2011-01-22 Yle: Maahanmuuttajien kaupunginosista muutetaan nopeasti muualle

[guest3656]

Onhan se selvää että nuo 150k fantasiat ovat matemaattinen mahdottomuus. Asuntohankinnoista vastaavalla yksiköllä on budjettinsa kuten kaikilla muillakin julkisilla virastoilla, eikä sille pystytä varaamaan yhtäkkiä satoja miljoonia lisää vuositasolla, oli kaupungin johdossa kuka tahansa.

Olet kai huomannut, ettei sadat miljoonat, eivätkä edes miljardit eurot ole Suomen hallitukselle minkäänlainen ongelma silloin kun kysymys on merkittävästä panostuksesta uus-suomalaisten tai oikeammin kenen tahansa muun kuin kantasuomalaisten hyvinvointiin. Kaikki on mahdollista. Suomessa.

[PaulR]

...

Minen käsitä muuta kuin kaksi vaihtoehtoa. A) Ne eivät käsitä mitä ovat tekemässä, tai B) Ne käsittävät mitä ovat tekemässä.

B aika paljon ikävämpi.

[Octavius]

Onhan se selvää että nuo 150k fantasiat ovat matemaattinen mahdottomuus. Asuntohankinnoista vastaavalla yksiköllä on budjettinsa kuten kaikilla muillakin julkisilla virastoilla, eikä sille pystytä varaamaan yhtäkkiä satoja miljoonia lisää vuositasolla, oli kaupungin johdossa kuka tahansa.

Olet kai huomannut, ettei sadat miljoonat, eivätkä edes miljardit eurot ole Suomen hallitukselle minkäänlainen ongelma silloin kun kysymys on merkittävästä panostuksesta uus-suomalaisten tai oikeammin kenen tahansa muun kuin kantasuomalaisten hyvinvointiin. Kaikki on mahdollista. Suomessa.

Se on juuri näin. Luepa kolmen (vielä) suuren puolueen, Vihreiden tai RKP:n ohjelmat ja totea, että Suomi muutetaan Paskastaniaksi hinnalla millä hyvänsä. Puolueohjelmissa puhutaan resursseista, joka tarkoittaa suomeksi rahaa. Tarvitaan riittävästi resursseja kotouttamiseen, kielikoulutukseen, jne loputtomiin. Rahaa tarvitaan loputtomasti ja revitään aivan mistä muusta tahansa.

Mietipä vaikka Terijoen II hallituksen aikaa. Suomen talous koki 2008-09 historiansa ylivoimaisesti suurimman notkahduksen. Vaikuttiko se jotenkin Suomi-Afrikaksi-projektin toteuttamiseen? Vaikutti se siten, että projektia kiihdytettiin entisestään, lait muutettiin pikavauhtia palvelemaan Suurta Unelmaa ja rahaa syydetään kiihtyvällä tahdilla tuohon hulluuteen.

Itse olen saanut viestejä julkiselta puolelta niin pöyristyttävästä meiningistä, ettei niitä millään tahdo uskoa. Niiden julkaiseminen ikäänkuin toisen käden tietona olisi moraalitonta, koska suoria lähteitä ei ole esittää ja juttujen kertojien identiteettiä tulee suojella.

Mutta ihmettelen kyllä, ettei kukaan vaikkapa sosiaalipuolella tai jossain kuntien rakennusvirastossa työskentelevä ole vaikka anonyyminä avautunut mitä siellä oikeasti tapahtuu ja minne Molokin kitaan verorahamme oikein uppoavat.

[Ahmatti]

Unohdit vaan kertoa sen että pupumäki on ollut slummi jo 80-lukujen alussa. Tilanne ei ole voinut mennä tästä huonompaan suuntaan.

Pupuhuhtaan alunperin muutti ihmisiä maalta "isoon kaupunkiin". Kun töitä ei riittänyt, niin mukaan tuli viina ja huono sopeutuminen kaupunkilaiselämään ja kaupunkilaisiin.

