtuu puoluekurista, tai voi olla että tämä johtuu siitä, että kaikki edustajat vilpittömästi ovat tätä mieltä. Minulle on yksi hailee kummasta on kyse.

[IDA]

Tuleva eduskunta tuskin on sama kuin nykyinen. Ainakin noiden tiettyjen lakien auki repimisessä on työtä. Niiden luomisen päämoottori vihreät toivottavasti on yksi pienimmistä oppositiopuolueista, joten on mahdollista, että ihan järkevääkin lainsäädäntöä voidaan varsinkin sananvapautta silmällä pitäen toteuttaa. Siinä ohella, kun selvitetään suuria taloudellisia vaikeuksia läpi Euroopan tietenkin.

Eduskunnassa tuskin on toista puoluetta jolle sananvapauden tukahduttaminen on varsinainen sydämen asia. RKP ehkä, mutta senkin kannat vaihtelevat.

Noista pitää muistaa sekin, että mikäli Euroopan puolueet kääntävät kelkkansa, niin Suomessa säädetään noista lait kiltisti sen mukaan ja toisaalta varsinainen lain toteutus tietysti järkiintyy, jos valtakunnansyyttäjäksi saadaan joku järki-ihminen, joka ymmärtää mitä ovat sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan, eikä vaivaudu lähtemään sillä arsenaalilla Mikon ja Jussin tapaisia kirjoittajia vastaan.

[Punaniska]

Ny alkais näyttämään siltä, että sunnuntain jälkeen ei ole luvassa tyyntä persuille vaan yhtä lailla vihmoo niskaan seuraavat neljä vuotta.

Kun Ahtisaari valittiin pressaksi, niin 5.kolonna + wannabeet joutuivat viha(!)ekstaasiin ja löivät miestä kuin vierasta sikaa koulukiusaajan piensadistisella innolla niin lujalla voimalla, kuin hartioista lähti.

Samaa on luvassa persuillekin. Iso blokki on sen verran vahvasti asemoitunut heitä vastaan, eivätkä tule vaalien jälkeen sovintoa hieromaan, vaan lähinnä osoittamaan persujen kaikin puolisen kyvyttömyyden.

Mikä saattaa olla jopa hyvä asia. Nyt eduskuntaan on nousemassa tyyppejä, joiden sosiaalinen status nousee 1000% yhdessä yössä. Sanotaan:"Suomalaiset eivät kestä menestystä". Uskoisin väitteelle löytyvän pohjaa.

Nyt kuitenkin "Imperiumin Vastaisku" rajoittaa tehokkaasti keltuaisen vertikaalikohoamista. Kun persut saavat olla ryhmänä ottamassa lokaa niskaansa joka ilmansuunnasta, eivät kerkeä lillumaan euforiassa. Eivät pääse ylpistymään.

Osalle jengistä tullaan tarjoamaan hyväpalkkaisia diipadaaapa-hommia ja joku saattaa houkutukseen langeta. Mutta sitkein perusrunko (toivoakseni) tulee tulevassa höykytyksessä karaistumaan oikeiksi kansanedustajaksi.

[MikkoAP]

Itse pitäisin ykkösriskinä menettelytapaosaamisen puutetta. Substanssi löytyy kovalla työllä jos on osaamista ja lahjoja, mutta poliittinen asema muuttuu vallaksi vain sitä kautta että osaa muuttaa tavoitteet yhteiskunnan erilaisten yksiköiden toiminnaksi ja resurssoinniksi.

Kakkosriskiksi pistäisin kyvyttömyyden. Vaaleissa on selvästi ehdokkaana todella paljon sellaisia ihmisiä, joiden taidot ja kyvyt monimutkaisten asioiden nopeaan selvittämiseen ovat olemattomat jos sitäkään. Jokainen ehdokas jolle on ylivoimaista lukea kursorisesti mutta silti oleellisen tiedon tekstistä löytäen 300-500 sivua tekstiä päivässä 8-10 -tuntisen työpäivän ohessa, on eduskunnassa ihan turha marionetti joka voitaisiin korvata puoluesihteerin käytössä olevalla napinpainamisrobotilla. Oikeassa elämässä kansanedustajan pitää olla kykenevä nopeaan ja tehokkaaseen tiedonhankintaan ja aika moni luultavasti nytkin läpi menevä ei sitä ole.

