2010-02-18 IL: Opintomaksut karkottivat ei-eurooppalaiset opiskelijat Ruotsista

[juge]

Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden hakemuksien määrä ruotsalaisiin korkeakouluihin on romahtanut opiskelumaksujen käyttöönoton jälkeen, kertoi sanomalehti Dagens Nyheter perjantaina.

Kun viime vuonna hakemuksia tuli 132 000, tänä keväänä määrä putosi 31 400:een. Hakijoista vain 3 600 on maksanut 900 kruunun (noin 100 euron) ilmoittautumismaksun, joka vaaditaan hakemuksen käsittelyyn.

Uudet maksut astuivat voimaan viime syksynä. Ilmoittautumis- ja lukukausimaksuista kertyy opiskelijalle vähintään 100 000 kruunun (noin 11 500 euron) lasku. Koulut saavat itse määrätä lukukausimaksujensa suuruuden.

Maksuja ryhdyttiin perimään, koska satojentuhansien hakemusten käsittely tuli kalliiksi korkeakouluille.

Asiantuntijat kehottavat korkeakouluja kehittämään stipendiohjelmiaan, jotta Ruotsiin saataisiin jatkossakin lahjakkaita opiskelijoita myös Euroopan ulkopuolelta.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011021813212991_ul.shtml

[Enni]

Tuo on ihan oikein. En näe mitään syytä sille, miksi Ruotsin -tai Suomenkaan- tulisi toimia ilmaisena kouluttajana kaikille maailman ihmisille. Sille vain ei ole mitään syytä.

[Faidros.]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

[Steinerlapsi]

Asiaa läheltä seuranneena kiinnittäisin huomiota ainakin kahteen ongelmaan: ensimmäinen on se, että tarjotaan täysin englanninkielisiä ohjelmia. Tällöin ei vaikkapa kiinalaisopiskelijalla ole mitään syytä kiinnittyä kieleen ja kulttuuriin. Ilmainen tutkinto ja hups maailmalle.

Toinen on se, että valmistuttuaan EU-ulkopuolisella on puoli vuotta aikaa löytää duunia - jollei nappaa, niin hus ulos tutkintoinesi.

Yleisesti ottaen ulkomaalaisten tutkintoikeutta perustellaan "kansainvälisyydellä" ja "tieteen tason paranemisella". Kansainvälisyyteen en ota kantaa, mutta perustutkinto-opiskelija ei havaintojeni mukaan (omakohtaisia  ) mitään tieteen tasoa nostele, kunhan painaa menemään.

Lääkkeenä voisi olla se, että ensimmäisenä opintovuotena puolet ajasta laitettaisiin suomen kielen opintoihin JA sen jälkeen niin suuri osa kursseista olisi suomeksi, että mahdollisuutta tutkinnon suorittamiseen ilman paikallisen kielen osaamista ei ole.

[Emperor]

Hieno juttu. Toivon todellakin, että persut (ja miksei muutkin) lähtevät ajamaan opiskelumaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville.

[normi]

Suomeen sama ja sassiin. Ei ole suomalaisten asia kouluttaa ulkomaalaisia, ainakaan eu:n ulkopuolelta tulevia, luulisi tämän olevan itsestään selvää. vievät vain opintopaikkoja suomalaisilta ja suomen nuoret syrjäytyvät.

[Enni]

Asiaa läheltä seuranneena kiinnittäisin huomiota ainakin kahteen ongelmaan: ensimmäinen on se, että tarjotaan täysin englanninkielisiä ohjelmia. Tällöin ei vaikkapa kiinalaisopiskelijalla ole mitään syytä kiinnittyä kieleen ja kulttuuriin. Ilmainen tutkinto ja hups maailmalle.

Toinen on se, että valmistuttuaan EU-ulkopuolisella on puoli vuotta aikaa löytää duunia - jollei nappaa, niin hus ulos tutkintoinesi.

Yleisesti ottaen ulkomaalaisten tutkintoikeutta perustellaan "kansainvälisyydellä" ja "tieteen tason paranemisella". Kansainvälisyyteen en ota kantaa, mutta perustutkinto-opiskelija ei havaintojeni mukaan (omakohtaisia  ) mitään tieteen tasoa nostele, kunhan painaa menemään.

