2011-02-07 HS: Maahanmuuttajanuori on kuin muutkin nuoret

[Roope]

Pallot vyöryvät pussiin voitonriemuisten huutojen saattelemina malmilaisessa biljardisalissa. Kaksi 18-vuotiasta nuorta miestä taputtavat toisiaan olalle onnistuneen lyönnin johdosta. On keskiviikkoiltapäivä, Andrei Buzura ja Bruno Jacobsén ovat tulleet koulun jälkeen mielipaikkaansa pelaamaan biljardia. Näitä kahta kaverusta yhdistää ystävyyden lisäksi kuitenkin erikoinen asia: He ovat maahanmuuttajia.

Kumpikaan ei osaa kuin muutaman lauseen suomea, mutta yksi termi on iskostunut mieleen ja sanan merkitys on pojille selvä.

"Maahanmuuttaja on halventava nimitys ulkomaalaiselle," Andrei kääntää.

Sana "maahanmuuttaja" on viime vuosina iskostunut suomalaiseen puhekieleen ilmaisuna, jonka pelkkä painotustapa riittää muuttamaan merkityksen karkeaksi kiroukseksi. Kun sanaan "maahanmuuttaja" kohdistuu niin silmitöntä vihaa kuin fanaattista puolusteluakin, miten kaksi Suomessa asuvaa ulkomaalaisnuorta onnistuvat elämään tässä maassa tulematta aivan hulluiksi?
[...]
Bruno uskoo sopeutuneensa elämään Suomessa heti melko hyvin, mutta alku oli hankalaa varsinkin Andreille, joka kävi ensimmäiset Suomi-vuotensa ylä-astetta pääkaupunkiseudulla. Luokka oli häntä kohtaan kylmä ja etäinen, eivätkä luokkatoverit suostuneet puhumaan Andreille englantia, mikä sai hänet tuntemaan itsensä todella ulkopuoliseksi.

Bruno on huomannut saman ilmiön. "On todella outoa, että englantia hyvin osaavat suomalaiset eivät ota suomea puhumatonta mukaan keskusteluun vaikka istuisivat tämän kanssa samassa pöydässä."

Asiat paranivat Andreille kun hän tuli Tikkurilan lukion IB-linjalle, ja monikulttuurinen oppilasryhmä sai myös Brunon tuntemaan itsensä heti tervetulleeksi.
[...]
Todella mieluisan asian toisessa kotimaassaan Bruno näkee sen, että Suomessa toimitaan paljon rennommin ja ollaan suvaitsevaisempia vähemmistöjä kohtaan kuin Portugalissa. "Tuntuu siltä, että ihminen voi olla täällä sitä mitä haluaa olla."

Mutta tuntuuko Andreista samalta?

"Minulla on ollut erilaisia kokemuksia. Toivon, että voin olla sitä mitä haluan ja uskon että pystyn pitämään kiinni oikeuksistani ainakin opiskeluaikana. Työnsaanti on sitten aivan eri asia, kun pelkkä ulkomainen nimi hakemuksessa herättää epäilyä. Kelassa asioidessanikin ihmiset käyttäytyvät etäisesti ja jopa epäluuloisesti suomalaisten verorahoja koskevissa asioissa."

Verorahat ovat olleet maahanmuuttokriittisten ihmisten usein käyttämä peruste sille, että ulkomaalaisia ei tulisi suvaita joukossamme. Bruno ja Andrei tiedostavat tämän ja he itsekin vastasivat Tikkurilan lukion oppilaille tehdyssä gallupkyselyssä olevansa maahanmuuttokriittisiä.

"Monet maahanmuuttajat tulevat Suomeen pummeina ja he saavat enemmän valtion tukea kuin minä, ja minä olen suomalainen!" Bruno sanoo ällistyneenä.