Nykyään alue on melko vahvasti rikastettu. Ehkä pitää toivoa alueen pelastukseksi erään nimettömän vuokralleantajan ajatusta: "toivoisin, että saisin vuokrattua asuntoni maahanmuuttajalle, koska silloin voin pyytää lähes mitä vaan". Näin saadaan nuo kalliimmat alueet "rikastettua".

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien asuinalueet erottuvat yhä selkeämmin

Ulkomaalaisten ja kantaväestön asuttamat alueet erottuvat Suomessakin entistä selkeämmin toisistaan, kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistosta.

Suurissa kaupungeissa on jo useita lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on selvästi kasvanut ja samaan aikaan seudun muilla alueilla määrät ovat pysyneet alhaisina maahanmuuton vilkastumisesta huolimatta.

- Kansainvälisesti vertaillen asuinalueiden eriytyminen on Suomessa edelleen maltillista, mutta kehitys on edennyt 20 vuoden aikana selkeästi alueellisia eroja vahvistaen, kertoo aiheesta väitöstutkimusta tekevä Vilkama. Hän puhui aiheesta Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä.

Vilkaman mukaan selkeimmin kehitys näkyy Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Turusta löytyy 3-4 lähiötä, joissa vieraskielisten osuus nousee selkeästi kaupungin keskitason yläpuolelle. Esimerkiksi Turun Varissuolla osuus on lähes 40 prosenttia.

Vilkama uskoo, että nykyinen kehitys jatkuu. Ilmiö on yleinen kaikkialla maailmassa.

- Olennaista on, miten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy ja miten he pääsevät etenemään asumisurallaan, hän sanoo.

MTV3

[rähmis]

Olennaista on, miten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy ja miten he pääsevät etenemään asumisurallaan, hän sanoo.

Riippuu siis maahanmuuttajien työllisyyden kehittymisestä ja asumisuran etenemisestä, kuinka nopeasti he pääsevät nostamaan kytkintä ja jättämään maahanmuuutajien kansoittamat rupulähiöt missä kukaan ei halua asua, ja muuttamaan etnisesti puhtoisille seuduille missä maahanmuuttajat eivät häiritse.

Tähän asti ymmärrän pelin juonen, mutta ketkä muuttavat niihin kämppiin, jotka maahanmuuttajat jättävät jälkeensä? Veikkaan että toiset maahanmuuttajat, jolloin ollaan lähtötilanteessa. Tai ainakin melkein, sillä räjähdyspisteessä olevan etnolähiön lisäksi meillä on myös kohta räjähdyspistettä kohti etnoutuvia lähiöitä.

Nyt jään odottelemaan jäsen Kaupunkisuunnittelijan asiantuntevia kommentteja.

[skrabb]

Thorskin on päässyt YLE:n uutisiin kommentoimaan asiaa:
http://areena.yle.fi/video/1297697094682 (n. 0.03.14)

Mm. asumismuotoja pitää kuulemma sekoittaa.
Suosittelen Töölöön Thorsin asunnon ylä- ja alakertaan sekä seinien taakse asumismuotojen sekoittamista.
Samaa suosittelen Lipposen perheelle ja muillekkin stadin seudun  mamuttajapoliitikoille & virkamiehille.

Viljaska asunee Vantaalla pitkähkön hajuraon päässä etnikoista, mutta kaipa se sekoittaminen jollakin keinolla sinnekkin saadaan aikaiseksi.

[Goman]

YLE:

Pajunen haluaa lisäksi, että vastuun maahanmuuttajista ottavat myös muut kaupungit pääkaupungin lisäksi.
- Ei tapahdu niin, että toiset ovat vapaamatkustajina ja toiset kantavat vastuun.

Jaahas, eiköhän se vastuunotto toteudu parhaiten niin, että ne jotka ovat mamuja meille hankkineet, myös ottavat heistä vastuun. Pajunen tunnettuine puoluetovereineen on varmaankin valmis sijoittamaan mamu-asumista omien kannattajiensa nurkille, eikös vaan?

Oma kotikuntani ei tietääkseni ole missään Pajusen määrittelemässä vastuussa. Ei ole ollut, eikä toivottavasti tule olemaankaan. Äänestyspäätöstä tehtäessä annan suuren painon sille, että tuleva kansanedustaja sitoutuu pitämään kiinni kuntien itsemääräämisoikeudesta, tässäkin asiassa.