Lääkkeenä voisi olla se, että ensimmäisenä opintovuotena puolet ajasta laitettaisiin suomen kielen opintoihin JA sen jälkeen niin suuri osa kursseista olisi suomeksi, että mahdollisuutta tutkinnon suorittamiseen ilman paikallisen kielen osaamista ei ole.

Tämä on kaikki ihan totta. Olen tehnyt sellaisiakin huomioita omalla yliopistollani, että monet vaihtarit ja tutkinto-opiskelijat (varsinkin Aasiasta ja Afrikasta tulevat), jotka tulevat tänne kouluttautumaan englanninkielisiin ohjelmiin, eivät siltikään osaa sen kummemmin edes sitä englantia. En sitten tiedä, kuinka täällä pärjäävät, ja kuka heitä opastaa 24/7. Suomen kielellä opiskeleminen olisi ehdoton edellytys sille, että noista ulkomaalaisista opiskelijoista olisi missään vaiheessa mitään hyötyä heidän koulutuksensa maksaneelle yhteiskunnalle.

Tuo kansainvälisyys on jo pitkään ollut itseiarvo suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Mitä todellista konkreettista hyöytä tai lisäarvoa se tuo, en tiedä. Tieteen tason paranemiseen en minäkäään liiemmin usko: eihän tosiaan perustutinko-opiskelija juuri anna muuta kontrobuutiota tieteen alalleen kuin opinnäytteensä, jonka moni opiskelija luultavasti tekee mentaliteetilla "Kunhan nyt vaan sais tehtyä" tai "Ihana sama kunhan valmistun". Ja miksi ulkomaalainen opiskelija nostaisi tieteen tasoa yhtään sen enempää kuin suomalainenkaan opiskelija?  

[MikkoAP]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

Tai ilmaisen tutkinnon saatuaan häipyy ulkomaille töihin, maksamatta euroakaan veroa Suomeen?

[Roope]

Suomessa stipendeillä ei aiota niinkään tukea lahjakkaita opiskelijoita, kuin rangaista vääristä maista saapuvia opiskelijoita. Muiden lukukausimaksut maksettaisiin esimerkiksi kehitysyhteistyövaroista. Stipendi ei tietenkään velvoita mihinkään, vaan tuettu voi siirtyä opintojen jälkeen aivan vapaasti leveämmän leivän ääreen vaikkapa Lontooseen.

Suomessa kokeillaan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille, ja ulkoministeriö valmistelee kehitysyhteistyöstä maksettavaa apurahaohjelmaa. Opiskelijat pelkäävät, että maksuton koulutus on uhan alla laajemminkin.

Kepa: Lukukausimaksut herättävät närää järjestökentällä

Ulkoministeriö valmistelee kehitysmaaopiskelijoille tarkoitettua apurahaohjelmaa. Varat Suomeen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan tulevien opiskelijoiden stipendeihin lohkaistaan kehitysyhteistyön määrärahoista. Ohjelman hyvistä tavoitteista huolimatta kyseinen periaatepäätös heikentää Suomen avun laatua.

Nina Pitkänen: Kehitysmaaopiskelijoiden stipendiohjelma on ongelmallinen

[Roope]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

Tai ilmaisen tutkinnon saatuaan häipyy ulkomaille töihin, maksamatta euroakaan veroa Suomeen?

Karkeasti noin kolmannes jää Suomeen, kolmannes palaa kotimaahan ja kolmannes siirtyy kolmanteen maahan.

[MikkoAP]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

Tai ilmaisen tutkinnon saatuaan häipyy ulkomaille töihin, maksamatta euroakaan veroa Suomeen?

Karkeasti noin kolmannes jää Suomeen, kolmannes palaa kotimaahan ja kolmannes siirtyy kolmanteen maahan.

Eli karkeasti vain kolmannes edes potentiaalisesti maksaa Suomen häneen sijoittamat rahat.

[Vera]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

Järkeviä tilastoja on tosi vaikea saada, koska se systeemi muuttuu useammin kuin ihmiset ehtivät valmistua.