Kolmosriskiksi pistäisin edellisiin liittyen kokonaisuuksien hallinnan ja logaritmisen kehityksen ymmärtämisen. Jos on vaikea ymmärtää että miksi niin siitä vain lukemaan eri ehdokkaiden ja jopa puolueiden talouspoliittisia lausuntoja ja tavoitteita. Osa niistä on luokkaa "jos ei tällä saada konkurssia aikaan niin ei sitten millään".

Kakkos- ja kolmosriski pätevät myös muihin suuriin puolueisiin, mutta ne ovat pärjänneet vaaleista toiseen siltikin, joten niille siitä on vähemmän haittaa.

Persuihin kohdistuu kuitenkin niin paljon enemmän odotuksia.

Lisäksi kaikesta huolimatta Suomella on mennyt useamman vuosikymmenen ajan hyvin ja menee tällä hetkellä vielä kohtuullisen mukavasti, vaikka valtavasti ongelmia jo on.

Tästä syystä valtaosalla suomalaisista ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon huonommaksi tilanne tulee menemään, jos nykymeininki jatkuu.

Se puolestaan pelaa (vielä tämänhetkisten) valtapuolueiden pussiin.

[pw]

Toivottavasti ihmisillä pysyy odotuksissaan järki päässä. Oli persujen kannatus mitä hyvänsä esim. väliltä 15-20 % niin ei sillä yksin mitään isompia muutoksia aikaan saada, jos kolme suurta ei lähde mukaan. Äänestyksissä on aina edessä tappio vaikka onhan se mukavampaa hävitä lukemin 160-40 kuin 195-5 kuten tähän asti on hävitty.

Eli asettakaa nyt hyvä ihmiset ne odotukset oikeaan suhteeseen. Kok,kepu,sdp kuitenkin edelleen todellisen päätösvallan omaa.

[IDA]

Tavallaan uskottavuus riittää ja se tietysti saavutetaan sillä, että ollaan uskottavia , pidetään tavoitteista ja sopimuksista kiinni, eikä repeillä asioissa, joista on sovittu. Tuloksia pitää saavuttaa.

Mikäli eduskunnassa menee hyvin, kannatus alkaa vakiintua seuraavien kunnallisvaalien kautta.

[Lasse]

Kakkosriskiksi pistäisin kyvyttömyyden. Vaaleissa on selvästi ehdokkaana todella paljon sellaisia ihmisiä, joiden taidot ja kyvyt monimutkaisten asioiden nopeaan selvittämiseen ovat olemattomat jos sitäkään. Jokainen ehdokas jolle on ylivoimaista lukea kursorisesti mutta silti oleellisen tiedon tekstistä löytäen 300-500 sivua tekstiä päivässä 8-10 -tuntisen työpäivän ohessa, on eduskunnassa ihan turha marionetti joka voitaisiin korvata puoluesihteerin käytössä olevalla napinpainamisrobotilla. Oikeassa elämässä kansanedustajan pitää olla kykenevä nopeaan ja tehokkaaseen tiedonhankintaan ja aika moni luultavasti nytkin läpi menevä ei sitä ole.

Voisitko esittää arvion, kuinka moni nykyisen eduskunnan edustajista kykenee tuohon?
Entä ministereistä?

Älykkyysosamäärä, joka riittää vaadittuun suorituskykyyn on ehkä noin 120-130, vai onko muita arveluita?

Pitäisikö ehdokkaita testata?

--Lasse

edit: vedetään vähän takaisin päin ÄO- arviota, ehkä 110+ alkaa riittää...

[Punaniska]

Kakkosriskiksi pistäisin kyvyttömyyden. Vaaleissa on selvästi ehdokkaana todella paljon sellaisia ihmisiä, joiden taidot ja kyvyt monimutkaisten asioiden nopeaan selvittämiseen ovat olemattomat jos sitäkään. Jokainen ehdokas jolle on ylivoimaista lukea kursorisesti mutta silti oleellisen tiedon tekstistä löytäen 300-500 sivua tekstiä päivässä 8-10 -tuntisen työpäivän ohessa, on eduskunnassa ihan turha marionetti joka voitaisiin korvata puoluesihteerin käytössä olevalla napinpainamisrobotilla. Oikeassa elämässä kansanedustajan pitää olla kykenevä nopeaan ja tehokkaaseen tiedonhankintaan ja aika moni luultavasti nytkin läpi menevä ei sitä ole.

Tuohon kuitenkin sen verran, että palikkatesteillä ja kapasiteelilla mitattuna persuryhmä ei jää kakkoseksi kenellekään, rutiinissa ja em. osaamisessa kylläkin.

