Suomalaisen älymystöajattelun taustaa

[MaryLee]

Mitä enemmän luen scriptaa ja mitä vakuuttuneemmaksi tulen sekä sen kirjallisesta laadusta että ajatusten terävänäköisyydestä (jatkumolla Nietzsche/Linkola) niin sitä enemmän pistää miettimään että miten ihmeessä suuri osa suomalaista "älymystöä" (vihervasut) voi olla TÄSMÄLLEEN eri mieltä.

Nyrkkisääntönä olen itse aina pitänyt sitä että jos olen eri mieltä enemmistön kanssa niin syytä SAATTAA olla minussa itsessänikin.

Yksi vastaus kysymykseeni löytyi otsikolla Gluttons for guilt mutta tässä kohtaa en ollut aivan vakuuttunut. Ihminen joka sättii omaa viiteryhmäänsä ja samalla korottaa itsensä muiden yläpuolelle on selvästi narsistisesti häiriintynyt yksilö enkä millään jaksa uskoa että KAIKKI vihervasemmistolaiset olisivat hoitoa vailla.

Ihmisen mielipiteet voivat levätä joko puhtaasti asiapohjalla tai sitten niihin saattaa liittyä narsistinen lataus. (Tämän erottaa siitä miten yksilö reagoi kyseistä mielipidettä kohtaavaan kritiikkiin). Kritiikistä silmittömästi raivostuva ottaa asian henkilökohtaisena loukkauksena koska osa tämän ihmisen omanarvontunnosta on SITOUTUNUT ko. mielipiteen edustavaan maailmankuvaan. Näissä tapauksissa rationaalinen keskustelu on todellakin turhaa koska kyse on uskonnonnollisväritteisestä psykopatologiasta. Nämä narsistit ovat nähdäkseni kuitenkin poikkeustapauksia.

(eikä yksittäistapauksista saa tehdä yleistyksiä)

JOS suurin osa vihervasemmistosta ei ole narsisteja niin missä se juju oikein piilee?

Mieleeni tulee 2 vaihtoehtoa:

a) perässähiihtäjät

Vihervasemmiston terävin kärki (mallia Osmo Soininvaara) ovat uskoakseni AIDOSTI asiansa takana.  Näiden poikkeusyksilöiden kohdalla ei ole tarvetta etsiä asenteista mitään salaisia piilomotiiveja (eg "nöyristymällä ylennän itseni") vaan kyseessä  ovat oikeasti filantroopit yksilöt jotka vain on väärässä paikassa väärään aikaan.  Ongelma ovat perässähiihtäjät (ne jotka fanittavat Osmoa mutta joiden kapasiteetti ei riitä omien ajatusten luomiseen) jotka rummuttavat idoliensa mielipiteitä "omanaan" .

( "perässä hiihtäminen" on ns. ikuisuusongelma. Koskee JOKAISTA joka ei itse ole mielipidevaikuttaja )

b) inhimillinen sokeus

Yksilö ja hänen introspektionsa ovat kehäpäätelmä. AINA ja kaikissa tapauksissa. Ihmisen OLETUSARVO muista yksilöistä perustuu vain ja ainoastaan hänen omaan itsetuntemukseensa.  Siihen mitä hän uskoo tai kuvittelee muiden ajattelevan/tuntevan/tavoittelevan.  

1) Ensimmäisen asteen oletusarvo on se että jokainen arvottaa todellisuuden kuten minä ja pyrkii myös samoihin päämääriin. Jos mielipiteissä on eroa niin ne johtunevat siitä että eroavat yksilöt ovat joutuneet "väärän" propagandan uhreiksi.

2) Toisen asteen oletusarvo on se että eri mieltä olevilla on rasitteinaan piilomotiiveja. Ihmistä ÄRSYTTÄVAT muissa ne ominaisuudet/mielipiteet/arvot jotka hän itsekin itsessään tunnistaa mutta jotka hän itse muilta piilottaa tai joista hän on itse onnistunut kasvamaan ulos.

3) Kolmannen asteen oletusarvoa ei ole olemassa.  Ajatusmaailma joka on niin vieras ettei sitä löydy oman introspektion kokemuspiiristä edes piilomotiivien muodossa on erittäin vaikeaa myöntää olemassa olevaksi.

KUKAAN ei voi lyödä retkikirveellä jos kysyy kellonaikaa.
KUKAAN ei raiskaa vain paremman tekemisen puutteessa.
KUKAAN ei halua purra ruokkivaa kättä.'

Jos joku toimii näin irrationaalisesti niin ko. henkilö on täyttä ymmärrystä vailla. Jokin ulkoinen tekijä on saanut hänen mielenterveytensä järkkymään eikä tekijä voi itse olla syyntakeellinen. Tämä tulee väistämättä mieleen minulle itsellenikin. Kolmannen asteen oletusarvoa ei pidäkään jäädä puntaroimaan. Se on LÄNSIMAISEN rationaalisuuden ulkopuolella.