Kun tulin Suomeen 90-luvulla, korkeakouluopetus oli lähinnä suomen- ja ruotsinkielistä, ilmaista kaikille, sinne pääsi vaikka ei osannut suomea tai ruotsia, kielitaitottomille oli tenttejä englanniksi, ja valmistumisen jälkeen oli pakko lähteä pois (joidenkin kohdalla tehtiin poikkeuksia). Omakin tarkoitukseni oli valmistua, oppia hienon eksoottisen kielen ja lähteä pois.

No, sitten tykkäsin Suomesta sen verran etten halunnutkaan lähteä pois, ja vielä vuonna 2000 mulle tehtiin ulkomaalaispoliisissa ihan selväksi, että vastavalmistuneen opiskelijan on tarkoitus lähteä pois, koska hän on toisen valtion omaisuutta, ja Suomen mielestä on vastuutonta aiheuttaa sille toiselle maalle, tässä tapauksessa USA:lle, aivovuotoa. Mun tapauksessa kuitenkin tekivät poikkeuksen, kun olin siihen menneessä jo 3 vuotta ollut täyspäiväisesti erään suuren suomalaisen matkapuhelinvalmistajan palveluksessa. Vastaavia poikkeuksia tehtiin muillekin jotka olivat olleet jo valmiiksi ja pitkään töissä, muut vastavalmistuneet joutui lähtemään vaikka haluaisikin jäädä ja löytäisi työpaikan.

Vuonna 2001 ulkomaalaislakiin tuli muutoksia, mm. sen kirjoittajat keksivät että mitä varten meillä on ulkomaalaisia opiskelijoita jos he eivät edes saa jäädä tänne. Laki muutettiin silleen että jos vastavalmistuneelle oli tarjolla työpaikka hän sai hakea työhön perustuvaa oleskelulupaakin.

Vuonna 2002 ruvettiin ihmettelemään miksi niin harvat jää, vaikka kaikki silloin valmistuneet tulivat Suomeen tietäen että eivät saa jäädä.

Nykyään koulutustilanne on muuttunut ihan hulluksi, vaikka maahanmuuttolainsäädäntö on ihan järkevä opiskelijoiden kohdalla. Eli Suomessa toimii monta englanninkielistä linjaa, minne otetaan ulkomaalaisia jotka eivät sitten koskaan opi suomea eivätkä sen jälkeen löydä töitä vaikka haluaisivatkin. Sen sijaan suomenkieliset linjat suljettiin kaikilta jotka eivät osaa suomea, eli käytännössä opiskelijalla ei ole enää mahdollisuutta päästä suomenkieliselle linjalle, oppia alussa suomea ja opiskella suomeksi.

[Vera]

Suomessa stipendeillä ei aiota niinkään tukea lahjakkaita opiskelijoita, kuin rangaista vääristä maista saapuvia opiskelijoita. Muiden lukukausimaksut maksettaisiin esimerkiksi kehitysyhteistyövaroista. Stipendi ei tietenkään velvoita mihinkään, vaan tuettu voi siirtyä opintojen jälkeen aivan vapaasti leveämmän leivän ääreen vaikkapa Lontooseen.

Olen samaa mieltä. Itse (päinvastoin kuin monet muut täällä, tiedän) kannattaisin sellaista systeemiä jossa suomenkielisille ja ruotsinkielisille linjoille pääsisi EUn ulkopuolisetkin ilmaiseksi ja sinne pääsisi vaikka ei osaisi kieltä mutta se olisi pakko oppia heti alkuun, englanninkielisillä linjoilla olisi EUn ulkopuolisille lukukausimaksu, ja ne englannikieliset linjat jotka joutuvat mainostamaan itseään Nigeriassa koska ne eivät lainkaan kiinnosta suomalaisia suljettaisin tarpeettomina.

[Hamsteri]

Samanlaisia kokemuksia ollut omasta AMK:sta. Englanninkielisillä linjoilla on aina joukko kiinalaisia vaihto-oppilaita, joiden englannin taito on minimaalinen tai olematon. Koska suuri osa koulutöistä on nykypäivänä ryhmätehtäviä, tarkoituksena orientoida tulevaa työelämää varten, vaikuttaa se myös muiden oppilaiden koulumenestykseen.