[rähmis]

Pajunen haluaa lisäksi, että vastuun maahanmuuttajista ottavat myös muut kaupungit pääkaupungin lisäksi.
- Ei tapahdu niin, että toiset ovat vapaamatkustajina ja toiset kantavat vastuun.

Kuulostaa ihan siltä, että Pajunen pitää maahanmuuttajia taakkana. Ehkä hän ei muista, että julkinen liikenne pysähtyy ilman heitä. Ja työvoimapula, ja suuret ikäluokat, ja värikäs katukuva jne.

Me tarvitsemme maahanmuuttajia... koska me tarvitsemme heitä.

[PMH]

Pajunen haluaa lisäksi, että vastuun maahanmuuttajista ottavat myös muut kaupungit pääkaupungin lisäksi.
- Ei tapahdu niin, että toiset ovat vapaamatkustajina ja toiset kantavat vastuun.

Kuulostaa ihan siltä, että Pajunen pitää maahanmuuttajia taakkana. Ehkä hän ei muista, että julkinen liikenne pysähtyy ilman heitä. Ja työvoimapula, ja suuret ikäluokat, ja värikäs katukuva jne.

Me tarvitsemme maahanmuuttajia... koska me tarvitsemme heitä.

Näin entisenä Stadilaisena(kapiteelitin käyttö tarkoituksella), on minulle, syrjäytyneelle, pottunokkaiselle kiljua juovalle, peräkammarinpojalle Pelkkää luksusta, se että kun en pysty ulkomaille matkaamaan, riittä 2,5Eskon investointi itiksen basaarille

[skrabb]

KOLUMNI
Uutta asuntopolitiikkaa Helsingin seudulle
Julkaistu: 20.2.2011 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
A A Marja Salmela

Helsingin Sanomat

Suomen asuntomarkkinat ovat eriytyneet ratkaisevasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Mitä etäämmälle Helsingin seudusta mennään, sitä varmemmin ihmisille on tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja ja erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Toisaalta mitä lähempänä pääkaupunkiseutua ollaan, sitä pahemmaksi asunto-ongelmat ovat kärjistyneet.

Asuntopula on muuttunut krooniseksi, ja hinnat ovat nousseet talouskriisistä huolimatta uuteen ennätykseen. Asunnoista on kova kysyntä, koska väkimäärä Helsingin seudulla kasvaa. Kasvuun vaikuttaa osaltaan se, että elpyvät työmarkkinat imevät seudulle muuttajia muualta maasta.

Helsingin seudulle pitäisi rakentaa joka vuosi 13000 uutta asuntoa. Tätä valtio ja seudun neljätoista kuntaa tavoittelivat vuoden 2008 aiesopimuksessaan. Tavoitteesta on kuitenkin jääty joka vuosi useilla tuhansilla. Surkein tulos saatiin vuonna 2008, jolloin valmistui vain 6000 asuntoa.


Kysynnän ja tarjonnan ero on revennyt kestämättömämmäksi, ja suuren keskiluokan elämää rassaavat kohtuuttomiksi kohonneet asuntojen hinnat.

Alempi keskiluokka puolestaan kilpailee kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, sillä uusia on rakennettu 2000-luvulla vähemmän kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä.

Pula vuokrakämpistä uhkaa pysäyttää palvelualojen työntekijöiden muuton seudulle sekä vaikeuttaa yritysten ja kuntien toimintaa, kun väkeä siirtyy eläkkeelle.

Vain Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat ottaneet vastuuta tulevasta ja tuuppineet liikkeelle vuokra-asuntohankkeita, vaikkakin liian vähän.

Lähes kaikki kehyskunnat sen sijaan ovat olleet vapaamatkustajia ja lipsuneet lupaamistaan tavoitteista vuokra-asuntojen rakentamisessa. Ne viittaavat kintaalla yhteisille sopimuksille ja haluavat kuoria kerman eli hyvät veronmaksajat itselleen.