[IDA]

Yksi syy voi olla se, että vaikka vihreät ( tai suuri osa heistä ) kuvittelee olevansa riippumattomia individualisteja, niin totuus kuitenkin on, että myös he muodostavat omanlaisensa yhteisön ja sitten ihan inhimillisesti käyttäytyvät, kuten yhteisöt yleensäkin käyttäytyvät.

Vihreillä yhteisön vihollisten demonisointi on vähän ylikorostunutta vain

[Sami Aario]

Onkohan siitä nyt vuosi aikaa kun "Pensselisedän" suosio aiheutti Tiedostavissa piireissä hillittömän moraaliposeerauksen, suosio kun "ilmiselvästi" johtui ihan vääristä (rasistisista) syistä.

Mahtaisiko samanlaista reaktiota tulla enää nykyilmapiirissä?

EDIT: Tätä pohtiessa voi vaikka katsoa tätä videota: Erdjan - Viski Coca Cola

[MaryLee]

Yksi syy voi olla se, että vaikka vihreät ( tai suuri osa heistä ) kuvittelee olevansa riippumattomia individualisteja, niin totuus kuitenkin on, että myös he muodostavat omanlaisensa yhteisön ja sitten ihan inhimillisesti käyttäytyvät, kuten yhteisöt yleensäkin käyttäytyvät.

Vihreillä yhteisön vihollisten demonisointi on vähän ylikorostunutta vain

Joo siis.
Jokainen ryhmä (todellinen/kuviteltu) sisältää aina ajatuksen juuri tämän joukon erinomaisuudesta ja ryhmän määritelmä myös sulkee muut yksilöt(idiootit) ko.joukon ulkopuolelle. Sosialisointi oman viiteryhmän puitteissa nostaa siis siellä käyvien kuvitteellista statusta itsestään.

KOSKEE erityisesti viherpiipertäjiä!

mut silti... 

[LW]

Lisää ehkä myöhemmin, mutta asia on jämptisti niin, että "vihervasemmistolaisuus" on yhtä epämääräinen käsite kuin "kansallismielisyys". Täten, joku ihminen jonka mielipiteet ovat pitkälti mamukriittisiä, mutta myöskin jossain määrin punavihreitä, voi asettaa itsensä rintamalinjan Väärälle Puolelle. Toisaalta myös minun kaltaiseni halla-aholainen punamädättäjä voi hampaitaan kiristellen asettautua rintamalinjan tälle puolen. Unelmoin siitä, että piikkilanka-aidat sulavat joskus epämääräiseksi harmaaksi alueeksi.

Joskus kauan sitten olin muuten punavihreä, mutta sitten alkoi ottamaan liikaa aivoon se, että me oltiin niin paljon parempia kuin he siksi, ettei me jaettu ihmiskuntaa meihin ja heihin, toisin kuin ne nazionalistit.

[MaryLee]

Lisää ehkä myöhemmin, mutta asia on jämptisti niin, että "vihervasemmistolaisuus" on yhtä epämääräinen käsite kuin "kansallismielisyys". Täten, joku ihminen jonka mielipiteet ovat pitkälti mamukriittisiä, mutta myöskin jossain määrin punavihreitä, voi asettaa itsensä rintamalinjan Väärälle Puolelle. Toisaalta myös minun kaltaiseni halla-aholainen punamädättäjä voi hampaitaan kiristellen asettautua rintamalinjan tälle puolen. Unelmoin siitä, että piikkilanka-aidat sulavat joskus epämääräiseksi harmaaksi alueeksi.

Joskus kauan sitten olin muuten punavihreä, mutta sitten alkoi ottamaan liikaa aivoon se, että me oltiin niin paljon parempia kuin he siksi, ettei me jaettu ihmiskuntaa meihin ja heihin, toisin kuin ne nazionalistit.

Et oo muuten ainoo. Olen itse äänestänyt Kalevi Kivistöä presidentiksi ja Osmo - setää eduskuntaan. Linkola oli mun idoli silloin kun olin pieni.

Totta vikiset että vihervasut ei oo kovin homogeeninen nippu sekään mutta voit lukea ton jutskan sillee että korvaat vihervasut monikulttuuriklubilaisilla

[Hagbard]

Minun mielestäni vihollista pitäisi tutkia tarkemmin ja tunnistaa vihollisen eri alalajit. "Vihervasemmisto" ja "kukkahattutädit" ovat hyvin epätarkkoja leimakirveitä eivätkä ne kerro mitään antimaahanmuuttokriittisyyden motiiveista.

Toki on totta, että antimaahanmuuttokriittisiä on erityisen paljon Vihreissä ja Vasemmistoliitossa, mutta onko heilläkään kaikilla sama syy vastustaa mahanmuuttokritiikkiä? Entä ketä nämä kukkahattutädit sitten ovat? RKP:läisiäkö?

