Ulkopoliittinen vaalipaneeli, 1.3. Vanha ylioppilastalo

[Iloveallpeople]

Ulkopoliittinen vaalipaneeli

Kepa ja Paasikivi-Seura järjestävät Ulkopoliittiseen vaalipaneelin Vanhalla ylioppilastalolla (os. Mannerheimintie 3) tiistaina 1. maaliskuuta klo 16-18.

Äänestäjät odottavat puolueilta kannanottoja globaaleihin kysymyksiin, sillä monella Suomen tämän hetken suurimmista haasteista on kansainväliset juuret. Talouden vakauttaminen, työllisyys, maahanmuutto, turvallisuus ja ilmastonmuutos vaativat kansainvälisiä ratkaisuja. Paneeli tarjoaa eduskuntapuolueille mahdollisuuden kertoa äänestäjille, että hekin näkevät kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden yhteydet.

Tilaisuus on avoin sekä yleisölle että tiedotusvälineille, ja sen puheenjohtajana toimii toimittaja Johanna Korhonen. Paneelikeskustelua voi seurata suorana internetin kautta. Sekä saliyleisö että internetin kautta keskustelua seuraavat äänestäjät voivat esittää panelisteille kysymyksiä.

YK-liitto

Toimittaja Johanna Korhosen tentattavina ovat:

    * ympäristöministeri Paula Lehtomäki, keskusta
    * varapuheenjohtaja Sampsa Kataja, kokoomus
    * kansanedustaja Erkki Tuomioja, SDP
    * puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitto
    * puheenjohtaja Anni Sinnemäki, vihreät
    * pääsihteeri Björn Månsson, RKP
    * varapuheenjohtaja Sari Palm, kristillisdemokraatit
    * varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala, perussuomalaiset

Kepa

Ulkopoliittinen vaalipaneeli

Tältä sivulta voi seurata suorana ulkopoliittista vaalipaneelia tiistaina 1.3.2011 16-18. Keskustelun teemoja ovat kansainvälinen talous, turvallisuus, ilmasto ja kehitysyhteistyö.

Suomen Kuvalehti

[Jouko]

Kehitysapukin varmasti käsitellään vaikka tässä sitä ei suoraan sanota. Jollei ole itse pääteema kun Kepa on järjestämässä paneelikeskustelua.

[Roope]

Järjestöt muistuttavat puolueita: Suomi ei elä umpiossa

Yhteensä 83 kansalaisjärjestöä muistuttaa puolueita, että monet ensi vaalikauden haasteista ovat luonteeltaan rajat ylittäviä – ja tämän tulisi heijastua myös tuleviin vaalikeskusteluihin. Talouskriisin jälkijäristykset ja ilmastonmuutos koettelevat myös kehitysmaita ja heijastuvat sieltä takaisin teollisuusmaihin ja Suomeenkin.

Julistuksen takana on sekä valtakunnallisia että paikallisia järjestöjä eri puolilta Suomea. Julistuksen laatimista on koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja sen on allekirjoittanut muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Plan Suomi Säätiö ja Reilun kaupan edistämisyhdistys.

"Yhteisiin ongelmiin on onneksi ratkaisuja, joissa suomalaisten ja maailman rutiköyhän enemmistön edut yhtyvät. Yksi tällainen keino olisi taloudellista turbulenssia tasoittava rahoitusmarkkinavero, jota Suomen tulisi ajaa aktiivisesti EU:ssa", toteaa puheenjohtaja Markku Niskala Kepasta.

"Lisääntyvä eriarvoisuus rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä on oikeudenmukaisuus- ja ihmisoikeuskysymys. Samalla se on yhä enemmän myös turvallisuushaaste", Niskala sanoo.

Puheenjohtaja Markku Niskala luovuttaa vaalijulistuksen puolueiden edustajille ulkopoliittisen vaalipaneelin yhteydessä Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä tiistaina 1.3. Niskala muistuttaa, että kehitysapu yksinään ei poista köyhyyttä, vaan esimerkiksi kauppa- ja maatalouspolitiikan pitää johdonmukaisesti tukea köyhyyden vähentämistä.

"On selvää, ettei samanaikaisesti kannata antaa toisella kädellä ja ottaa toisella", Niskala sanoo.

Järjestöjen vaalijulistuksen pääkohdat

    * Veroparatiisien suitsiminen ja rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto vakauttaisivat kansainvälistä taloutta ja toisivat lisää verotuloja.
    * Suomen on säädettävä ilmastolaki, joka johtaisi 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.
    * Yritysvastuusääntöjä on parannettava: kehitysmaiden hikipajat eivät ole kenenkään etu.
    * Julkisissa hankinnoissa tulee valita tuotteita, joiden tuotannossa ei ole loukattu työntekijöiden oikeuksia tai tuhottu luontoa.
    * Kehitysyhteistyössä on lisättävä köyhien maiden vastuuta ja valtaa omasta kehityksestään ja nostettava apu YK:ssa sovittuun 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä.

Kepa 28.2.2011

[Roope]

Mutta kun keskustelu kääntyi kehitysapuun, nousi samanmielisten seurueesta soraääni.

Pitäisikö Suomen nostaa kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta? Mihin pitäisi ensisijaisesti osoittaa rahaa suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi: aseelliseen puolustukseen, kriisinhallintaan vai kansainvälisen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä konfliktien ehkäisyyn kehitysyhteistyöllä ja muilla poliittisilla keinoilla?

Siinä kun muiden mielestä kehitysapua pitäisi kasvattaa ja turvallisuuden edistämiseksi tulisi keskittyä eriarvoisuuden vähentämiseen, Vesa-Matti Saarakkala (ps.) ei nostaisi kehitysapua ja keskittyisi maanpuolustukseen.

"Pitää turvata ensisijaisesti se, että meidän oma armeija on toimintakykyinen ja sitten vasta jakaa rahaa ulkomaille", Saarakkala perusteli.

Perussuomalaiset ajavat kehitysapuun 200 miljoonan eli viidenneksen leikkausta, ja peräänkuuluttavat kehitysyhteistyön reivaamista kohti kriisiapua. Mistään nollalinjasta ei Saarakkalan mukaan suinkaan ole kyse.

Paavo Arhinmäestä linja ei ollut looginen.

"Tähän asti perussuomalaiset ovat sanoneet, ettei ihmisiä pidä tuoda Suomeen, vaan heitä pitää auttaa siellä, missä he ovat. Nyt kuitenkin perussuomalaiset ovat ottamassa rahat pois myös kehitysyhteistyöstä."

"Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, ja jos aikaa ja rahaa jää, niin maailmanparantaminen", Saarakkala linjasi.

"Sellaista päivää ei tulekaan", tyrmäsi Paula Lehtomäki. "Että voitaisiin sanoa, että nyt on Suomi rakennettu valmiiksi, meillä on kaikki kunnossa. Nyt voidaan ensimmäinen euro lähettää ulkomaille, sitä päivää ei tule."

Kepa: Ulkopoliittinen vaalipaneeli: Emme ole maailmassa yksin

Videokooste ja koko paneeli videotallenteena Kepan vaalisivuilla.