Niinpä vuokralaiset ovat keskittyneet Helsingin, Vantaan ja Espoon lähiöihin. Muutamilla vuokra-asuntovaltaisilla alueilla on käynnistynyt hälyttävä eriytymisen kierre: mitä enemmän alueelle tulee köyhiä ja maahanmuuttajia, sitä varmemmin kantasuomalaiset alkavat muuttaa pois.

Voidaanko Helsingin seudun yhä epätasapainoisempaa kehitystä jarruttaa asuntopolitiikalla? Onko peli jo menetetty?
...

Koko kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Uutta+asuntopolitiikkaa+Helsingin+seudulle/HS20110220SI1MA01rex

[nuiseva]

Lähes kaikki kehyskunnat sen sijaan ovat olleet vapaamatkustajia ja lipsuneet lupaamistaan tavoitteista vuokra-asuntojen rakentamisessa. Ne viittaavat kintaalla yhteisille sopimuksille ja haluavat kuoria kerman eli hyvät veronmaksajat itselleen.

Ja mikseivät kuorisi, kun Helsinki, Espoo ja Vantaa ajavat kaavoitus- ja asuntopolitiikallaan kaikki maksukykyiset veronmaksajat pois? Kolumnissahan on melkein syyttävä sormi, kyllä maksukykyisten pitäisi pysyä rapautuvissa lähiöissä ja maksaa sikahintaa, kun se on sosiaalisen asuntopolitiikan tavoite vihrehörhön silmälasien läpi katsottuna.

joskus muinoin kaupunkipolitiikan tavoitteena oli vielä houkutella hyviä veronmaksajia, tämä taataan turvallisuudella, hyvillä palveluilla ja kohtuuhintaisella asumisella. Kun politiikan tavoitteena sen sijaan on turvattomuus, sikamaiset hinnat ja ala-arvoiset palvelut, turha kirjoitella kolumneja, että kun maksukykyiset karkaavat. Kyllä niitä maksukykyisiäkin tympäisee pendelöinti ja muutto työpaikan lähelle olisi monella tavoitteena, jos vain kaupunki tukisi aitä.

[Mika.H]

joskus muinoin kaupunkipolitiikan tavoitteena oli vielä houkutella hyviä veronmaksajia, tämä taataan turvallisuudella, hyvillä palveluilla ja kohtuuhintaisella asumisella. Kun politiikan tavoitteena sen sijaan on turvattomuus, sikamaiset hinnat ja ala-arvoiset palvelut, turha kirjoitella kolumneja, että kun maksukykyiset karkaavat. Kyllä niitä maksukykyisiäkin tympäisee pendelöinti ja muutto työpaikan lähelle olisi monella tavoitteena, jos vain kaupunki tukisi aitä.

Juuri noin. Noitä hörhöjä haittaa edelleenkin se, että ihmiset ajattelevat myös itse.

Stadi saa juuri sitä mitä tilaa. Siitä ei kannata muita syyttää.

ps. Eilen tuli taas käytyä sielläpäin. Täytyy myöntää, että muutosvauhti on aika villi. Ikävä ei ole takaisin. Ei todellakaan.

[skrabb]

Metropolialue tarvitsee yhteisvastuun henkeä
3.3.2011 3:00

Helsingin Sanomat

Jotkin asiat ovat ikuisuusasioita tai hienosti sanottuja jatkuvia prosesseja. Yksi tällainen asia on metropoliyhteistyö, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön syventämistä.

Metropoliyhteistyö on seikka, joka jakaa sekä pääkaupunkiseutua että koko maata. Pääkaupunkiseudulla asetelmaksi on muodostunut se, että alueen ylivoimaisesti suurin kaupunki Helsinki yrittää saada naapurikunnat läheisempään yhteistyöhön, mieluiten yhdeksi kunnaksi. Naapurikunnat taas haluavat varjella itsenäisyyttään ja erityisyyttään.

Neljän ydinkunnan lisäksi on muitakin metropolikehiä. Yhä tiiviimpään yhteistyöhön ovat kietoutuneet pääkaupunkiseudun kuusi kuntaa: Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava.