Itse yritin kysellä asiaa Todorgissa, mutta vastauksista ei tullut hullua hurskaammaksi. Kukaan ei suostunut tai kyennyt antamaan antimaahanmuuttokriittisyydelleen mitään sen parempaa perustelua, kuin että me olemme pahoja razzenazzeja.

http://todellisuus.org/index.php?topic=617.0

Tuossa ketjussa esitin myös joukon loogisesti pääteltyjä potentiaalisia syitä vastustaa maahanmuuttokriittisiä, mutta kukaan ei halunnut astua mihinkään antamaani lokeroon eikä myöskään antanut mitään muutakaan selitystä:

Väärin informoidut - Teillä on harhaluuloja siitä, että maahanmuuttokriittiset ovat pahoja, natseja, rasisteja, ihmisvihaajia. Siksi teistä on luonnollista vastustaa sellaisia.

Idealistit - Teidän mielestänne sosiaaliturvaperustainen maahanmuutto on Suomelle hyvä asia. Se on rikkaus ja voimavara ja vain typerys vastustaisi sellaista.

Optimistit - Te näette maahanmuuton ongelmat tilapäisenä häiriönä ja uskotte, että palkinto odottaa ihan nurkan takana, jahka se työvoimapula tulee.

Filantroopit - Te näette maahanmuuton mukanaantuomat ongelmat, mutta olette sitä mieltä, että meidän on kestettävä ne, koska meillä on velvollisuus auttaa.

Kansallismielettömät - Te näette maahanmuuton ongelmat ja uhkakuvat ja teidän mielestänne niiden toteutuminen on meille kämyisille suomalaisille ihan oikein.

Vähättelijät - Te näette maahanmuuton ongelmat merkityksettömän vähäisinä ja teitä ärsyttää, kun joku viitsii pitää meteliä pikkuasiasta.

Onhan se ymmärettävää, ettei kukaan halua lokeroitua mihinkään annettuun luokitukseen. Sen sijaan keksittiin uusia viiteryhmiä, kuten "vihainen keski-ikäinen nainen", "lainkuuliainen veronmaksaja" ja jopa "isänmaan etua ajava", jotka eivät mikään kerro mitään perustelua antimaahanmuuttokriittisyydelle.

Uskoisin, että vihollisyksilöiden ajatusmaailma rakentuu jostakin luettelemistani perusteluista tai niiden erilaisista yhdistelmistä. Vai tuleeko mieleen muita syitä vastustaa meitä?

[ukdoesntwork]

Alun perin Vihreät tulivat suosituksi trendi-ilmiönä. 90-luvulla trendikkäin kaikista oli negatiivinen, futuristinen, boheemi ,aina ilkeä narsisti,kaikki nuoret palvoivat heitä cooleina. Tämä sukupolvi kasvoi myös ajatellen, että kaikki vihreä on trendikästä, jotain tästä sairaasta liikkeestä on varmasti narsismiin perustuvaa. Vihreys on tyyliseikka ja ilman tyyliä, ei pääse pinnallisiin narsistisiin piireihin.

[Boon Choo]

Uskoisin, että vihollisyksilöiden ajatusmaailma rakentuu jostakin luettelemistani perusteluista tai niiden erilaisista yhdistelmistä. Vai tuleeko mieleen muita syitä vastustaa meitä?

Tuolla "vihollisella" käsitteenä on mielestäni aika ikävä kaiku. Vaikka he lienevät sitä mieltä että eivät jaa tätä kuuluisaa identiteettiä vaikka hommalaisten kanssa, niin kyllä he ihan meidän arvojamme todellisuudessa jakavat. Antaa heidän olla poteroissaan.

Vaikka se kuulostaisi miten kliseiseltä, niin eikö tuossa listassa (huom: ehkä näitä ei tuohon listaan voi suoraan lisätä kun ajattelen hiukan erikantilta)voisi olla mukana puhtaasti ideologia (idealistisuus on hiukan eri)? Vaikka anarkisti-kommunisti-viherituhippiä voi käyttää leimaamiseen, kyllä ne ajatukset tuolta "vihollisen" kannanotoista läpi paistavat. Tähän liitty myös fakkiintuneet tavat. Pitää vastustaa kun on aina vastustettu. On vastustettu natseja, joten näitä pitää vastustaa niinkuin aina ja jos eivät ole natseja niin nimitellään niitä natseiksi.

Toinen voisi olla pragmaatikot. Vastustavat siksi, että:
1) Pitävät itseään ykköskilpailijana (kilpailu samoista sieluista, kannattajista) 2) Valta siirtyy toiseen "ääripäähän", jolloin oman aatteen merkitys heikkenee.