"Vanhempani ja minä olemme työskennelleet ja maksaneet veroja Suomessa jo yli neljä vuotta ja vastakin, joten en tunne syyllisyyttä koulutukseni suorittamisesta täällä," Andrei perustelee.
[...]
Kummallakaan ei ole Suomessa asevelvollisuutta, mutta kummallekin se tuntuu taas itsestäänselvyydeltä. Miksi ihmeessä he ovat päättäneet näin tehdä?

Bruno kohauttaa olkapäitään. "Oloni Suomessa ovat paremmat kuin Portugalissa ja tunnen olevani siitä velkaa yhteiskunnalle."

Andrei on samoilla linjoilla. "Ystäväni ja perheeni asuvat täällä, joten jos jotain maata aion puolustaa niin se on tämä maa. Outoa kyllä, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat olleet paljon innokkaampia suomalaisen asepalveluksen suorittamisesta kuin suomalaiset ystäväni."

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen

Tikkurilan lukion oppilaille tehtiin tänä syksynä gallupkysely omasta suhtautumisestaan maahanmuuttoon.
[...]
Vastauksista selvisi, että tytöt näkevät itsensä paljon avoimempina maahanmuuton suhteen kuin pojat, joista suurin osa mielsi itsensä maahanmuuttokriittisiksi. Toisin kuin odotettiin, lähinnä ulkomaalaistaustaisten IB-lukiolaisten suhtautuminen ei poikennut yleisesti ottaen paljoakaan "normaalisuomalaisista" lukiolaisista, ja oli jossain määrin jopa vielä kriittisempää maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.

Nykyiset koululaiset ja opiskelijat tulevat seisomaan lähitulevaisuudessa vastakkain yhä vaikeampien maahanmuuttoon liittyvien kysymysten kanssa, ja valveutuneisuus yhteiskunnallista ongelmista on aina vain tärkeämpää. Vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso on yhä avoimempaa keskustelulle kulttuurisesta monimuotoisuudesta Suomessa, mutta tiedostaa myös useat ongelmat, joita tällainen keskustelu pitää sisällään.

Helsingin Sanomat: Onko nuori sukupolvi valmis?

[MikkoAP]

Todella mieluisan asian toisessa kotimaassaan Bruno näkee sen, että Suomessa toimitaan paljon rennommin ja ollaan suvaitsevaisempia vähemmistöjä kohtaan kuin Portugalissa. "Tuntuu siltä, että ihminen voi olla täällä sitä mitä haluaa olla."

Bruno kohauttaa olkapäitään. "Oloni Suomessa ovat paremmat kuin Portugalissa ja tunnen olevani siitä velkaa yhteiskunnalle."

Vastauksista selvisi, että tytöt näkevät itsensä paljon avoimempina maahanmuuton suhteen kuin pojat, joista suurin osa mielsi itsensä maahanmuuttokriittisiksi.

"Ne vie meidän (?) naiset!" 

Toisin kuin odotettiin, lähinnä ulkomaalaistaustaisten IB-lukiolaisten suhtautuminen ei poikennut yleisesti ottaen paljoakaan "normaalisuomalaisista" lukiolaisista, ja oli jossain määrin jopa vielä kriittisempää maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä

Ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso on yhä avoimempaa keskustelulle kulttuurisesta monimuotoisuudesta Suomessa, mutta tiedostaa myös useat ongelmat, joita tällainen keskustelu pitää sisällään.

Nuivuudestakin tulee suvaitsevaa, kunhan nuiva ei ole suomalaissyntyinen! 

No hyvä niin, nuivuus valtavirtaistuu.

[mitäs mitäs]

Haastatellut pojat vaikuttavat muuten asiallisilta, mutta miksi ihmeessä kumpikaan ei osaa suomea kuin "muutaman lauseen", vaikka asumisvuosia on toisella jo monta? Kielitaidottomuus tietää varmoja vaikeuksia juuri työnhaussa, joten jonkun byrokraatin pitäisi jo kiireesti olla pakottamassa näitä alaikäisiä jannuja kieliopintoihin. Miksi kukaan palkkaisi kielitaidottoman muuhun kuin siivoushommiin, kun nuorisotyöttömyys on muutenkin huippukorkealla?