Suurin kehä on yhteensä 14 kunnan piiri, joka kattaa pääkaupunkiseudun laajan työssäkäyntialueen. Sen mukaan, kuka sanaa kulloinkin käyttää, metropoliyhteistyöllä voidaan tarkoittaa kaikkia näitä kuntaryhmiä ja niiden piirissä vielä eritasoisia yhteistyön muotoja.

Tällä viikolla julkistettiin Helsingin kaupungin tilaama selvitys metropolialueen hallintomalleista. Selvityksen on tehnyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) johtava ekonomisti Antti Moisio. Sitä edelsivät viime vuonna julkistetut Espoon kaupungin tilaama selvitys sekä ympäristö- ja valtiovarainministeriöiden tilaama selvitys.

Vattin hallintomalliselvitys on peruskuvaus pääkaupunkiseudun ydinkuntien kolmesta vaihtoehdosta. Ensimmäinen on, että jatketaan nykyisellä rakenteella mutta tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen erityisesti asumisessa, maankäytössä ja elinkeinopolitiikassa. Toinen vaihtoehto on seutuhallinto, joka ottaisi nämä tehtävät vastuulleen, ja kolmas vaihtoehto kuntien yhdistyminen.

Vattin mukaan asiaa tulisi tarkastella muun muassa mittakaavaetujen, ulkoisvaikutusten ja segregaation eli eriytymisen näkökulmista. Tutkijan arvion mukaan kuntien yhdistämisellä voitaisiin puuttua ongelmiin suoraan, mutta mittakaavaetujen saavuttaminen työvaltaisissa kunnallisessa hallinnossa ja palvelutuotannossa olisi vaikeata.

Yksi pääkaupunkiseudun haaste ovat ulkoisvaikutukset: muiden kuntien asukkaat pyrkivät hyötymään yhden kunnan tuottamista palveluista. Tämä asetelma johtaa kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseen päätöksentekoon, kun kunnat yrittävät suojella omia etujaan. Kuntien yhdistämisellä nämä ongelmat poistuisivat.

Segregaatiokehitys on yksi pääkaupunkiseudun polttavimmista ongelmista. Vattin selvityksen julkistamisen yhteydessä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli kartan, josta näkyy, että Itä- ja Pohjois-Helsingissä sekä Vantaan eteläosissa on alueita, jotka ovat putoamassa sosiaalisen kehityksen vauhdista. Sen sijaan Espoossa tällaisia alueita on paljon vähemmän ja Kauniaisissa ei lainkaan. Ellei kehitykselle tehdä mitään, ongelmat pahenevat, elintasorajat syvenevät ja lopulta koko alueen pahoinvointi lisääntyy.

Ongelmaan voidaan yrittää vaikuttaa yhteistyöllä ja seutuhallinnolla. Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut tuloksia, ja seutuhallinto taas saattaa olla tarkoitukseen liian raskas ja moniportainen ratkaisu. Vattin tutkija esittääkin, että jos seutuhallintoon siirrytään, sen vastuulle tulisi antaa myös esimerkiksi terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Kunnallisesta päätöksenteosta on silloin leikattu pois merkittävä osa.

Kaupunginjohtaja Pajunen nosti selvityksen julkistustilaisuudessa vahvasti esiin segregaatiokehityksen ohella sosiaali- ja terveystoimen. Se vie esimerkiksi Helsingissä kaupungin menoista jo yli puolet, ja menot ovat väestön ikääntymisen vuoksi kasvamassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuva yksityisen palvelutarjonnan vahvistuminen johtaa Pajusen arvion mukaan siihen, että nykyisellä rakenteella julkinen sosiaali- ja terveystoimi ajautuu itsetuhoiselle tielle: yksityisen palvelutarjonnan osuus ja vetovoima kasvavat, ja julkisen palvelutarjonnan taso ja houkuttelevuus heikentyvät.

Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus hyvään kehitykseen, koska täällä on paljon voimavaroja ja potentiaalia. Mutta jos alueen sisäinen kehitys eriytyy voimakkaasti, seurauksena voi olla kierre, jota on vaikea katkaista.