Koska muutkin kansanedustajat (kuulemma) joutuvat käymään vessassa, ei Ulkopuolisen kuvailema taito ole siis mahdotonta hankkia persuillekaan. Tämä ja monta muuta asiaa saavat hikeä pintaan, mutta kansa ei ole koskaan rankaissut niitä, jotka vilpittömästi yrittävät.

Persuarsenaalissa on myös ehdokkaita, joilla on melkoisesti bassoa monilta elämänaloilta, mutta ovat sen verran epäcooleja, että tuskin menevät läpi. Näistä henkilöistä kannattaa pitää lujasti kiinni.

Heistä ja monista muista eri alojen fiksuista ihmisistä, joita eliitti ei rakasta, saisi koottua erittäin hyvän neuvonantoryhmän persuryhmän taakse. Silloin hommaan tulee aivan toisenlaista varmuutta yksittäisen edustajan kohdalla verrattuna siihen, että nenän edessä on 500 sivua tekstiä alalta, jota ei tunne. Jos on luottomies, jolta voi kysyä, ja joka tuntee aihepiirin hyvin -> siinä on aina vahvemmassa asemassa.

[Lasse]

Persuarsenaalissa on myös ehdokkaita, joilla on melkoisesti bassoa monilta elämänaloilta, mutta ovat sen verran epäcooleja, että tuskin menevät läpi. Näistä henkilöistä kannattaa pitää lujasti kiinni.

Heistä ja monista muista eri alojen fiksuista ihmisistä, joita eliitti ei rakasta, saisi koottua erittäin hyvän neuvonantoryhmän persuryhmän taakse. Silloin hommaan tulee aivan toisenlaista varmuutta yksittäisen edustajan kohdalla verrattuna siihen, että nenän edessä on 500 sivua tekstiä alalta, jota ei tunne. Jos on luottomies, jolta voi kysyä, ja joka tuntee aihepiirin hyvin -> siinä on aina vahvemmassa asemassa.

Erittäin hyvä ja kannatettava idea!

--Lasse

[Brandöt]

Ennen kuin alkaa karhun nylkeminen niin pitää toki kaataa se karhu. Karhujahdin lopputulos näkyy muutaman päivän sisällä.

Minusta suurin riski on substanssiosaamisen puute.

Toinen riski on ylimielisyys.

Kolmas riski liittyy edelliseen: se on kyvyttömyys kompromisseihin.

Hyviä pointteja ja näkökulmia.

Itse pitäisin ykkösriskinä menettelytapaosaamisen puutetta. Substanssi löytyy kovalla työllä jos on osaamista ja lahjoja, mutta poliittinen asema muuttuu vallaksi vain sitä kautta että osaa muuttaa tavoitteet yhteiskunnan erilaisten yksiköiden toiminnaksi ja resurssoinniksi.

Kakkosriskiksi pistäisin kyvyttömyyden. Vaaleissa on selvästi ehdokkaana todella paljon sellaisia ihmisiä, joiden taidot ja kyvyt monimutkaisten asioiden nopeaan selvittämiseen ovat olemattomat jos sitäkään. Jokainen ehdokas jolle on ylivoimaista lukea kursorisesti mutta silti oleellisen tiedon tekstistä löytäen 300-500 sivua tekstiä päivässä 8-10 -tuntisen työpäivän ohessa, on eduskunnassa ihan turha marionetti joka voitaisiin korvata puoluesihteerin käytössä olevalla napinpainamisrobotilla. Oikeassa elämässä kansanedustajan pitää olla kykenevä nopeaan ja tehokkaaseen tiedonhankintaan ja aika moni luultavasti nytkin läpi menevä ei sitä ole.

Kolmosriskiksi pistäisin edellisiin liittyen kokonaisuuksien hallinnan ja logaritmisen kehityksen ymmärtämisen. Jos on vaikea ymmärtää että miksi niin siitä vain lukemaan eri ehdokkaiden ja jopa puolueiden talouspoliittisia lausuntoja ja tavoitteita. Osa niistä on luokkaa "jos ei tällä saada konkurssia aikaan niin ei sitten millään".

Ulkopuolinen on ihan ongelman ytimessä; oma valintani on akateeminen perussuomalainen, jonka osaamiseen ja vaaliteeseihin uskon.

http://jussiniinisto.fi/index.php/esittely/