Ymmärrän kyllä jos ulkopuolisuuden tunne teini-ikäistä harmittaa, mutta lähtöoletuksen ei todellakaan pitäisi olla se, että luokan kieli pitäisi vaihtaa englanniksi. Tällaiset uhriajatteluun johtavat uskomukset pitäisi nopeasti jauhaa maan tasalle. Kuka tällaista potaskaa lukioikäisille edes opettaa?


Suurin osa pääkaupunkiseudun lukioikäisistä pojista maahanmuuttokriittisiä? Kuulostaapa taas vaihteeksi ihan hyvältä. Tytöilläkin on vielä paljon aikaa viisastua ja luopua turhasta konformismistaan.

[conveyer]

Bruno uskoo sopeutuneensa elämään Suomessa heti melko hyvin, mutta alku oli hankalaa varsinkin Andreille, joka kävi ensimmäiset Suomi-vuotensa ylä-astetta pääkaupunkiseudulla. Luokka oli häntä kohtaan kylmä ja etäinen, eivätkä luokkatoverit suostuneet puhumaan Andreille englantia, mikä sai hänet tuntemaan itsensä todella ulkopuoliseksi.

Bruno on huomannut saman ilmiön. "On todella outoa, että englantia hyvin osaavat suomalaiset eivät ota suomea puhumatonta mukaan keskusteluun vaikka istuisivat tämän kanssa samassa pöydässä."

Ymmärrettävää kyllä, että tuntee olonsa ulkopuoliseksi tuossa tilanteessa, mutta toisaalta monessako yläasteikäiset ovat englannin kielen opiskelussa sillä tasolla että kykenisivät sujuvaan keskusteluun tuosta vain. Koulutustaso sinänsä ei nykyään kerro paljoakaan kyvystä suulliseen kommunikointiin, vaan pääasiassa kyvystä ymmärtää kielioppia ja luettua/kuultua. Lisäksi keskiverto-yläasteelaisen tarve puhua englantia on mitätön, joten kokemusta ja tottumusta ei pääse kehittymään.

Ja kun tähän noin  yleisesti ottaen lisätään päälle "finglishin" huono maine ja morkkaus mediassa niin onko se nyt ihme että kylmät ja etäiset suomalaiset aliarvioivat kykyjään ja vaikenevat kahdella kielellä.

[LW]

Ihemettelin samaa - kuinka on voinut välttyä oppimasta suomen kieltä, kun asuu maassa useita vuosia. Jos maahanmuuttajalla on normaali positiivinen asenne, niin pakostakin oppii suomea. Kun lapseni oli 10-vuotias, vietimme lomia Berliinissä. Parissa viikossa kundi puhui saksaa ihan ilman mitään oppitunteja, mamutukea tms. Kyllä mamuiltakin voi jotain vaatia, edes positiivista asennetta. Silloin se kielen oppiminenkin on helpompaa.

Hivenen omituista tosiaan, etenkin kun asenne vaikuttaa muuten olevan noilla ihan kohdallaan. En tiedä, ovatko sitten antaneet itsensä tulla pelotelluiksi suomen kielen legendaarisella, joskaan ei nyt ihan legendaansa vastaavalla vaikeudella.

Mitä yleiseen mielipiteeseen tulee, niin ehkä vieläkin lupaavampi merkki on tuo ulkomaalaistaustaisten IB-oppilaiden täysin normaali, jopa vähän kriittisempi suhtautuminen maahanmuuttoon. Viesti siitä, että tässä ei ole kyseessä mikään sokea ulkomaalaisvastaisuus, vaan nimenomaan kaikkien täällä asuvien ja asiallisesti käyttäytyvien eduksi koituva politiikan järkeistäminen, on selvästi mennyt hyvin perille.