Etenemisvaihtoehtoja on monia, mutta olennaista on, että alueen yhteiset ongelmat ja yhteinen vastuu tunnustetaan.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Metropolialue+tarvitsee+yhteisvastuun+henke%C3%A4/1135264227956

Helsingissä taitaa olla liikaa voimavaroja Pajusen mielestä!
Kuinka kummassa ne ovat parin viime vuoden aikana muuttuneet ongelmaksi ja rasitteeksi?
Kultamunia, rikkautta, voimavaroja, väriä ja säpinää kaduille, työvoimapulan poistajia, sisäsiittoisen perunanenäisen populan geeniperimän parantaminen, vanhusten pyllyjen pyyhkiminen jne. jne.

[Roope]

Segregaatiokehitys on yksi pääkaupunkiseudun polttavimmista ongelmista. Vattin selvityksen julkistamisen yhteydessä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli kartan, josta näkyy, että Itä- ja Pohjois-Helsingissä sekä Vantaan eteläosissa on alueita, jotka ovat putoamassa sosiaalisen kehityksen vauhdista. Sen sijaan Espoossa tällaisia alueita on paljon vähemmän ja Kauniaisissa ei lainkaan. Ellei kehitykselle tehdä mitään, ongelmat pahenevat, elintasorajat syvenevät ja lopulta koko alueen pahoinvointi lisääntyy.

Ongelmaan voidaan yrittää vaikuttaa yhteistyöllä ja seutuhallinnolla. Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut tuloksia, ja seutuhallinto taas saattaa olla tarkoitukseen liian raskas ja moniportainen ratkaisu. Vattin tutkija esittääkin, että jos seutuhallintoon siirrytään, sen vastuulle tulisi antaa myös esimerkiksi terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Kunnallisesta päätöksenteosta on silloin leikattu pois merkittävä osa.

Kuinka pääkaupunkiseudun yhteistyö ja seutuhallinto estäisivät Helsingin ja Vantaan sisäisen segregaation? Meitähän on viime aikoina muistutettu siitä, että Suomessa ei hyväksytä ihmisten pakkosiirtoja.

[normi]

Mitä ihmeen yhteisvastuuta? Eikös helsinki rikastu eniten, jos eniten maahanmuuttajia, että ei kait siinä muita tarvita jakamaan lisäpottia jonka tuovat mukanaan. Luulisi, että muut kunnat HALUAISIVAT osan rikkaudesta itselleen...
vai onko kyse sittenkään rikastumisesta?

[rähmis]

Kaupunginosien väliset erot turvallisuuden haasteena

Asuinalueiden turvallisuus tulisi huomioida entistä paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Näin todetaan sisäasiainministeriön tänään julkaisemassa suurten kaupunkien turvallisuusohjelmassa "Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit". Pääkaupunkiseudulta selvityksessä mukana olivat Helsinki, Espoo ja Vantaa.

Suomalaiset kaupungit ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet varsin turvallisia. Myös kaupunginosien väliset erot ovat tähän asti olleet pieniä. Suomalaisissa kaupungeissa ei ole slummeja tai alueita, joille esimerkiksi pelastusviranomaiset eivät mene ilman vahvistuksia.

Raportissa huomautetaan, että tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Viime vuosien aikana on tullut esiin tapauksia, joissa esimerkiksi ambulanssin kulkua on pyritty estämään tai poliisin toimintaa häiritty.

Kaupunginosien väliset erot alkavat näkyä myös rikostilastoissa. Esimerkisi Espoossa vuonna 2009 poliisin tietoon tulleista henkeen tai terveyteen kohdistuneista rikoksista lähes puolet keskittyi viiden kaupunginosan alueelle. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös muissa suurissa kaupungeissa.

YLE

Mukavaa, että haasteet eivät lopu. No, resursseillahan niistä selvitään.

[Sanglier]

Suomalaiset kaupungit ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet varsin turvallisia. Myös kaupunginosien väliset erot ovat tähän asti olleet pieniä. Suomalaisissa kaupungeissa ei ole slummeja tai alueita, joille esimerkiksi pelastusviranomaiset eivät mene ilman vahvistuksia.

