Yksittäisiä tositapauksia - onhan meillä varaa

[Lepakko]

Kai tällainen topikki on jo ollutkin, mutta tähän voi jatkaa. Tarkoituksena siis keräillä uskottavana pidetyistä lähteistä kuultuja tosielämän tapauksia maahanmuuttoon ja -muuttajiin liittyen. Kun on nähkääs ilmennyt, että joitain tapauksia varjellaan julkisuudelta.
Aloitan aiheen, jonka kertojana on remonttimies, joka työnsä puolesta on ollut kunnostamassa monikulttuurin jälkiä niin yksityisasunnoissa kuin vastaanottosäilössäkin.

Kaupungin/kunnan omistamissa vuokra-asunnoissa korjattavaa tulee usein etenkin afrikkalaisperäisten asukkien jäljiltä. Vesivahingot ovat yleisiä. Eräässä tapauksessa kaappien ovet vaihdettiin yhä uudelleen, koska asukit huvittelivat jostain tuntemattomasta syystä siten, että väänsivät ovet väkisin saranoineen irti. Ensimmäisistä tuhoista tippui varoituksia, neljännellä kerralla tuli häätö. Voivat aloittaa sitten harrastamisen uudessa kodissa.

Toisessa tapauksessa kerrostalossa aloitettiin kaikkia asuntoja koskeva kylpyhuoneremontti. Jokaisen asunnon parvekkeelle vietiin etukäteen kussakin asunossa tarvittavat tarvikkeet hanoineen. Tuli erään som- muumiperheen asunnon vuoro. Kas kummaa, ei ollut enää parvekkeella tarvikkeita, sillä oma-aloitteiset mcgyverit olivat myyneet tarvikkeet edelleen. No, onhan meillä varaa, tilataan uudet.

Pks:lla sijaitsee vastaanottokeskus vasta maahan laittomasti saapuneille, josta ei siis ole lupa poistua kuin viranomaisen luvalla. Paikassa on panssarilasit. Eräänä yönä, kun paikalla oli vain kaksi naispuolista vartijaa, nostivat mcgyverit metallisen palo-oven saranoiltaan, hakkasivat panssarilasin pashaksi ja häpyivät pimeyteen, yön timoiksi. Laseja vaihtanutta korjaajaa painostettiin keskuksen johtajan toimesta jollain itse keksityllä vaitiolovelvollisuudella tms. 17 timoa lähti tuolla kerralla hatkaan.

Muita kokemuksia omasta tai lähipiiristä?