[mitäs mitäs]

Kun lapseni oli 10-vuotias, vietimme lomia Berliinissä. Parissa viikossa kundi puhui saksaa ihan ilman mitään oppitunteja, mamutukea tms.

Silloin kun mitään monikulttuuria ei vielä ollut olemassakaan, useampikin yläastetuttuni oli lukukauden tai lukuvuoden ajan vaihto-oppilaana. Puolessa vuodessa heistä tuli varsin sujuvia Ruotsin, Saksan tai Englannin puhujia, vaikka lähtötaso olisi ollut "alkeet".

Suomeen palattuaan eräs kaverini härnäsi vanhoja yliopistokoulutettuja saksanopettajia käyttämällä jatkuvasti sellaista saksalaisnuorison slangia, josta opettaja ei ollut perillä. Tavanomainen osa tästä slangista oli tietenkin aivan uskomattoman ruokotonta kieltä.

Muutama muutti myöhemmin väliaikaisesti asumaan entisiin vaihtomaihinsa.

Pidän sitä tosiaan kummallisena, mistä Andrei ja Bruno oppivat sellaisia asenteita, jotka estävät heidän suomentaitonsa kehittymisen. Toivottavasti eivät keneltäkään rassismi-kukkahatulta.

[MaisteriT]

He ovat maahanmuuttajia.
...
"Maahanmuuttaja on halventava nimitys ulkomaalaiselle," Andrei kääntää.
...
"Monet maahanmuuttajat tulevat Suomeen pummeina ja he saavat enemmän valtion tukea kuin minä, ja minä olen suomalainen!" Bruno sanoo ällistyneenä.

Ei pysy toimittajan / haastatellun logiikassa kiinni. Ovatko nämä pojat nyt suomalaisia vai maahanmuuttajia, ja onko nättiä puhua maahanmuuttajista vai ei?

[rähmis]

Ei pysy toimittajan / haastatellun logiikassa kiinni.

Kuinka voisikaan, kun otsikossa mainostetaan maahanmuuttajanuoren olevan kuin muutkin nuoret, ja ensimmäisen kappaleen lopussa hän on jo erilainen kuin muut nuoret.

Tällaiset lapsukset ovat tavallisia, jos tarinointi syntyy viran puolesta - tai toisessa ääripäässä - teksti on syntynyt hurjan aatteen palon saattelemana.

[Oami]

Ei pysy toimittajan / haastatellun logiikassa kiinni. Ovatko nämä pojat nyt suomalaisia vai maahanmuuttajia, ja onko nättiä puhua maahanmuuttajista vai ei?

Doublethink. Toimittaja ilmeisesti osaa kyseisen taidon jo sen verran hyvin ettei itsekään ymmärrä kirjoituksensa epäloogisuutta.

[törö]

Maahanmuuttajanuori on kuin muutkin nuoret

Tuossa on varmaan virhe. Eihän Hesarissa voida todeta, että huomattava osa maahanmuuttajanuorista on rasittavia teiniääliöitä, joista vain harva onnistuu kehittymään tasapainoiseksi aikuiseksi. Tuon logiikan mukaan maahanmuuttajanuorien joukossa olisi myös rikollisen alkuja, ympäristölleen haitallisia mielipuolia ja erilaisille sekoboltsiaatteille ja -kulteille alttiita kaistapäitä.

Mitä mokutusta se sellainen on ettei mamuja esitellä parempina kuin suomalaiset?

[Roope]

Kuinka voisikaan, kun otsikossa mainostetaan maahanmuuttajanuoren olevan kuin muutkin nuoret, ja ensimmäisen kappaleen lopussa hän on jo erilainen kuin muut nuoret.

Ketjun otsikko oli oma muotoiluni turhan pitkästä alkuperäisestä: "Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen".

[Kala]

Vai että Kela suhtautuu nuivasti maahanmuuttajanuoreen. Eiköhän se ole ihan normaalia siinä lafkassa, vaikka olisi arjalainen aitosuomalainen tiskillä