Eikö ole kammottavan irvokasta millä kriteereillä pääsee kansainvälisesti vertailtuna turvalliseksi?

Käsitykseni mukaan 1900-luvulla pelastusviranomaisten kimppuun käyminen ei ollut - ainakaan niin sanotuissa länsimaissa - mikään laajalle levinnyt ongelma ennen kuin alueet alkoivat sävyttyä ja ajelehtia erilleen ympäröivästä yhteiskunnasta.

Nyt ilmiö on niin laaja ja tunnettu että YLEkin mainitsee asian uutisessaan ikään kuin normaalitilana, yhteiskunnallisena ilmiönä muiden joukossa.

[Kokoliha]

Suomalaiset kaupungit ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet varsin turvallisia. Myös kaupunginosien väliset erot ovat tähän asti olleet pieniä. Suomalaisissa kaupungeissa ei ole slummeja tai alueita, joille esimerkiksi pelastusviranomaiset eivät mene ilman vahvistuksia.

Eikö ole kammottavan irvokasta millä kriteereillä pääsee kansainvälisesti vertailtuna turvalliseksi?

Käsitykseni mukaan 1900-luvulla pelastusviranomaisten kimppuun käyminen ei ollut - ainakaan niin sanotuissa länsimaissa - mikään laajalle levinnyt ongelma ennen kuin alueet alkoivat sävyttyä ja ajelehtia erilleen ympäröivästä yhteiskunnasta.

Harvinaisen osuva huomautus! Palokunnan ja muun yhteiskunnan varoilla toimivan pelastushenkilökunnan terrorisointi on monikultturismiin sairastuneiden valtioiden/yhteiskuntien kenties kaikkein käsittämättömin ja sairain ilmentymä, jonka viimeistään pitäisi avata hulluimpienkin kukkahattujen silmät. Ruotsi, joka samalla on koko maailman kenties feministisin (=VHM-vihamielisin) valtio, on asiasta koulukirjaesimerkki.

[Larva]

Miksi hakeutuisin vielä asuinalueellekin, jossa on vähän maahanmuuttajia, Osman ihmettelee.

Tällaisia lausahduksia on ollut paljon samantapaisissa haastatteluissa. Minulle ainakin välittyy niistä sellainen kuva, että suomalaiset ovat jotenkin niin totaalisen huonoa porukkaa, ettei niiden kanssa voi edes asua samassa talossa. Jos näin on, niin miksi hemmetissä nämä kaverit sitten tulivat Suomeen?

[normi]

Suomalaiset kaupungit ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet varsin turvallisia. Myös kaupunginosien väliset erot ovat tähän asti olleet pieniä. Suomalaisissa kaupungeissa ei ole slummeja tai alueita, joille esimerkiksi pelastusviranomaiset eivät mene ilman vahvistuksia.

Eikö ole kammottavan irvokasta millä kriteereillä pääsee kansainvälisesti vertailtuna turvalliseksi?

Käsitykseni mukaan 1900-luvulla pelastusviranomaisten kimppuun käyminen ei ollut - ainakaan niin sanotuissa länsimaissa - mikään laajalle levinnyt ongelma ennen kuin alueet alkoivat sävyttyä ja ajelehtia erilleen ympäröivästä yhteiskunnasta.

Harvinaisen osuva huomautus! Palokunnan ja muun yhteiskunnan varoilla toimivan pelastushenkilökunnan terrorisointi on monikultturismiin sairastuneiden valtioiden/yhteiskuntien kenties kaikkein käsittämättömin ja sairain ilmentymä, jonka viimeistään pitäisi avata hulluimpienkin kukkahattujen silmät. Ruotsi, joka samalla on koko maailman kenties feministisin (=VHM-vihamielisin) valtio, on asiasta koulukirjaesimerkki.

Ruotsia pitäisikin ryhtyä kohtelemaan kaikilla foorumeilla puolisivistyneenä maana ja kenties ryhtyä harkitsemaan talouspakotteita, jos eiväöt saa ulkomaalaisia kuriin ja nuhteeseen eurooppalaisilla oikeilla mittapuilla ja arvoilla mitattuna.