Elitismi? Punavihreän ajattelun helmasynti. Nähdään kaikki ryhmät itseä alempina (jotenkin ristiriitaista ideologiaan nähden) ovat ne sitten kannattajia, vastustajia tai muita ryhmiä. Tätä on nähty paljon mediassa ja Todorg on aivan loistava esimerkki. Kaikenlainen eliitille (tai itseään sellaiseksi nostavalle) yhteinen jota ei ole näillä alemmilla ryhmillä, nostetaan epäjumalaksi. Esimerkiksi surullisen kuuluisa "postmoderni taide".

[Veli Karimies]

Ihmisen mielipiteet voivat levätä joko puhtaasti asiapohjalla tai sitten niihin saattaa liittyä narsistinen lataus. (Tämän erottaa siitä miten yksilö reagoi kyseistä mielipidettä kohtaavaan kritiikkiin). Kritiikistä silmittömästi raivostuva ottaa asian henkilökohtaisena loukkauksena koska osa tämän ihmisen omanarvontunnosta on SITOUTUNUT ko. mielipiteen edustavaan maailmankuvaan. Näissä tapauksissa rationaalinen keskustelu on todellakin turhaa koska kyse on uskonnonnollisväritteisestä psykopatologiasta. Nämä narsistit ovat nähdäkseni kuitenkin poikkeustapauksia.

(eikä yksittäistapauksista saa tehdä yleistyksiä)

JOS suurin osa vihervasemmistosta ei ole narsisteja niin missä se juju oikein piilee?

Mikseivät olisi? Narsismi on hyvin yleinen ja evoluutiollisesti tarpeellinen piirre ihmisessä, tai ainakin se on sitä ollut. Melkeen voisin väittää, että kaikki syntyvät narsisteiksi, mutta oppivat muihin käyttäytymismalleihin kasvettuaan. Selvästikin jos lähes kaikki "eliitti"-vihervasurit ovat narsisteja, niin se on faktuaalisesti ollut voitokas luonteenpiirre heidän tavoitteidensa toteutumiseksi.

Katso asiaa siis occamin partaterän kautta.

[Ernst]

Olisi syytä erottaa terve narsismi ja narsistinen häiriintyneisyys toisistaan. Helpottaisi keskustelua.

[MaryLee]

Mikseivät olisi? Narsismi on hyvin yleinen ja evoluutiollisesti tarpeellinen piirre ihmisessä, tai ainakin se on sitä ollut. Melkeen voisin väittää, että kaikki syntyvät narsisteiksi, mutta oppivat muihin käyttäytymismalleihin kasvettuaan. Selvästikin jos lähes kaikki "eliitti"-vihervasurit ovat narsisteja, niin se on faktuaalisesti ollut voitokas luonteenpiirre heidän tavoitteidensa toteutumiseksi.

Katso asiaa siis occamin partaterän kautta.

Alkuperäistekstissä lähdetään liikkeelle artikkelista Gluttons for guilt ja todetaan joidenkin vihervasujen olevan narsistisesti HÄIRIINTYNEITÄ. Jatkossa VIITATAAN (termiä narsisti käyttäen) tähän edellä mainittuun oireeseen.

Sinä taas puhut terveestä narsismista joka tarkoittaa "suomeksi" hyvää itsetuntoa.

a) .. Narsismi on hyvin yleinen ja evoluutiollisesti tarpeellinen piirre ..
Hyvä itsetunto EI OLE luonteenpiirre.

b) .. tai ainakin se on sitä ollut ..
Siis hyvä itsetunto ON OLLUT tarkeää mutta ei ehkä enää  ?!

c) .. kaikki syntyvät narsisteiksi ..
Itsetunto alkaa muodostua vasta kun ego integroituu ( n.2-3:n vuoden iässä )

d) .. oppivat muihin käyttäytymismalleihin ..
Itsetunto EI OLE myöskään käyttäytymismalli.


Viisastelinko?
Kyllä.

[Veli Karimies]

Ymmärrät narsismin käsitteen eri tavalla kuin minä. Itse käytän sanakirjan käsitettä, joka ei tarkoita hyvää itsetuntoa vaan itserakkautta. Aloitusviestistäsi sain myöskin sen kuvan, että emme puhu terveestä narsismista vaan sairaasta narsismista ja tarkemminkin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. On vaikea kuvitella miksi terve narsismi olisi ongelma.

[Boon Choo]

Narsismi on tietysti jokin lähtökohta, mutta onko se olennainen? Mitä tällä näkökulmalla saavutetaan? Jos voitte perustella, että jokin narsismin piirre esiintyy jossakin ryhmässä useammin kuin toisissa, mikäs siinä. Minä en näe sitä.

[ämpee]

Mitä enemmän luen scriptaa ja mitä vakuuttuneemmaksi tulen sekä sen kirjallisesta laadusta että ajatusten terävänäköisyydestä (jatkumolla Nietzsche/Linkola) niin sitä enemmän pistää miettimään että miten ihmeessä suuri osa suomalaista "älymystöä" (vihervasut) voi olla TÄSMÄLLEEN eri mieltä.