Ihmetystä herättävät myös Keski-Amerikan oppilaat, jotka satunnaisen koulunkäynnin lomassa pyörittävät huumebisneksiään.

[ikuturso]

Nykyresursseilla ei ole mahdollisuutta järjestää erikseen suomen- ja englanninkielisiä kursseja. Siksi suomalaisiakin opetetaan suomalaisessa yliopistossa englanniksi.

Itse aikanaan opiskelin TTKK:lla joka alkoi kovasti kansainvälistyä. Kun matemaattisen käsityskykyni äärirajoilla pörrääviä signaalinkäsittelyn ja digitaalisen suodatuksen jatkokursseja sönkötettiin epäselvällä fingelskalla kahden kiinalaisopiskelijan takia, minä hetken tuskailtuani vaihdoin ohjelmistotekniikkaan.

Ystäväni (mallia megabrain) vaan julisti kuinka ihanaa se on saada opiskella englanniksi, kun se on kuitenkin alan julkaisujen ja tieteentekemisen valtakieli. Minun mielestäni taas olisi ollut kiva, kun joku olisi ensin nuo vaikeat yhtälöt ja periaatteet opettanut minulle maalaissuomella. Sitten olisin voinut asian käsitettyäni halutessani opetella sanaston ja termistön englanniksi.

Maksaisivat edes per*eleet aiheuttamastaan harmista.

-i-

[Faidros.]

Onkohan missään tilastoa, kuinka moni Suomessa kouluttautunut ulkomaalainen jää Suomeen töihin/kortistoon?

Järkeviä tilastoja on tosi vaikea saada, koska se systeemi muuttuu useammin kuin ihmiset ehtivät valmistua...

Kiitos Vera.
Mieltäni jää silti vaivaamaan jollei esittämääni tilastoa pysty laatimaan. Tulee heti mieleen, ettei sitä vain haluta tehdä/julkaista.
Mielestäni ei ole vaikea kirjata niitä jotka ovat aikanaan tulleet "opiskelijastatuksella" Suomeen ja jääneet tai lähteneet Suomesta.

[Vera]

Kiitos Vera.
Mieltäni jää silti vaivaamaan jollei esittämääni tilastoa pysty laatimaan. Tulee heti mieleen, ettei sitä vain haluta tehdä/julkaista.
Mielestäni ei ole vaikea kirjata niitä jotka ovat aikanaan tulleet "opiskelijastatuksella" Suomeen ja jääneet tai lähteneet Suomesta.

Minustakin sellainen tilasto olisi kivaa, mutta tällä hetkellä mistään ei oikeastaan löydy tilastoja mistään oleskelulupastatusmuutoksista, enkä usko että tulemme saamaan sellaisia.

Aikanaan joku (oliko HYY) teki kyselytutkimuksen siitä mitä ulkomaalaiset opiskelijat tekevät valmistumisen jälkeen, mutta se ei ole sama asia.

Yksi ongelma statuksen seuraamisessa on se että samoja ihmisiä tulee ja lähtee, ja väestörekisteri on tosi huono pitämään kirjaa siitä oliko esim. Vera Izrailit joka lähti Suomesta joulukuussa 2000 sama henkilö kuin Vera Izrailit joka muutti Suomeen joulukuussa  2001. (Voisi olla että se on parantunut siitä mutta epäilen.)

Luulen kuitenkin että olet myös oikeassa siinä että näitä tilastoja ei vain haluta tehdä.

[Vera]

Maksaisivat edes per*eleet aiheuttamastaan harmista.

Minusta tästä ei edes voi maksaa, tää on vain tosi vääränläistä järjestelyä.

Jos opetus on suomeksi, se on suomeksi. Jos joku ei osaa suomea mutta haluaa silti suorittaa kurssin, se voi lukea kirjaa.

Eri asia on toki jos joitain erikoiskursseja luennoi joku ulkomaalainen proffa englanniksi, sille ei oikein voi mitään.