Tietoinen valinta/henkinen kyvyttömyys, valitse omasi.
Ei tämä edelleenkään mitään rakettiteknologiaa ole.

[Boon Choo]

Julistanpa tähän ketjuun kännipäissäni.

Olen tiedeuskovainen. Tieteessä kaikki se mitä Hommafoorumilla käsitellään ja mitä Hommafoorumin kriitikot käsittelevät on teoreettisessa mielessä pureskeltu läpikohtaisin 500, 100, 50 ja 20 vuotta sitten. Se on hyvä pitää mielessä Hommafoorumilaisen kuin Hommafoorumilaisen kriitikon. Sama pätee ylipäätään kaikkeen politiikkaan.

Alkeellisia perusasioita ovat niin nationalismin heikkoudet ja kuin sosialismin sudenkuopat. Ne ymmärtää jopa Persu =).

Mikä riita meillä on loppujen lopuksi raha-asioista? Meillä kilpailee sosialismi ja markkinatalous, jotka molemmat hajottaa nykyiset talousteoreettiset oligopolimallit.

Mitä meille jää siitä valinnasta että meillä on joko raha- tai finanssipolitiikka? Kumpikaan ei ole sen enempää käytännössä kuin teoriassakaan osoittanut paremmuuttaan.

[Mika]

Siihen halpaan ei kannata mennä, että alettaisiin puhua älymystöstä, siksi että joku porukka sellaiseksi julistautuisikin. Älymystöstä puhuttiin jo 70-luvulla, kun kovaäänisin yliopisto-opskelijoiden ryhmä ajoi Suomeen innolla kommunismia vaikka suurin osa kansasta tai opiskelijoista ei silloinkaan ollut näiden (järjettömien) aatteiden takana.

Käsitteen lanseerauksesssa (ja omimisessa koskemaan yksinomaan vasemmistoa) ovat auttaneet etenkin tiedotusvälineet. Jostain syystä (Tampereen yliopiston tiedotusopin linja?) toimittajakunnassa vihervasemmislaisuus on aina ollut muotia ja toimittajat ovat aina itse pitäneet myös itseään osana älymystöä. Tietysti. Kukas kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse?  

Älymystö on käsitteenä sinänsä mielenkiintoinen. Kuka kuuluu älymystöön?  Kuuluvatko kansanedustajat älymystöön? Entä ministerit? Jos kuuluvat, niin mistä syystä?

[far angst]

Älymystöön kuuluvan tunnistaa siitä, että hän kannattaa jotain - tai useitakin - täysin järjetöntä, puhtaasti teoreettista, mutta käytännössä jo heti ensi metreistä alkaen vahingolliseksi havaittua poliittista uskontoa.  Nämä uskonnot eivät lupaile paratiisia tuonpuoleisessa, vaan jo täällä murheen alhossa.  Ihan heti, jo piankin ja jo huomenna.  Kun tämä paratiisi sitten ei ilmestykään tai paljastuu täsmälleen kuvaustaan päinvastaiseksi, älymystö korvaa entisen kiville kajahtaneen uskontonsa jollain vielä hullummalla.  Kaikelle aina löytyy selitys, kaikki oli aina pieleen tehty eikä kannatettua aatetta sitten ollutkaan tehty oikein.  Hjuu-u,  pieleen oli byrokraatit sen kaiken tehneet, joka vielä viikko sitten paratiisiksi vannottiin. Syyllinen on aina joku muu, ei älykkö itse tai hänen kannattamansa uskonto.

Sama sakki, jos vesissä silmin ja ääni väristen kuvaili Neuvostoliittoa työläisten sosialistiseksi paratiisiksi, jossa kaikki oli Oikeaa, Ihanaa ja Väistämättömän Hienoa sittemmin kertoi, että ei siellä ollutkaan sitä Ihan Oikeaa Sosialismia. 

Otamme esimerkin älymystön aivoissa loisivan uskontoviruksen mutatoitumisesta.  Alkuaan sosialismin ihailua aikaan saanut aatevirus on muuttunut kantajissaan niin, että sen aatemaailman ihailun kohteet ovat muuttuneet kaavalla:

Sosialisti => kommunisti => stalinisti => monikultturisti. 

Älymystöön kuuluva kannattaa aina jotain älytöntä. 
Kiville mennyt älyttömyys korvataan uudella älyttömyydellä.
Älymystöön kuuluva on laumaeläin, jonka tulee toistella samoja
kliseitä, joita muutkin lauman jäsenet papukaijamaisesti toistelevat.

[Anti-Utopisti]

JOS suurin osa vihervasemmistosta ei ole narsisteja niin missä se juju oikein piilee?

Lyhyesti vastattuna: viimeistään 1960-luvulta alkaen erityisesti akateemiset ja kulttuuriradikaalit ovat muodostaneet perinteisen radikaalivasemmiston liepeille yhteisrintaman, jossa osa yhteisrintamasta koostuu mm. narsisminsa kautta mukaan tulleista elitisteistä (kts. Stanley Rothmanin ja S. Robert Lichterin keräämät tilastot 1960-luvun alun New Left -radikaalijohtajien korostuneesta injured narcissism -piirteestä), osa yhteisrintamasta koostuu nihilistisen tuhoamisvimman valtaan joutuneesta häiriintyneestä nuorisosta (kts. Stanley Rothmanin ja S. Robert Lichterin keräämät tiedot 1960-luvun lopun rivimielenosoittajien profiilista) sekä erittäin merkittävä osa yhteisrintamasta koostuu sellaisista henkilöistä, jotka katsovat maailmaa mieluummin uskonnollisen, eettisen tai yhteiskuntateoreettisen linssin läpi ja jotka vierastavat tavanomaista ajattelua. Tästä yhteisrintamasta siis aivan erityisesti löytyy huomattava prosenttiosuus radikaaleja, jotka EIVÄT ole narsisteja. Monet radikaalit jopa aivan aidosti uskovat kulttivisioidensa ja -normiensa olevan viisasten kivi, jonka avulla päästäisiin "parempaan maailmaan". Toki narsistit pistävät silmään, joten siksi on helppo liioitella heidän rooliaan 1960-lukulaisessa yhteisrintamassa. Sitä paitsi politiikkaan saattaa yleensäkin hakeutua suhteessa enemmän narsisteja kuin koko väestöstä mitattuna: kyseessä on oikeastaan eri puolueiden lippuja heiluttavien päällepäsmäreiden sanaton sopimus liittoutua tavisäänestäjiä vastaan, jolloin erottelu valtavirtaideologioiden ja radikaali-ideologioiden välillä on sivuseikka tavisten kyykyttämisessä.

Perusteellisempi vastaus: Juju piilee kai siinä, että ihmisaivoihin lienee vuosituhansien evoluution myötä muodostunut pyrkimys ajattelutavan monimutkaisuuteen. Eli lähes jokainen ihmisyksilö pyrkii kehittämään oman maailmanhahmottamistapansa lapsuutensa karkeasta perustasosta yhä monimutkaisemmalle tasolle. Monimutkaisuudesta tulee tällöin jopa itseisarvo (tämä hypoteesi on varsin lähellä Amotz Zahavin statuskilpailuteoriaa).

Ns. älymystö on joukko eliittipiirien salonkeihin hyväksyttyjä haaveilijoita, jotka ovat huomanneet, että mikään ei estä heitä valitsemasta itseään uudeksi "ylipapistoksi". Tämä ylipapisto käyttää evolutiivisen viettinsä ohjaamana suuren osan elämästään alla kuvattujen neljän kognitiivisen tyypin pohjalta syntyneiden normien ja uskomusten jatkokehittämiselle mahdollisimman monimutkaisiksi (*).

Mikäli joku "junttitavis" uskaltautuu väittämään älymystölle vastaan, niin älymystön luonnollisin reaktio on tietenkin raivostua tästä, sillä älymystöhän on käyttänyt kaiken aikansa esoterian pyörittämiseen, joten ajattelunsa monimutkaisuudessa he epäilemättä päihittävät "oppimattomat junttitavikset". Sitä paitsi aivan varmasti älymystön kehittämästä runsaslukuisesta esoteeristen normien ja uskomusten kokoelmasta löytyy aina jokin pykälä, jota vastaan junttitavikset rikkovat heti suunsa avatessaan. Aivan erityisesti maahanmuuttokriittiset tavikset tulevat huomaamaan, että monikultturismia kannattava älymystö tulee löytämään esoteriastaan musertavat vastaväitteet kaikille tavisten yrityksille esittää järkeviä arkipäiväisiä perusteluita maahanmuuton rajoittamiselle. Ainoa keino voittaa esoterialle omistautunut ylipapisto on välttää pelaamasta esoterian pohjalta laadittua julkisuuspeliä heidän kanssaan, sillä se peli on fiksattu jo alun perinkin.

Älymystö asettuu siis junttitaviksia vastaan 1) osittain narsistisen itsekäsityksensä ohjaamana sekä 2) osittain saadessaan tavisten sanoista verukkeen päästä prosessoimaan kognitiivisesti normikokoelmistaan löytyviä nyansseja. Surullisenkuuluisa poliittinen korrektisuus taitaa olla mainio esimerkki kohdasta 2. Näissä kahdessa kohdassa on siis kysymys pohjimmiltaan siitä, että ihmisaivoihin on kovakoodattu pyrkimys kilpailla monimutkaisuudella ja erityisesti haastaa käytännöllisen yksinkertaiset ajattelutavat.

Lisäksi absoluuttisen valta-aseman myötä älymystöön saattaa muiden itsevaltiaiden tavoin ilmaantua sadomasokistinen lisäsävy. Eli he haluavat nauttia siitä, että pääsevät kyykyttämään taviksia samalla, kun ruoskivat itseäänkin. Tämä on suorastaan odotettavissa, kun muistamme, että mittava osa maailman heimoriiteistä sisältää sadomasokistisia piirteitä.

(*) Tukea tälle hypoteesille saamme siitä havainnosta, että kaikkia Jungin typologian eri kognitiivisia tyyppejä on kehitetty jokapäiväisen elämän vaatimasta perustasosta yhtä monimutkaisemmille ja jopa taiteellisille tasoille.

Seuraavaksi luettelen neljä uskomusten muodostamisen kannalta relevanttia Jungin tyyppiä. Järjestys luettelossa perustuu esiintymistiheyteen väestössä (harvinaisimmasta yleisimpään ja siten statusarvoltaan korkeimmasta matalimpaan):

- Introverted Intuition (uskonnollinen ja arkkityyppinen ajattelu):

Ei riitä, että uskonnollinen ihminen ennustaa tuomiopäivän tulevan. Sehän ei olisi tarpeeksi monimutkaista. Niinpä erityisen uskonnollinen ihminen haluaa esittää esimerkiksi Ilmestyskirjan muodossa arkkityyppejä täynnä olevan profetian siitä, kuinka tuomiopäivä tulee tarkkaan ottaen tapahtumaan. Profeettojen statusarvo onkin kaikkein korkein, sillä vain profeetat onnistuvat keräämään heille täysin omistautuneita opetuslapsia.

Samaan kategoriaan kuuluvat ilmeisesti myös monikultturistien eskatologiset ennustukset massamaahanmuuton tuomasta rikastavuudesta, rauhasta ja yhteisymmärryksestä kaikkien maailman kansojen välillä. Tämäkään profetia ei riitä sellaisenaan, vaan sitä on palkattu jatkokehittämään tuhansia länsimaalaisia yliopistotutkijoita, jotka laativat jokaiselle maahanmuuttajan pikkusormen liikautuksellekin omat arkkityyppiset juhlistamisrituaalinsa, joilla pikkusormen liikautus nivotaan osaksi "kansainvälistymisen" suurta tarinaa. Me maahanmuuttokriitikot saamme siis uutisista todistaa harvinaista aikakautta, kun EU:lle ollaan kirjoittamassa kristinuskon tilalle aivan uudenlaista valtauskontoa.

Kun maahanmuuttokriitikot vinoilevat, että jokaisen rötöksen myötä "kulttuuri rikastuu", niin tämä on osuva parodia siitä, kuinka monikultturistinen ylipappi pyrkii antamaan jokapäiväisille tapahtumille ensisijaisesti arkkityyppisen tulkinnan.

Mainittakoon myös sellainen esimerkki, että Ruotsi on kieltämättä maailman paras maa maahanmuuttajien kotouttamisessa, mikäli tulkitsemme kotouttamisen siten, että Ruotsin monikultturistinen ylipapisto on kehittänyt muita maita monimutkaisemmat (radikaalivärinän täyteiset) rituaalit, joilla maahanmuuttajat vihitään monikulttuurisen kansankodin jäseniksi.

- Introverted Thinking (teoreettinen mallinnus):

Esimerkiksi pörssiasiantuntijoille ei riitä talouden mallintamisen perustaso vaan he pyrkivät kehittämään yhä eksoottisempia teorioita ja niihin perustuvia uusia sijoittamisvaihtoehtoja. Kts. esimerkiksi Nassim Talebin kirja Dynamic Hedging: Managing Vanilla and Exotic Options:

"The author discusses, in plain English, vital issues, including:

* The generalized option, which encompasses all instruments with convex payoff, including a trader's potential bonus.

* The techniques for trading exotic options, including binary, barrier, multiasset, and Asian options, as well as methods to take into account the wrinkles of actual, non-bellshaped distributions."

Lähde: http://www.amazon.com/Dynamic-Hedging-Managing-Vanilla-Options/dp/0471152803

Niinpä päättelen tästä edelleen, että maahanmuuttokin luonnollisesti kiehtoo monia pörssiasiantuntijoita ja talousteoreetikoita tarjotessaan heille upouuden dimension, jolla voidaan täydentää kansantalousteorioiden monimutkaisuutta entisestäänkin. Tällaiset pörssiasiantuntijat pystyvät helposti ohittamaan mielessään nykymuotoisen maahanmuuton nivoutumisen 1960-lukulaiseen potlatch-radikalismiin ja sen aiheuttamaan valtavaan yhteiskunnalliseen tuhoon, sillä pörssiasiantuntijoita kiinnostavat ainoastaan maahanmuuton tarjoamat teoriakiksit. Oletan näiden talousteoriakiksien olevan myös EK:n päämotiivi tukea Suomeen suuntautuvan maahanmuuton rajua lisäämistä nykytasosta.

- Introverted Feeling (eettinen ajattelu):

Yltiöeettisille radikaaleille ei kai riittäisi edes se vaihtoehto, mikäli EU:ssa tehtäisiin hyvin yksinkertainen No Borders -henkinen eettinen arvovalinta, jonka mukaan kaikki maailman ihmiset saisivat muuttaa yksiselitteisen vapaasti EU-alueelle. Tätä eettistä perustasoa pitää nimittäin yltiöeettisten radikaalien mielestä vieläpä täydentää yhä kiemuraisemmalla lisälainsäädännöllä, jossa määritellään, millaisia tarkkoja lisäpalveluita on tarjottava eettisyyden nimissä EU:n alueella jo olevien maahanmuuttajien kehitysmaihin jääneelle laajennetulle perheelle, ottolapsille, yms. yhä monimutkaisemmiksi käyville "kummin kaimoille". Yltiöeettisille radikaaleille suurimmat kiksit tulevat kai juuri eettisestä monimutkaisuudesta.

- Introverted Sensing (tässä ajattelutavassa ikään kuin ranskalaisilla viivoilla luetellaan, millaisia objekteja ja käsitteitä jossain ympäristössä tai alakulttuurissa on olemassa sekä millaisia ne ovat tasoltaan):

Tämä ajattelutapa lienee dominoiva mm. perinteisessä porvaristossa. Esimerkiksi porvariston edistyneessä ruokakulttuurissa ei tyydytä siihen, että kirjoitettaisiin ylös, mistä ruoka-aineista ateriat kuuluu valmistaa, vaan lisäksi tehdään mahdollisimman yksityiskohtaisia erotteluita eri ruoka-ainelaatujen välillä, yms.

Kyseessä on siis oikeastaan taitoluistelun arvostelutuomarin ajattelutapa. Mutta tämäntyyppinen korkealaatuisuuden valvominen on näennäisestä elistismistään huolimatta loppujen lopuksi yllättävän lähellä taviksen ajattelua, joka perustuu sekin enimmäkseen stereotypisointiin ja objektien toivotun tason määrittämiseen.

Radikaalille älymystölle tarjoutuu näin ollen selvästikin mahdollisuus korostaa omaa statusarvoaan sillä, että he paheksuvat sekä porvariston "makutuomareita" että "junttitavisten" asiallisuuskäsityksiä, jotka ovat molemmat Introverted Sensing -pohjaisia käytännöllisiä ajattelutapoja. Missikisat edustavat näin ollen radikaalin älymystön näkökulmasta katsottuna ehkäpä halveksittavinta junttimaisuutta, ja urheilukulttuuri tulee kai hyvänä kakkosena.

Ihminen joka sättii omaa viiteryhmäänsä ja samalla korottaa itsensä muiden yläpuolelle on selvästi narsistisesti häiriintynyt yksilö enkä millään jaksa uskoa että KAIKKI vihervasemmistolaiset olisivat hoitoa vailla.

Itse taas olen päätynyt vuosi vuodelta yhä enemmän siihen näkemykseen, että länsimaalaistyylinen poliittinen ajattelu on yleensäkin sairasta touhua - ei siis pelkästään eliittipiirien laatima narsistinen variantti vihervasemmistolaisuudesta.

Tarkemmin sanoen eivät useimmat länsimaalaiset poliitikot ole varsinaisesti hoitoa vailla, mutta politiikka saa heissä esiin sellaisen puolen, joka ei perustu asioiden toimivuuden korostamiseen vaan länsimaissa syntyneeseen omituiseen statuskulttuuriin.

Jostain minulle käsittämättömästä syystä useimmat tavikset jopa äänestävät näitä poliitikkoja. Lieneekö kysymys jonkinlaisesta tavisten masokistisesta itsekäsityksestä, joka on luontainen vastinpari monien poliitikkojen narsistiselle itsekäsitykselle?

Vai ovatko narsistisia poliitikkoja äänestävät tavikset pelkästään ajattelemattomia zombieita, jotka eivät käytä hetkeäkään sen pohtimiseen, onko nykyinen länsimaalaistyylinen poliittinen ajattelu ainoa mahdollinen tapa poliittiseen järjestäytymiseen? Mikäli kyseinen selitysmalli osuu oikeaan, niin kyseessä on aika pahuksen tehoton tapa. Tämä selittäisi senkin, miksi tavikset eivät onnistu saamaan tahtoaan maahanmuuton rajoittamisesta läpi, vaan antavat narsististen poliitikkojen toimia maahanmuuttosektorilla miten näitä huvittaa.


[email protected]